454 Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman ( ) arviointiraportti. Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru

Transkriptio

1 Tampere Ote pöytäkirjasta 39/ (10) Kaupunginhallitus, 454, Z/Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, 62, Z/Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, 57, Z/Ikäihmisten palvelujen lautakunta, 51, Z/Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, 56, Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman ( ) arviointiraportti TRE:3543/ /2017 Kaupunginhallitus, , 454 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Mika Vuori, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: : Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman ( ) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Perustelut Kaupunginhallitus on hyväksynyt vammaispoliittisen ohjelman vuosille Vammaispoliittisessa ohjelmassa linjataan tamperelaisen vammaispolitiikan tavoitteita vuoteen 2016 ja vision osalta aina vuoteen 2020 saakka. Ohjelman keskeinen arvolähtökohta on, että kaupungin palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Ohjelmalla vahvistetaan siten vammaispolitiikan toteutumista kaupungin kaikilla eri hallinnonaloilla. Ohjelmassa katsotaan, että yksilölliset tukitoimet, saavutettavat palvelut ja esteetön ympäristö mahdollistavat vammaisille henkilöille itsenäisen elämän edellytykset. Ohjelmakautta ovat leimanneet muutamat merkittävät muutokset suomalaisessa ja tamperelaisessa vammaispolitiikassa. Vammaislainsäädäntöön liittyvä merkittävä uudistus henkilökohtaisen avun muuttumisesta subjektiiviseksi oikeudeksi (2009) on merkinnyt Tampereella sitä, että vuoden 2016 lopussa noin tuhannella vaikeavammaisella on päätös henkilökohtaisesta avusta, kun vastaava päätös vuoden 2009 lopussa oli noin 250 vaikeavammaisella henkilöllä. Lisäksi valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten laitoshoidon lakkauttamisesta

2 Tampere Ote pöytäkirjasta 39/ (10) on merkinnyt Tampereella useiden uusien ryhmäkotien perustamista laitoksesta muuttaville. Kolmas merkittävä trendi ohjelmakauden aikana on ollut selkeä tietoisuuden kasvu esteettömän elinympäristön merkityksestä, mikä on johtanut myös Tampereella esteettömyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Neljäntenä positiivisena trendinä on ollut kaupungin panostus kuntalaisten osallistumiseen ja osallistamiseen. Tämä on näkynyt mm. vammaisneuvostossa lisääntyneinä kannanottopyyntöinä kaupungin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Arviointiraportissa nostetaan esiin myös haasteita, joihin tamperelaisessa vammaispolitiikassa ei ole riittävästi pystytty vastaamaan. Vammaisten työllisyystilanne on edelleen heikko. Lisäksi kehitysvammaisten ja autistisia piirteitä omaavien henkilöiden asumisen tukipalveluiden järjestämiseen liittyy merkittäviä ja samalla kiireellisiä haasteita. Vammaisneuvosto on kiinnittänyt toistuvasti huomiota vammaisia ihmisiä koskeviin hankintoihin ja vaatinut niiltä jatkuvuutta sekä korostanut niiden vastaamista paremmin vammaisten ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin. Sähköisten palvelujen käytettävyys kaikille ryhmille ei ole toteutunut riittävän hyvin. Sote-uudistuksen myötä vammaispalvelut siirtyvät maakuntaan. Kunnan kaikki palvelut koskettavat vammaisia ihmisiä, joten tulevaisuudessakin kunta on keskeinen toimija vammaisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun mahdollistajana. Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n vammaissopimuksen, mikä viitoittaa tästä eteenpäin suomalaisen ja toivottavasti myös tamperelaisen vammaispolitiikan linjauksia. Vammaispoliittisen ohjelman toteutumisen seurannasta on raportoitu kaupunginhallitukselle joka toinen vuosi ja lautakunnille vuosittain vammais- ja esteettömyysasiamiehen vuosikertomuksen yhteydessä. Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman ( ) arviointiraporttia on käsitelty terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa , sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa , ikäihmisten palvelujen lautakunnassa sekä lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa Tiedoksi Mika Vuori, vammaisneuvosto Liitteet 1 Liite kh Vammaispoliittisen ohjelman arviointiraportti Nähtävilläolo ja tiedoksianto asianosaiselle Nähtävänä : Päätös on lähetetty sähköpostilla

