IITTI KAUSALA KAUSALAN POHJOINEN OSA-ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 17.9.2014. Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä 21.10.2013 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 10.4. - 8.5.2014 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Valtatien 12 pohjoispuolella. Etelässä alue rajautuu valtatiehen ja koulun alueeseen. Lännessä rajana on Vatajantie. Pohjoisessa alue rajautuu Haravakylän peltoaukeisiin. Alueen läpi johtaa Iitintie, joka on seututieluokan maantie. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Kausalan pohjoinen osa-alue. Kaavan tarkoitus Voimassa oleva asemakaava on osin vanhentunut. Sen uudistamisen suuntaviivat on osoitettu v. 2011 hyväksytyssä yleiskaavassa. Asemakaavaan sisältyy mm. seuraavia puutteita/muutostarpeita: Alueen läpi johtavan Iitintien merkitys ja linjaus seututienä muuttuu sen jälkeen, kun maakuntakaavan ja yleiskaavan osoittama Kausalan ohitustie sekä uusi yhteys Kausalaan on toteutettu. Muutoksen seurauksena Iitintien ympäristön liikenneratkaisut on tarpeen pohtia muuttuvan tilanteen olosuhteiden mukaisesti. Terveyskeskuksen eteläpuolella on merkittävän laaja alue, joissa voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut ja joista puuttuu myös vesihuoltoverkko ja tiestö. Alueen maankäyttö on tarpeen pohtia uudelleen mm. tieverkon ja vaiheittain toteuttamisen osalta. Alue on rakentunut osittain voimassa olevan asemakaavan vastaisesti. Liikenne- ja puistoaluevarausten tarkistaminen vastaamaan todellista tarvetta. Rakenteen tiivistäminen. 1
SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.21 Korttelialueet... 4 2.22 Liikenneratkaisut... 5 2.23 Viheralueet... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.11 Alueen yleiskuvaus... 5 3.12 Luonnonympäristö ja pohjavesi... 6 3.121 Luonnonympäristö... 6 3.122 Pohjavesi... 6 3.13 Rakennettu ympäristö... 6 3.131 Väestö, työpaikat ja palvelut... 6 3.132 Rakennettu kulttuuriympäristö... 6 3.133 Rakennuskanta... 8 3.134 Tieverkko ja liikenneympäristö... 12 3.135 Muinaismuistot... 13 3.136 Tekninen huolto... 13 3.137 Ympäristön häiriötekijät... 14 3.14 Maanomistus... 15 3.2 Suunnittelutilanne... 16 3.21 Maakuntakaava... 16 3.22 Yleiskaava... 16 3.23 Asemakaava... 17 3.24 Rakennusjärjestys... 18 3.25 Pohjakartta... 18 3.26 Laaditut suunnitelmat... 18 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 18 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 18 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 18 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 18 4.31 Osalliset... 18 4.32 Vireilletulo... 18 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 18 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 19 4.41 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet... 19 4.42 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet... 19 4.421 Yleiskaavan asettamat tavoitteet... 19 4.43 Työn käynnistysvaiheen tavoitteet... 19 4.44 Tutkitut vaihtoehdot... 20 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 20 5.1 Kaavan rakenne... 20 5.11 Mitoitus... 21 5.12 Palvelut... 21 2
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 21 5.3 Aluevaraukset... 21 5.31 Korttelialueet... 21 5.311 Pientalojen korttelialueet... 21 5.312 Toimitilarakennusten korttelialue... 22 5.313 Yleisten rakennusten alueet... 22 5.32 Muut alueet... 22 5.321 Virkistysalueet... 22 5.322 Katu- ja liikennealueet... 22 5.4 Kaavan vaikutukset... 23 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan... 23 5.411 Maakuntakaava... 23 5.412 Yleiskaava... 23 5.42 Vaikutus rakennettuun ympäristöön... 23 5.421 Yhdyskuntarakenne... 23 5.422 Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset... 23 5.423 Virkistysalueet... 24 5.424 Liikenteelliset vaikutukset... 24 5.425 Rakennettu kulttuuriympäristö... 24 5.426 Vesihuolto... 24 5.43 Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön... 24 5.44 Taloudelliset vaikutukset... 25 5.45 Ympäristöhäiriöt... 25 5.46 Pohjavesi... 25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 25 6.1 Toteuttamisen aikataulu ja vaiheittain toteuttaminen... 25 6.11 Valtatien toteuttaminen... 25 6.12 Korttelialueet... 25 6.2 Omistusjärjestelyjen tarve... 26 6.3 Kaavan havainnollistaminen... 26 3
