1 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2016 14.3.2017 Vammaisasiamies Sirkku Kiviniitty
2 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Vammaisten henkilöiden oikeudet, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys 3 3. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 4. Yhdenvertaisuuslaki 4 5. Asenteista, syrjinnästä ja toimintarajoitteista 4 6. Vammaisasiamiehen toiminta vammaisneuvostossa 7 7. Espoon vammaispoliittinen ohjelma (VPO) 7 8. Asiakkaiden ja kuntalaisten yhteydenotot ja palautteet 9 9. Kehittämisehdotuksia vammaisten henkilöiden oikeuksien ja osallisuuden edistämiseksi 10 9.1. Neuvonta ja palveluohjaus 9.2. Saavutettavuus ja esteettömyys 9.3. Tiedon saavutettavuus 9.4. Palvelusuunnitelmat ja päätökset 9.5. Henkilökohtainen apu 9.6. Asuminen 9.7. Asunnon muutostöiden ennallistaminen 9.8. Terveyspalvelut 9.9. Kotihoito 9.10. Asiakasmaksut 9.11. Omaishoidon tuki 9.12. Peruskoulu ja jatkokoulutus 9.13. Työllistyminen ja opiskelu 9.14. Liikunta ja kulttuuri 10. Kehittämisehdotuksia lautakunnille ja kaupunginhallitukselle 21 sivu
3 1. Johdanto Vammaisasiamiehen tehtävä on poikkihallinnollinen ja se sijaitsee sosiaali- ja terveystoimen laki- ja asiakkuusyksikössä. Vammaisasiamiehen tehtävät Edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyden toteutumista sisältäen mm. vammaisten henkilöiden osallisuuden, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä esteettömän ympäristön edistämisen Toimia vammaisneuvoston sihteerinä ja asioiden valmistelijana Toimia asiantuntijana, kerää ja jakaa tietoa vammaisasioista Tehdä vuosittainen selvitys toiminnasta Koordinoida vammaispoliittista ohjelman pilotteja Toimia linkkinä kaupungin eri toimijoiden ja järjestöjen välillä sekä edistää yhteistyötä Järjestää koulutusta, tekee aloitteita, lisää tietoisuutta vammaisuudesta Tehdä asiakaspalvelutyötä mm. neuvomalla asiakkaita ja viemällä asiakkaiden palautteita eteenpäin 2. Vammaisten henkilöiden oikeudet, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys Näkemys vammaisista henkilöistä on muuttumassa sekä ihmisoikeuksien vahvistumisena että vammaisuuden ymmärtämisenä vammaisen henkilön ja ympäristön suhteeksi. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteuttaminen ja ympäristön muuttaminen vammaisille henkilöille sopivaksi edellyttää konkreettisia toimia ja merkittävää asennemuutosta. Osallisuus yhteisössä ja hyväksytyksi tuleminen kuuluu kaikille. 3. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Viime vuosi oli vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta merkittävä. YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimus (YK:n vammaissopimus) ratifioitiin Suomessa 10.6.2016. YK:n vammaissopimuksen johtavana periaatteena on syrjinnän kielto. YK:n vammaissopimuksella lisätään tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Yleissopimus korostaa vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä kohtuullisten mukautusten tärkeyttä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseksi. YK:n vammaissopimus velvoittaa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Keskeinen edellytys sopimuksen tavoitteiden toteutumiselle on yleinen asennemuutos. YK:n vammaissopimuksen valtiollinen koordinaatiojärjestelmä Suomessa on Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE. Sen tehtävänä on edistää
4 yleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksien huomioon ottamista kaikkien hallinnonalojen toiminnassa. YK:n vammaissopimus tulee viedä käytäntöön. Kuntien kohdalla se tarkoittaa perehtymistä YK:n vammaissopimuksen sisältöön ja edistää sen velvoitteiden toteuttamista kuntatasolla. YK-sopimuksen vaatimukset tulee huomioida kuntien strategioissa ja määritellä konkreettiset, eri hallinnonaloja sitouttavat toimenpiteet. 4. Yhdenvertaisuuslaki Uusi Yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 2015. Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia arvioimaan ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Uudessa yhdenvertaisuuslaissa velvollisuutta laatia yhdenvertaisuussuunnitelma laajennettiin niin, että tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista on arvioitava ja toteutettava kaikilla laissa mainituilla syrjintäperusteilla. Espoossa on hyväksytty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2017 2020 Reilu meininki työssä ja elämän muilla alueilla kaupunginhallituksessa 16.1.2017. Suunnitelmassa mm. linjataan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteuttamista Espoossa. Olennaista on sekä YK:n vammaissopimuksessa että yhdenvertaisuuslaissa, että ne johtavat konkreettisiin toimiin ja asennemuutokseen. 5. Asenteista, syrjinnästä ja toimintarajoitteista Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tehnyt selvityksen vammaisten ihmisten kokemasta syrjinnästä ja asenneilmapiiristä. Kyselyn perusteella syrjinnän ehkäisy ja myönteisen asenneilmapiirin saavuttaminen vaatii vielä paljon tekemistä. Vammaisena olen toisen luokan kansalainen: Selvitys vammaisten kokemasta syrjinnästä Selvityksessä todetaan, että yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemä kyselytutkimus vammaisten ihmisten kokemasta syrjinnästä antaa karun kuvan vammaisten arjesta ja asemasta yhteiskunnassa. Selvityksen verkkokyselyyn vastasi 455 henkilöä kevätkesällä 2016. Tämän lisäksi tehtiin 27 yksilöhaastattelua. Vastaajista (n=426) yhteensä vain 14,1 prosenttia (n=60) on sitä mieltä, että asenneilmapiiri vammaisia ihmisiä kohtaan on yleisesti ottaen Suomessa hyvä tai erittäin hyvä. Päinvastaista mieltä asiasta on yhteensä 51,4 prosenttia (n=219) vastaajista. Yhteensä 34,5 prosenttia (n=147) on sitä mieltä, että asenneilmapiiri vammaisia kohtaan on neutraali.
