ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA Vammaisasiamies Sirkku Kiviniitty

Transkriptio

1 1 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISASIAMIEHEN SELVITYS VUODELTA 2015 Vammaisasiamies Sirkku Kiviniitty

2 2 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Vammaisten henkilöiden osallisuus ja yhdenvertaisuus 3 3. Tietoisuus vammaisuudesta 4 4. Vammaisneuvoston toiminnasta 5 5. Espoon vammaispoliittinen ohjelma VPO 5 6. Vammaisasiamiehen tapaaminen 6 7. Kehittäminen, tutkimukset ja tilastotiedot 7 8. Palvelukulttuurin merkitys 7 9. Saavutettavuus ja esteettömyys Vammaispalvelut Palvelusuunnitelmat ja päätökset Henkilökohtainen apu Asuminen 11. Jälkiasennushissit Työllistyminen, opiskelu, mielekäs tekeminen Kriisi-apu ja hoidollinen apu Terveyspalvelut, kuntoutus ja apuvälineet Liikkuminen Koulu Liikunta ja kulttuuri Integroidut ryhmät 19 sivu

3 3 1. Johdanto Kuvaan selvityksessä vammaisten henkilöiden asemaa ja osallisuutta Espoossa vuoden 2015 aikana. Viime vuonna keskeistä valtakunnallisesti olivat lainsäädännön muutokset, heikkenevän taloudellisen tilanteen vaikutukset ja keskustelu tulevista muutoksista kuten Sote -uudistuksesta. Lakiuudistuksia keskeisiä olivat vammaisten henkilöiden kannalta mm. uusi sosiaalihuoltolaki, yhdenvertaisuuslaki ja kuntalaki. YK:n vammaissopimusta ei saatu vielä viime vuonna ratifioitua Suomessa, mutta todennäköisesti se ratifioidaan tämän vuoden kesällä. Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO päättyi vuoteen Vielä ei ole tiedossa, mitä on tulossa tilalle. 2. Vammaisten henkilöiden osallisuus ja yhdenvertaisuus YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus Vammaisten oikeuksien yleissopimuksessa keskeisin ajatus on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen vammaisille henkilöille kaikilla elämänalueilla. Keskeinen edellytys sopimuksen tavoitteiden toteutumiselle on yleinen asennemuutos, minkä aikaansaamiseksi jäsenvaltiot sitoutuvat edistämään stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamista sekä lisäämään tietoisuutta eri vammoista ja vammaisten henkilöiden positiivisesta vaikutuksesta yhteiskunnan monimuotoisuuteen. Yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuuslain 18 :n mukaan yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia arvioimaan ja edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Lain mukaan viranomaisella, koulutuksen järjestäjällä ja työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämistä koskevista toimenpiteistä (yhdenvertaisuussuunnitelma). Olennaista on sekä vammaisten sopimuksessa että yhdenvertaisuuslaissa, että ne toteutuvat käytännössä ja johtavat konkreettisiin toimiin ja asenne muutokseen.

4 4 Valtakunnallinen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO Vuosien VAMPO-ohjelman tavoitteena oli turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema ja linjata seuraavien vuosien vammaispolitiikan tärkeimmät toimenpiteet. Kaikkiaan ohjelma sisälsi 122 toimenpidettä. Toimenpiteiden avulla on vahvistettu vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta monella saralla. Vammaisten henkilöiden osallisuus on suomalaisen vammaispolitiikan keskeinen periaate ja lähtökohta. Lisätietoja: Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO loppuraportti (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:14) 3. Tietoisuus vammaisuudesta Vammaisten palvelut 2013 Kuntakyselyssä kysyttiin kunnilta vammaisuuteen liittyvästä koulutuksesta ja perehdytyksestä ja niiden tarpeesta eri sektoreilla. Taulukosta on nähtävissä vammaisuuteen liittyvää koulutustarvetta kunnissa. Koulutukseen olisi tarvetta kunnan luottamusmiehillä, vanhusten parissa työntelevillä, johdolla ja terveydenhuollon työntekijöillä. Huomiota kiinnittää myös se, että suuri osa vastaajista ei osaa sanoa, olisiko heille vammaisuuteen liittyvä koulutus tarpeellista. Kyselyn perusteella vammaisuuteen liittyvää koulutusta tarvitaan kunnissa huomattavasti enemmän kuin järjestetään.

