;* 2. Paltamo. Haapaselka

Transkriptio

1 2 L* + GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS ;* 2 'I Paltamo Haapaselka Timo Heino TUTKIMUSTY USELOSTUS PALTAMON KUNNASSA VALTAUSALUEILLA HAAPASELKA 1 ja 2 SEK# HORKANLAMPI 1, KAIV. REK. N:O 3130 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

2 Tutkimusten tausta Kainuun alueen geologinen kartoitus, joka oli alkanut vuosisadan vaihteessa ja jatkunut vuoteen 1926, aiheutti ensin-&iisen malmiryntayksen Kainuuseen vuosina Geologisen tutkimuslaitoksen tutkijat löysivat silloin Melalahdesta kiisupitoiset breksialohkareet. T8Mn jalkeen aluettaoovat butkdaeet Oy Prospektor Ab vuosina , Geologinen tutkimuslaitos uudelleen vuonna 1949, 1955 aloittivat tutkimukset Suomen Malmi Oy, Oy Malminetsijki Ab, Otadki Oy ja Lohjan Kalkki Oy, Vuonna 1972 jatkoivat tutkimuksia Geologinen tutkimuslaitos ja Lohjan Silkki Oy. Tkillöin alueelle tehtiin systemaattinen maastomittaus ja ~elalahden breksialohkareiden selvittamiseksi kairattiin kymmenen reikaki. Vuosina otti Geologisen tutkimuslaihoksen geokemian osasto rnoreeninaytteet karttalehdelta Alueella tunnettujen rnalrniviitteiden ja geokemiallisten anomalioiden selvittamiseksi aloitti malmiosasto lisanaytteenoton yhteistyössa geokemianosaston kanssa vuoden 1980 alussa. Kauppa- -ja teollisuusministeriölt~ saatiin vuoden 1980 menoarvion momentilta lisarahoitusta mustaliuskeserpentiniitti jakson lisatutkimuksiin Kainuussa ja Yla-Savossa. Osa Lisarahoituksen tuomista resursseista. suunnattiin Paltamon, missa oli viitteita seka massiivisten malmien ettti rnustaliuskeisiin liittyvien Ni-Cu-Zn-rnineralisaatioiden esiintyrnisesta. Kauppa- ja teollisuusministeriön lis~rahoituksella voitiin saatujen viitteiden selvittamista jatkaa syvakairauksilla kevaaiia Vuoden 1980 tutkimustulosten perusteella tehtiin alueelle joulukuussa -80 seuraavat valtaukset: Haapaselkä 1 ja 2 seka Horkanlarnpi 1, kaivosrekisterinumero 3130 (liite 1). Tutkimusten johdosta on vastannut FT Jouko Talvitie ja kenttavastuu töiden toteutuksesta on ollut allekirjoittaneella.

3 Suoritetut tutkimukset Vuosina suoritti...geologisen tutkimuslaitoksen malmiosasto valtausalueella Hahtola 1 ja 2 seka Horkanlampi 1 seuraavia tutkimuksia: - geokemiallisia tutkimuksia - geologista kartoitusta geofysikaalisia mittauksia - syvakairausta Geokemiallisek tutkimukset Karttalehfien , 11 ja 12 alueelle keskittyneissa mustaliusketutkimuksissa otettiin yhteensti noin 2500 naytettti, joista 123 ntiytettti oli litontiytteitti ja loput moreeni ja rapakalliontiytteita. Naista ntiytteistti 171 naytettti on otettu valtausalueilta. Valtausalueelle Horkanlampi 1 kaivettiin listiksi 1 tutkimuso ja. Horkanlammen S-patihan, sahköisen anomalian alueelle (liite 2) tulee 100 metri& levea Cu-Ni-Zn-anomalia (liitteet 3,- 5.). Korkein pitoisuus rapakalliossa on:-cu 3900 ppm, Ni 1800 ppm ja Zn ppm. Kaivetuh tutkimusojan tulosten perusteella voitiin pitoisuuksien todeta nousevan ltihestyttaessti rapautumatonta mustaliusketta ja korkeimmat pitoisuudet tavattiin rapautumattomassa kalliossa. Valtausalueella Haapaselkti 1 ja 2 on siihköiseen anomaliaan liittyva Cu-Ni-Zn-anomalia, (liitteet 3-5) jolla on pituutta ainakin 600 metria ja leveytta metriii. Cu-pitoisuus on korkeimmillaan 2400 ppm. Ni 5700 ppm Zn 6000 ppm ja Co 420 ppm. Geologinen kartoitus Alueelta on valmistumassa pro gradu-tutkielma (A.Kiirki, Oulun Yliopiston geologian laitos), jossa alueen geologiaa kuvataan'tarkemmin. Liuskejakson kivilajit ovat

