Aistit ja kommunikaatio ARTIKULAATIO. Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT

Samankaltaiset tiedostot
ERIA249 Puheen ja kielen kehityksen tukeminen

äänteiden tuottamista ntymistä tyypillisellä ja

Sisällys. Sisällys. Esipuhe Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet I Äänteellisen kehityksen edellytykset

S-äänteen harjoitteluohjeet

Kielellinen erityisvaikeus (SLI)

R-äänteen harjoitteluohjeet

Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle

Harjoituksia ELLIn korteille.

L-äänteen harjoitteluohjeet

LAPSEN PUHEEN SUJUVUUDEN HÄIRIÖT

KURR KURR. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

Puheopetuksen toteuttaminen alakouluissa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

LAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria on ollut itsenäinen erikoisala Suomessa vuodesta 1948.

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia

SSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

YHDESSÄ ETEENPÄIN

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka Oulu

» Fonetiikka tutkii puheen: Tuottamista -> ARTIKULATORINEN Akustista ilmenemismuotoa -> AKUSTINEN Havaitsemista -> AUDITIIVINEN

Päivi Homanen Satakieliohjelma Tampere

Foneettiset symbolit

FP1/Clt 120: Fonetiikan perusteet: artikulaatiotavat

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

ERIA249 Artikulaatio ja fonologia

PEILI VISION. Kotikuntoutus - Case Kiuruvesi Jussi Auvinen, CEO

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

4 Fonetiikkaa. Puhe-elimet

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

FONIATRIAN EVOLUUTIO

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit


Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)

Puhe ja kommunikaatio

Erityislapset partiossa

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

4. FONOLOGIA eli kielen äännerakenne

Logopedian kandi- ja maisteriohjelmien esittely. Kaisa Launonen Logopedian yliopistonlehtori

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Matemaattiset oppimisvaikeudet

KEHITYKSELLINEN KIELIHÄIRIÖ JA SEN HUOMIOIMINEN

Logopedian tutkinto-ohjelma. Oulun yliopisto. Oulun yliopisto

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

Monikielinen oppilas

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

KOTIOHJEITA ÄÄNTEIDEN HARJOITTELEMISEKSI

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

TERAPANDA. Vie kielesi kuntosalille -verkkokurssi. Tarkista kielesi riittävä liikkuvuus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat:

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Puheen akustiikan perusteita

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Kaikki keinot käyttöön Puhetta tukevien menetelmien ryhmäohjaus Jaana Reuter, kuntoutusohjaaja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille.

Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen

Varhainen leikki ja sen arviointi

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Puhesynteesin perusteet Luento 4: difonikonkatenaatio

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

LAULAMINEN PUHEHÄIRIÖIDEN KUNTOUTUKSESSA

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Maahanmuuttajien oppimisen haasteita

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Vokaaliharmonian opetus luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien ryhmälle

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

Äänen eteneminen ja heijastuminen

Kielellinen erityisvaikeus

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Transkriptio:

ARTIKULAATIO Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo Erityispedagogiikan opintosuunta/hy 1 ÄÄNTEISTÖN HÄIRIÖT Fonologinen häiriö =äännejärjestelmien, kielijärjestelmien ja ja äänteitä koskevien sääntöjen hallinnan häiriö. Usein useissa äänteissä. Sanan merkitys voi muuttua. Foneettinen häiriö = äänteen/äänteiden tuottamisen ja artikulaation häiriö. 90 % koululaisten puhevirheistä. Sanan merkitys ei yl. muutu. Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 2 Ritva Ketonen syksy 2017 1

ARTIKULAATIOVIRHEIDEN SYITÄ (QVARNSTRÖM,1993; ks myös Kunnari & Savinainen-Makkonen, 2012) Puhe-elinten orgaaniset viat eli dysglossiat -halkiot, epämuodostumat, kireä kielijänne (ankyloglossia) Neurogeeniset motoriset puhehäiriöt - dysartria, anartria - dyspraksia, apraksia - ADHD? - liittyvät usein kehitysvammaan, kielelliseen erityisvaikeuteen Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 3 SYITÄ Funktionaaliset äännevirheet eli dyslaliat - ei näkyvää orgaanista taustaa - dyspraksiasta erottaminen voi olla hankalaa - taustalla voi olla virheoppimista - joskus liikaa yrittämistä Muita syitä - kuulovammat - äidinkieli, murre - puhemallit, ympäristötekijät Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 4 Ritva Ketonen syksy 2017 2