5 5 4. Vammaisneuvoston toiminnasta Vammaisasiamies toimii vammaisneuvoston asioiden valmistelijana ja sihteeriä. Vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan kaikille työryhmä antoi aktiivisesti lausuntoja mm. asiakasmaksuista ja HSL:n alennus- ja vapaalipuista, teki aloitteita sekä järjesti mm. esteettömyysseminaarin. Vammaisneuvosto on kehittämässä toimintatapaa, jolla esteettömyys huomioidaan hankkeen kaikissa vaiheissa. Tässä pilottihankkeena on Matinkylän uimahalli, josta halutaan kaikille kävijöille sopiva, esteetön uimahalli. Vammaisneuvoston edustajat, vammaisasiamies ja liikuntapalvelujen edustajat tekivät Leppävaaran uimahalliin toiminnallisen esteettömyyden käynnin ennen uimahallin avaamista. Käynnillä todettiin korjaustarpeita toiminnallisessa esteettömyydessä. Uusi kuntalaki tuli voimaan alkaen. Kuntalain mukaan vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Vammaisneuvoston lisäksi pakollisiksi vaikuttamistoimielimiä on myös vanhusneuvosto sekä nuorisovaltuusto alkaen. Espoon kaupunki käynnisti vuonna 2015 hankkeen, jolla mm. edistetään ja laajennetaan hyvien käytäntöjen käyttöönottoa ja tapoja ottaa vaikuttamistoimielimet oikea-aikaisesti mukaan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Hankkeen toteutus jatkuu vuonna 2016 vaikuttamistoimielimien haastatteluilla. Hankkeen myötä Espoo on hyvissä ajoin valmistautumassa kuntalain toteutukseen ja vaikuttajatoimielinten toimintaan kuntalain mukaisella tavalla, mikä on erittäin myönteistä. 5. Espoon vammaispoliittinen ohjelman (VPO) eteneminen Vammaispoliittista ohjelmaa toteutetaan Esteetön Espoo hankkeella ja sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteisillä pilottihankkeilla. Näillä toimilla halutaan edistää kaikkien palvelujen, toimintojen ja ympäristön saavutettavuutta ja toisaalta etsiä ne esteet, joiden poistamisella lisätään yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Esteetön Espoo -hankkeet Vuoden esteetön teko: Esteetön Espoo hankkeessa valittiin toista kertaa Vuoden esteetön teko kilpailun voittaja ja kaksi kunniamaininnan saajaa. Voittaja oli Café Ellinella ja kunniamaininnan saivat Kirjasto kuuluu kaikille - projekti ja Oittaan esteetön laituri. Esteetön Espoo tunnus: Esteetön Espoo tunnuksen voi saada yritys tai palvelu. Esteettömyysneuvoja neuvoo arviointilomakkeen täyttämisessä ja esteettömyyden toteuttamisessa.

6 6 Pilotti -hankkeet Vammaispoliittisessa ohjelmassa on käynnistetty sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyönä pilotti hankkeitta. Iloisesti liikkumaan: Iloisesti liikkumaan hankkeessa on koottu eri toimijoiden verkosto ja julistettu vuosi 2016 Iloisesti liikkumaan teemavuodeksi. Teemavuodesta on tavoitteena saada pysyvää toimintaa. Hankkeessa on parhaillaan meneillä kysely liikunnan esteistä. Viihdytään kirjastossa: Viihdytään kirjastossa hankkeessa on vuosina 2015 ja 2016 järjestetty paljon myönteistä palautetta saanut, järjestöjen, vammaisneuvoston ja kirjastopalvelujen yhteistyönä toteuttama Kaikki pyörii kirjastossa tapahtuma. Vammaiset nuoret mukaan porukkaan: Vammaiset nuoret mukaan porukkaan hankkeessa on käynnistetty integroitujen kesäleirien suunnittelu. Kokemusasiantuntijat koulujen käyttöön: Peruskouluissa on pidetty tilaisuuksia, joissa kokemusasiantuntija kertoo omista koulukokemuksistaan ja sitä kautta pyritään vaikuttamaan kiusaamistilanteiden tunnistamiseen. Tästä on saatu myös myönteisiä kokemuksia ja toimintaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää edelleen. Vammaispoliittisen ohjelman toimenpiteenä käynnistetään asiakkaan kohtaaminen - koulutus kaupungin henkilöstölle sekä lisätä kaupungin sivuille tietoa vammaisten henkilöiden huomioinnista palveluissa ja toiminnoissa. 6. Vammaisasiamiehen tapaaminen Vammaisasiamies järjesti tapaamisen, johon hän kutsui vammaisia henkilöitä ja heidän omaisiaan. Tapaamisessa keskusteltiin mm. palveluista ja toiminnoista asiakasnäkökulmasta. Keskusteltaessa palvelukokemuksista yhteinen tekijä myönteisille kokemuksille oli ystävällinen ja avulias palvelu. Tavanomaisesta myönteisesti poikkeava palvelu oli myös jäänyt mieleen. Tällainen lisäpalvelu saattoi olla kysymys, oletko ollut tyytyväinen hoitotarvikkeisiin tai työntekijän soitto asiakkaalle kotiin ja kysymys kuinka voit. Esille nousi myös, että henkilön, jonka asiakas kohtaa ensimmäisenä palvelupisteeseen tullessaan ystävällisyydellä ja avuliaisuudella on iso merkitys. Tapaamistilaisuus koettiin myönteisenä ja toivottiin, että tilaisuuksia järjestettäisiin jatkossa kaksi kertaa vuodessa.

