Tehtävä 3. Murtonen Lehtinen Olkinuora 71 Tutkimusongelma Yliopisto-opiskelijoiden näkemykset työelämässä ja näiden näkemysten yhteys sekä oppimistilanteessa. 72 1
s. 120 Linn ja Greenwald kirjoittivat jo vuonna 1974 opiskelijoiden negatiivisista asenteista tutkimusopintoja kohtaan ja ongelmista nähdä nämä opinnot tarpeellisina. Asenteet negatiivisia eikä opintoja nähdä tarpeellisina s. 121 Osa [käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteen] opiskelijoista näyttää valitsevan leirinsä kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien välillä, eli kysyttäessä eri menetelmien arvostusta ja halua käyttää niitä omissa opinnäytteissä, osa opiskelijoista arvostaa ja on kiinnostunut käyttämään vain esimerkiksi kvalitatiivisia menetelmiä. (Töttö 2000; Murtonen 2005.) Arvostus ja halu käyttää eri menetelmiä eriytyvät kiinnostus kaventuu (ei liity suoraan tutkimusongelmaan) s. 121 [ ] opiskelijat eivät nähneet ajattelu- ja ongelmaratkaisutaitoja yhtä tarpeellisina työssä kuin asiantuntijat (Tynjälä, Helle & Murtonen 2002). Taitoja ei nähdä tarpeellisina s. 121 Hannover ja Kessels (2004) lähestyvät samaa tematiikkaa sen kautta, millaisina prototyyppeinä opiskelijat näkevät eri alojen tai työtehtävien edustajat. Tutkija, esimerkiksi tilastollisen analyysin tekijä, saattaa näyttäytyä opiskelijoiden mielikuvissa tylsänä, sosiaalisesti eristyneenä ja ei-dynaamisena nörttinä, jonka kaltaisia he eivät halua olla. Mielikuvat kvantitatiivisten menetelmien käyttäjistä negatiivisia s. 121 Enjoying statistics is rather like eating nettles it gives you a reputation of being rather odd. Mielikuvat tilastomenetelmistä negatiivisia 2
Tutkimustaitojen tarpeellisuutta koskeva hypoteesi voisi aiemman tutkimustiedon pohjalta olla: s. 120 Tutkimustaitojen oppiminen on monille yliopistoopiskelijoille muita sisältöjä, esimerkiksi pääaineopintoja, haastavampaa (Murtonen & Lehtinen, 2003). Tutkimustaitojen oppiminen vaikeaa s. 120 Erityisesti kvantitatiiviset menetelmät, mukaan lukien tilastotieteen opinnot, ovat joidenkin opiskelijoiden mielestä vaikeita ja niitä ei ole kiinnostavaa opiskella (Gal, Ginnburg & Schu, 1997). Kvantitatiiviset menetelmät ja tilastotiede vaikeaa ja epäkiinnostavaa 3
s. 120 Samantyyppisiä havaintoja on tehty kasvatustieteiden (esim. Lehtinen & Rui 1995; Onwuegbuzie & Leech 2005) lisäksi psykologiassa (Pretorius & Norman 1992; Townsend ym. 1998), sosiologiassa (Filson & Niklas 1992), sosiaalityön alalla (Epstein 1987; Forte 1995), ja sosiaalitieteissä yleensä (Zeidner 1991). Vaikeuksia käyttäytymis- ja sosiaalitieteiden opiskelijoilla s. 121 Opiskelijoilla saattaa olla myös tutkimukseen sinänsä liittyviä käsityksiä, jotka edistävä tai hankaloittavat tutkimustaitojen oppimista (Lehtinen 2007). Käsitykset tutkimuksen luonteesta vaikeuttavat oppimista s. 121 Käsitteellisen muutoksen teoriat ovat todenneet, että ihmisten toiminnan pohjalla vaikuttavat käsitykset, jotka eivät muutu helposti (esim. Vosniadou 1994). Käsitykset syvään juurtuneet, vaikea muuttaa s. 