KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ TEOLLISUUSTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 3.2.2017 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 sähköp: phartikainen@kolumbus.fi Vireille tulo: Kunnanhallituksen päätös 5.9.2016 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ). Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty valtuustossa...
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Järveläntien varressa Teollisuustien, Kivisillantien ja Järveläntien rajaamalla alueella. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Teollisuustien alue. Kaavan tarkoitus Teollisuustie-nimisen kadun molemmin puolin on teollisuusaluetta siten, että näiden välissä oleva katualue on käytännössä ympäröivien kortteleiden piha-aluetta. Kadun yli risteävä rakennuspaikan sisäinen liikenne aiheuttaa vaaraa katua käyttävälle kevyelle liikenteelle. Kyseinen katuosuus liitetään teollisuuskortteliin, minkä seurauksena Teollisuustie katkeaa ja jakautuu kahteen osaan. Korttelin 64 rakentamistehokkuus e=0,30 korotetaan viereisen korttelin mukaisesti tehokkuuteen e=0,40. Olevan omakotitalon rakennuspaikka muutetaan TP-alueesta AO-alueeksi. Vanhatie on muutetaan läpiajettavaksi kaduksi olemassa olevan tilanteen mukaisesti. 1.3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.3 Sisällysluettelo... 1 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.21 Korttelialueet... 3 2.22 Liikenneratkaisu... 3 2.23 Suojaviheralueet... 4 2.3 Toteuttaminen... 4 1
3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.11 Sijainti rakennetussa ympäristössä... 4 3.12 Luonnonympäristö... 4 3.121 Luonnonolot ja maisema... 4 3.122 Pohjavesi... 4 3.13 Rakennettu ympäristö... 4 3.131 Rakennettu kulttuuriympäristö... 4 3.132 Rakennuskanta ja pihapiirit... 6 3.133 Väestö, työpaikat ja palvelut... 9 3.134 Liikenne... 10 3.135 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät... 10 3.136 Tekninen huolto... 10 3.14 Maanomistus... 10 3.2 Suunnittelutilanne... 10 3.21 Maakuntakaava... 10 3.22 Yleiskaava... 11 3.23 Asemakaava... 11 3.24 Rakennusjärjestys... 12 3.25 Pohjakartta... 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.31 Osalliset... 12 4.32 Vireilletulo... 12 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 4.41 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet... 12 4.42 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.11 Mitoitus... 13 5.12 Palvelut... 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 14 5.31 Korttelialueet... 14 5.32 Muut alueet... 14 5.321 Suojaviheralueet... 14 5.322 Liikennealueet ja kulkuyhteydet... 14 5.4 Kaavan vaikutukset... 15 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan... 15 5.411 Maakuntakaava... 15 5.412 Yleiskaava... 15 5.42 Vaikutus rakennettuun ympäristöön... 15 5.421 Yhdyskuntarakenne... 15 5.422 Liikenneverkon toimivuus... 15 5.423 Sosiaaliset vaikutukset... 15 5.424 Kunnallistekniikka ja sen taloudellisuus... 15 5.425 Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema... 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 2
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti kaavoituksen vireille tulosta 5.9.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävänä 17.12.2016-6.1.2017. Kaavaluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä. Kaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä. 2.2 Asemakaava 2.21 Korttelialueet Teollisuusrakennusten korttelialue (TY) Voimassa olevan asemakaavan mukainen pienteollisuusrakennusten kartteli (TP) on muutettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta vastaavaa häiriötä. Korttelialuetta on supistettu muuttamalla olemassa olevan omakotitalon pihapiirin alue AOalueeksi. Korttelialue on toisaalla laajentunut, kun osa Teollisuustie- nimisestä kadusta on liitetty TY-kortteliin. Voimassa olevan asemakaavan rakentamistehokkuus e=0,30 on korotettu viereisen korttelin 65 mukaisesti tehokkuuteen e=0,40. Se merkitsee noin 1000 k-m 2 :n suuruista rakennusoikeuden korotusta. Enimmäiskerrosluku on olemassa olevan tilanteen mukaisesti kaksi. Kiinteistöllä sijaitseva puusepänverstas 1920-luvulta on suojeltu kaavamerkinnällä sr. Rakennus on v. 1919 perustetun puusepänverstaan ensimmäinen teollisuusrakennus. Voimassa olevassa asemakaavassa ei rakennuksen suojeluarvoa ole otettu huomioon. Tehtaan ja Järveläntien välinen puistomainen rakennuspaikan osa on osoitettu istutettavaksi rakennuspaikan osaksi. Asuinpientalon rakennuspaikka (AO) Olemassa oleva omakotitalon pihapiiri on osoitettu AO-rakennuspaikaksi. Voimassa olevassa asemakaavassa se teollisuusaluetta (TP). Funktionalistista tyylisuuntaa edustava omakotitalo on osoitettu suojeltavaksi kaavamerkinnällä sr. Talo on rakennettu tehtaan johtajan asunnoksi 1940- luvun alkupuolella. Rakennuksen edustan puurahamainen piha on osoitettu istutettavaksi rakennuspaikan osaksi. 