Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Transkriptio

1 Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhdessä koskevat esitykset odotetaan valmisteltavan yhteistyössä. Vammaisneuvoston toimintamahdollisuudet ja järjestöavustukset tulee turvata. Talousarvioesityksissä painotetaan vammaisten henkilöiden osallisuuden turvaamista ja syrjäytymisen ehkäisemistä sekä vammaispoliittisen ohjelman linjausten mukaista toimivan arjen mahdollistavaa toimintaa. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Toimenpiteet Määrärahaesitys Perustelu 1. Vammaisneuvoston toiminta Perustoiminta: kokoukset, osallistuminen koulutuksiin ja seminaareihin, tiedottaminen ja vammaisneuvoston järjestämät tilaisuudet. Vuonna 2016 keväällä ja syksyllä järjestetään keskustelutilaisuudet ajankohtaisista vammaisasioista. 2. Espoolaisten vammais- ja pitkäaikais-sairausjärjestöjen järjestöavustukset Espoossa toimii n. 60 vammais- ja pitkäaikaissairausjärjestöä. Vammaisneuvosto esittää määrärahaa, jonka ko. järjestöt ovat hakeneet ja katsoneet toiminnalleen tarpeelliseksi. Tämä määräraha tulee kohdentaa näille järjestöille, minkä lisäksi järjestöavustuksia jaetaan eläkeläisjärjestöille ja muille järjestöille. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten järjestöt tuottavat toimintaa, joka tukee heikossa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten voimavaroja sekä antavat tarpeellista neuvontaa ja mielenvirkistystä. 3. Näkövammaisten tiedonsaanti Yhteiskunnan tuottamien palvelujen käyttö ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen edellyttää riittävää tiedonsaantia. Espoolaisten näkövammaisten tiedonsaanti voidaan toteuttaa vain kaupungin tarkoitukseen myöntämän tuen turvin. Yhteiskunnan tuottamien palvelujen käyttö ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen edellyttää riittävää tiedonsaantia. Espoolaisten näkövammaisten tiedonsaanti voidaan toteuttaa vain kaupungin tarkoitukseen myöntämän tuen turvin.

2 - Internet-sivuille tuotettavan materiaalin tulee olla tallennettuna sellaisiksi, että lukeminen on mahdollista käytettävissä olevilla lukuohjelmilla. Lisäksi sähköisten palvelujen tulee olla myös näkövammaisille käytettävissä tai niille tulee olla toimiva rinnakkaispalvelu. 2 Näkövammaisten tiedonsaannista Espoossa on vastannut Espoon Seudun Näkövammaiset ry, jonka säännöllisen tiedotustoiminnan piirissä on noin 310 espoolaista näkövammaista. Väestön ikääntymisen myötä heikentyneestä näöstä kärsii yhä useampi ikääntyvä henkilö. Näön heikentyessä lukeminen vaikeutuu ja painetussa muodossa tuotetun tiedon hyödyntäminen estyy. 4. Viittomakielisten, kuulo-näkövammaisten ja puhevammaisten tiedonsaanti, tulkkipalvelut ja asiointi - Viitottua materiaalia ajankohtaisista asioista ja palveluista kaupungin internet-sivuille - Kannettavien induktiosilmukoiden hankintaan kaikkiin kaupungin palvelupisteisiin - Sopimuksellinen rahoitus viittomakielisten kanssa viittomakielisen tiedottamisen turvaamiseen - Rinnakkaisjärjestelmiä puhelinpalveluille (esim. Takaisinsoittojärjestelmän tekstiviestipalvelun laajentaminen kaikkiin takaisinsoittojärjestelmää käyttävien toimintoihin.), jolla tiedotus hoidetaan Internet-sivuille laitettavien materiaalien tulee olla tallennettuna sellaisiksi, että lukeminen on mahdollista käytettävissä olevilla lukuohjelmilla. Tekninen kehitys on johtanut siihen, että käytössä on jatkuvasti uusia versioita ohjelmista, jolloin myös lukuohjelmista tarvitaan jatkuvasti uusia versioita ja jopa tehokkaampia laitteita, aiheuttaen näin näkövammaisille suuria kuluja. Viittomakieli on kuurojen äidinkieli, jonka asema on tunnustettu myös perustuslaissa vähemmistökielenä. Viittomakieltä käyttävien kielellisiä oikeuksia turvaamaan on hyväksytty keväällä 2015 viittomakielilaki. Esteetön Espoo hankkeesta on julkaistu Espoon kaupungin internet-sivuilla kolme viitottua tiedotetta. Niistä on tullut myönteistä palautetta. Espoon kaupungin palveluista, toiminnoista ja ajankohtaisista asioista on tärkeää tiedottaa sekä suomenkielisellä että ruotsinkielisellä viittomakielellä. Espoon tulee turvata viittomakielinen tiedotus joko omana toimintana tai sopimuksellisella rahoituksella viittomakielisten kanssa. Kaupunki ei ole turvannut sopimuksen lakkautumisen jälkeen viittomakielisten tiedonsaantia. Kuulovammaisten asiointimahdollisuuksista tulee huolehtia varustamalla kaupungin tärkeimmät palvelupisteet induktiosilmukoilla. Puhelinpalveluihin perustuville järjestelmille tulee luoda rinnakkaispalveluja, jotka mahdollistavat myös viittomakielisten, kuulovammaisten ja puhevammaisten toiminnan. Esimerkkinä takaisinsoittojärjestelmät, joihin tarvitaan tekstiviestimahdollisuus.