3 Tampere Ote pöytäkirjasta 39/ (10) Tampere Elina Nikkilä Päätösvalmistelusihteeri Z/Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, , 62 Valmistelijat / lisätiedot: Arto Ranta sotearra Arto.Ranta@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Arto Ranta, Palvelujohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman ( ) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana. Perustelut Vammaispoliittisessa ohjelmassa linjataan tamperelaisen vammaispolitiikan tavoitteita vuoteen 2016 ja vision osalta aina vuoteen 2020 saakka. Ohjelman keskeinen arvolähtökohta on, että kaupungin palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Ohjelmalla vahvistetaan siten vammaispolitiikan toteutumista kaupungin kaikilla eri hallinnonaloilla. Ohjelmassa katsotaan, että yksilölliset tukitoimet, saavutettavat palvelut ja esteetön ympäristö mahdollistavat vammaisille henkilöille itsenäisen elämän edellytykset. Ohjelmakautta ovat leimanneet muutamat merkittävät muutokset suomalaisessa ja tamperelaisessa vammaispolitiikassa. Vammaislainsäädännön merkittävin uudistus on liittynyt henkilökohtaisen avun muuttumiseen subjektiiviseksi oikeudeksi (2009). Tämä on merkinnyt Tampereella sitä, että vuoden 2016 lopussa noin tuhannella vaikeavammaisella on päätös henkilökohtaisesta avusta, kun vastaava päätös vuoden 2009 lopussa oli noin 250 vaikeavammaisella henkilöllä. Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten laitoshoidon lakkauttamisesta on merkinnyt Tampereella useiden uusien ryhmäkotien perustamista laitoksesta muuttaville. Henkilökohtaisen avun kehittäminen ja laitoshoidon lakkauttaminen ovat olleet vuosikymmeniä vammaisjärjestöjen vaikuttamistyön kärkikohteina. Kolmas merkittävä trendi

4 Tampere Ote pöytäkirjasta 39/ (10) ohjelmakauden aikana on ollut selkeä tietoisuuden kasvu esteettömän elinympäristön merkityksestä, mikä on johtanut myös Tampereella esteettömyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Suurimmalle osalle vammaisista ihmisistä esteettömyys on välttämätöntä, kaikille muille se luo sujuvuutta. Neljäntenä positiivisena trendinä on ollut kaupungin panostus kuntalaisten osallistumiseen ja osallistamiseen. Tämä on näkynyt mm. vammaisneuvostossa lisääntyneinä kannanottopyyntöinä kaupungin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Positiivisten kehityssuuntien vastapainona on joukko haasteita, joihin tamperelaisessa vammaispolitiikassa ei ole riittävästi pystytty vastaamaan. Vammaisten työllisyystilanne on edelleen heikko. Kehitysvammaisten ja autistisia piirteitä omaavien henkilöiden asumisen tukipalveluiden järjestämiseen liittyy merkittäviä ja samalla kiireellisiä haasteita. Vammaisneuvosto on kiinnittänyt toistuvasti huomiota vammaisia ihmisiä koskeviin hankintoihin ja vaatinut niiltä jatkuvuutta sekä korostanut niiden vastaamista paremmin vammaisten ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin. Sähköisten palvelujen käytettävyys kaikille ryhmille ei ole toteutunut riittävän hyvin. Sote-uudistuksen myötä vammaispalvelut siirtyvät maakuntaan. Kunnan kaikki palvelut koskettavat vammaisia ihmisiä, joten tulevaisuudessakin kunta on keskeinen toimija vammaisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun mahdollistajana. Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n vammaissopimuksen, mikä viitoittaa tästä eteenpäin suomalaisen ja toivottavasti myös tamperelaisen vammaispolitiikan linjauksia. Liitteet 1 Liite tetola Vammaispoliittisen ohjelman arviointiraportti Z/Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, , 57 Valmistelijat / lisätiedot: Lauri Savisaari LaurSavi Lauri.Savisaari@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Lauri Savisaari, Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman ( ) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely

5 Tampere Ote pöytäkirjasta 39/ (10) Jukka Kaukola oli asiantuntijana asian käsittelyn aikana ja poistui ennen päätöksentekoa. Perustelut Vammaispoliittisessa ohjelmassa linjataan tamperelaisen vammaispolitiikan tavoitteita vuoteen 2016 ja vision osalta aina vuoteen 2020 saakka. Ohjelman keskeinen arvolähtökohta on, että kaupungin palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Ohjelmalla vahvistetaan siten vammaispolitiikan toteutumista kaupungin kaikilla eri hallinnonaloilla. Ohjelmassa katsotaan, että yksilölliset tukitoimet, saavutettavat palvelut ja esteetön ympäristö mahdollistavat vammaisille henkilöille itsenäisen elämän edellytykset. Ohjelmakautta ovat leimanneet muutamat merkittävät muutokset suomalaisessa ja tamperelaisessa vammaispolitiikassa. Vammaislainsäädännön merkittävin uudistus on liittynyt henkilökohtaisen avun muuttumiseen subjektiiviseksi oikeudeksi (2009). Tämä on merkinnyt Tampereella sitä, että vuoden 2016 lopussa noin tuhannella vaikeavammaisella on päätös henkilökohtaisesta avusta, kun vastaava päätös vuoden 2009 lopussa oli noin 250 vaikeavammaisella henkilöllä. Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten laitoshoidon lakkauttamisesta on merkinnyt Tampereella useiden uusien ryhmäkotien perustamista laitoksesta muuttaville. Henkilökohtaisen avun kehittäminen ja laitoshoidon lakkauttaminen ovat olleet vuosikymmeniä vammaisjärjestöjen vaikuttamistyön kärkikohteina. Kolmas merkittävä trendi ohjelmakauden aikana on ollut selkeä tietoisuuden kasvu esteettömän elinympäristön merkityksestä, mikä on johtanut myös Tampereella esteettömyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Suurimmalle osalle vammaisista ihmisistä esteettömyys on välttämätöntä, kaikille muille se luo sujuvuutta. Neljäntenä positiivisena trendinä on ollut kaupungin panostus kuntalaisten osallistumiseen ja osallistamiseen. Tämä on näkynyt mm. vammaisneuvostossa lisääntyneinä kannanottopyyntöinä kaupungin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Positiivisten kehityssuuntien vastapainona on joukko haasteita, joihin tamperelaisessa vammaispolitiikassa ei ole riittävästi pystytty vastaamaan. Vammaisten työllisyystilanne on edelleen heikko. Kehitysvammaisten ja autistisia piirteitä omaavien henkilöiden asumisen tukipalveluiden järjestämiseen liittyy merkittäviä ja samalla kiireellisiä haasteita. Vammaisneuvosto on kiinnittänyt toistuvasti huomiota vammaisia ihmisiä koskeviin hankintoihin ja vaatinut niiltä jatkuvuutta sekä korostanut niiden vastaamista paremmin vammaisten ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin. Sähköisten palvelujen käytettävyys kaikille ryhmille ei ole toteutunut riittävän hyvin. Sote-uudistuksen myötä vammaispalvelut siirtyvät maakuntaan. Kunnan kaikki palvelut koskettavat vammaisia ihmisiä, joten tulevaisuudessakin kunta on keskeinen toimija vammaisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun mahdollistajana. Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n vammaissopimuksen, mikä viitoittaa tästä