4 kvartsiitit, kiilleliuskeet, dolomiitit ja niihin liittyvat karret, mustaliuskeet, metavulkaniitit ja serpentiniitit. Valtausalueiden kivilajit ovat paaasiassa erilaisia mustaliuakeita ja niihin liittyvia dolomiitti, karsi ja grauvakl kav~likerroksia. Geofysikaaliset mittaukset Vuosina tehtyjen tutkimuksien yhteydessa oli alueella tehty systemaattinen sahköinen ja magneettinen mittaus. Vuonna 1980 tehtiin Melalahde~ta pohjoiseen jat- kuvan liuskejakson kattava gravimetrinen mittaus ja vuonna 1981 detalji magneettinen ja sahköinen mittaus valtausalueella Haapaselka 1 ja 2. Detaljimittauksella pystyttiin HaapasellissS erottamaan kaksi eri tyyppista mustaliusketta, llintisempaan jaksoon liittyi sahköinen ja magneettinen anomalia, it2iisempaan pelkastaan sahköinen anomalia. Lantisempaan mustaliuskeeseen liittyi lisaksi selva gravimetrinen maksimi ja valtaosa geokemiallisista anomalioista oli tassa jaksossa. Malmiviitteiden selvitt~miseksi valtausalueella Haapaselka 1 ja 2 kairattiin.kev2iiillzi 1981 nelja reikaa yhteispituudeltaan metria (liite 1 ) Horkanlammen anomalioiden selvitt~miseksi kairattiimreika 316 pituudeltaan metria (Liite 1 ). Haapaselkaan kairatut reiat lavist~vat mustaliuskeiden lisäksi kiilleliusketta, grauvakkaa ja konglomeraatt ia. P& asiallisina sulfidimineraaleina esiintyvat magneetti- ja ' rikkikiisu ja tamän lisaksi sinkkivalketta on melko tasaisesti

5 vahaisia aaria. Analyysitulosten perusteella mustalius- keiden metallipitoisuudet jaavat alhaisiksi yksittaisia muutaman metrin patkia lukuunottamatta. Korkeimmillaan Nipitoisuus on 0.3 % ja vastaavan naytteen Cu-pitoisuus on 0,13 %. Korkeimmat tavatut Zn-pitoisuudet ovat 0.6' %. Haapaselkaiin kairatut reiat selvittavat geofysikaaliset anomaliat, magneettinen ja sahköinen anomalia johtuvat mustaliuskeesta ja siina olevasta magneettikiisusta, gravi- metrinen anomalia johtuu mustaliuskeessa olevasta granaat- tipitoisuudesta. Granaatit nostavat mustaliuskeen tiheyttii se1viisti.-itareunan sahköiset anomaliat johtuvat mustaliuskeesta ja siinii olevasta rikkikiisusta. Geokemiallisten anomalioiden osalta selvitysaste on selvasti heikompi, kairauksissa ei todettu yhta korkeita Nipitoisuuksia kuin geokemiallisen niiytteenoton perusteella olisi ollut odotettavissa. Syyna on ilmeisesti cobrauksella tapahtuvan niiytteenoton pistemäisyys ja niiytteenottoon liittyviit epavarmuustekijtit. Horkanlammen eteliipuolelle kairattu reikii 316 lavisti varsin vaihtelevan kivilajisarjan: dolomiittia, dolomiitti- breksiaa, mustaldusketta ja kvartsiittia: Mustaliuskeet ovat paksuimmillaan metrin paksuisia ja niita erot- tavat dolomiitti ja kvartsiittikerrokset ovat saman vahvuisia. Siihköisilla kartoilla.tiillaiset tiheiiiin toistuvat mustaliuskeet niikyvat yhteniiisinii le*eina anomalioina. Mustaliuskeista analysoidut niiytteet vastaavat mustaliuskeiden normaaleja metallipitoisuuksia eiviitkii ne tiilta osin selitii alueella havaittuja geokemiallisia anomalioita. Koska mustaliuskeet os,oit~utuivat varsin ohuiksi ja niiden metallipitoisuudet olivat heikkoja alueelle ei kairattu muita reikiii.