ÄÄNTEIDEN NORMAALIT ÄÄNTYMÄPAIKAT Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 5 ÄÄNTYMÄPAIKAT (Sovijärvi) Pääjako 1. Labiaalit (huulten alue): p, b, m, v 2. Dentaalit (hammasäänteet): t, d, n, l, r, s 3. Palataalit (lakiäänteet): j, k, g, äng-äänne 4. Laryngaalit (kurkunpää-äänteet) Vokaalit: Etuvokaalit: e, i, y, ä, ö (kielen korkein kohta on edessä) Takavokaalit: a, o, u (kielen korkein kohta on takana) Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 6 Ritva Ketonen syksy 2017 3

ÄÄNTYMÄTAVAT Klusiilit (umpiäänteet)-/k/p/t/-/b/d/g/ Frikatiivit (hankausäänteet)-/f/h/s/z/ /ʒ/ Tremulantit (täryäänteet)-/r/ Lateraalit (laideäänteet) -/l/ Nasaalit (nenä-äänteet)- /m/n/äng-äänne Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 7 ARTIKULAATIOHÄIRIÖT 1. Konsonantit a) Äänne puuttuu kokonaan, ei korvaudu b) Äänne korvautuu toisella äänteellä c) Äänne vääristyy; ääntymäpaikka tai tapa on virheellinen d) Äänteiden lisääntyminen e) Äänteiden sulautuminen toisiinsa tai äänteiden konfuusio 2. Vokaalit a) Pitkä ja lyhyt vokaali sekoittuvat tai muuttuvat samankaltaisiksi sanan sisällä b) Etu-ja takavokaalin sekaannus c) Diftongit voivat kääntyä tai sulautua d) Vokaalien nasaalistuminen e) Vokaalien puuttuminen (erit.kuulovammat) Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 8 Ritva Ketonen syksy 2017 4

TAVALLISIMMAT ARTIKULAATIOHÄIRIÖT 1 /s/-virheisyys (sigmatismi) a) Interdentaalinen (hampaiden välinen) b) Postdentaalinen (hampaiden takainen) c) Addentaalinen (alahampaita vasten) d) Lateraalinen (kielen laiteen kautta) bi-unilateraalinen tai lateroflexus dexter=oik., sinister=vasemmalla Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 9 /s/ virheisyys (jatkoa) e) Stridens (viheltävä) f) Nasaalinen (nenäsointinen) g) Liian voimakas tai heikko h) Korvautunut Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 10 Ritva Ketonen syksy 2017 5

TAVALLISIMMAT ARTIKULAATIOHÄIRIÖT 2 /r/-virheisyys (rhotasismi) a) Bilabiaalinen (huulitäryinen) b) Interdentaalinen (kielen täry syntyy hampaiden välissä) c) Lingvolabialis ( kielen täry on ylähuulella asti) d) Buccaalinen (poski-) Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 11 /r/-virheisyys jatkoa e) Uvulaarinen kurkku-r -yleisin f) Frikatiivinen (tärytön) g) Dorsaalinen (kielenselkäinen) h) Lateraalinen (laide-), lateroflexus i) Nasaalinen (nenäsointinen) j) Faryngaalinen (kurkunpää) k) Korvautunut Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 12 Ritva Ketonen syksy 2017 6

TAVALLISIMMAT ARTIKULAATIOHÄIRIÖT 3 /t/-virheisyys a) Interdentaalinen (hampaiden välissä) b) Medioalveolaarinen (d:n paikalla) /l/-virheisyys a) dorsaalinen /k/-virheisyys a) Korvautunut b) Harv. glottaaliklusiili Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 13 ARTIKULAATIOVIRHEEN DIAGNOSOINTI Alussa seula, jolla poimitaan lapset tarkempaan syyniin: Spontaanipuhe, testisanat, lukeminen, luetteleminen, peli Miltä kuulostaa? Puheentuotto kokonaisuutena; selkeää/epäselvää, äänen laatu? Akustinen vaikutelma äännevirheestä usein hyödyllinen; pehmeä, terävä, puristeinen jne. Miltä näyttää? Katso taas kokonaiskuva, myötäliikkeitä? Tarkempi analyysi paikasta.katso myös hampaat, kieli ja hengitys Suualueen motoriikka Jos mahdollista, kysy lisää erityisopettajalta/puheterapeutilta Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 14 Ritva Ketonen syksy 2017 7