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti 21.5.2007 Kausalan asemakaavan ajantasaistamisesta 7 vaiheessa. Kunnanhallitus päätti 21.10.2013 käsillä olevan alueen asemakaavan muuttamisesta. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) 10.4. - 8.5.2014 välisen ajan. Luonnosvaiheen jälkeen kaava-aluetta supistettiin rajaamalla koillinen kulma pois kaavasta. Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä - välisen ajan. 2.2 Asemakaava 2.21 Korttelialueet Asuntoalueet Terveyskeskuksen eteläpuolella on merkittävän laaja alue, jossa voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut ja josta puuttuu myös vesihuoltoverkko ja tiestö. Alueen käyttötarkoitus on säilytetty pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaisena, mutta alueen tieverkko on suunniteltu uudelleen siten, että se voidaan toteuttaa vaiheittain asutuksen laajenemisen edellyttämällä tavalla. Käytöstä poistettu soranottoalue on osoitettu pientaloalueeksi (K805/AP). Voimassa olevassa asemakaavassa se on puistoa. Jo toteutuneiden asuntoalueiden täydennysrakentaminen perustuu lähes yksinomaan olemassa olevaan katuverkkoon. Suurten rakennuspaikkojen jakaminen nojautuu pääsääntöisesti maanomistusyksikön sisäisiin tiejärjestelyihin, jotka voidaan toteuttaa ns. kirveenvartena tai rasitetienä. Kaava ei pääsääntöisesti estä suurten rakennuspaikkojen jakamista, vaikka rakennuspaikkojen jakamista ei kaavassa olisi osoitettu ohjeellisella uudella rakennuspaikalla. Asuntoalueita koskevat oleelliset muutokset nykytilanteeseen hahmottuvat kaavakartassa ohjeellisen uuden asuinrakennuksen paikkaa osoittavien merkintöjen merkinnän perusteella sekä havainnekuvasta (liite 1) Rakennusoikeudet ovat pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaiset. Rakennusoikeuksia on yhtenäistetty. Vallitseva erillispientalon (AO) rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20) ja AP-alueella vallitseva rakennusoikeus on e=0,25. Toimitilarakennusten alue Entinen tielaitoksen tukikohta-alue on osoitettu toimitilarakennusten alueeksi (KTY). Voimassa olevassa asemakaavassa se on teollisuusaluetta. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Yleisten rakennusten alueet Terveysaseman alue on varattu tähän käyttöön (YS/s-1). Kaavalla vaalitaan vanhaa rakennuskantaa. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa. Määräys ei koske talousrakennuksia. Vanhojen rakennusten tuntumaan sijoittuvat uudet rakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. 4
2.22 Liikenneratkaisut Iitintie on seututieluokan tie ja se on osoitettu maantien alueeksi (LT). Iitintielle on osoitettu suoria tonttiliittymiä olemassa olevan tilanteen edellyttämällä tavalla. Jänistie on yleiskaavan osoittama tieyhteys käsillä olevan kaava-alueen itäpuolen tulevia tarpeita varten. Tietä ei ole vielä rakennettu. Tien viereen on varattu tilaa erillistä kevyen liikenteen väylää varten. Puolet Pajutiestä on rakennettu. Sen rakentamaton loppupää palvelee vielä rakentamattomia kortteleita 411-414. Tien viereen on varattu tilaa kevyen liikenteen väylää varten, joka johtaa edelleen Rinnekujan ja Juoksijantien kautta koululle. Iitintien pohjoispuolisella alueella on poistettu tarpeettomia tievaruksia. Alueen kevyen liikenteen yhteydet on suunniteltu siten, että Iitintien kohdalla olevalle valtatien alikulkutunnelille sekä koululle on luonteva yhteys. Uusien kevyen liikenteen yhteyksien tarve on esitetty liitteessä 2. Kartta osoittaa toteutumattomia yhteystarpeita. 2.23 Viheralueet Oleelliset muutokset voimassa olevan asemakaavan vihervarauksiin: Entisen sorakuopan alue on muutettu puistosta asuntoalueeksi AP (kortteli 805). Eteläosan vihervyöhykkeitä on selkiytetty ja toiminnallisesti vaikeita viheraluesuikaleita on laajennettu. Alueelle on lisätty asutuksen painopisteeseen leikkipuisto (VK). 