7 7 7. Kehittäminen, tutkimukset ja tilastotiedot On tärkeää huomioida vammaisten henkilöiden osallisuus kaikessa kehittämisessä ja tehtävissä tutkimuksissa. Tilastotietojen saamisessa on edelleen kehitettävää. Kehittäminen, tutkimukset ja tilastotiedot TOIMENPIDE Vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioiminen tulisi saada uusiin kehittämisohjelmiin ja hankkeisiin mukaan. Tilastotietojen saaminen mm. vammaiset henkilöt, eri palvelujen käyttäjinä ja hyvinvointiin liittyviä tilastoja TOTEUTUMISEN SEURANTA Toteutuu vaihtelevasti. Tilastotietoa tarvittaisiin nykyistä enemmän. 8. Palvelukulttuurin merkitys Olen tuonut välittävän, vastuutaottavan palvelukulttuurin kehittämisen esille aiemmissakin selvityksissä. Asiakkaan kohtaaminen synnyttää luottamuksen asioiden etenemisestä asiakaslähtöisesti. Tämä nousi esiin myös vammaisasiamiehen tapaamisessa. Välittävän, vastuutaottavan palvelukulttuurin levittäminen ja asiakkaan kokonaistilannetta tukevat palvelut Välittävän, vastuutaottavan, asiakkaan kohtaamista ja kokonaistilannetta tukevan palvelukulttuurin levittäminen. Uusi sosiaalihuoltolaki painottaa moniammatillista yhteistyötä ja yhden luukun periaatetta. Yhtenä toimenpiteenä: VPO:n asiakkaan kohtaaminen -koulutus 9. Saavutettavuus ja esteettömyys Palvelujen ja toimintojen saavutettavuus ja saatavuus YK:n ihmisoikeussopimus painottaa esteettömyyttä ja palvelujen sopivuutta kaikille. Palvelujen saavutettavuus edellyttää esteetöntä ympäristöä ja palvelujen suunnittelua kaikkien käyttäjien tarpeista lähtien. Käyttäjien tarpeita ei tunneta vielä riittävästi. Käyttäjien kokemustiedon mukaan ottaminen suunnitteluun ja yhteistyön käynnistäminen heti suunnittelun alkaessa, on merkittävä voimavara, joka tulisi ottaa

8 8 käyttöön nykyistä paljon laajemmin sekä palvelujen että ympäristön saavutettavuuden ja esteettömyyden toteuttamiseksi. Tämä tulisi ottaa uudeksi menettelytavaksi suunnitteluun kaikilla toimialoilla. Palvelujen saavutettavuus Kaikkien palvelujen saavutettavuus Käyttäjien ja kokemustiedon mukaan ottaminen suunnitellun alusta lähtien. Vammaispoliittinen ohjelman linjaus ja edistäminen pilotti-hankkeilla. Tiedon saavutettavuus Viime aikoina olen saanut useita palautteita, että tiedottaminen ainoastaan kaupungin internet-sivujen kautta ei ole riittävää, erityisesti, jos tiedotuksen on tarkoitus tavoittaa kaikki espoolaiset tai tietyn palvelun kaikki käyttäjät. Asiaa, jota ei tiedä, ei myöskään osaa kysyä. Hyviä esimerkkejä monipuolisemmasta tiedottamisesta on mm. Espoo liikkuu lehti ja Länsiväylä lehden välissä oleva liite senioritoiminnasta. On ehdotettu, että voisiko Espoo lehti olla vahvasti myös ajankohtaisen asiatiedon jakaja. Tarvitaan myös henkilökohtaista tiedottamista, jos on kyse palvelussa tapahtuvasta muutoksesta. Tiedottamiseen tulisi lisätä vahvemmin näkökulma, onko tieto saavuttanut tiedon tarvitsijan. Ehdotan tiedon saavutettavuuteen linjausta, miten eri asioista tiedotetaan, että tieto on kaikille/kohderyhmälle saavutettavaa. Sähköinen asiointi verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ei ole kaikille soveltuva menettely. Osalle vammaisista henkilöistä tämä on este käyttää sähköistä asiointia. Saamani tiedon mukaan, tähän ollaan kehittämässä kaikille soveltuvaa toimintatapaa. Tiedottaminen Tiedon saavutettavuuteen linjaus Kaupungin omaa viittomakielistä tiedottamista tulee saada ajankohtaisista asioista ja palveluista Uusi ehdotus Kaupungin ensimmäiset viittomakieliset videot ovat toteutuneet: Esteetön Espoo hankkeessa. Viitotun tiedon lisääminen mm. ajankohtaisista asioista tulisi toteuttaa. Esteettömyyden kustannukset Esteettömyyttä kustannuksista on käyty julkisuudessa keskustelua. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan asuntojen uudisrakentamisessa esteettömyydestä ei lisäkustannusta juuri synny piha- ja paikoitusaluekin