DIAGNOSOINTI (JATKUU) Mitä lapsi/nuori itse ajattelee äännevirheestään? Mitä jo osaa? Hyvät äännekontekstit Motivaatio? Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 15 HARJOITTELUSTA aluksi paikoitus eli katsotaan ja harjoitellaan oikea äänteen paikka apuna voi olla apuäänteitä, hyödynnetään helpottavat kontekstit eron kuuleminen oikean ja virheellisen äänteen välillä tärkeä! oikea äänne ensin eristyksissä sitten tavuihin, sanoihin ja lauseisiin yleistäminen kaikkeen puheeseen Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 16 Ritva Ketonen syksy 2017 8

KAIKILLE SOPIVIA HARJOITUKSIA Suotuisin aika on silloin kun virheellistä äännettä ei vielä ole Kasvojen ilmeiden matkiminen, huulten ja kielen liikkeiden matkiminen liikkeet eriytyneiksi, peili apuna Puhaltelut ja pillillä imeminen vahvistavat huuliota Äänteiden kuuntelu sanoista: kuuluuko sanassa /s/? Oikean ääntymäpaikan etsiminen: n,s,r,d ovat samassa paikassa (ks. d-kieli, kielen hyppely) Fonologisen tietoisuuden harjoitukset ovat hyviä artikulaatioharjoituksia: tavutus, äänteiden kuuntelu, alkuäänne Jos oikeaa äännettä kuuluu joskus - välitöntä palautetta! Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 17 KAIKILLE SOPIVIA HARJOITUKSIA D-kielen puhuminen: den-den-den; de-de-de, pad n, pod n, ap-daa, ep-dee, padatin-padatti, pedetin-pedetti, podkkana, pudkki jne. Ekapeliä pelatessa voi äänteitä toistaa ääneen, ks. lukimat.fi Oikean ja virheellisen äänteen erottaminen tärkeää! Vähän ja usein on tehokkaampaa kuin kerralla paljon! Suora harjoittelu on tehokasta! Harjoittelun on oltava mukavaa ja motivoivaa! Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 18 Ritva Ketonen syksy 2017 9

ERITYISTAPAUKSIA Ns. orakoje, jossa vierasesineen (yl. helmen) avulla saadaan kieli hakeutumaan oikeaan ääntöpaikkaan Tähän tarvitaan puheterapeutin, hammaslääkärin ja foniatrin yhteistyötä Käyttö esim. 2x20min/pv Kuva: Viphammas-hammaslaboratorio Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 19 ALOITTELEVALLE PUHEOPETTAJALLE Anna itsellesi aikaa äännevirheitä ei opi tunnistamaan hetkessä Jos haluat tietää, miten lapsi tuottaa äänteen,kuuntele ja katsele, yritä tuottaa samanlainen äänne, jos mahdollista Varmista, että äänne tuotetaan oikein, ennen kuin vahvistat sen käyttöä Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 20 Ritva Ketonen syksy 2017 10

MILLOIN ETEENPÄIN? Onko esim. imemään ja syömään oppiminen ollut työlästä, kuolausta, syöminen epäsiistiä tai muita ongelmia suualueen motoriikassa Useampi äänne puuttuu tai äännevirheitä Puheessa myös fonologisia virheitä, kun lähestyy esiopetusikää tai on jo koulussa Sanojen taivutusvirheitä Nimeämisvaikeutta ja /tai työmuistin kapeutta Edistystä ei tapahdu ahkerasta harjoittelusta huolimatta Sitkeiden äännevirheiden lisäksi suvussa lukivaikeutta tai muita kielellisiä pulmia Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 21 FILOSOFISIA KYSYMYKSIÄ missä on normaalin ja häiriön raja? kuinka paljon äännevirhe haittaa kantajaansa? jos äänne kuulostaa hyvältä, mutta ääntymäpaikka on väärä, haittaako se? ammatinvalinta? kuinka paljon persoona muuttuu? Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 22 Ritva Ketonen syksy 2017 11