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Alue on peltoaukeisiin rajoittuvaa kuntakeskuksen reuna-aluetta. Kunnan hallintopalvelut sekä Kausalan keskeiset kaupalliset palvelut sijaitsevat n. 1 km:n etäisyydellä. Palveluihin on turvallinen kevyen liikenteen reitti. Alueella on terveyskeskus, vähäisessä määrin yritystoimintaa sekä pientaloasutusta. Etelässä alue rajautuu valtatiehen, jonka liikenteellinen asema muuttuu Kausalan ohitustien rakentamisen jälkeen (maakuntakaavan ja yleiskaavan varaus). Alueen läpi johtavan Iitintien merkitys muuttuu sen jälkeen, kun maakuntakaavan ja yleiskaavan osoittama Kausalan ohitustie sekä uusi yhteys Kausalaan on toteutettu. 5
3.12 Luonnonympäristö ja pohjavesi 3.121 Luonnonympäristö Alue on pääosin rakennettua aluetta (kohdan 3.11 kartta), jonka pääasiallinen maakäyttö on jo ratkaistu voimassa olevalla asemakaavalla (kohta 3.23). Rakentamattomat korttelialueet ovat voimassa olevan asemakaavan mukaista korttelialuetta. Poikkeuksen muodostaa korttelin 805 AP-alue, joka on voimassa olevassa asemakaavassa puistoa. Alueelle on laadittu luonnonoloja koskeva selvitys keväällä 2014 (Iitti, Kausala pohjoinen osaalue, Luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako/Mikko Siitonen 2014). Selvityksen yhteenvedossa todetaan seuraavaa: Selvitysalueelta ei tavattu eikä siltä entuudestaan tunneta luonnonsuojelullisesti merkittäviä luontokohteita tai suojeluarvojen kannalta merkittävää lajistoa. Myös maisemallisesti alue on vähämerkityksinen. Eteläosan metsillä on paikallista merkitystä lähivirkistyksen kannalta. Metsän eteläreunassa kulkee polku itäpuolisille harjualueille. Luonto- ja maisemaselvityksen perusteella ei ole tarpeen antaa kaavoitusta koskevia suosituksia. 3.122 Pohjavesi 3.13 Rakennettu ympäristö 3.131 Väestö, työpaikat ja palvelut Pääosa alueesta on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Pohjavesialue on osoitettu myös kaavakartassa. Kausalan asukasluku on noin 4000 asukasta. Kausalan keskeiset kaupalliset palvelut ja hallintopalvelut sijaitsevat käsillä olevan alueen tuntumassa. Alueella on terveysasema. 3.132 Rakennettu kulttuuriympäristö Ylinen Viipurintie ja Iitintie ovat valtakunnallisesti arvokkaita vanhoja teitä. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöalueet (Kymenlaakson seutukaavaliitto 1992). 6
Rakennetun kulttuuriympäristön osalta kaavoitus nojautuu lisäksi seuraaviin selvityksiin: 1. Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys, Lahden ammattikorkeakoulu, 2009-2010. 2. Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus 2008, K-S ympäristökeskus, Sirpa Törrönen. Seuraava yhteenveto perustuu em. selvityksiin. 19. Pappila (alueen ulkopuolella) ja Kymenrannan pellot 33. Terveyskeskus 29. Iitintie (punainen linjaus). Kausala-Kirkonkylän arvokkaat ympäristöt Vuoden 1932 pitäjänkartassa on nähtävissä, että asutus on levittäytynyt Kausalan keskustasta Haravakylään. 7
Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitykseen sisältyvät kohteet. (Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys, Lahden ammattikorkeakoulu, 2009-2010). 3.133 Rakennuskanta Taajamarakenteen kehitys Vuoden 1964 peruskartasta ilmenee, että Haravakylän asutus sekä valtatien varren asutus on tukeutunut suoriin tonttiliittymiin valtatielle ja Iitintielle. Tieverkon rakenne on muuttunut Iitintien uuden linjauksen sekä valtatien rinnakkaistien (Juoksijantie) rakentamisen seurauksena. Peruskartta vuodelta 1964 Peruskartta vuodelta 2014 8
Asuntoalueet Vatajantie Vatajantien alueen merkitys yhtenäisesti rakennettuna vanhana puutaloalueena on menetetty uuden, vanhasta rakentamistavasta poikkeavan rakentamisen seurauksena K805 K804/1 K804/7 K805 K804/8-9 9
K815/1 Haravantie K805/7 K804/2-3 K805/8 K805/9 K805/12 K807/1 Luhtatie K805/15-14 10
Iitintie K409 Terveysasema K409/4 Entinen tielaitoksen varikko ja K805/4 K805 AP-alue Pajutie K408 Pajukuja K406 11