121 122 Tutkimukseen liittyvät käsitteet ovat monesti niin sanottuja kynnyskäsitteitä (threshold concepts, Meyer & Land 2003), eli opiskelijan pitää saavuttaa johonkin keskeiseen käsitteeseen liittyvä perustavanlaatuinen uusi oivallus, jonka kautta hän pääsee ikään kuin tunnelin läpi ja näkee asian uudella tavalla. Oppiminen kognitiivisesti kuormittavaa s. 122 Opiskelijat kertovat vaikeuksista seuraavilla alueilla: 1. pinnallinen opetus, 2. teorian ja käytännön yhteyden puuttuminen, 3. käsitteiden ja asiasisällön vieraus ja vaikeus, 4. kokonaisuuden hahmottaminen ja sisäistäminen, ja 5. oma negatiivinen ennakkoasenne opintoja kohtaan (Murtonen & Lehtinen 2003). Vaikeudet monitahoisia 4
s. 123 [ ] jos itselle on syntynyt käsitys, että en ole matemaattinen tyyppi ja matemaattiset aiheet ovat minulle vaikeita oppia, kvantitatiivisten menetelmien opinnoissa koetaan todennäköisesti ongelmia (Murtonen & Titterton 2004). Nämä negatiiviset uskomukset eivät kuitenkaan näy tutkimusmenetelmäopintojen kurssiarvosanojen tasolla. Vaikeudet muodostavat oman saarekkeensa oppimisprosessissa, eivät välttämättä näy arvosanojen tasolla (ei liity suoraan tutkimusongelman) Tutkimustaitojen oppimisessa koettuja vaikeuksia koskeva hypoteesi voisi olla: s. 123 Opiskelijan reagointi oppimistilanteessa vaikuttaa siihen, miten hän pystyy kognitiivisesti keskittymään ongelmanratkaisuun ja sitä kautta oppimiseen (Lehtinen, Vauras, Salonen, Olkinuora & Kinnunen; Olkinuora & Salonen 1992). s. 123 124 (Lehtinen, Vauras, Salonen, Olkinuora & Kinnunen 1995) tilanneorientaatioteoria: Tehtäväorientoitunut oppilas pyrkii ratkaisemaan tehtävän kognitiivisin keinoin, jolloin tuloksena on parhaimmillaan asian ymmärtäminen ja oppiminen. Sosiaalisesti orientoitunut oppilas keskittää voimansa sosiaaliseen tilanteeseen, esimerkiksi riippuvuusorientoituneesti uskaltamatta lähteä itse ratkaisemaan tehtävää, vaan yrittämällä saada opettaja auttamaan 5
mahdollisimman paljon tehtävän teossa. Tavoitteena oikea vastaus ja opettajan miellyttäminen, ei niinkään tehtävän ymmärtäminen ja ratkaisu. Egodefensiivinen, minää puolustavasti orientoitunut oppilas ahdistuu tehtävänteon tilanteessa ja yrittää keplotella pois tilanteesta esimerkiksi vähättelemällä tehtävän tärkeyttä tai keskittymällä täysin johonkin aivan muuhun. Hän ei uskalla edes yrittää, ettei osoittautuisi kykenemättömäksi ratkaisemaan tehtävää. Tilanneorientaatio suuntaa opiskelijan toimintaa s. 123 [ ] tarkastella opiskelijan tavoitteisiin liittyvää lähestymistapaa opittavaan sisältöön, eli yrittääkö opiskelija ymmärtää kohteen vai muistaa sen pinnallisesti ulkoa (Entwistle & Ramsden 1982; Marton & Säljö 1976). s. 124 [ ] pintasuuntautunut [ ] lähestymistapa opittavaan sisältöön ei tuota syvällistä ymmärrystä tutkimusmenetelmistä, vaan tarvittaisiin syväsuuntautunut opiskelutapa (Entwistle & Ramsden 1982; Marton & Säljö 1976). Riippuen lähestymistavasta opittavaan asiaan, oppimistulos vaihtelee 6
Oppimistilanteessa suuntautumista koskeva hypoteesit voisivat olla: 7