9 9 huomioiden. Esteettömän rakennuksen lisäkustannus on n /asunto asunnon koosta riippuen. Rakennukset ja toimipisteet Systemaattista esteettömyyskartoitusta kaupungin toimipisteistä ja julkisista rakennuksista ei ole tehty. Eri tietolähteistä tietoa on saatavilla kuten Palvelukartan esteettömyystietoja toimipisteiden esteettömyydestä ja kyselylomakkeista Esteetön Espoo hankkeen yhteydessä Esteetön Espoo tunnuksen saamiseksi, mutta esteettömyyden korjaustarpeet on tärkeää olla koottuna niin, että ne ovat heti saatavilla esim. rakennuksen peruskorjausta suunniteltaessa. Ulkoalueet Ulkoalueiden esteettömyyttä on kartoitettu useana vuonna. Toimenpide-ehdotuksia on viety suunnitteluohjelmiin. Osa toimenpiteistä odottaa isompien tie- ja katuhankkeiden toetutumista. Julkiset tilat ja palvelupisteet Esteettömät kevyenliikenteen väylät ja ulkoilureitit Julkisten tilojen ja palvelupisteiden esteettömyyskartoitukset ja tarvittavat korjaustoimenpiteet sekä korvamerkityn määrärahan varaamista. Rakennusprosessin kuvaaminen kaavoituksesta lähtien esteettömyyden näkökulmasta Koulujen esteettömyyskorjaukset esteettömyyskartoituksen pohjalta. Kartoitettujen ulko-alueiden korjaustoimenpiteiden toteutus ja seurannasta tiedottaminen. Ääniopasteisten liikennevalojen kunnossapito Systemaattinen kartoitus korjausesityksineen tarvitaan. Esteettömyystiedon viemin hankeprosessiin. Esteettömyys on nähtävä toiminnallisena esteettömyytenä. Ei ole edennyt esteettömyysasiamiehen lopetettu huhtikuun alussa 2015 Korjaustoimien toteutustieto helposti saataville. Ääniopasteet ohjaavat sokeiden ja heikkonäköisten liikkumista kevyen liikenteen väylillä. Palautteen perusteella ääniopasteiden kunnossapito ei toimi, mikä aiheuttaa vaaratilanteita. Ääniopasteiden kunnossapito on tärkeää saada toimimaan luotettavasti. 10. Vammaispalvelut Palvelusuunnitelmat ja päätökset Vammaisten palvelut 2013 Kuntakyselyssä on kysytty kunnilta, kuinka paljon on tuottanut vaikeuksia palvelutarpeen selvittämisen aloittaminen annetussa

10 10 määräajassa (7 vrk), palvelusuunnitelman laatiminen ilman aiheetonta viivytystä ja asian viivytyksetön käsittely (päätöksen tekeminen viimeistään 3 kk:n kuluessa). Alla olevasta taulukosta voi päätellä, että useammassa kunnassa (puolet vastaavista) tuotti eniten vaikeuksia palvelusuunnitelman laatiminen ilman aiheetonta viivytystä. Neljännes vastaajista koki, että päätösten tekeminen kolmen kuukauden määräajassa tuotti vaikeuksia. Oheisesta taulukosta on nähtävissä vammaispalvelujen asiakas- ja päätöstietoja vuodelta Asiakas- ja päätöstietoja vuoden 2015 aikana Suorite Määrä Asiakkaita ja käyntejä / työntekijä / vuosi Asiakkaita vammaispalveluissa Päätöksiä tehty Asiakkaita, joille on tehty päätös Asiakastapaamisia (kotikäyntejä, toimistokäyntejä, verkostokäyntejä) Palvelusuunnitelmia on tehty edelleen aktiivisesti. Sosiaalihuoltolaki edellyttää

11 11 asiakassuunnitelmien laadintaa tarvittaessa moniammatillisesti. Asiakassuunnitelmat laaditaan tarpeen mukaan aikuissosiaalityön ja lastensuojelun kanssa. Vuonna 2015 palvelusuunnitelmia tehtiin yhteensä 853 kappaletta. Palvelusuunnitelman laadun varmistamiseen ja seurantaan on tarpeen kehittää laatukriteerit. Vuosi Asiakkaita, joille tehty palvelusuunnitelma Tehtyjen palvelusuunnitelmien määrä Lähde: Fakta / Sosiaali Effica Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma tulee tehdä kaikille vammaispalvelujen asiakkaille. Palvelusuunnitelmaan laatukriteerit. Suunnitelmista tulisi saada tieto asiakkaiden tarpeista talousarvion laadintaan Asiakkaiden kohtaaminen sekä ratkaisukeskeinen vuorovaikutus Vuoden 2015 aikana on tehty 853 palvelusuunnitelmaa. Systemaattisesti tietoa ei ole saatavilla, tieto pohjautuu arviointiin. Palautteiden perusteella toteutuu osittain. Olen aikaisemmissa katsauksissa esittänyt henkilöstöresurssien lisäämistä vammaispalveluun. Vammaisten nuorten asumiskyselyssä nuoret ja omaiset toivoivat vammaispalveluilta mm. aktiivista yhteydenottoa asiakkaiden suuntaan ja henkilökohtaisempaa otetta perheisiin ja sitoutumista asiakkaisiin. Tilannetta on jonkin verran helpottanut kolmannen johtavan sosiaalityöntekijän palkkaaminen viime vuonna ja kuljetuspalvelujen käytännön järjestelyjen siirtyminen Espoon logistiikalle. Vammaispalvelujen henkilöstöresurssit Riittävät henkilöstöresurssit vammaispalveluun. Sosiaalityöntekijöiden on tärkeää ehtiä henkilökohtaisempaan työhön ja aktiiviseen yhteydenpitoon asiakkaisiin. Palveluohjaajan vakanssin perustaminen vammaisten lasten perheille Vahvistaa palveluohjauksellista työtä ja yhden luukun periaatetta.

12 12 Henkilökohtainen apu Henkilökohtaista apua voidaan järjestää: 1) työnantajamallilla 2) palvelusetelillä 3) ostopalveluna julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta, mikä mahdollistaa avun järjestämisen myös kunnan omana toimintana eli palkkaamalla henkilökohtaisia avustajia vaikeavammaisille henkilöille. Henkilökohtaisen avun työnantajamallia käyttäville asiakkaille on tehty kysely keväällä Kyselyn tarkoituksena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia ja käsityksiä työnantajana toimimisesta, sekä mallin kehittämisestä. Asiantuntija Kristiina Alppivuori laati kyselyn pohjalta raportin: Henkilökohtaisen avun työnantajamallin toteutuminen - yhteenveto kyselyn tuloksista. Seuraavassa on suoria lainauksia raportista: Vastaajien kokemukset, kyky toimia työnantajana ja hoitaa siihen sisältyviä velvoitteita sekä suhtautuminen ja tyytyväisyys työnantajamalliin vaihtelevat. Kyselyn tulosten mukaan eniten vaikeuksia on sopivan avustajan ja sijaisen löytämisessä, avun saannissa tarvittavina aikoina sekä avustajan rekrytoinnissa. Suurella osalla vastaajista on vaikeuksia myös työaikalainsäädäntöön ja avustajan lomauttamiseen liittyvissä tehtävissä, työsuhteen purkamisessa, avustajan työsuojelusta huolehtimisessa sekä työterveys-huoltosopimuksen laatimisessa. Mielipiteet tiedon saannin osalta jakautuvat, mutta enemmistö (54 %) vastaajista arvioi, että ei saanut riittävästi ohjausta ja neuvontaa vammaispalveluilta. Lisätiedon, erilaisen ohjauksen ja neuvonnan tarve on suuri. Kyselyn ehkä merkittävin tulos liittyy siihen havaintoon, että henkilökohtaisen avun järjestämistavasta päätettäessä, vaikeavammaisen ihmisen omalle mielipiteelle tulee antaa suuri merkitys. Moni toivoo henkilökohtaisen avun työnantajamallin rinnalle nykyistä laajemmin myös muita järjestämistapoja, kuten tuettua työsuhdepalvelua sekä ostopalvelua. Edellä mainittu tulos on merkittävä ja nostaa esiin tärkeän näkemyksen, että yhtä järjestämistapaa ei voi asettaa etusijalle, vaan järjestämistavan valinta tulee lähteä asiakkaiden tarpeista ja hänen näkemyksistään. Eri järjestämistapojen asiakasmäärät (asiakkaalla voi olla päätös useammasta järjestämistavasta) (%) Työnantajamalli ,0 Palveluseteli ,8 Ostopalvelu ,7