5 Selvityksen mukaan matalan kynnyksen oikeusturvaelimillä on keskeinen rooli siinä, että vammaiset ihmiset osaavat ja tietävät mihin olla yhteydessä, jos he kohtaavat syrjintää. Edellistä jopa haastavampi tehtävä on syrjinnälle alttiiden ryhmien luottamuksen lisääminen oikeusturvaelinten toimintaa kohtaan. Yksi selvityksen huolestuttavimpia tuloksia on, että vastaajien suurin yksittäinen syy syrjintäkokemuksen ilmoittamatta jättämiselle oli, etteivät he usko sen johtavan mihinkään. Selvityksen mukaan voidaan sanoa, että vammaisten ihmisten oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta ongelmana on oikeuksien toteutuminen arjessa. Vastaajien (n=475) selvä enemmistö on sitä mieltä, että vammaisuus asettaa työnhakijan heikompaan asemaan suhteessa toiseen työnhakijaan, vaikka molemmilla olisi yhtäläiset taidot ja pätevyys. Vastaajista yhteensä 89,7 prosenttia (n=426) on tätä mieltä. Verkkokyselyn tulosten valossa on ilmeistä, että Suomessa on vielä paljon tehtävää vammaisten ihmisten työmarkkina-aseman parantamisessa. Ylivoimaisesti suurin osuus vastaajista kertoo olevansa eläkkeellä. Vallitseva normaali on, että vammainen ihminen on työttömänä tai eläkkeellä, kun työssäkäyvä vammainen on poikkeus. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehdyistä kanteluista on noussut esiin laajempana teemana sähköisen asioinnin ja sähköisten palveluiden esteettömyyteen liittyvä
6 kysymykset. Verkkokyselyn tulokset liittyen sähköisiin palveluihin osoittavat, että saavutettavuuden takaamiseen on vielä pitkä matka. Selvityksessä todetaan, että vammaisia ihmisiä on ajateltava yksilöinä ja heidän tarpeensa on huomioitava, jotta he pääsevät nykyistä paremmin osalliseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Toimintarajoitteisuuden vaikutuksista Päivi Sainion Työ- ja hyvinvoinnin laitoksesta tekemässä selvityksessä tutkittiin toimintarajoitteiden yleisyyttä. Useimmilla hyvinvoinnin osa-alueilla toimintarajoitteisten tilanne on heikompi kuin muun väestön: Harvemmin työelämässä Matalampi koulutustaso Enemmän taloudellisia vaikeuksia Useammin kokevat yksinäisyyttä ja elämänlaatunsa heikommaksi Enemmän tyydyttymätöntä avun- ja palveluntarvetta Päätelmänä selvityksentekijä toteaa, että voisi tehdä lisäanalyysejä mm. sen selvittämiseksi, mitkä elinympäristön ja palvelujen piirteet tukevat toimintarajoitteisten henkilöiden hyvinvointia ja mitkä puolestaan heikentävät sitä On myös tutkittu miten vammaispalvelun ammattilaiset näkevät vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutuvan. Vammaispalvelujen sosiaalityön arki ja etiikka sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä Kyselyn kohderyhmänä oli Talentian jäsenrekisterissä olevat vammaispalvelujen ammattilaiset. Kysely toteutettiin marraskuussa 2015 ja Asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumisessa koettiin olevan seuraavia yhdenvertaisuusvajeita: Väliinputoajat, tukien varassa elävät ja monitarpeiset henkilöt. Koulutuksesta huolimatta työelämän ulkopuolelle jääminen. Asunnon ja asumispalvelujen puutteet suhteessa yksilöllisiin tarpeisiin. Taloudelliset perusteet rajaavat myös subjektiivisten oikeuksien toteutumista. Yhdenvertaisuutta puolestaan edistävät: Subjektiiviset oikeudet. Asiakasosallisuus: asiakasraadit, asiakaskumppanuudet, asiakkaan oman äänen kuuleminen. Palveluista tiedottaminen, palveluohjaus.
7 Kyselyn pohjalta todetaan, että tarvitaan rakenteellista sosiaalityötä. Rakenteellisen sosiaalityön osuutta on vahvistettava. Sosiaalityön asiantuntemuksen vieminen muille toimialoille. Vammaisuuteen liittyvän tiedon lisääminen päätöksenteossa. Vammaisten henkilöiden osallisuuden edistäminen. Palveluohjauksen hyödyntäminen. 6. Vammaisasiamiehen toiminta vammaisneuvostossa Vammaisasiamies toimii vammaisneuvoston asioiden valmistelijana ja sihteeriä. Vammaisneuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa paitsi heinäkuussa. Vammaisneuvoston asioita valmistellaan ja johdetaan työvaliokunnassa. Vammaisneuvostolla on kolme työryhmää: Rakennetaan kaikille työryhmä, sosiaalija terveyspalvelujen työryhmä ja sivistyspalvelujen työryhmä. Vammaismiehen työ vammaisneuvostossa sisältää asioiden koordinointia, järjestelyä ja aikataulujen sovittelua. Viime vuonna sovitut aikataulut eivät aina pitäneet lausuntopyyntöjen saamisessa ja kommentteja pyytäminen valmisteluvaiheessa ei ole vielä toteutunut toivotusti. Vammaisneuvoston perustaminen on aiemmin todettu vammaispalvelulaissa, mutta sen asettaminen ei ole ollut pakollista. Uuden kuntalain mukaan vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Vammaisneuvoston lisäksi pakollisiksi vaikuttamistoimielimiä on myös vanhusneuvosto sekä nuorisovaltuusto 1.6.2017 alkaen. Espoon kaupungin hankkeessa tuotettiin vuonna 2016 vaikuttajatoimielimien osallistumisen periaatteet. Osallistumisen periaatteissa selkeytettiin mm. lausunto- ja kannanottokäytäntöjä sekä miten valmistelussa tulee toimia yhteistyössä vaikuttamistoimielinten kanssa. Näiden periaatteiden viemisellä käytäntöön on tavoitteena selkeyttää mm. edellä esitettyjä käytäntöjä ja mahdollistaa vammaisneuvoston vaikuttaminen kuntalaissa mainittuihin asioihin. 7. Espoon vammaispoliittinen ohjelma (VPO) Vammaispoliittisen ohjelman pilottihankkeilla ja Esteetön Espoo hankkeella halutaan edistää kaikkien palvelujen, toimintojen ja ympäristön saavutettavuutta ja toisaalta etsiä ne esteet, joiden poistamisella lisätään yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Vammaisasiamies on vammaispoliittisen ohjelman vastuuryhmässä ja koordinoi vammaispoliittisen ohjelman pilotteja yhdessä ko. toimintayksiköiden kanssa. Viime vuonna jatkettiin pilottien toteuttamista. Osa on vakiintumassa pysyväksi toiminnaksi.
