Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Transkriptio

1 Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

2 Esityksen sisältö Uudistuksen tausta ja lähtökohdat Keskeinen sisältö Jatkovalmistelun kärjet Muut hankkeet Aikataulu 2

3 Vammaispalveluja koskevan lainsäädännön uudistamisen tausta Pitkäaikainen hanke -> tavoitteena kokonaisuudistus Erityislaki, joka koskee yhdenvertaisesti eri vammaryhmiä; molemmat nykyiset erityislait kumotaan, erityishuollossa käytetyt käsitteet poistuvat Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmä v YK:n vammaissopimus Sote- ja maakuntauudistus Hallitusohjelman linjaukset; tehtävien ja velvoitteiden karsinta 3

4 Lähtökohdat uudistukselle - mitä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus ja osallisuus edellyttää Saavutettava ja esteetön ympäristö Toimintakyvyn ylläpitämistä edistävät yleiset sosiaali- ja terveyspalvelut, ml. kuntoutuspalvelut Yksilöllinen apu ja tuki -> erityispalvelut Lasten ja nuorten oikeus omaan kasvuympäristöön, huolenpitoon, kehitykseen ja osallistumiseen yhdenvertaisesti vammattoman ikäryhmän kanssa Tuki työssäkäyntiin Yleiset palvelut ensisijaisia, sosiaalihuoltolaki on oikea laki Elämänvaiheen ja ikäryhmän mukaiseen palvelutarpeeseen vastaavat palvelut Erityislain kohderyhmä: vaativaa tai monialaista apua tai tukea välttämättä tarvitsevat vammaiset henkilöt -> pitkäaikaisuus, (pysyvyys), jatkuvuus, toistuvuus 4

5 Uuden vammaispalvelulain valmistelun keskeiset lähtökohdat Välttämättömät erityispalvelut turvataan subjektiivisina oikeuksina Tarvelähtöisyys - palvelutarpeen arvioinnin merkitys - palvelut eivät perustu diagnoosiin tai ikään Asiakkaan osallistuminen Palvelujen toteuttamisessa huomioon otettavat seikat; palvelun sisältö ja laatu Osallisuutta edistävät ja tukevat palvelut Vammasta ja ikääntymisestä johtuvien toimintarajoitteiden rajapinta 5

6 Lain tarkoitus 1. Toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa; 2. Ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden toteutumista; 3. Tukea vammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista; sekä 4. Turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Tarkoitussäännös otettava huomioon kaikissa lain tarkoittamissa palveluissa Ohjaa lain toimeenpanoa kokonaisuudessaan Ohjaa säännösten tulkintaa ja soveltamista myös yksittäisten päätösten tasolla 6

7 Soveltamisala - tarvelähtöisyys Maakunnan on järjestettävä erityislain tarkoittamia palveluja, jos: 1. henkilö tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen johdosta välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea tavanomaisessa elämässä 2. eikä hän saa muun lain nojalla etunsa mukaisia riittäviä ja sopivia palveluja. pois diagnoosipohjaisesta ajattelusta nykyinenkään vammaispalvelulaki ei perustu vamman tai sairauden laatuun kuitenkin joissakin tilanteissa vamman laatu näyttää määrittävän palvelujen saamista (ainakin taustalla?) -> väliinputoajaryhmiä 7

8 Avun ja tuen tarpeisiin vastaavat palvelut valmennus ja tuki * henkilökohtainen apu asumisen tuki tuki esteettömään asumiseen lyhytaikainen huolenpito päiväaikainen toiminta liikkumisen tuki * -> subjektiivinen oikeus (osittain*) taloudellinen tuki muut palvelut lain tarkoituksen toteuttamiseksi -> määrärahasidonnaisia 8

9 Lausuntopalautteesta tukea jatkovalmistelulle Kokonaisuudistus tärkeä ja tarpeellinen Uudistus vahvistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumista Vammaisten lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuudet vahvistuvat Subjektiivisten oikeuksien säilyminen ja tarvelähtöisyyden korostuminen Ehdotus huomioi YK:n vammaissopimuksen tavoitteet ja periaatteet, kuten osallisuuden ja osallistumisen 9

10 Soveltamisala, plussat ja miinukset +Tarvelähtöisyys + Diagnoosiperusteisuudesta luopuminen + Subjektiivisen oikeuden luonteisten palvelujen kohdentuminen välttämättömän avun tai tuen tarpeessa oleville henkilöryhmille + Soveltamisalan rajaaminen em. perusteella tärkeää - Soveltamisalan laajeneminen tai kaventuminen - Epävarmuus palvelujen kokonaisuuden varmistamisessa - Soveltamisalan rajaus ongelmallinen yhdenvertaisuus- ja perusoikeusnäkökulmasta 10

11 Palvelujen osalta jatkovalmistelun kärjet Henkilökohtainen apu; palvelun sisältö Henkilökohtaisen avun voimavararajaus jakoi mielipiteitä Tavoitteena vahvistaa nykyinen asiakaslähtöinen tulkinta ja selkeyttää säännöstä Valmennus ja tuki tarpeellinen kokonaisuus -> selkeytys suhteessa muuhun lainsäädäntöön Kuljetuspalveluja koskeva sääntely -> valinnanvapauden vahvistaminen; leasing-auto tai tuki auton hankintaan vaihtoehtona kuljetuspalvelulle -> vähentää oikeutta matkoihin Asumisen tuki kohdentuu eniten apua ja tukea tarvitsevien sääntelyyn osa kevyemmän tuen avulla pärjäävistä siirtyisi sosiaalihuoltolain mukaiseen tuettuun asumiseen Vammaisten lasten kodin ulkopuolisen asumisen sääntely 11

12 Muut vaikuttavat hankkeet Sote- ja maakuntauudistus Valinnanvapauslaki (HE maaliskuussa) Itsemääräämisoikeuslainsäädäntö (työryhmä -> 2, lausunnolle loppukeväällä, HE syksyllä 2018) Asiakasmaksulainsäädäntö (työryhmä ehdotus lausunnolle keväällä -> HE syksyllä 2018) Kuntoutusuudistus (komitean ehdotukset, jatkovalmistelun kärjistä päättäminen) Sosiaalihuollon työtoimintoja ja työllistymistä tukevaa toimintaa koskevan lainsäädännön uudistaminen (valmistelussa, HE 2018) 12

13 Vammaispalvelulakiehdotuksen tavoiteaikataulu Lausuntoyhteenveto lokakuussa > linjaukset jatkovalmistelusta, sidosryhmien kuulemiset alkuvuodesta 2018 Hallituksen esitys eduskunnalle vuonna 2018, yhdessä uudistettavan itsemääräämisoikeuslainsäädännön kanssa Toimeenpanon ohjaus ennakoivasti ennen lain voimaantuloa; vammaispalvelujen käsikirja, koulutuskierros Uusi vammaispalveluja koskeva laki voimaan , samaan aikaan sote-uudistuksen sekä muiden sisältölakien kanssa 13

14 Kiitos! 14