3 5. Vammaispalvelujen tiedottaminen - Paperitiedottaminen; vammaispalvelut lähettävät selkokieliset tiedotteet asiakkaille aina palvelujen muuttuessa. - Sähköinen tiedottaminen; vammaispalvelut kokoavat sähköpostilistan ja käynnistävät myös sähköisen tiedottamisen 6. Mahdollisuus käyttää teknisiä välineitä esim. tekstintuottaminen, yhteydenotot, sähköisten palvelujen käyttäminen 7. Vammaispoliittinen ohjelma (VPO) Vammaispoliittisen ohjelman toteuttaminen edellyttää rahoitusta seuraaviin kohteisiin: - VPO tiedottaminen - VPO - Toimenpidesuunnitelman valmistelu. - Toteutus: toimenpiteet suunnitellaan ko. toimialan kanssa yhteistyössä - Esteetön Espoo tunnusten painattaminen - Vuoden esteetön teko julisteen painattaminen Nykyisin tiedotus jää sellaisten ihmisten ulottumattomiin, joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää sähköisiä tiedotusvälineitä. Palveluista tulee tiedottaa kaikille vammaispalvelujen asiakkaille yleensäkin kaksi kertaa vuodessa. Halutessaan asiakas voisi pyytää tiedotteen sähköpostilla. Tällä hetkellä osa asiakkaista saa tiedon epävirallisten kanavien kautta, jolloin tiedonsaanti on hataraa. Sähköiset palvelut edellyttävät teknisten välineiden käyttöä kuten kännykkä, tietokone (tai tabletti), tulostin sekä tulostimen käyttö, yhteys ja tarvittavat ohjelmat, jotta kuntalaiset voivat saada tietoa ja käyttää sähköisiä palveluja. Kaupunki on tehnyt ohjelmat, jotka edellyttävät teknisten apuvälineiden käyttöä. Tavallistenkin palvelujen käyttäminen edellyttää kaiken palveluihin liittyvän tiedon löytämistä internetistä, kuten ohjeiden ja tarvittavien lomakkeiden ja materiaalien, jotka täytyy tulostaa. Tukea tarvitaan välineiden käytön opastamiseen ja sähköisten palvelujen käyttöön. Vammaisista henkilöistä monet ovat heikossa taloudellisessa asemassa, joten tarvitaan tukea ko. teknisten välineiden hankintaan. Vammaispoliittisen ohjelman ja sen alla toimivan Esteetön Espoo hankkeen toteuttaminen edellyttää tiedottamista. Vammaispoliittisen ohjelman ja Esteetön Espoo -hankkeen sujuva tiedottaminen toteuttamiseen tulee osoittaa määräraha. Vammaispoliittisen ohjelman pilotit valmistellaan vuoden 2016 osalta sivistyspalvelujen kanssa. 3