8 Vammaispoliittisessa ohjelmassa toteutettiin sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyönä pilotti hankkeita: Iloisesti liikkumaan: Vuosi 2016 oli Iloisesti liikkumaan teemavuosi. Teemavuonna toteutettiin mm. kysely Liikunnan esteistä kehittämistyön pohjaksi (kyselyn tuloksia seuraavassa kohdassa), lisättiin yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden väillä kaikille sopivan liikunnan lisäämiseksi, järjestettiin kaupungin henkilöstölle koulutusta soveltavasta liikunnasta sekä WeeGeellä Iloisesti liikkumaan kulttuurikävely. Viihdytään kirjastossa: Pilotissa on järjestetty Kaikki pyörii kirjastossa tapahtuma kolmena vuonna peräkkäin. Tapahtuma on vakiintumassa pysyväksi toiminnaksi. Vammaiset nuoret mukaan porukkaan: Pilotissa on edistetty kesäleirien soveltuvuutta kaikille ja riittävän tuen saamista. Tuen tarpeet pyritään ennakoimaan entistä paremmin ja leireistä tiedottamista on laajennettu. Tämän pilotin toteuttamiseen tulisi löytää myös uusia vaikuttavia keinoja. Kokemusasiantuntijat koulujen käyttöön: Peruskouluissa on pidetty tilaisuuksia, joissa kokemusasiantuntija kertoi omista koulukokemuksistaan ja sitä kautta pyrittiin vaikuttamaan kiusaamistilanteiden tunnistamiseen. Tietoa Vammaiset sivulle: Vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteenä lisätään tietoa kaupungin internet -sivuille vammaisten henkilöiden huomioinnista palveluissa ja toiminnoissa. Tämän toteuttaminen mahdollistuu tänä vuonna paremmin, kun kaupungin-sivuille lisättiin Vammaiset sivu. Esteetön Espoo hankkeessa on jatkettu Esteetön Espoo tunnusten myöntämistä yrityksille ja vuoden esteetön teko valinnasta on tehty jokavuotinen tapahtuma. Kaupunginjohtaja palkitsi vuoden esteettömän teon ja kaksi kunniamaininnan saanutta Espoo päivänä Palvelutorilla järjestetyssä tilaisuudessa. Vuoden 2016 esteetön teko oli ESPIN - Espoon Invalidit ry ja kunniamaininnan saivat Helena Paimela ja Espoon Pursiseura EPS ry ja sen entinen toiminnanjohtaja Matti Nirkko. Kaupunkisarjan kunniamaininnan sai Sari Hirvonen-Skarbö. Kysely liikunnan esteistä (Osa Iloisesti liikkumaan teemavuotta) Kysely toteutettiin keväällä 2016. Poimin kyselystä seuraaviin kysymyksiin vastaukset. Liikuntaan osallistumisen esteiksi todettiin: Toimintakyvyn rajoitteet Taloudellinen tilanne Liikuntakaverin puute Avustajan puute Kulkeminen liikuntapaikalle Minulla ei ole tietoa liikunnan tarjonnasta Ei löydy sopivia liikuntapaikkoja tai ryhmiä Liikuntapaikkojen / -olosuhteiden esteellisyys
9 Liikuntaa ja liikuntaan osallistumista edistäisi: Liikuntakaverit: motivoi liikkeelle, vertaisuus samassa tilanteessa olevilla Avustajat: liikunta tai siirtyminen liikkumaan ei onnistu yksin Lastenhoitoapu, lapsi- aikuinen ryhmät, etenkin pienten lasten perheet (erityislapsi + sisko + koko perhe mukaan) Lähiliikunta: kodin lähelle helppo mennä (ei taksikyytejä) Edullisuus Hajusteettomuus ryhmässä / liikuntatiloissa Kuntoutuminen Vapaamuotoinen liikkuminen, lajikokeilut, avoin toiminta, ilta-aikaan ryhmiä aikuisille, harrasteliikunta Tilojen esteettömyys, pukutilat Olisi harrasteliikuntaa tule pitämään hauskaa, olemaan ystävien kanssa Kyselyn tuloksia on hyödynnetty ja tullaan hyödyntämään liikunnan esteiden poistamisessa, tänä vuonna on tarkoitus käynnistää mm. liikuntaystävä toimintaa. Liikuntaan osallistumiseen voisi vahvemmin vaikuttaa, jos vammaisten henkilöiden osallistumista edistävät asiat olisivat mukana poikkihallinnollisissa kehitysohjelmissa. Elinvoimaa ikääntyneille kehitysohjelmassa on järjestetty toimintaa, mikä on lisännyt ikääntyneiden osallistumismahdollisuuksia merkittävästi. 8. Asiakkaiden ja kuntalaisten yhteydenotot ja palautteet Asiakkaiden ja kuntalaisten yhteydenottoja oli vuonna 2016 yhteensä 281. Yhteyttä otettiin puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteydenotot liittyivät tiedonsaantiin ja vaikeuksiin saada tarvitsemaansa palvelua ja apua. Poikkeuksena aikaisempiin vuosiin yhteydenotoista suurempi osa tuli omaisilta kuin asiakkailta. Yhteydenottojen aiheet ja määrät Neuvonta 93 Asuminen 64 Esteettömyys ja saavutettavuus 53 Terveyspalvelut 34 Kuljetuspalvelu, liikkuminen 10 Tilapäishoito 9 Omaishoidontuki 8 Asiakasmaksut 6 Työkokeilu, työtoiminta 4
10 Kuvaan kohdassa 9. Kehittämisehdotuksia vammaisten henkilöiden oikeuksien ja osallisuuden edistämiseksi palautteiden sisältöjä tarkemmin. Yhteydenottojen luonne Päätöksiin liittyen: tyytymättömyys päätökseen, kielteiset päätökset, päätöksen saaminen kestää kauan, päätöksen saaminen kestää yli määrärajan, päätöksen sisältö ei vastaa tarpeita Päätös ei käytännössä toteudu: saa myönteisen päätöksen, mutta ei saa päätöksenmukaista palvelua, ei saa apua palvelun toteutumiseen Kohteluun liittyvä: ei ole tullut kuulluksi, ei oteta asiakkaan kertomaa asiaa vakavasti, välinpitämätön suhtautuminen, kerrottu asia ei vaikuta päätökseen, ei saa yhteyttä työntekijään, ei vastaa sähköpostiviesteihin ja soittopyyntöihin Avunsaanti: ei saa tilanteeseen apua yrityksistä huolimatta, ne jotka eivät jaksa yrittää, eivät saa apua Yhteydenotot vammaisasiamiehelle tulevat asioista, joissa kuntalaiset ja asiakkaat ovat tyytymättömiä johonkin asiaan. Päätösten määräajan ylittymiseen