Juoksijantie K403/3-2 K405/3-4 ja K401/4 K405/6-4 K401/5 Rinnekuja 3.134 Tieverkko ja liikenneympäristö 12
Kouvola-Lahti tie on valtatieluokan tie. Tien liikennemäärä on noin 8000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 14 %. Tien liikenteellinen asema tulee muuttumaan Kausalan ohitustien toteutuksen jälkeen, jolloin liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuus romahtavat. On arvioitu, että ohitustien rakentamisen jälkeen Kausalan taajamassa nykyiselle valtatielle jää vuoden 2020 tilanteessa 2400 3600 ja vuoden 2040 tilanteessa 2800 4100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ohitustietä koskeva varaus sisältyy maakuntakaavaan ja yleiskaavaan, mutta tien toteutuksesta ei ole päätöstä. Alueen läpi johtava Iitintie on seututieluokan maantie. Tien vieressä on kevyen liikenteen väylä, joka johtaa Kausalan keskustaan. Valtatien kohdalla on alikulkutunneli. 3.135 Muinaismuistot Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. 3.136 Tekninen huolto Alueen läpi kulkee 20 kv:n sähkölinjoja, jotka on osoitettu kaavassa johtovarauksena. Alue on osittain viemäröinnin piirissä. Eteläosan vielä rakentamattomat asuntoalueet eivät ole kunnallistekniikan piirissä. Teveysasema ja eteläosan rivitaloasutus ovat kaukolammön piirissä. Viemäriverkko 13 Kaukolämpöverkko
3.137 Ympäristön häiriötekijät Valtatien ja Iitintien melu Kouvola-Lahti tie on valtatieluokan tie (Valtatie 12). Valtatien nykyinen liikennemäärä on noin 8000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 14 %. Tien liikenteellinen asema tulee muuttumaan Kausalan ohitustien toteutuksen jälkeen valtatiestä seututieksi. On arvioitu, että ohitustien rakentamisen jälkeen Kausalan taajamassa nykyiselle valtatielle jää vuoden 2020 tilanteessa 2400 3600 ja vuoden 2040 tilanteessa 2800 4100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien nykyinen (v. 2006) päivämelu on esitetty seuraavassa kuvassa. Lähde: Valtatien 12 yleissuunnitteluun liittyvät meluselvitykset, 2010. Kriittinen 55 db:n päivämelu ulottuu noin 55 m:n etäisyydelle ajoradan keskilinjasta. Iitintien nykyinen liikennemäärä oli (v. 2008) on 1700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien ja Iitintien nykyinen päivämelu. Iitintien kriittinen 55 db:n päivämelu ulottuu noin 25 m:n etäisyydelle tien keskilinjasta. Lähde: Valtatien 12 yleissuunnitteluun liittyvät meluselvitykset, 2010. 14
Valtatien ja Iitintien meluennuste. Päivämelu 2030. Lähde: Valtatien 12 yleissuunnitteluun liittyvät meluselvitykset, 2010. Iitintien kriittinen 55 db:n päivämelu ulottuu noin 35 m:n etäisyydelle ja valtatien 55 db:n melu noin 30 m:n etäisyydelle tien keskilinjasta. 3.14 Maanomistus 15
3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 28.5.2008 Kymenlaakson taajamat ja niiden ympäristöt -nimisen maakuntakaavan. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Iitintie on seututieluokan tie (st), jolle on osoitettu osittain uusi linjaus. Pääosa alueesta on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta (pv). Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. 3.22 Yleiskaava Kirkonkylä-Kausalan oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa 25.1.2011. Yleiskaavassa on osoitettu seuraavia varauksia: asuntoalue (AP), työpaikka-alue (TP-1), yleisten rakennusten alue (PY-3), maa- ja metsätalousalue (M, MA, MT). Valtatien ja Iitintien tieluokka on seututie/pääkatu. Iitintien pohjoisosan linjaus muuttuu kaavamuutosalueen ulkopuolella. Alueen ja Ravilinnan (PY-2) välille on osoitettu ajoneuvoliikenteen yhteystarve (musta katkoviiva). Pääteiden varteen on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve (musta palloviiva). 16
Kulttuurihistorian kannalta arvokkaat alueet on osoitettu sk-rajauksella (punainen katkoviiva). Osa alueesta on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta (pv). Alueen pohjoisosan läpi on osoitettu kunnan sisäinen ulkoilun pääreitti, jonka sijainti on ohjeellinen (vihreä palloviiva). Pohjoisosassa kulkee siirtoviemäri Kausalasta Kouvolaan (v). 3.23 Asemakaava Voimassa oleva asemakaava. Vuoden 2007 jälkeen uudistetut kaavat ovat värillisä. Pääosin toteutumattomat alueet, joista puuttuu kunnallistekniikka: Korttelit 414-419. 17