4 4 2. Sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi 1. Vammaisten henkilöiden terveyden edistäminen - Enemmän ryhmiä, joihin myös vammaiset voivat osallistua. Lisäksi tarvitaan erityisesti vammaisille tarkoitettuja ryhmiä. - Myös iltaryhmiä, joihin mm. työssäkäyvät ja opiskelijat pääsevät. - Liikunnan harrasteryhmiä vammaisille ja pitkäaikaissairaille lapsille ja nuorille huomioiden myös lasten lastensuojelutoimenpiteiden alaiset vammaiset lapset ja nuoret. - Ryhmiin tarvittava osaaminen ja riittävä apu - Esteettömiä liikuntapaikkoja ja ohjelmia - Lisämatkoja tai esteettömiä ryhmäkuljetuksia harrastuksiin osallistumiseksi.. Espoon Liikuntapoliittisessa ohjelmassa on otettu tavoitteeksi: Useampi liikkuu useammin. Liikunnalla on monia myönteiset vaikutukset niin fyysiseen kuin henkiseenkin hyvinvointiin. Ryhmäliikunta tukee myös sosiaalista kanssakäymistä ja ehkäisee yksinäisyyttä. Nämä kaikki myönteiset vaikutukset tuovat myös kaupungille säästöjä. Kaupunki voisi nämä hyödyt toiminnassaan paremmin ja asettaa mitattavia tavoitteita näiden osalta. Liikuntaa voidaan järjestää yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tarvitaan kuitenkin selkeästi kaupungin luomia rakenteita ja tukea: esimerkiksi terveys- ja liikuntapalvelujen osaamista, sosiaalipalvelujen tukea (mm. kuljetuspalveluita, avustajia) sekä esteettömiä liikuntapaikkoja (liikuntapalvelut, tekniset palvelut). Osallistumista voidaan helpottaa lisämatkoilla, järjestämällä esteettömiä ryhmäkuljetuksia, järjestämällä avustajia ja liikuntaystäviä sekä ilmoittamalla tilojen esteettömyystiedot markkinoinnin ja ilmoitusten yhteydessä. Liikunnan harrastukseen tulee luoda pohja jo lapsuudesta lähtien. Tarvitaan harrasteryhmiä vammaisten lasten ja nuorten liikuntaharrastuksille. 2. Vammaispoliittinen ohjelma (VPO) Vammaispoliittisen ohjelman pilottien toteutus - Iloisesti liikkumaan - Viihdytään kirjastossa - Vammaiset nuoret mukaan porukkaan - Kokemusasiantuntijat koulujen käyttöön Vammaispoliittisen ohjelman pilotit valmistellaan vuoden 2016 osalta sivistyspalvelujen kanssa.

5 5 3. Tekninen ja ympäristötoimi 1. Esteettömyyden pikakorjaukset - Rakennetun ympäristön pikakorjauksiin tulee varata riittävä määräraha 2. Kaupungin liikuntatilojen esteettömyys - Kaupungin liikuntatilojen esteettömyys tulee kartoittaa ja varata riittävät esteettömyyskorjauksiin Kaupunki on varannut aiemmin esteettömyyden pikakorjauksiin erillisen määrärahan, jolla on voitu tehdä korjaukset pikaisesti, joskus jopa samana päivänä, jos muita korjaustöitä tehdään lähistöllä. Tämä on nopeasti käyttöönotettava vaihtoehto. Vammaisten henkilöiden terveyden edistäminen liikunnan avulla edellyttää esteettömiä liikuntatiloja ja liikuntavälineitä. 4. Palveluliikelaitos 1. Vammaispoliittinen ohjelma (VPO) Tiedottaminen internetissä ja yhteispalvelupisteiden kautta Vammaispoliittisella ohjelmalla edistetään tiedottamista vammaisille henkilöille internetin ja yhteispalvelupisteiden kautta