Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies Kampin palvelukeskus

Transkriptio

1 Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies Kampin palvelukeskus

2 Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista (pitkäaikaisuus, vamman aiheuttama haitta, ei diagnoosi- tai ikärajoitteita) Tarveharkinta; ei varallisuusharkintaa Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja ja tukitoimia muun lain nojalla Vammaispalvelulain tarkoittamat palvelut ja tukitoimet on jaettu kunnan erityisen järjestämisvastuun piiriin kuuluviin ja kaikille vammaisille tarkoitettuihin palveluihin ja tukitoimiin.

3 Vammaispalvelulain suhde muuhun lainsäädäntöön Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Vaikeavammaiselle tai kehitysvammaiselle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä, sopivia tai muutoin hänen etunsa mukaisia

4 Elinolojen ja palvelujen kehittäminen kunnassa Sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on edistettävä ja seurattava vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrittävä toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös eri tavoin vammaisille henkilöille. Vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia kehittäessään kunnan tulee ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat.

5 Vamman haitta Suomessa kukaan ihminen ei saa vammais-statusta lääketieteellisen pysyvän vian vamman tai poikkeavuuden vuoksi. Henkilö saa vammaisuuden perusteella palveluja ja tukitoimia vasta, jos vika, vamma tai poikkeavuus aiheuttaa pitkäaikaista tai pysyvää haittaa tavallisessa elämässä tai jatkuvia erityiskustannuksia. Haitan pitää oleellinen siten, että se hankaloittaa päivittäistä iän mukaista toimintaa. Haittaa arvioitaessa, vammaisuus nähdään yksilön toimintakyvyn ja ympäristön välisenä ristiriitana, jonka suuruus vaihtelee samallakin ihmisellä eri tilanteissa.

6 Palvelusuunnitelma Asiakkaan yksilöllinen avun tarve lähtökohtana vammaispalveluja järjestettäessä Palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta Vammaispalvelulaki velvoittaa laatimaan palvelusuunnitelman vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Palvelusuunnitelmaan kirjataan nykyiset palvelut, palvelutarpeet, toiveet ja suunnitelma niiden toteuttamiseksi laadittava ilman aiheetonta viivytystä Määräajat päätöksenteossa kolme kuukautta Vammaispalvelulaki ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin

7 Vammaispalvelulain suhde muuhun lainsäädäntöön Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun erityislain tai yleislakien nojalla. Vaikeavammaiselle tai kehitysvammaiselle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä, sopivia tai muutoin hänen etunsa mukaisia verrattuna yleislainsäädäntöön.

8 Kunnan erityisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvat palvelut ja tukitoimet Järjestämisvelvoite koskee niitä palveluja ja tukitoimia, jotka ovat vaikeavammaisten henkilöiden suoriutumisen kannalta välttämättömiä. Tällöin asiakkaalla on kyseiseen tukitoimeen subjektiivinen oikeus. Kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, henkilökohtainen apu, palveluasuminen, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä päivätoiminta Vaikeavammaisuus määritellään kunkin palvelumuodon osalta erikseen Toteuttamistapa on kunnan päätettävissä.

9 1) Kuljetuspalvelut saattajapalveluineen Kuljetuspalveluja tulee järjestää henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jotka eivät vammansa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia Välttämättömät työ- ja opiskelumatkat sekä vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa Matkojen toteutuksesta vastaa Helsingin Matkapalvelu Vammaisten kuljetuspalvelun asiakkaita

10 2) Henkilökohtainen apu Vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: päivittäisissä toiminnoissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevään sairauden tai vamman johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen em. toiminnoista eikä avuntarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista Henkilö määrittelee itse avun muodon ja ne tehtävät missä apua tarvitsee (ei pääosin hoitoa, hoivaa tai valvontaa) Asiakkaita, joilla on ollut myönteinen päätös henkilökohtaisesta avusta vuonna 2012 yht Järjestämistavat (työnantajamalli, palveluseteli, ostopalvelut)

11 3) Vaikeavammaisten palveluasuminen Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa, sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen jatkuvaluonteisesti, eri vuorokauden aikoina tai muutoin erityisen runsaasti ja jonka palvelutarve voidaan tyydyttää avohuollon tukitoimien avulla Keskitettyä palveluasumista järjestetään palveluasumisryhmissä, palvelutaloissa tai ryhmäkodeissa Vpl- palveluasumisen asiakkaita asumisyksiköissä on 382 Palveluasumista voidaan järjestää myös asiakkaan yksittäiseen vuokra- tai omistusasuntoon esimerkiksi kotihoidon ja henkilökohtaisen avun turvin Asiakkaat, joilla voimassa myönteinen päätös palveluasumisesta yksittäiseen asuntoon on 221

12 4) Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos vammainen henkilö vammansa tai sairautensa johdosta niitä välttämättä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista (esim. kynnysten poisto, ovien leventäminen, luiskat, porrasnostin, sähköinen ovenavauslaite) Kunnalla ei ole kuitenkaan erityistä velvollisuutta kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein Asunnon muutostyöt asiakasta Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet asiakasta

13 5) Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. Päivätoimintaan sisältyvät myös välttämättömät kuljetukset Päivätoiminnan asiakkaat yhteensä 182

14 Kaikille vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet Myönnetään toteuttamissuunnitelman ja niille varattujen määrärahojen puitteissa Kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus (esim. liikkumistaidon ohjaus, viittomakielen opetus), päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet (esim. tuki auton tai pesukoneen hankintaan), ylimääräiset vaatekustannukset sekä ylimääräiset erityisravintokustannukset ja muut tarpeelliset palvelut (esim. lyhytaikaishoito)

15 Erityislapsenvahtitoiminta Elva- avustuksen tarkoituksena on turvata vaikeavammaista tai pitkäaikaissairasta lasta kotona hoitaville vanhemmille mahdollisuus lyhytaikaisiin hoitovapaisiin Avustuksen kohderyhmään kuuluvat alle 16-vuotiaat vaikeavammaiset tai pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret, jotka saavat Kelan maksamaa alle 16-vuotiaan korotettua tai ylintä vammaistukea, ja joille on myönnetty omaishoidon tuki Avustusta voidaan myöntää hoitajan palkkausmenoihin enintään 10 tunnin ajalta kuukaudessa Vanhemmat valitsevat lapselle sopivan tilapäisen hoitajan ja toimivat hoitajan työnantajana Perheen varallisuus ei vaikuta avustuksen myöntämiseen