3.24 Rakennusjärjestys Kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan v. 2011. 3.25 Pohjakartta Kunta ylläpitää pohjakarttaa. Kaavamuutosalueen osalta pohjakartta on tarkastettu ajan tasalle v. 2013. Iitin kunnan maanmittausteknikko Leena Kiukkonen on hyväksynyt kartan. 3.26 Laaditut suunnitelmat Asemakaavoituksen pohjaksi on olemassa seuraavia suunnitelmia: Kausalan-Kirkonkylän osayleiskaava. Valtatien 12 parantamisen yleissuunnitelma välillä Uusikylä-Tillola, K-S ELY-keskus 2010 Kymenlaakson kulttuuriympäristökartoitus 2008. Iitin Kirkonkylän- Kausalan osayleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys, Lahden ammattikorkeakoulu, 2009-2010. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Voimassa oleva asemakaava on osin vanhentunut. Sen uudistamisen suuntaviivat on osoitettu v. 2011 hyväksytyssä yleiskaavassa. Voimassa olevan asemakaavan keskeiset puutteet/muutostarpeet on selvitetty kohdassa 4.43. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti 21.5.2007 Kausalan asemakaavan ajantasaistamisesta 7 vaiheessa. Kunnanhallitus päätti 21.10.2013 käsillä olevan alueen asemakaavan muuttamisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). 4.32 Vireilletulo Kunnanhallitus päätti 21.10.2013 käsillä olevan alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä. 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä ja siitä on tiedotettu maanomistajille sekä osallisille viranomaisille. Kaavoitustoimikunta käsitteli kaavaluonnoksen 25.3.2014 ja päättää sen nähtäville asettamisesta MRA 30 :n mukaisesti. 18
Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) 10.4. - 8.5.2014 välisen ajan. Kaavan laatija on tehnyt mielipiteitä ja lausuntoja koskevan yhteenvedon ja antanut 2.9.2014 päivätyn vastineen. Kaavoitustoimikunta hyväksyi vastineen 8.9.2014. Kuulemisen perusteella kaava-aluetta supistettiin koillisosassa. Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä välisen ajan. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Uusia asuinalueita muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 4.42 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet 4.421 Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaava osoittaa alueen kehittämisen keskeiset tavoitteet (kohta 3.22). 4.43 Työn käynnistysvaiheen tavoitteet Voimassa olevaan asemakaavaan sisältyy mm. seuraavia puutteita/muutostarpeita: Alueen läpi johtavan Iitintien merkitys ja linjaus seututienä muuttuu sen jälkeen, kun maakuntakaavan ja uuden yleiskaavan osoittama Kausalan ohitustie sekä uusi yhteys Kausalaan on toteutettu. Muutoksen seurauksena Iitintien ympäristön liikenneratkaisut on tarpeen pohtia muuttuvan tilanteen olosuhteiden mukaisesti. 19
Alueella on kaksi merkittävän laajaa aluetta, joissa voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut ja joista puuttuu myös vesihuoltoverkko ja tiestö. Näiden alueiden maankäyttö on tarpeen pohtia uudelleen mm. tieverkon osalta ja vaiheittain toteuttaminen huomioon ottaen. Alue on rakentunut osittain voimassa olevan asemakaavan vastaisesti Liikenne- ja puistoaluevarausten tarkistaminen vastaamaan todellista tarvetta. Rakenteen tiivistäminen. 4.44 Tutkitut vaihtoehdot Alueen pohjoisosan tieverkon osalta tutkittiin kolme vaihtoehtoa. Kaavoitustoimikunta valitsi jatkokehittelyn pohjaksi vaihtoehdon VE2. Luonnosvaiheen jälkeen kaava-aluetta supistettiin jättämällä mustalla katkoviivalla rajattu alue pois kaavasta. Supistaminen perustui mm. korttelin 809 kehittämistä koskevaan lisäselvitystarpeseen sekä Iitintien uutta linjausta koskevaan täsmennystarpeeseen siten kuin kaavan laatijan vastineesta 2.9.2014 ilmenee 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 20
5.11 Mitoitus Kaavan mitoitus on pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukainen. Kaavan korttelialueet on yleensä osoitettu rakentamiseen myös voimassa olevassa kaavassa. Asuntoalueet (AO, AR, AP) Kaavassa osoitetut asuinrakennusten rakennuspaikat: AO: 85 rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 1907 m 2. AR, AP: 8 rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 5513 m 2 Yhteensä asuntokorttelit 206 199 m 2 Toteutumattomat asuinrakennusten rakennuspaikat (liite 1): AO: 33 rakennuspaikkaa, noin 115 asukasta. AR, AP: yhteensä 2 0743 m 2, 18 taloa, noin 70 asuntoa, noin 100 asukasta. Toteutumattomien asuntoalueiden laskennallinen mitoitus on noin 215 asukasta. Yritystoiminnan alueet (KTY) Yritystoiminnan alue (KTY) (1,9 ha) vastaa voimassa olevan asemakaavan T- aluetta. Rakennusoikeus on voimassa olevan kaavan mukaisesti 5760 kerrosala m 2. 5.12 Palvelut Alueen asunnot ja työpaikat tukeutuvat palveluiden osalta Kausalan taajaman palveluihin, jotka sijaitsevat keskimäärin noin 1 km:n etäisyydellä. Palveluihin on turvallinen kevyen liikenteen yhteys. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla suunniteltu rakentaminen on luonteeltaan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen täydentämistä. Maankäyttö on pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukainen. Rakennetun ympäristön vähäiset kulttuuriarvot on otettu huomioon tehtyihin inventointeihin nojautuen. Kaavalla vaalitaan terveysaseman vanhaa rakennuskantaa (YS/s-1). Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa. Määräys ei koske talousrakennuksia. Vanhojen rakennusten tuntumaan sijoittuvat uudet rakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet 5.311 Pientalojen korttelialueet AO-alueet 21
Kaavassa on osoitettu 85 rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 1907 m 2. Näistä 33 on rakentamattomia (liite 1). Rakennusoikeus on 20 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,20). Kerrosluku on toteutuneen tilanteen mukaisesti pääsääntöisesti kaksitasoratkaisun salliva (I u ¾) ja joissakin kortteleissa yksi (I). Rinnerakennuspaikoilla sallitaan alarinteen puolella kaksitasoratkaisu (½ k I). AR- ja AP-alueet Kaavassa on osoitettu 8 AR- tai AP- rakennuspaikkaa, joiden keskimääräinen koko on 5513 m 2 Toteutumattomat rakennuspaikat (liite 1): AR, AP: yhteensä 2 0743 m 2, 18 taloa, noin 70 asuntoa, noin 100 asukasta. Rivitaloalueilla (AR) kerrosluku on nykytilanteen mukaisesti yksi (I). Asuinpientalojen (AP) alueilla kerrosluku kaksikerrosratkaisun salliva (II). Rakennusoikeus on e=0,25. 5.312 Toimitilarakennusten korttelialue Voimassa olevan asemakaavan mukainen teollisuusalue jotka liittyvät läheisesti asutukseen ja terveysasemaan, on muutettu toimitilarakennusten varaukseksi (KTY). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Enimmäiskerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus säilyy voimassa olevan kaavan mukaisena (e=0,30). 5.313 Yleisten rakennusten alueet Terveysaseman alue on varattu tähän käyttöön (YS/s-1). Enimmäiskerrosluku on kolme ja rakennusoikeus säilyy voimassa olevan kaavan mukaisena (e=0,30). Kaavalla vaalitaan vanhaa rakennuskantaa. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa. Määräys ei koske talousrakennuksia. Vanhojen rakennusten tuntumaan sijoittuvat uudet rakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. 5.32 Muut alueet 5.321 Virkistysalueet Oleelliset muutokset voimassa olevan asemakaavan vihervarauksiin: Entisen sorakuopan alue on muutettu puistosta asuntoalueeksi AP (kortteli 805). Eteläosan vihervyöhykkeitä on selkiytetty ja toiminnallisesti vaikeita viheraluesuikaleita on laajennettu. Alueelle on lisätty asutuksen painopisteeseen leikkipuisto (VK). 5.322 Katu- ja liikennealueet Iitintie on seututieluokan tie ja se on osoitettu maantien alueeksi (LT). Tielle on osoitettu suoria tonttiliittymiä olemassa olevan tilanteen edellyttämällä tavalla. 22