2.22 Liikenneratkaisu Osa voimassa olevan asemakaavan mukaisesta Teollisuustie-nimisestä kadusta ja kevyen liikenteen väylän osuus liitetään viereiseen kortteliin. Sen seurauksena kevyen liikenteen yhteys korttelialueen läpi estyy ja voimassa olevan asemakaavan mukainen Teollisuustie niminen katu jakaantuu kahteen osaan. Kivisillantiestä lähtevän osuuden nimeksi muutetaan Puusepäntie. Vanhatie- niminen katu muutetaan läpiajettavaksi kaduksi olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Järveläntielle on osoitettu liittymä nykytilanteen mukaisesti. Voimassa olevassa asemakaavassa osa Vanhatiestä on puistoa eikä kaava salli liittymää Järveläntielle. 3
2.23 Suojaviheralueet Vanhatien ja Järveläntien välinen puistomainen viherkaista on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). 2.3 Toteuttaminen Korttelialueen täydennysrakentaminen toteutuu yrittäjän tarpeiden mukaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Sijainti rakennetussa ympäristössä Peruskartta hahmottaa alueen sijaintia rakennetussa ympäristössä. 3.12 Luonnonympäristö 3.121 Luonnonolot ja maisema Kysymys rakennetusta ympäristöstä, jonka luonnonolojen ja maiseman arvot liittyvät rakennuskannan ja Järveläntien väliseen puistomaiseen ympäristöön (tarkemmin kohdassa 3.132). 3.122 Pohjavesi Alue ei ole vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. 3.13 Rakennettu ympäristö 3.131 Rakennettu kulttuuriympäristö Kärkölän kunnassa tehtiin ensimmäinen rakennusperinnön perusinventointi 2002-04 (Hämeen ympäristökeskuksen moniste-sarja 2005). Päijät-Hämeen maakuntakaavaa varten arvotettiin 4
vuonna 2005 maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt vuonna 2005 (MARY, H. Wager). Puusepänverstaan aluetta ei selvityksissä ole todettu. Alueella sijaitseva puusepänverstas on perustettu v. 1919. Punatiilinen puusepänverstas on rakennettu 1920-luvulla. Funktionalistista tyylisuuntaa edustava tehtaanjohtajan asunto on rakennettu sodan aikana 1940-luvun alkupuolella paikalla sijainneen terijokelaishuvilan ympärille siten, että huvila jäi talon sisälle. Ilmakuva lienee 1950-luvulta. Ilmakuva 2000-luvun alkupuolelta 5
Tografikartta ja peruskartta hamottavat alueen rakentaumista Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterin mukaan alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. 3.132 Rakennuskanta ja pihapiirit Tuore ilmakuva hahmottaa rakentamistilannetta ja puustoa C Maanmittauslaitos 6
Rakennukset sulkevat piha-aluetta ympäristön asutusta vastaan Voimassa olevan asemakaavan Teollisuustie sijaitsee teollisuusrakennusten välissä Pohjoisessa rakennukset ovat lähes kiinni ajoradassa 7
Näkymä Teollisuustien liittymän tuntumasta. Ympäristökuva on siisti. Näkymä Vanhatielle Kivisillantieltä. Vanhatien ja Järveläntien ympäristö on puistomainen. Funkkistyyylin asunnon ja 1920-luvun verstaan edusta Järveläntien suuntaan on puistomainen Vahatien liittymä Järveläntielle. Näkyväisyys molempiin suuntiin on hyvä. 8
Funktionalistisen tyylisuunnan tehtaanjohtajan asunto on rakennettu sodan aikana 1940-luvulla. Rakennus suojellaan kaavalla. Rakennus on merkittävä kyläkuvan kannalta. Ensimmäinen verstasrakennus 1920-luvulta suojellaan kaavalla. Rakennus on merkittävä kyläkuvan kannlta. 3.133 Väestö, työpaikat ja palvelut Alueella sijaitseva Korvenrannan Puusepäntehdas Oy on vuonna 1919 perustettu puualan perheyritys. Yritys toimii alihankkijana useille toimialoille. Alueella on yksi asunto. Taajaman kaupalliset palvelut ovat alueen välittömässä läheisyydessä. 9