tulisi reagoida nopeasti. Päätösprosessia olisi tärkeää tarkastella kokonaisuutena: mitä tapahtuu henkilölle, joka saa kielteisen päätöksen, miten varmistetaan päätöksen toteutuminen käytännössä, mitä tapahtuu henkilöille, jotka väsyvät yrittämästä. Palautteiden eteenpäin vieminen: Ohjaaminen asianomaiselle työtekijälle tai yhteys työntekijään Keskustelut asiaan liittyvien toimijoiden kanssa Tiedon antaminen muutoksenhausta päätökseen, mahdollisuudesta tehdä muistutus ja kantelu, ottamaan yhteys sosiaali- ja potilasasiamieheen Avunsaannin seuraaminen Kehittämisehdotusten tekeminen 9. Kehittämisehdotuksia vammaisten henkilöiden oikeuksien ja osallisuuden edistämiseksi 9.1. Neuvonta ja palveluohjaus Neuvontaan liittyvät yhteydenotot koskivat sisällöllisesti tietoa palveluista, harrastusmahdollisuuksia, liikkumisesta, onko palvelussa huomioitu toimintarajoitteet jne. Palautetta tuli mm. henkilökohtaisesta tiedonsaannista, neuvonnan tarpeista, missä asiakkaan asia selvitetään kokonaisuutena ja mistä saa tarvitsemaansa apua. Vammaisten henkilöiden neuvontaan tarvittaisiin vastaavanlainen poikkihallinnollinen neuvontapalvelu kuin senioreille toteutettu senioreiden neuvonta ja palveluohjaus
11 Nestori. Se lisäisi neuvonnan tavoitettavuutta ja tiedonsaamista yhdestä paikasta. Olisi myös tärkeää lisätä neuvontaa asiakkaan ja työntekijöiden tapaamisissa. Neuvonta ja palveluohjaus Vammaisille henkilöille neuvonnan ja palveluohjauksen toteuttaminen vastaavasti kuin senioreiden Nestori Uusi esitys 9.2. Esteettömyys ja saavutettavuus Leppävaaran uimahallissa on todettu useita esteettömyyden puutteita siitä huolimatta, että vammaisneuvosto on tuonut esteettömyystietoutta ja kokemusasiantuntijuutta hankkeen kaikkiin vaiheisiin. Jos esteettömyyttä toteutetaan vain määräysten mukaan, ei rakennuksesta tule kaikille sopiva, jota taas YK:n vammaissopimus edellyttää. Esteettömyyskorjauksia pyritään viemään eteenpäin edelleen. Vammaisasiamies on tehnyt yhdessä vammaisneuvoston kanssa koosteen esteettömyydestä huomioitavaksi Matinkylän uimahallin suunnittelussa. Vammaisneuvosto on antanut kannanoton valtuustolle, että valtuusto asettaa esteettömyystavoitteet siten, että Matinkylän uimahallia voidaan valmistuessaan pitää laadukkaan esteettömyyden malliratkaisuna. Ison Omenan Palvelutorin saavutettavuudesta ja esteettömyydestä on tullut merkittävästi palautteita. Tämä on valitettavaa, koska palvelutorin toimintaperiaate on sijoittaa palvelut lähekkäin ja saada ne siten helposti saavutettaviksi. Palautteet ovat koskeneet sekä koko rakennuksen saavutettavuutta että Palvelutorin palveluiden saavutettavuutta. Ison Omenan uuden puolen avautuessa, puuttuivat ulko-ovien läheisyydestä saattoliikennepaikat. Palvelutorin eri palveluista ei ole opastetauluja. Jos ei ennakolta tiedä, mitä palveluja palvelutorilla on, ei ko. palveluita löydetä. On tiedotettu, että tilatut opasteet ovat myöhässä. Palautetta on tullut myös siitä, että sähköinen ilmoittautuminen näyttöruudulta ei sovellu näkövammaisille ja monille vanhuksille, hissi-informatiikassa on ollut puutteita ja parkkihallin lippuautomaatit eivät sovellu liikuntaesteisille. Opasteiden puutteista on tullut palautteita vanhoissa ja uusissa rakennuksissa. Saattoliikennepaikat ovat uusissakin rakennushankkeissa olleet esteelliset. Saattoliikenteen tulisi voida ajaa suoraan, ilman peruuttamista. Systemaattista esteettömyyskartoitusta kaupungin toimipisteistä ja julkisista rakennuksista ei ole vielä toteutettu. Esteettömyystietoa on kerätty osasta toimipisteitä pääkaupunkiseudun palvelukarttaan. Palvelukarttaan on toivottu tietoa myös toiminnallisesta esteettömyydestä. Lisäksi on tullut palautetta asioinnin vaikeuksista Tapiolan keskustan työmaavaiheesta, kun kuljetuspalvelulla ei ole päässyt lähelle kauppojen ja toimipisteiden ulko-ovea. Rakentamisprosessi olisi tärkeää kuvata kokonaisuudessaan ja ennaltaehkäistä ne tilanteet, joiden vuoksi esteettömyys ei toteudu.
12 Invalidiliiton teettämässä tutkimuksessa (v. 2016) selvitettiin mm. sitä, voidaanko hyvällä suunnittelulla merkittävästi pienentää esteettömyyden kustannuksia, suunnittelijoista ja arkkitehdeistä 85 % oli väittämän kanssa samaa mieltä ja vain 14 % erimieltä. Väittämään Satsaamalla esteettömyyteen nyt, voidaan säästää tulevaisuudessa. Vastaajista 83 % oli ollut väittämän kanssa samaa mieltä. Julkiset tilat ja palvelupisteet Leppävaaran uimahallin korjaustoimien toteuttaminen. Matinkylän uimahallista esteettömyyden malliratkaisu. Julkisten tilojen ja palvelupisteiden esteettömyyskartoitukset ja korjaustoimenpiteet. Selvittää ne asiat, jotka vähentävät esteettömyyttä rakennusprosessissa ja saada esteettömyys toteutumaan kaikissa prosessin vaiheissa Toiminnallisen esteettömyyden toteutuminen tavoitteeksi Koulujen esteettömyyskorjaukset esteettömyyskartoituksen tulostan pohjalta Jonkin verran korjauksia on toteutettu. Kokemusasiantuntijoiden esteettömyystietoa on viety hankkeen alkuvaiheesta lähtien Systemaattinen kartoitus korjausesityksineen ei ole vielä toteutunut. Esitetty myös edellisessä selvityksessä. Esteettömyysmääräysten toteutuminen ei riitä toiminnallisen esteettömyyden toteutumiseen, joka puolestaan lisää osallisuutta ja vähentää syrjintää. Ei ole edennyt esteettömyysasiamiehen lopetettua huhtikuun alussa 2015 ESTEETÖN ESPOO 2020 Espoon kaupungin esteettömyysohjelma hyväksyttiin valtuustossa marraskuussa 2016. Esteettömyysohjelmassa on kuvattu mm. Esteetön Espoo visio, tavoitteet, organisointi ja toimenpiteet. 