Jänistie on yleiskaavan osoittama tieyhteys käsillä olevan kaava-alueen itäpuolen tulevia tarpeita varten. Tietä ei ole vielä rakennettu. Tien viereen on varattu tilaa erillistä kevyen liikenteen väylää varten. Puolet Pajutiestä on rakennettu. Sen rakentamaton loppupää palvelee vielä rakentamattomia kortteleita 411-414. Tien viereen on varattu tilaa kevyen liikenteen väylää varten, joka johtaa edelleen Rinnekujan ja Juoksijantien kautta koululle. Iitintien pohjoispuolisella alueella on poistettu tarpeeton tievaraus (Haravakuja). Alueen kevyen liikenteen yhteydet on suunniteltu siten, että Iitintien kohdalla olevalle valtatien alikulkutunnelille sekä koululle on luonteva yhteys. Uusien kevyen liikenteen yhteyksien tarve on esitetty liitteessä 2. Kartta osoittaa toteutumattomia yhteystarpeita. 5.323 Maa- ja metsätalousalueet Puutarha- ja kasvihuonealue Puutarha- ja kasvihuonealueeksi (MP) on varattu voimassa olevan kaavan mukainen kasvitarhaalue (MK). Rakennusoikeus on 20 % alueen pinta-alasta (e=0,20). Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalueeksi (M) on osoitettu rakentamattomaksi tarkoitetut alueet, joita ei ole osoitettu virkistysalueeksi. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan 5.411 Maakuntakaava Maakuntakaavan sisältö on selvitetty kohdassa 3.21. Kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueelle, jossa on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava. 5.412 Yleiskaava Yleiskaavan sisältö on selvitetty kohdassa 3.22. Kaavaratkaisu on sopusoinnussa yleiskaavan kanssa. 5.42 Vaikutus rakennettuun ympäristöön 5.421 Yhdyskuntarakenne Iitintien toiminnallinen merkitys muuttuu taajaman sisääntulotieksi yleiskaavan ja maakuntakaavan tarkoittamalla tavalla. Samalla tien liikennemäärä lisääntyy. Kaavalla ei suunnitella oleellisia muutoksia voimassa olevan kaavan osoittamiin korttelialueisiin, mutta rakentamattomien alueiden tieverkon rakenne muuttuu. 5.422 Palvelut ja sosiaaliset vaikutukset 23
Asunnot ja työpaikat tukeutuvat palveluiden osalta Kausalan taajaman palveluihin, jotka sijaitsevat alueen tuntumassa. Kaavaratkaisu perustuu pääosin olemassa olevaan tilanteeseen eikä sillä ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia. 5.423 Virkistysalueet Oleelliset muutokset voimassa olevan asemakaavan vihervarauksiin: Entisen sorakuopan alue on muutettu puistosta asuntoalueeksi AP (kortteli 805). Eteläosan vihervyöhykkeitä on selkiytetty ja toiminnallisesti vaikeita viheraluesuikaleita on laajennettu. Alueelle on lisätty asutuksen painopisteeseen leikkipuisto (VK). 5.424 Liikenteelliset vaikutukset Ajoneuvoliikenne Aluetta sivuava Kouvola-Lahti tie on valtatieluokan tie (Valtatie 12). Valtatien nykyinen liikennemäärä on noin 8000 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 14 %. Tien liikenteellinen asema tulee muuttumaan Kausalan ohitustien toteutuksen jälkeen valtatiestä seututieksi. On arvioitu, että ohitustien rakentamisen jälkeen Kausalan taajamassa nykyiselle valtatielle jää vuoden 2020 tilanteessa 2400 3600 ja vuoden 2040 tilanteessa 2800 4100 ajoneuvoa vuorokaudessa. Iitintien toiminnallinen merkitys muuttuu taajaman sisääntulotieksi yleiskaavan ja maakuntakaavan tarkoittamalla tavalla. Samalla tien liikennemäärä lisääntyy. Jänistie on yleiskaavan osoittama tieyhteys käsillä olevan kaava-alueen itäpuolen tulevia tarpeita varten. Tietä ei ole vielä rakennettu. Iitintien pohjoispuolisella alueella on poistettu tarpeeton tievarus (Haravakuja). Kevyen liikenteen puutteet ja tuvallisuus Alueen kevyen liikenteen yhteydet on suunniteltu siten, että Iitintien kohdalla olevalle valtatien alikulkutunnelille sekä koululle on luonteva yhteys. Uusien kevyen liikenteen yhteyksien tarve on esitetty liitteessä 2. Kartta osoittaa toteutumattomia yhteystarpeita. 5.425 Rakennettu kulttuuriympäristö Terveysaseman alue on varattu tähän käyttöön (YS/s-1). Kaavalla vaalitaan vanhaa rakennuskantaa. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa. Määräys ei koske talousrakennuksia. Vanhojen rakennusten tuntumaan sijoittuvat uudet rakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta noudattavat alueella olevien rakennusten ominaispiirteitä. 5.426 Vesihuolto Alue on osittain viemäröinnin piirissä. Eteläosan vielä rakentamattomat asuntoalueet eivät ole kunnallistekniikan piirissä (kohta 3.136). 5.43 Vaikutus luontoon ja luonnonympäristöön 24