13 13 Asiakkaalla voi olla yksi tai useampi järjestämistapa käytössään. Vuonna 2015 asiakkaita oli yhteensä 727, joista työnantajamallin käyttäjiä oli 449. Vammaispalvelut tekevät henkilökohtaisen avun suunnitelman vuonna Henkilökohtainen apu Toimivan avustajavälityksen (myös sijaiset) ja toteuttaminen. Avustajien koulutus Edelleen esitän avustajavälityksen perustamista luotettavan avustajan ja sijaisten saamiseksi. Tätä tukee myös kyselyn tulokset. Henkilökohtaisen avun kaikkien järjestämistapojen kehittäminen asiakaslähtöisesti Esitän kyselyn tekemistä myös muiden kuin työnantajamallin järjestämistapojen käyttäjille. Valvonnan tehostaminen: Ostopalveluun tulisi saada kriteerit avustajan osaamiselle ja asiakkaan tulisi saada tietää, minkälaista toimintaa voi avustajalta edellyttää. Valvonta tapahtuu nykyisin palautteiden perusteella. Edelleen totean, että linjaus työnantajamallin ensisijaisuudesta aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita, kuten kyselyssäkin nousee esiin. Esitän vammaisen henkilön oman näkemyksen ensisijaista huomiointia Uusi esitys Uusi esitys Asuminen Edellisessä vammaisasiamiehen selvityksessä kerroin asumisen kyselyn tuloksista (Vammaisasiamiehen selvitys vuodesta 2014), joita vammaispalvelujen on ollut tarkoitus hyödyntää valmistuvassa Asumisen ohjelmassa. Asumisen ohjelman on tärkeää kattaa kaikkien vammaisten nuorten asumiseen liittyvät tarpeet. Kyselyssä vammaispalveluilta toivottiin aktiivista tiedottamista, säännöllisiä infoiltoja sekä keskustelua hyvissä ajoin asumisen eri vaihtoehdoista. Vastaajat pitivät tärkeänä, että on riittävästi erilaisia asumisvaihtoehtoja. Asumispalvelujen valvonta on tärkeää palvelun laadun varmistamisessa. Valvontaa tehdään palvelua ympärivuorokauden tuottavissa asumisyksiköissä, muissa valvontaa tehdään palautteiden perusteella. Sosiaalihuoltolaki velvoittaa omavalvontasuunnitelmien laadinnan myös kaupungin omissa asumisyksiköissä. Asumispalvelu 2015 taulukossa on nähtävissä asiakkaiden osuudet eri asumisen vaihtoehdoissa. Suurin asiakasmäärä on autettu asuminen, jota järjestetään kehitysvammalain perusteella.

14 14 Asumispalvelu 2015 Asumismuoto Asiakkaita Palveluasuminen kotiin 78 Palveluasuminen yksikössä 134 Autettu asuminen 256 Ohjattu asuminen 59 Tuettu asuminen 23 Asunnon muutostöiden saattamisesta ennalleen Edellisessä selvityksessä kerroin käytännöstä, jossa vammaispalvelulain mukaisten asunnonmuutostöiden saattaminen ennalleen on tullut asukkaan maksettavaksi. Tähän asiaan kiinnitti myös tarkastuslautakunta huomiota viime vuoden raportissaan. Sosiaali- ja terveysministeriön edustaja on todennut, että tähän on tärkeää löytää toisenlainen käytäntö. Saamani tiedon mukaan esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla vammaispalvelut toimivat välivuokraajina siihen saakka, kunnes asunnolle löydetään esteetöntä asuntoa tarvitseva asukas. Uusien asuntojen rakentamisessa olisi tärkeää huomioida muunneltavuus ja kaikille soveltuvuus. Se vähentäisi asunnonmuutostöiden tarvetta ja siten myös ennalleen palauttamiskustannuksilta vältyttäisiin. Palveluasuminen (VpL) ja asumispalvelut (KvL) Asumisen vaihtoehtojen lisääminen ja tarpeenmukainen avunsaanti Vapaa-ajan ohjelman järjestämistä asukkaiden toiveiden mukaan. Sosiaalityöntekijöiden parempi perehtyminen perheiden tilanteisiin Asumisyksiköiden asumispalvelujen toteutumisen tehokkaampi valvonta ja tiiviimpi yhteydenpito. Huomiotavaksi vammaispalvelujen asumisohjelmassa Huomiotavaksi vammaispalvelujen asumisohjelmassa Huomiotavaksi vammaispalvelujen asumisohjelmassa Huomiotavaksi vammaispalvelujen asumisohjelmassa Suunniteltujen yhteistyöryhmien perustaminen asumisyksiköihin kuten Niittymaan asumisyksikössä.

15 15 Kaupungin vuokraasuntojen esteettömyys ja koordinointi Muunneltavuuskriteereiden laatiminen uusiin vuokraasuntoihin esteettömyys huomioiden. Inva-asuntojen välityksen koordinointi ja välivuokraus Uusi ehdotus Uusi ehdotus 11. Pääkaupunkiseudun hissityöryhmä Pääkaupunkiseudulla toimii hissityöryhmä osana Hissi Esteetön Suomi 2017 hanketta. Vammaisasiamies kuuluu PKS:n hissityöryhmään Espoon kaupungin yhtenä edustajana. Ryhmän tavoitteena on verkostoitumisen lisäksi tiedon kerääminen ja välittäminen hyvistä käytännöistä jälkiasennushissiprojekteissa. Vuoden 2015 toukokuussa järjestettiin jälkiasennushisseistä tiedotustilaisuus sekä Länsiväylä -lehdessä oli juttu jälkiasennushisseistä. Kiinnostus jälkiasennushissien rakentamiseen on vahvistunut ja hissiavustushakemusten määrä on lisääntynyt. Myös esteettömyyskartoituksia on tehty. ARA myöntää jälkiasennushissien rakentamiseen hissiavustusta korkeintaan 50 % ja Espoon kaupunki korkeintaan 10 %. 12. Työllistyminen, opiskelu ja mielekäs tekeminen Vammaisten nuorten osallisuuden edistäminen on tärkeää ja se on nostettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi Espoon vammaispoliittisessa ohjelmassa. Hyvänä esimerkkinä vammaisten nuorten työllistymisestä oli Espoon saama tunnustus Vastuullinen kesäduuni 2015 kampanjassa, jossa Espoon kaupunki valittiin esimerkilliseksi työnantajaksi kategoriassa esimerkillinen vammaisten ja osatyökykyisten työllistäjä. On tärkeää poistaa esteitä vammaisten henkilöiden työllistymiseltä ja saada myös palkkaa tehdystä työstä. Yhtenä esteenä voi olla kiinnostusta vastaavan opiskelupaikan tai oppisopimuspaikan saaminen. Ohjaavia tahoja on jo olemassa kuten Vamos ja Ohjaamo. Esitin edellisessä selvityksessä vammaisten henkilöiden työllistymisen, opiskelun ja mielellään tekemisen edistämisen Espoon tulostavoitteeksi. Näen edelleen tämän erittäin tärkeäksi tavoitteeksi yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteuttamiseksi. Yksinäisyyden ja yhteisöjen ulkopuolelle jäämisen merkittävät seuraukset on nostettu esille. Esittämäni tavoitteen toteutumisella voisi olla monia myönteisiä seurauksia.

16 16 Vammaisten henkilöiden opiskelun, työllistymisen ja mielekkään tekemisen kehittäminen Vammaisten henkilöiden opiskelun, työllistymisen ja mielekkään tekemisen kehittäminen on tärkeä osa yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteuttamisessa. Tarvitaan konkreettisia toteuttamistapoja 13. Kriisi-apu ja hoidollinen apu Lapsiperheiden perhetyö ja kotipalvelu Lapsiperheiden perhetyö ja kotipalvelu ovat myös hyviä esimerkkejä asiakaslähtöisestä toiminnasta. Tässä viime vuoden palautteita: Vammaisten lasten perheiltä ei ole erikseen kysytty kokemuksia, mutta kotipalvelun vaikuttavuutta (miten palvelu vaikutti perheen tilanteeseen), viime vuonna asiakkaat vastasivat näin: Perheen arvio tilanteestaan kotipalvelun alkaessa 5,31 ja kotipalvelun päättyessä 8,39 asteikolla 1-10 (n=59). Asiakaspalvelun laatu-kyselyn tuloksena: Asiakkaiden antama yleisarvosana kaupungin omana työnä tehdystä kotipalvelusta oli 9,1 asteikolla 4-10 (n=150) ja perhetyöstä 8,89 asteikolla 4-10 (n= 72) Vammaisten lasten tai huoltajien käynneistä ei ole erikseen tilastoa, mutta asiakkuuksia seuraavasti: Tulosyy: lapsen pitkäaikaissairaus tai vammaisuus, v 2015: 15 asiakasta Huoltajan sairaus (tämän alle menee siis myös huoltajan vammaisuus, jota ei tilastoida erikseen), v 2015: 55 asiakasta Tilastoidaan asiakkuudet myös lähettävän tahon mukaan, ja v vammaispalvelujen lähettämänä tuli 10 asiakasta Kriisiapu ja kiireellinen hoitoapu Kriisiapu käytäntöjen ja tiedon saavutettavuuden kehittäminen Sujuvan palveluketjun kehittäminen myös vammaisten lasten ja vammaisten vanhempien tarpeet huomioiden Lapsiperheiden perhetyö Palveluohjaus-hankkeessa esitetty tilastojen kehittämistä Tilastointi on käynnistynyt.