9.3. Tiedon saavutettavuus Espoon internetsivujen uudistuksen yhteydessä saatiin myös vammaiset sivu helpottamaan vammaisia henkilöitä ja heidän omaisiaan koskevan tiedon löytymistä. Internet-sivujen uudistuksessa on esteettömyyttä ja saavutettavuutta huomioitu näkövammaisten kannalta. Espoo on saamassa sivuille auditoinnin Saavutettavuus huomioitu leiman käyttöä varten. Digitalisaatio on osaltaan edistänyt osaltaan vaikeuttanut tiedon saavutettavuutta. Sähköinen asiointi helpottaa vammaisia henkilöitä, jotka voivat sitä käyttää. Palvelujen vieminen verkkoon taas heikentää entisestään vammaisten kuntalaisten asemaa, joita sähköinen tiedottaminen ei tavoita. Direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. Direktiivissä säädetään julkisen sektorin toimijoiden yleisölle avointen verkkopalveluiden saavutettavuudelle asetettavista teknisistä vaatimuksista sekä saavutettavuuden valvonnan ja raportoinnin keinoista. Käytännössä direktiivi velvoittaa julkisen sektorin organisaatiot toteuttamaan
13 verkkosivustot niin, että ne ovat mahdollisimman hyvin saavutettavia ja kaikkien käyttäjien käytettävissä. Tiedottaminen Kaupungin omaa viittomakielistä tiedottamista ajankohtaisista asioista ja palveluista Internet-sivujen esteettömyys Digitalisaation vaikutukset tiedon saavutettavuuteen Viitotun tiedon lisääminen mm. ajankohtaisista asioista tulisi toteuttaa. (tarve esitetty edellisessä selvityksessä) Sivujen esteettömyyttä on testattu. Kehittämistä on suunnitteilla jatkaa ottamalla käyttöön ns. saavutettavuus on huomioitu leima. Ratkaista tiedon saavutettavuus vammaisille kuntalaisille ja asiakkaille, joita sähköinen tiedottaminen ei tavoita. 9.4. Palvelusuunnitelmat ja päätökset Oheisessa taulukossa on vammaispalvelujen asiakas- ja päätöstietoja vuodelta 2016. Asiakas- ja päätöstietoja vuoden 2016 aikana Suorite Asiakkaita vammaispalveluissa Päätöksiä tehty Asiakkaita, joille on tehty päätös Määrä 4 818 4 973 2 227 Asiakkaita ja käyntejä / työntekijä / vuosi 171 Asiakastapaamisia (kotikäyntejä, toimistokäyntejä, verkostokäyntejä) 2 085 116 Oheisessa taulukossa on tehtyjen palvelusuunnitelmien määrät vammaispalveluissa. Palvelusuunnitelmat, asiakassuunnitelmat ja palvelutarpeen arvioinnit Vuosi Asiakkaita, joille tehty Tehtyjen palvelusuunnitelmien määrä palvelusuunnitelma 2016 797 958 2015 853 853 2014 954 989 2013 860 883 2012 967 996 2011 867 922
14 Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma tulee tehdä kaikille vammaispalvelujen asiakkaille. Suunnitelmista tulisi saada tieto asiakkaiden tarpeista talousarvion laadintaan Asiakkaiden kohtaaminen sekä ratkaisukeskeinen vuorovaikutus Vuoden 2016 aikana on tehty 958 palvelusuunnitelmaa. Systemaattista tietoa näistä palveluista on saatavilla talousarvion laadinnan pohjaksi. Vammaispalvelujen vastaus ehdotukseen: Sas-työryhmässä ylläpidetään tilastoa ja tarvetilastoa koskien mm. jatkuvaa asumista, asumisvalmennusta, työ- ja päivätoimintapalvelua sekä lyhytaikaista hoitoa. Vammaispalveluissa on käynnistynyt lokakuussa 2016 VamO-projekti, jonka tarkoitus on mm. edistää asiakasosallisuutta ja vuorovaikutusta asiakastilanteissa. Hanke jatkuu aina 31.8.2019 Palautetta on tullut pitkittyneestä päätöksen teosta vammaispalveluissa. Useiden päätöksien saaminen on palautteiden mukaan ylittänyt merkittävästi kolmen kuukauden takarajan. Tämän ajan asiakas on ollut vaille tarvitsemaansa apua tai kielteisen päätöksen kohdalla muutoksenhakumahdollisuutta. Tällainen tilanne olisi tärkeää ennaltaehkäistä ja nykyisten hakemusten osalta osoittaa tarvittavat resurssit. Palautetta on tullut myös jonkin verran siitä, että asiakkaiden yhteydenottoihin ei ole ehditty vastaamaan useaan kuukauteen. Vammaispalveluista saamani tiedon mukaan kolmannen johtavan sosiaalityöntekijän tehtävä muutettiin vuoden 2016 alussa sosiaalityön asiantuntijan tehtäväksi. Tämä on tehostanut työnjakoa sosiaalityön johdossa. Esimiestyössä oli vajetta vuonna 2016 henkilövaihdoksista johtuen. Toisen johtavan sosiaalityöntekijän rekrytointi kesti puoli vuotta ja aiheutti painetta sosiaalityön johtoon. Kuljetuspalveluista tulleet palautteet vammaisasiamiehelle ovat edelleen koskeneet saatujen matkojen määrää: asiointi- ja virkistysmatkat (18 edestakaista matkaa / kk) eivät ole riittäneet harrastamiseen ja tapahtumiin osallistumiseen. Vammaispalveluilta saamani tiedon mukaan kuljetuspalvelujen käytännön asiakasohjaus ja neuvonta sekä koordinointi ovat parantuneet Logistiikan koordinoimana. Vammaispalvelujen ja Logistiikan kesken on pidetty säännöllisiä seurantakokouksia vuonna 2016. Vammaispalvelujen henkilöstöresurssit Riittävät henkilöstöresurssit vammaispalveluun. Palveluohjaajan vakanssin perustaminen vammaisten Sosiaalityöntekijöiden on tärkeää ehtiä henkilökohtaisempaan työhön ja aktiiviseen yhteydenpitoon asiakkaisiin. Vahvistaa palveluohjauksellista työtä ja yhden luukun periaatetta.