KATSO LISÄÄ Fonologiatesti (Kunnari-Savinainen-Makkonen & Saaristo-Helin) 2012. Adams, I. (2001). Humppati pumppaa suu jumppaa kirja suualueen motorisista harjoitteista. Puheterapeuttien kustannus. (loppuunmyyty-kirjasto?) Holopainen, L. (1994). Logopedian perustiedot: artikulaation ja fonologian häiriöt. Kirjastosta? Kunnari, S. & Savinainen-Makkonen, T. (2012). Pienten sanat. Lasten äänteellinen kehitys. PS-kustannus. Ks. Esimerkki: Espoo.fi puheterapia www.earlylearning.fi: puheopetusmateriaaleja Aistit ja kommunikaatio 2017 Ritva Ketonen 23 Änkytys ICD-10: äänteet, tavut tai sanat toistuvat tiheään tai pitkittyvät tai usein toistuvat takeltelut ja tauot särkevät puheen rytmin. Motorinen puhehäiriö, jolla on yhteydet kielelliseen toimintaan ja tunne-elämään Myötäliikkeet: puheen toistoihin, pitkittymisiin tai taukoihin voi liittyä samanaikaisia kasvojen tai muiden ruumiinosien liikkeitä Sujumattomuus kestänyt väh. 3 kuukautta Lapsista n. 5% änkyttää jossain vaiheessa, aikuisista 1% Ritva Ketonen HY 24 Ritva Ketonen syksy 2017 12

Änkytys Puhuja tunnistaa jo varhain Liittyy usein puheen hallinnan menettämisen tunne Voi liittyä pelon, häpeän, vihan syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita Vanhemmilla syyllisyyttä ja ahdistusta ----------------- Syytä ei tiedetä tarkasti Lapsella taipumusta sujuvan puheen vaikeuksiin Pojilla noin 4x yleisempää, tytöt kuntoutuu usein nopeammin Perinnöllisyys vaikuttaa Puhemotoriikan kypsyneisyys vs. nopea kielenkehitys Lapsen temperamentti Kommunikointiympäristön laatu Ritva Ketonen HY 25 Änkytys Äänteen tai sanojen toistot: t-t-t-talo, ta-ta-talo Äänteen kuuluvat venytykset: vvvvene Kuulumattomat lukkiutumiset:.kala (myötäliikkeitä) Änkytys on lievää, kun äänteiden tai tavujen toistojen määrä on 3-9% puhutuista tavuista ja kesto max sekunnin mittaisia Änkytys on vaikeaa, kun vähintään 10% puhutuista tavuista on sujumattomia http://www.youtube.com/watch?v=g9nzjtavnzm Ritva Ketonen HY 26 Ritva Ketonen syksy 2017 13

Alkava änkyttäjäkö? 4-5 oiretta seuraavista: o o o o o Sanan osan toistot (pe-pe-pe-pekka) ja pitkittymiset (aaaaaaaauto) vähintään 7 % puhutuista sanoista Toistot vähintään 3 yksikköä (pe-pe-pe) Toistoissa usein korvaava vokaali (u-u-u-auto) Pitkittymät kestävät yli 1 sek Vaikeus aloittaa / pysäyttää ääni toistoissa Ritva Ketonen HY 27 Änkytyksen hoidosta Epäsuora kuntoutus, yl. pienille lapsille Suora kuntoutus Koululainen tarvitsee aina terapiaa o Tietoa änkytyksestä o Yhteistyö vanhempien ja koulun kanssa o Terapiakurssit, ryhmämuotoista terapiaa o Sisarukset huomioitava Pysyvä kuntoutuminen on mahdollista Yli 2v änkytystä, ennuste heikompi Ritva Ketonen HY 28 Ritva Ketonen syksy 2017 14

Änkytys Tartu ajoissa asiaan > 6kk änkytystä Kysy neuvoa Ohjaa muita opettajia Korjaa vanhentuneita käsityksiä Katso www.ankytys.fi Pa-papal Ritva Ketonen HY 29 Ritva Ketonen syksy 2017 15