3.134 Liikenne Teollisuustie-nimisen kadun molemmin puolin on teollisuusaluetta siten, että näiden välissä oleva katualue on käytännössä ympäröivien kortteleiden piha-aluetta. Kadun yli risteävä rakennuspaikan sisäinen liikenne aiheuttaa vaaraa katua käyttävälle kevyelle liikenteelle. Vanhatie on vanha maantie, jota korvaaman on rakennettu Järveläntie. Järveläntien liikenne määrä on n. 3690 ajoneuvoa vuorokaudessa. 3.135 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Järvelän 55 dba:n päivämelu ulottuu v. 2020 noin 25 m:n etäisyydelle ajoradan keskilinjasta. 3.136 Tekninen huolto Alue on keskitetyn vedenjakelun-, viemäröinnin piirissä. 3.14 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Kunnan maanomistus on osoitettu vihreällä. Ympäristöministeriö vahvisti 11.3.2008 Päijät- Hämeen maakuntakaavan. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A 66). Järveläntie on seututieluokan tie. Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, jossa on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, jossa on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. 10
3.22 Yleiskaava Alueella on voimassa taajamien oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka valtuusto hyväksyi 13.12.2004. Yleiskaavassa alue on osoitettu merkinnällä TY: Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. 3.23 Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa alue on pääosin pienteollisuusaluetta (TP). Rakentamistehokkuus on e=0,30. Osa Teollisuustiestä on varattu jalankulkutieksi. Osa olemassa olevasta Vanhatiestä on osoitettu puistoksi (P) ja TP-alueeksi. Tieltä ei ole osoitettu liittymää Järveläntielle. 11
3.24 Rakennusjärjestys Kärkölän rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 10.12.2001 ja tullut voimaan 1.1.2002. 3.25 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu v. ja hyväksytty. Kartta on ajan tasalla. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Teollisuustie-nimisen kadun molemmin puolin on teollisuusaluetta siten, että näiden välissä oleva katualue on käytännössä ympäröivien kortteleiden piha-aluetta. Kadun yli risteävä rakennuspaikan sisäinen liikenne aiheuttaa vaaraa katua käyttävälle kevyelle liikenteelle. Kyseinen katuosuus liitetään teollisuuskortteliin. Korttelin 64 rakentamistehokkuus e=0,30 korotetaan viereisen korttelin mukaisesti tehokkuuteen e=0,40. Olevan omakotitalon rakennuspaikka muutetaan TP-alueesta AO-alueeksi. Vanhatie on muutetaan läpiajettavaksi kaduksi olemassa olevan tilanteen mukaisesti. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite asemakaavamuutokseen on tullut Kiinteistö Oy Korvenrannalta joka omistaa teollisuuskiinteistöjä molemmin puolin kaavatietä. Kunnanhallitus on päättänyt 5.9.2016 käynnistää asemakaavan muutoksen korttelissa 64. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat (erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma) alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). 4.32 Vireilletulo Kunnanhallitus päätti kaavoituksen vireille tulosta 5.9.2016. 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 7.12.2016-6.1.2017 Kaavaluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä.. Kaavaehdotus pidetään MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä.. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet 12
Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. 4.42 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Yleiskaavan asettamat tavoitteet Yleiskaavassa alue on osoitettu merkinnällä TY: Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Yleiskaavan sisältö on selvitetty kohdassa 3.22. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.11 Mitoitus Teollisuuskorttelin (TY) pinta-ala on 10104 m 2 ja rakennusoikeus on 4040 k-m 2. Enimmäiskerrosluku on kaksi. Voimassa olevan asemakaavan teollisuusalueeseen verrattuna alueen pinta-ala on lähes täsmälleen sama. Tehokkuusluvun korotus e=0,30:stä e=0,40:een nostaa alueen rakennusoikeutta 1010 k-m 2. AO-alueen pinta-ala on 1670 m 2 ja rakennusoikeus 334 k-m 2 (e=0,20). Voimassa olevassa asemakaavassa alue on teollisuusaluetta. 5.12 Palvelut Alue liittyy Järvelän taajaman palveluihin, jotka alueen tuntumassa. Käsillä olevalle alueelle on turvallinen kevyen liikenteen yhteys taajaman asuntoalueilta aluetta sivuavaa kevyen liikenteen väylää myöten. 13