15 lasten perheille Vammaispalvelun vastaus palveluohjaajaesitykseen: Vuonna 2016 vammaissosiaalityössä on ollut käynnissä LEAN-kehittämishanke joka jatkuu vuonna 2017. Tavoitteena on saatavuuden parantaminen ja asiakasprosessin sujuvoittaminen kaikkien osapuolten kesken. 9.5. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaista apua voidaan järjestää: 1) työnantajamallilla 2) palvelusetelillä 3) ostopalveluna julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta, mikä mahdollistaa avun järjestämisen myös kunnan omana toimintana eli palkkaamalla henkilökohtaisia avustajia vaikeavammaisille henkilöille. Oheisesti taulukosta on nähtävissä, että työnantajamallilla ja ostopalvelulla järjestettävät päätökset ovat vähentyneet ja palvelusetelillä järjestettävät lisääntyneet. Palveluseteli ja ostopalvelut ovat antaneet vaihtoehtoisen tavan henkilökohtaiseen apuun. Henkilökohtainen apu 2016 / järjestämistavat 2012 2013 2014 2015 2016 Työnantajamalli 368 388 400 449 418 Palveluseteli 125 170 255 348 409 Ostopalvelu 49 49 59 55 37 Henkilökohtaista apua koskevat palautteet ovat pääosin koskeneet ostopalvelua ja siinä avustajien soveltumista avustustyöhön ja avustajan saamista; ei ole löytynyt sopivaa avustajaa, ei voi itse valita avustajaa, avustajilla ei ole koulutusta tai työkokemusta, vaihtuvien avustajien perehdyttäminen jää omaisten tehtäväksi, joten ostopalvelu näyttäisi työllistävän omaisia kuten työnantajamallikin. Palautetta on tullut siitä, vaikeavammainen henkilö ei saa henkilökohtaista apua sairaalaan. Vaikeasti liikuntavammainen henkilö tai näkövammainen henkilö tarvitsee sairaalassakin avustajaa selviytyäkseen kuten vammaton henkilö. Apua tarvitaan mm. kutsupainikkeen painamiseen, liikkumiseen, lukemiseen jne. Sairaalassa ei yleensä ole ympäristönhallintalaitteita. Palautetta on tullut myös työnantajamallissa avustajien palkanmaksuun liittyvistä virheellisistä tiedoista.
16 Henkilökohtainen apu Esitän kyselyn tekemistä myös muiden kuin työnantajamallin järjestämistapojen käyttäjille. Valvonnan tehostaminen: Ostopalveluun tulisi saada kriteerit avustajan osaamiselle ja asiakkaan tulisi saada tietää, minkälaista toimintaa voi avustajalta edellyttää. Valvonta tapahtuu nykyisin palautteiden perusteella. Ei ole vielä toteutunut Vammaispalvelujen vastaus: Ostopalveluiden reklamaatiot käsitellään vammaispalveluissa. Henkilökohtainen apu kilpailutettiin vuonna 2016. Henkilökohtaisen avustajan perehdyttää vammainen henkilö tai nimeänsä henkilö. 9.6. Asuminen Asumispalvelu 2016 taulukossa on nähtävissä vammaispalvelujen asiakkaiden osuudet eri asumisen vaihtoehdoissa vammaispalveluissa. Suurin asiakasmäärä on autetussa asumisessa, jota järjestetään kehitysvammalain perusteella. Vakinainen asuminen asumismuodon mukaan 2016 Asumismuoto Asiakkaita Palveluasuminen kotiin 77 Palveluasuminen yksikössä 132 Autettu asuminen 280 Ohjattu asuminen 58 Tuettu asuminen 29 Vammaispalvelujen asumispalveluista tuli varsin paljon yhteydenottoja ja palautteita. Toivottiin enemmän muuttovalmennusta vammaiselle henkilölle ja omaisille varsinkin muutettaessa kotoa asumisyksikköön. Palautetta on tullut siitä, että tarpeenmukaiset palvelut olisi saatava heti asumisyksikköön muutettaessa ja että omaisten kanssa tehdään yhteistyötä, niin että saataisiin luottamukselliset välit. Esimiehellä koetaan olevan tässä tärkeä rooli. Muutot uuteen yksikköön olisi tärkeää tehdä porrastetusti. Palautteissa on nähty tärkeänä, että ostopalveluissa turvataan palvelujen jatkuvuus ja henkilökunnan pysyvyys. Palautetta on tullut myös siitä, että asumisyksiköissä asukkaat voivat jäädä yksin asuntoihin ja heille ei ole asumisyksikössä järjestetty toimintaa. Palautteita on tullut myös vaikeudesta löytää sopiva asumisyksikkö. Oma-valvonnan puutteista on myös tullut palautetta, katsotaan, että kaupungin tiiviimpää valvontaa tarvitaan. Sosiaalihuoltolain mukainen epäkohdasta
17 ilmoittamisvelvollisuus ei selvitysten mukaan toimi käytännössä lain tarkoittamalla tavalla. Palautteitta on tullut itsenäistä asumista tukevien apuvälineiden ja asuntoon kuuluvien laitteiden toimittamisen on viiveitä tai niitä ei ole myönnetty lainkaan. Esteettömän vuokra-asunnon saaminen mm. Espoon asunnoilta on palautteissa koettu hitaaksi akuutista asunnontarpeesta huolimatta. Neuvoja tarvitaan myös, mihin voi muuttaa putkiremontin ajaksi. Palveluasuminen (VpL) ja asumispalvelut (KvL) Asumisyksiköiden käynnistämisprosessin, muuttovalmennuksen ja toteutuksen kehittäminen niin, että asumispalvelut vastaavat asukkaiden tarpeita ja palvelussa pidetään tärkeänä yhteistyötä omaisten kanssa. Uuteen yksikköön muutto olisi tärkeää tehdä porrastetusti. Asumisen vaihtoehtojen lisääminen. Vapaa-ajan ohjelman toiminnan järjestämistä asumisyksiköissä asukkaiden kuullen. Espoon asumisen ohjelmassa on näitä asioita nostettu tavoitteisiin. Palautteiden perusteella näiden tavoitteiden viemisessä käytäntöön olisi tärkeää kiinnittää erityistä huomiota jatkossa. Asukkaiden tyytyväisyyskysely on tarkoitus tehdä joka toinen vuosi. Varsinkin ohjelman alkuvaiheessa se olisi hyvä tehdä vuosittain.. Asumisyksiköiden asumispalvelujen toteutumisen tehokkaampi valvonta ja tiiviimpi yhteydenpito. Asumisyksiköissä on omavalvonta. Saatujen palautteiden perusteella sen ei koeta olevan riittävä tapa. 9.7. Asunnon muutostöiden ennallistaminen Edellisessä selvityksessä kerroin käytännöstä, jossa vammaispalvelulain mukaisten asunnonmuutostöiden saattaminen ennalleen on tullut asukkaan maksettavaksi. Tähän asiaan kiinnitti myös tarkastuslautakunta huomiota viime vuoden raportissaan. Vammaispalveluilta on saatu asiasta seuraava vastaus: Asunnon muutostöiden ennallistaminen Vammaislainsäädäntö ei tällä hetkellä edellytä asunnon ennallistamista. Asunnon muutostöiden laajuus ja välineet vaihtelevat suuresti asiakaskohtaisesti. Kaikissa tilanteissa ei ole tarpeen tehdä asunnon ennallistamista. Tällaisia muutostöitä ovat esimerkiksi ovien levennykset ja ammeiden poistot, jotka eivät ole este uuden asukkaan muutolle tai asumiselle ja saattavat jopa parantaa asunnon yleisvarustelua. Niiden asunnon muutostöiden osalta, jotka vaativat ennallistamista, käytetään tapauskohtaista harkintaa.