6 Tampere Ote pöytäkirjasta 39/ (10) eteenpäin suomalaisen ja toivottavasti myös tamperelaisen vammaispolitiikan linjauksia. Liitteet 1 Liite sivela Vammaispoliittisen ohjelman arviointiraportti Z/Ikäihmisten palvelujen lautakunta, , 51 Valmistelijat / lisätiedot: Tirronen Anniina Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Anniina Tirronen, Palvelujohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman ( ) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola oli asiantuntijana paikalla asian käsittelyn aikana ja poistui ennen päätöksentekoa. Perustelut Vammaispoliittisessa ohjelmassa linjataan tamperelaisen vammaispolitiikan tavoitteita vuoteen 2016 ja vision osalta aina vuoteen 2020 saakka. Ohjelman keskeinen arvolähtökohta on, että kaupungin palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Ohjelmalla vahvistetaan siten vammaispolitiikan toteutumista kaupungin kaikilla eri hallinnonaloilla. Ohjelmassa katsotaan, että yksilölliset tukitoimet, saavutettavat palvelut ja esteetön ympäristö mahdollistavat vammaisille henkilöille itsenäisen elämän edellytykset. Ohjelmakautta ovat leimanneet muutamat merkittävät muutokset suomalaisessa ja tamperelaisessa vammaispolitiikassa. Vammaislainsäädännön merkittävin uudistus on liittynyt henkilökohtaisen avun muuttumiseen subjektiiviseksi oikeudeksi (2009). Tämä on merkinnyt Tampereella sitä, että vuoden 2016 lopussa noin tuhannella vaikeavammaisella on päätös henkilökohtaisesta avusta, kun vastaava päätös vuoden 2009 lopussa oli noin 250 vaikeavammaisella henkilöllä. Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten laitoshoidon lakkauttamisesta on merkinnyt Tampereella useiden uusien ryhmäkotien perustamista laitoksesta muuttaville. Henkilökohtaisen avun kehittäminen ja laitoshoidon lakkauttaminen ovat olleet vuosikymmeniä vammaisjärjestöjen vaikuttamistyön kärkikohteina. Kolmas merkittävä trendi

7 Tampere Ote pöytäkirjasta 39/ (10) ohjelmakauden aikana on ollut selkeä tietoisuuden kasvu esteettömän elinympäristön merkityksestä, mikä on johtanut myös Tampereella esteettömyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Suurimmalle osalle vammaisista ihmisistä esteettömyys on välttämätöntä, kaikille muille se luo sujuvuutta. Neljäntenä positiivisena trendinä on ollut kaupungin panostus kuntalaisten osallistumiseen ja osallistamiseen. Tämä on näkynyt mm. vammaisneuvostossa lisääntyneinä kannanottopyyntöinä kaupungin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Positiivisten kehityssuuntien vastapainona on joukko haasteita, joihin tamperelaisessa vammaispolitiikassa ei ole riittävästi pystytty vastaamaan. Vammaisten työllisyystilanne on edelleen heikko. Kehitysvammaisten ja autistisia piirteitä omaavien henkilöiden asumisen tukipalveluiden järjestämiseen liittyy merkittäviä ja samalla kiireellisiä haasteita. Vammaisneuvosto on kiinnittänyt toistuvasti huomiota vammaisia ihmisiä koskeviin hankintoihin ja vaatinut niiltä jatkuvuutta sekä korostanut niiden vastaamista paremmin vammaisten ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin. Sähköisten palvelujen käytettävyys kaikille ryhmille ei ole toteutunut riittävän hyvin. Sote-uudistuksen myötä vammaispalvelut siirtyvät maakuntaan. Kunnan kaikki palvelut koskettavat vammaisia ihmisiä, joten tulevaisuudessakin kunta on keskeinen toimija vammaisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun mahdollistajana. Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n vammaissopimuksen, mikä viitoittaa tästä eteenpäin suomalaisen ja toivottavasti myös tamperelaisen vammaispolitiikan linjauksia. Liitteet 1 Liite ikila Vammaispoliittisen ohjelman arviointiraportti Z/Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, , 56 Valmistelijat / lisätiedot: Järvelä Kristiina Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kristiina Järvelä, Palvelujohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin vammaispoliittisen ohjelman ( ) arviointiraportti merkitään tiedoksi. Perustelut Vammaispoliittisessa ohjelmassa linjataan tamperelaisen vammaispolitiikan tavoitteita vuoteen 2016 ja vision osalta aina vuoteen 2020 saakka. Ohjelman keskeinen arvolähtökohta on,