6 Yhteenveto Syvkikairauksissa todettiin anomaalisten mustaliuskeiden olevan kapeita. Niiden metallipitoisuudet ovat parhaimmillaan Sotkamossa inventoitujen ( M 19/3344/-80/1/10) mustaliuskeiden luokkaa, mutta dimensiot ovat niin pienet ettei niillki tule olemaan ekonoomista merkitysta. Tkimän vuoksi. alueelle tehdyistki valtauksista voitiin luopua vuoden 1981 Timo Heino Geologi Liitteet : Valtausalueen sijaintikartta Maastomittaus skihköinen Re-komponentti Geokemiallinen kartta Ni, Cu ja Zn

7 Lii \ / l r 4 \ \ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto Kartta HAAPASELKA 1-2 ja HORKAN- LAMPI 1 nimisi stä valtausalueista Paltamon kunnassa Melalahden kyliissä Oulun läänissä 1:10000 M 06.1/ B/-80

8 ., Liite 2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOFY SII KANOSASTO PALTAMO, MeIalahti M Sähköinen kartta, Re - komp. 1:

9 Liite 3 MR RP, KA + (147 ppm. (530 ppm e '416 i, GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO 1 1:lOOOO 1 1 I 1 TOH / TLT PALTAMO. Mela laht i I M 35.2 Pedogeokemiallinen kartta Ni B

10 MR RP, KA ppm. (350ppm e >338, GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO PALTAMO, Melalaht i M35.2 Pedogeokemiallinen kartta Cu 1 : TOH / TLT B

11 Liite 5 MR RP, KA + <231 ppm. < 749 ppm e o ' ,1978 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO PALTAMO, Mela lahti M35.2 Pedogeokemiallinen kartta Zn 1:lOOOO TOH /TLT B

12 b Liittyy. A. Syvakairausreikien sijaintia kasitteleva luettelo x Y suunta kalt. pituus OO B. Syvakairausreikien raportti-indeksit

13 C. Syvakairausreikien analyysiluettelo D. Syvakairausprof iili E. Geokemiallinen alkuainekartta 1 : M35.2/ C Cu, Ni, Co, Zn, Mn M35.2/ A Cu, Ni, Co, Zn, Mn M35.2/ B Cu, Ni, Co, Zn, Mn M35.2/ A Cu, Ni, Co, Zn, Mn M35.2/ C Cu, Ni, Co, Zn, Mn

14 F. Geofysikaaliset kartat Mangeettiset kartat

15

16

17

18

19 II 08 II 09 II 11 II 12 II 13 II 14 II 16 II II 21 II 22 II 23 II 24 M 22/ D 18 II II 24 II 25 SShköiset kartat ImaginSSri-komponentti M / ,08,09,11,12 M / B M / B 13 II 14 tt II II 19

20

21

22

23

24

25 Reaali-Komponentti M / ,08,09,11,12 M / B M / B 13 II 14

26

27

28

29

30

31 VLF magneettikentän pystykomponentti M / A 04 1 : M / B 01 II 02 II 03 VLF magneettikentän vaakakomponentti M / A 04 1 : II 05 II M / B 01 02

32 6 Gravimetriset kartat

33