18 Ennallistaminen on tarkoituksenmukaista esim. niiden välineiden kohdalla, jotka annetaan asiakkaille käyttöön (esim. porrashissit ja kattonostimet ja -kiskot, sähköiset ovenavauslaitteet). Tällöin kaupunki vastaa myös välineiden käytön aikaisesta huollosta. Asiakkaan omistukseen annettujen välineiden kohdalla asia ratkaistaan tapauskohtaisesti. Tällöin arvioidaan Aiheuttaako tehtävä/tehty asunnon muutostyö ja/tai väline haittaa asunnon uudelleenkäytölle (esim. matalalle asennetut keittiönkaapit)? Edellyttääkö asunnon omistaja ennallistamista, jotta muutostyö saadaan tehdä? Aiheutuuko asiakkaalle ennallistamisesta kohtuuttomia taloudellisia kustannuksia? Edelleen olisi tärkeä selvittää, vähentääkö ennallistamisvelvoite asiakkaiden tarvitsemien asunnon muutostöiden toteuttamista ja millaisia kustannuksia asiakkaille on aiheutunut ennallistamisesta. 9.8. Terveyspalvelut Palauteta on tullut neuropsykiatrisen tutkimuksen ja hoidon saatavuudesta ja sekä valvonnasta ja kehitysvammapsykiatrisen avun saatavuudesta. Palautteiden mukaan hoitoketju ei ole ollut toimiva, vaan tutkimukseen pääsy voi olla monien siirtymisvaiheiden takana ja avunsaaminen viivästyä. Palautteiden mukaan tutkimusosasto voi olla levoton ja siellä ollaan kahden hengen huoneissa, mikä voi olla potilaalle vaativa ja raskas tilanne, jos tarvitsee rauhallista ja turvallisentuntuista ympäristöä. Omaisten kuulemisen puutteista on tullut myös palautetta. Tutkimusosastolla voi syntyä tilanne, jossa tutkimuksia ei voida toteuttaa, jos potilaan vointi heikkenee entisestään. Olisi tärkeää selvittää hoitoketju sisältäen myös osastojaksot ja niiden jälkeisen avunsaannin/kuntoutuksen. Toisaalta olisi tärkeää, että kaupunki valvoisi espoolaiset asiakkaiden avunsaantia. Palautteiden perusteella tilanne edellyttäisi pikaista selvitystä. Kehitysvammapsykiatrisen avun saaminen voi olla palautteiden perusteella hidasta ja asiakkaan vointi voi merkittävästi huonontua apua odottaessaan. Myös mielenterveyspalvelujen hoitoketjua tulisi tarkistaa, jotta asiakas saisi mahdollisimman pian tarvitsemaansa apua. Erikoissairaanhoitoon pääsyä olisi tarpeen selvittää.
19 Kuntoutus Neuropsykiatrinen tutkimusten toteutuminen, kehitysvammaispsy kiatriseen tutkimukseen pääsy, mielenterveyspalvelujen hoitoketju Kuntoutus ja sen eri toteutustavat monitahoinen ja vaikea asiakkaan hahmottaa. Kuntoutuksen selkeyttäminen ja tiedottamisen lisääminen Tutkimuksiin ja hoitoon pääsyyn tulisi saada selkeä hoitoketju ja varmistaa tarvittavan hoidon ja tutkimusten saatavuus ja asiakkaan voinnin tukeminen. Kaupungin olisi tärkeää valvoa tutkimusten ja hoidon toteutumista. Vastaus esitykseen: Kuntoutuksen saavutettavuutta selkeytetään. 9.9. Kotihoito Kotihoidosta tuli joitakin palautteita, jotka koskivat suppeaa palvelua suhteessa tarpeeseen tai tarjotaan muuta palvelua kuin asiakas tarvitsee. Kotihoidolla voisi olla iso merkitys mm. iäkkäämpien vammaisten henkilöiden omatoimisuuden tukemiseen ja mahdollisuuteen asua kotona mahdollisimman pitkään. Palautetta on tullut myös vaihtuvista kotisairaanhoitajista ja hoidon laadusta. 9.10. Asiakasmaksut Palautteita tuli päätösten perusteluista ja toivottiin lomaketta asiakasmaksun alentamisen ja asiakasmaksusta vapauttamisen hakemiseen. Tätä tilannetta on tarkoitus parantaa tänä vuonna. 9.11. Omaishoidon tuki Palautetta tuli omaishoitajan vapaapäivien toteuttamisen mahdollisuuksista, kun sopivaa ympärivuorokautista toteuttamistapaa ei löytynyt. 9.12. Peruskoulu ja jatkokoulutus Edelleen nivelvaiheet erityisesti yläasteen jälkeen sopivan jatkokoulutuspaikan saaminen on haasteellista. Vammaiset nuoret ohjautuvat ammatilliseen koulutukseen ja siellä erityisoppilaitoksiin. Eriytyneet opintopolut voivat johtaa syrjäytymiseen. Ammatillisiakin opintoja tulisi olla mahdollista suorittaa myös yleisissä oppilaitoksissa. Yläasteen opinto-ohjausta on tärkeää kehittää vastaamaan vammaisten nuorten tarpeita.
20 Koulu Vammaisten nuorten opintoohjauksen kehittäminen ja opinto-ohjauksen aloittaminen riittävän aikaisin Koulukiusaamisen ennalta ehkäisy Prosessin kehittäminen Yhtenä keinona on ollut VPO:n pilotti kokemusasiantuntijat koulujen käyttöön. 9.13. Työllistyminen ja opiskelu Espoon kaupunki sai tunnustukset vammaisten nuorten kesätyöpaikkojen kehittämisestä Vastuullinen kesäduuni kampanjassa. Espoo on saanut kunniamaininnan vuonna 2014 ja sarjansa pääpalkinnon vuonna 2015. Viime kesänäkin usealle vammaiselle nuorelle löytyi kesätyöpaikka Espoosta. Vastaavasti voisi lähteä kehittämään keinoja, miten Espoon kaupunki voisi ottaa töihin vammaisia henkilöitä ja edistää muutoinkin vammaisten henkilöiden työllistymistä. Palkkatuella on mahdollista työllistyä ja saada siten työkokemusta. Työ on määräaikainen, joten pidempiaikaista työllistymistä se ei takaa. Palautetta tuli työkokeiluun pääsyn ongelmista ja tuettuun työhön pääsystä. Vammaisten henkilöiden opiskelun, työllistymisen ja mielekkään tekemisen kehittäminen Vammaisten henkilöiden opiskelun, työllistymisen ja mielekkään tekemisen kehittäminen on tärkeä osa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteuttamisessa. Tarvitaan konkreettisia toteuttamistapoja 9.14. Liikunta ja kulttuuri Tärkeää on edelleen kehittää kaikille sovellettua liikuntaa ja integroituja harrastusryhmiä ja leirejä. Harrastuksiin kuljetuksen järjestäminen ja kuljetuspalvelumatkojen saaminen on tärkeää. Vammaispoliittisessa ohjelmassa toteutettiin Iloisesti liikkumaan teemavuosi, jossa mahdollisuuksia harrastaa pyritään kehittämään. Vapaa-aika Kaikille sopivan liikunnan ja liikkumisen kehittäminen Kuljetuksen järjestäminen harrastustoimintaan. Vapaaehtoisen liikuntaystävätoiminnan kehittäminen. VPO:n Iloisesti liikkumaan pilotin pohjalta olisi tärkeää jatkaa kehittämistä. Esteettömiä kuljetusvaihtoehtoja VPO-pilottihankkeessa suuuniteltu toteutettavaksi vuonna 2017
21 10. Kehittämisehdotuksia Esitän seuraavia kehittämisehdotuksia huomioitavaksi kaupungin toiminnassa: 1. Vammaisten henkilöiden osallisuuden ja syrjimättömyyden vieminen kaupungin kehittämisohjelmaan mukaan Olisi tärkeää, että Espoossa ryhdytään viemään vammaisten henkilöiden osallisuutta, syrjimättömyyttä ja myönteistä asenneilmapiiriä vahvasti eteenpäin. Esitän, että tämä otetaan tavoitteeksi mm. poikkihallinnollisissa kehittämisohjelmissa. 2. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien edistäminen YK:n vammaissopimuksen artikloissa kuvataan hyvin konkreettisesti, miten vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksia voidaan toteuttaa. Esitän, että kaupungin palvelut, toiminnat ja rakennettu ympäristö käydään läpi ihmisoikeuksien toteutumisen kautta. Espoossa olisi tärkeää tuoda vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet näkyviksi, järjestää tiedotusta, kouluttaa henkilöstöä tunnistamaan ja edistämään vammaisten henkilöiden oikeuksia. 3. Neuvonta ja palveluohjaus Neuvontaan liittyvät yhteydenotot koskivat tietoa palveluista, muuttuneista tilanteista, harrastusmahdollisuuksia, liikkumista, onko palvelussa huomioitu toimintarajoitteet jne. Henkilökohtaisen neuvonnan tarve nousi myös esiin. Vammaisten henkilöiden neuvontaan tarvittaisiin vastaavanlainen poikkihallinnollinen neuvontapalvelu kuin senioreille toteutettu senioreiden neuvonta ja palveluohjaus Nestori. Se nopeuttaisi tiedon saatavuutta ja vastauksen saamista kysymykseen. Asiakkaiden ja työntekijöiden kohtaamisia tulisi käyttää neuvontaan ja tiedon välittämiseen nykyistä enemmän. 4. Neuropsykiatristen, kehitysvammapsykiatristen ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen Viime vuoden aikana on noussut esille neuropsykiatristen ja kehitysvammapsykiatristen palvelujen saatavuus. Palautettava on tullut vaikeudesta saada ko. palveluja, palveluun pääsy voi kestää kuukausia ja neuropsykiatrinen hoidon ja tutkimuksen palvelut eivät ole toimineet tarkoitustaan vastaavasti, vaan voineet aiheuttaa lisäongelmia asiakkaille ja tutkimuksien toteuttaminen siirtyy tai ei onnistu. Olisi tärkeää, että kaupunki valvoisi ko. palvelujen toimintaa ja pyrkisi vaikuttamaan palvelujen kehittämiseen kiireellisesti. Mielenterveyspalvelujen kohdalla hoitoketju ei toimi toivotulla tavalla. 5. Esteettömyys ja saavutettavuus YK:n ihmisoikeussopimus edellyttää esteettömyyttä, saavutettavuutta ja kaikille sopivia palveluja. Palautteiden perusteella kaupungin ja merkittävissä julkisissa rakennuksissa on erityisesti toiminnallisen esteettömyyden ja opastuksen puutteita.
22 6. Tiedon saavutettavuus Tiedon saavutettavuutta toin esiin edellisellä selvityksestä ja se koetaan edelleen puutteellisena. Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia mutta samalla merkittävä osa vammaisista henkilöitä syrjäytyy entisestään tarvittavasti tiedosta. 7. Vammaisten henkilöiden osallisuus Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen vammaisten henkilöiden osallistumisen mahdollistamiseksi olisi tärkeää nostaa kaupungin toiminnassa vahvemmin esille. Vammaisten henkilöiden osallisuutta tulisi kehittää kaupungin ja järjestöjen yhteistyöllä ja toteuttaa käytännössä mahdollisuuksia kohdata ja kuulua yhteisöön. Tähän liittyy kuljetuspalvelut ja esteettömien liikkumismahdollisuuksien kehittäminen. Vammaispoliittisen ohjelman pilotin Iloisesti liikkumaan kyselyssä liikunnan esteistä liikuntakaveri puute oli yksi merkittävä este lähteä liikkeelle. Tavoitteena on saada mm. liikuntaystävä toiminta käynnistymään tänä vuonna. 8. Vammaispalvelut Vammaispalvelujen kohdalla ehdotukset nousevat tulleista palautteista: Espoon asumisen ohjelmassa vammaisille henkilöille on tavoitteita asumisen kehittämiseen. Seuraavien asioiden toteutumiseen olisi tärkeää kiinnittää erityistä huomiota: Asumisyksiköiden käynnistämisprosessin, muuttovalmennuksen ja toteutuksen kehittäminen niin, että asumispalvelut vastaavat asukkaiden tarpeita ja palvelujen toteutuksessa pidetään tärkeänä toimivaa yhteistyötä omaisten kanssa ja uuteen yksikköön muuttoon porrastetusti. Palautetta on tullut pitkittyneestä päätöksen teosta vammaispalveluissa. Useassa palautteessa päätösten saaminen on ylittänyt merkittävästi kolmen kuukauden takarajan. Tämän ajan asiakas on ollut vaille tarvitsemaansa apua tai kielteisen päätöksen kohdalla muutoksenhakumahdollisuutta. Tällainen tilanne olisi tärkeää ennaltaehkäistä ja nykyisten hakemusten osalta osoittaa tarvittavat resurssit. Asumispalvelujen kohdalla on väliinputoajia, joille ei löydy sopivaa asumispalveluratkaisua. Olisi tärkeää huomioida kaikkien asiakkaiden tarpeet asumisohjelmassa ja asumispalvelujen toteutuksessa.