17 Terveyspalvelut, kuntoutus ja apuvälineet Terveyskeskusten toimintaa ja ajanvarausta on viime vuosina kehitetty ja siitä on tullut myönteistä palautetta. Asiakasneuvonnasta puhelimessa ja terveyskeskuksissa on tullut palautetta, että neuvonta voisi olla ystävällisempää ja aktiivisempaa. Kuntoutuksen kenttä on edelleen asiakkaiden vaikea hahmottaa ja siihen toivotaan selkeyttä ja yhdenluukun periaatetta. Moni asia toimii vielä asiakkaan oman aktiivisuuden ja koordinoinnin varassa, jolloin myös kuntoutuksen hyödyt voivat jäädä toteutumatta. Palautetta on tullut myös kuntoutuksen saatavuudesta. Kuntoutus tulisi toimia osana asiakkaan kokonaistilannetta ja linkittää se mahdollisten muiden palvelujen ja tukimuotojen kanssa toimivaksi käytännössä. Apuvälineiden saatavuuden kannata on erittäin tärkeää, että luovutus-perusteet ja prosessi ovat toimivat ja ne aidosti edistävät vammaisten henkilöiden osallisuutta. Kuntoutus, terapiat, apuvälineet Kuntoutus ja sen eri toteutustavat monitahoinen ja vaikea asiakkaan hahmottaa. Kuntoutuksen selkeyttäminen ja tiedottamisen lisääminen Kuntoutussuunnitelmien laatiminen kaikille sitä tarvitseville ja siitä tiedottaminen 15. Liikkuminen, kuljetuspalvelut ja palvelulinjat Useilta asiakkailta asiointi- ja vapaa-ajan matkojen määrä on vähennetty 18 yhdensuuntaiseen matkaan/kk (9 edestakaismatkaa/kk), mikä ehkäisee mm. omasta hyvinvoinnista huolehtimista kuten liikunta- ja muihin harrastuksiin ja vapaa-ajan tapahtumiin pääsyä. Tähän tilanteeseen on tärkeää kehittää esteettömiä liikkumismuotoja. Espoon on linjannut, että palvelulinjat (lähilinjat) kiertävät tiettyjä reittejä ja samalla päätti luopua kokonaan kutsuohjatuista palvelulinjoista. Olisi kuitenkin tarpeen kehittää myös kutsuohjattua, perusreitiltä poikkeavia palvelulinjoja tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa. Käyttäjät voivat sitoutuminen palvelulinjan käyttäjiksi huomattavasti vahvemmin, jos on voinut olla mukana palvelun suunnittelussa ja käyttäjien tarpeet on huomioitu. Palvelulinjan noutaminen mahdollisimman läheltä kotia, on monelle käytönedellytys. Vastaavasti käyttäjien kanssa yhteistyössä tulisi suunnitella joukkoliikennettäkin. Vammaisille henkilöille saavutettavat pysäkit ja ajantasainen informaatio, jossa

18 18 huomioidaan kaikki käyttäjät on erittäin tärkeä osa esteetöntä joukkoliikennettä ja sitä tulisi systemaattisesti kehittää. Kuljetuspalvelut ja liikkuminen Palvelulinjat Kuljetuspalvelumatkojen myöntäminen tarpeen mukaan Palvelulinjojen ja esteettömän joukkoliikenteen kehittäminen yhteistyössä käyttäjien kanssa. Useilla asiakkailla matkojen määrä on 18 yhdensuuntaiseen matkaan/kk. Tämä määrä ei riitä mm. harrastuksiin, jotka tulisi sisältyä asiointi- ja virkistysmatkoihin. On tärkeää aktiivisesti kehittää esteetöntä joukkoliikennettä ja kutsuohjattuja palvelulinjoja. 16. Koulu Koulutoimessa pyritään kehittämään vammaisten nuorten koulunkäyntiä tukevia toimia. Edelleen nivelvaiheet ala-asteelta yläasteelta siirtyminen ja yläasteella sopivan jatkokoulutuspaikan saaminen ovat haasteellisia tilanteita. Vammaispoliittisessa ohjelmassa on käynnistymässä suomenkielisen opetuksen kassa yhteistyössä pilotti Kokemusasiantuntijat koulujen käyttöön. Koulu Vammaisten nuorten opintoohjauksen kehittäminen alkamaan riittävän aikaisin. Koulukiusaamisen ehkäisy Prosessin kehittäminen Yhtenä keinona VPO:n pilotti kokemusasiantuntijat koulujen käyttöön 17. Liikunta ja kulttuuri Tärkeää on edelleen kehittää kaikille sovellettua liikuntaa ja integroituja harrastusryhmiä. Harrastuksiin kuljetuksen järjestäminen olisi tärkeää, koska vammaispalvelumatkat riitä aktiiviseen harrastamiseen. Vammaispoliittisessa ohjelmassa toteutetaan Iloisesti liikkumaan teemavuosi, jossa näitä asioita pyritään kehittämään.

19 19 Vapaa-aika Kaikille sopivan liikunnan ja liikkumisen kehittäminen Vammaiset nuoret on tässä yksi väliinputoaja ryhmä. Kuljetuksen järjestäminen harrastustoimintaan. VPO:n Iloisesti liikkumaan -pilotti Esteettömiä kuljetusvaihtoehtoja 18. Integroidut harrastusryhmät Integroitujen ryhmien perustamiselle on selkeä tarve. Ne voisivat osaltaan ehkäistä yksinäisyyttä. Ryhmiin tulisi olla matalakynnys ja osa niistä voisi olla toiminnallisia ryhmiä. Vertaisryhmien perustaminen Integroitujen ryhmien perustaminen mm. nuorisopalvelujen ja järjestöjen yhteistyönä