Kysymyksessä on pääosin rakennettu alue. Korttelialueet ovat pääpiirteissään voimassa olevan asemakaavan mukaisia korttelialueita. Alueen luontoselvityksen yhteenvedossa todetaan seuraavaa: Selvitysalueelta ei tavattu eikä siltä entuudestaan tunneta luonnonsuojelullisesti merkittäviä luontokohteita tai suojeluarvojen kannalta merkittävää lajistoa. Myös maisemallisesti alue on vähämerkityksinen. Luonto- ja maisemaselvityksen perusteella ei ole tarpeen antaa kaavoitusta koskevia suosituksia. 5.44 Taloudelliset vaikutukset Vielä rakentamattomien asuntoalueiden rakentaminen edellyttää vesijohto- ja viemäriverkon sekä tiestön rakentamista (kohta 3.136). Turvallisen kevyen liikenteen verkon kehittäminen edellyttää uusia yhteyksien siten kuin liite 2 osoittaa. 5.45 Ympäristöhäiriöt Valtatien sekä Iitintien melu on selvitetty kohdassa 3.137. Uusien asuinrakennuspaikkojen suhde melu- ja tärinäalueisiin on esitetty liitteessä 3. 5.46 Pohjavesi Pääosa alueesta on vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Pohjavesialue on osoitettu kaavakartassa (pv) sekä kohdassa 3.122. Pohjavesialuetta koskevat seuraavat määräykset: Rakentamista ja muita toimenpiteitä saattavat rajoittaa vesilain 3 luvun 2 (pohjaveden muuttamiskielto), ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 (maaperän pilaamiskielto) sekä 1 luvun 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia ja rakenteita, jotka aiheuttavat pohjaveden likaantumista ja muuttumista. Jätevesiä ei saa päästää pohjavesiin. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle katettuun vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen aikataulu ja vaiheittain toteuttaminen 6.11 Valtatien toteuttaminen Valtatien 12 yhteysvälin Lahti-Kouvola kehittämisen 1. vaihe (n. 100 M ) on Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa esitetty liikenneverkon v. 2016-2022 kehittämisohjelmassa. Kaavassa esitettyjen korttelialueiden toteuttaminen ei kuitenkaan edellytä maantien 362 linjauksen muutosta koskevien järjestelyiden toteutumista, joten kaavan toteutuminen ei ole riippuvainen valtatiehankkeen etenemisestä. 6.12 Korttelialueet Rakentamattomien rakennuspaikkojen toteuttamisesta ei ole päätöksiä. Rakentamattomat korttelit 411-414 voidaan pääosin toteuttaa Pajutiehen tukeutuen. Jänistiehen tukeutuvien korttelin 414 rakennuspaikkojen 6-10 toteutuksen ajoitusta on tarpeen täsmentää 25
vielä ennen kaavan totetusta. Jänistien rakentaminen on taloudellisesti perusteltua vasta sitten kun tie palvelee tulevaa maankäyttöä, joka yleiskaavassa on osoitettu kaava-alueen itäpuolelle. Jo toteutuneiden asuntoalueiden täydennysrakentaminen perustuu lähes yksinomaan olemassa olevaan katuverkkoon. Suurten rakennuspaikkojen jakaminen nojautuu pääsääntöisesti maanomistusyksikön sisäisiin tiejärjestelyihin, jotka voidaan toteuttaa ns. kirveenvartena tai rasitetienä. Kaava ei pääsääntöisesti estä suurten rakennuspaikkojen jakamista, vaikka rakennuspaikkojen jakamista ei kaavassa olisi osoitettu ohjeellisella uudella rakennuspaikalla. 6.2 Omistusjärjestelyjen tarve Kortteleissa 411-414 omistusolot noudattavat voimassa olevaa asemakaavaa. Tällä alueella kunnan sekä osuuspankin kesken on tarpeen tehdä tilusvaihtoja siten, että voimassa olevan kaavan tarkoitus toteutuu omistusolojen osalta. Korttelialueet on tarkoitettu Osuuspankin omistukseen ja kadut sekä viheralueet kunnan omistukseen 6.3 Kaavan havainnollistaminen Kaavan havainnekuva on esitetty liitteessä 1. Helsinki 17.9.2014. KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Havainnekuva 2. Kevyen liikenteen yhteyksien tarve 3. Melualueet 4. Seurantalomake Erilliset asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kausala pohjoinen osa-alue, Luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako/Mikko Siitonen 2014 26