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelin ja Järveläntien välinen puistomainen ympäristö säilytetään korttelialuetta koskevalla istutusmääräyksellä sekä EV-aluetta koskevalla kaava-aluevarauksella. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Teollisuusrakennusten korttelialue (TY) Voimassa olevan asemakaavan mukainen pienteollisuusrakennusten kartteli (TP) on muutettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta vastaavaa häiriötä. Korttelialuetta on supistettu muuttamassa olemassa olevan omakotitalon pihapiirin alue AOalueeksi. Korttelialue on toisaalla laajentunut, kun osa Teollisuustie- nimisestä kadusta on liitetty TY-kortteliin. Voimassa olevan asemakaavan rakentamistehokkuus e=0,30 on korotettu viereisen korttelin 65 mukaisesti tehokkuuteen e=0,40. Enimmäiskerrosluku on olemassa olevan tilanteen mukaisesti kaksi. Kiinteistöllä sijaitseva puusepänverstas 1920-luvulta on suojeltu kaavamerkinnällä sr. Rakennus on v. 1919 perustetun puusepänverstaan ensimmäinen teollisuusrakennus. Voimassa olevassa asemakaavassa ei rakennuksen suojeluarvoa ole otettu huomioon. Tehtaan ja Järveläntien välinen puistomainen rakennuspaikan osa on osoitettu istutettavaksi rakennuspaikan osaksi. Asuinpientalon rakennuspaikka (AO) Olemassa oleva omakotitalon pihapiiri on osoitettu AO-rakennuspaikaksi. Voimassa olevassa asemakaavassa se teollisuusaluetta (TP). Funktionalistista tyylisuuntaa edustava omakotitalo on osoitettu suojeltavaksi kaavamerkinnällä sr. Talo on rakennettu tehtaan johtajan asunnoksi 1940- luvun alkupuolella. Rakennuksen edustan puistomainen piha on osoitettu istutettavaksi rakennuspaikan osaksi. 5.32 Muut alueet 5.321 Suojaviheralueet Vanhatien ja Järveläntien välinen puistomainen viherkaista on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). 5.322 Liikennealueet ja kulkuyhteydet Osa voimassa olevan asemakaavan mukaisesta Teollisuustie-nimisestä kadusta ja kevyen liikenteen väylän osuus liitetään viereiseen kortteliin. Sen seurauksena kevyen liikenteen yhteys korttelialueen läpi estyy ja voimassa olevan asemakaavan mukainen Teollisuustie niminen katu jakaantuu kahteen osaan. Kivisillantiestä lähtevän osuuden nimeksi muutetaan Puusepäntie. 14
Vanhatie- niminen katu muutetaan läpiajettavaksi kaduksi olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Järveläntielle on osoitettu liittymä nykytilanteen mukaisesti. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan 5.411 Maakuntakaava Ote maakuntakaavasta ja sen sisältö on selvitetty kohdassa 3.21. Asemakaava on sopusoinnussa maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, koska sillä on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. 5.412 Yleiskaava Ote osayleiskaavasta ja sen sisältö on esitetty kohdassa 3.22. Yleiskaavassa alue on osoitettu merkinnällä TY: Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Asemakaavan TY-kaavamääräys toteuttaa yleiskaavan tarkoituksen. 5.42 Vaikutus rakennettuun ympäristöön 5.421 Yhdyskuntarakenne Korttelialueen rakentamistehokkuuden korotuksella ei ole erityistä merkitystä yhdyskuntarakenteen kannalta. Teollisuustien katkaisemisen merkitys on selvitetty kohdassa 5.422. 5.422 Liikenneverkon toimivuus Kaavalla on osoitettu ajoneuvoliittymä Vanhatieltä Järveläntielle olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Liittymässä on hyvä näkyväisyys molempiin suuntiin. Liittymää käyttää muutama omakotitalo, joten sen käyttö on vähäistä Kaavaratkaisulla poistetaan Kivisillalta pohjoiseen teollisuustietä pitkin kulkeva turvaton kevyen liikenteen yhteys. Korvaava yhteys on Vanhatie-Järveläntien kevyen liikenteen väylä. 5.423 Sosiaaliset vaikutukset Olemassa liikerakennuksen laajentamisella ei ole nähtävissä erityisiä sosiaaliasia vaikutuksia. 5.424 Kunnallistekniikka ja sen taloudellisuus Alue on keskitetyn vedenjakelun ja viemäröinnin piirissä. Teollisuustien katkaiseminen edellyttää kääntöpaikan rakentamista Puusepäntien päähän. 5.425 Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema Vanha puusepänverstas sekä tehtaanjohtajan asunto on suojeltu kaavamerkinnällä sr, jota koskee seuraava määräys: Historiallisesti arvokas ja kyläkuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen ulkonäön ominaispiirteet tulee säilyttää. Ennallistavat toimenpiteet ovat sallittuja. Muutoksista on neuvoteltava maakuntamuseon kanssa. 15
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Korttelialueen täydennysrakentaminen toteutuu yrittäjän tarpeiden mukaan. Korttelin ja Järveläntien välinen puistomainen ympäristö on merkittävä taajamakuvan kannalta. Se säilytetään korttelialuetta koskevalla istutusmääräyksellä sekä EV-aluetta koskevalla kaavaaluevarauksella. KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Erilliset asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16