8 Tampere Ote pöytäkirjasta 39/ (10) että kaupungin palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Ohjelmalla vahvistetaan siten vammaispolitiikan toteutumista kaupungin kaikilla eri hallinnonaloilla. Ohjelmassa katsotaan, että yksilölliset tukitoimet, saavutettavat palvelut ja esteetön ympäristö mahdollistavat vammaisille henkilöille itsenäisen elämän edellytykset. Ohjelmakautta ovat leimanneet muutamat merkittävät muutokset suomalaisessa ja tamperelaisessa vammaispolitiikassa. Vammaislainsäädännön merkittävin uudistus on liittynyt henkilökohtaisen avun muuttumiseen subjektiiviseksi oikeudeksi (2009). Tämä on merkinnyt Tampereella sitä, että vuoden 2016 lopussa noin tuhannella vaikeavammaisella on päätös henkilökohtaisesta avusta, kun vastaava päätös vuoden 2009 lopussa oli noin 250 vaikeavammaisella henkilöllä. Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten laitoshoidon lakkauttamisesta on merkinnyt Tampereella useiden uusien ryhmäkotien perustamista laitoksesta muuttaville. Henkilökohtaisen avun kehittäminen ja laitoshoidon lakkauttaminen ovat olleet vuosikymmeniä vammaisjärjestöjen vaikuttamistyön kärkikohteina. Kolmas merkittävä trendi ohjelmakauden aikana on ollut selkeä tietoisuuden kasvu esteettömän elinympäristön merkityksestä, mikä on johtanut myös Tampereella esteettömyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Suurimmalle osalle vammaisista ihmisistä esteettömyys on välttämätöntä, kaikille muille se luo sujuvuutta. Neljäntenä positiivisena trendinä on ollut kaupungin panostus kuntalaisten osallistumiseen ja osallistamiseen. Tämä on näkynyt mm. vammaisneuvostossa lisääntyneinä kannanottopyyntöinä kaupungin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Positiivisten kehityssuuntien vastapainona on joukko haasteita, joihin tamperelaisessa vammaispolitiikassa ei ole riittävästi pystytty vastaamaan. Vammaisten työllisyystilanne on edelleen heikko. Kehitysvammaisten ja autistisia piirteitä omaavien henkilöiden asumisen tukipalveluiden järjestämiseen liittyy merkittäviä ja samalla kiireellisiä haasteita. Vammaisneuvosto on kiinnittänyt toistuvasti huomiota vammaisia ihmisiä koskeviin hankintoihin ja vaatinut niiltä jatkuvuutta sekä korostanut niiden vastaamista paremmin vammaisten ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin. Sähköisten palvelujen käytettävyys kaikille ryhmille ei ole toteutunut riittävän hyvin. Sote-uudistuksen myötä vammaispalvelut siirtyvät maakuntaan. Kunnan kaikki palvelut koskettavat vammaisia ihmisiä, joten tulevaisuudessakin kunta on keskeinen toimija vammaisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun mahdollistajana. Suomi ratifioi vuonna 2016 YK:n vammaissopimuksen, mikä viitoittaa tästä eteenpäin suomalaisen ja toivottavasti myös tamperelaisen vammaispolitiikan linjauksia. Kokouskäsittely Jukka Kaukola oli asiantuntijana kokouksessa ja Aila Dündar- Järvinen saapui kokoukseen asian käsittelyn alussa.

9 Tampere Ote pöytäkirjasta 39/ (10) Liitteet 1 Liite lanula Vammaispoliittisen ohjelman arviointiraportti

10 Tampere Ote pöytäkirjasta 39/ (10) Muutoksenhakukielto 454 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )