Äänen eteneminen ja heijastuminen

Transkriptio

1 Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä toteutuu harvoin. Eri tajuuksia eri suuntiin eri tavalla ääni kuulostaa erilaiselta eri suunnista. Ääni tarvitsee välittäjäaineen. Mekaaninen runkoääni voidaan tuntea, mutta siitä tulee kuultava vasta kun se välittyy ilmaan.

2 Äänen ominaisuuksia Taso (amplitude) = ilman painevaihtelu Jakso (cycle) = kohta, jossa värähtelyn vaiheet toistuvat jälleen samanlaisina Taajuus (frequency) = äänen korkeus. Pienet taajuudet = matalat äänet. Suuret taajuudet = korkeat äänet. Ihmisen kuuloalue 20 Hz 20 khz. Vaihe (phase) = Aaltomuodon eri kohdat ilmaistaan asteina. Myötävaiheessa olevat värähtelyt vahvistavat toisiaan. Vastavaiheessa olevat kumoavat toisensa. Äänennopeus = 344 m/s (huoneenlämpö 20 C). Äänennopeus jaettuna taajuudella on aallonpituus. 344 m/s jaettuna 100 Hz = 3,4 metriä. Tällä merkitystä mm. mikitykseen ja äänenvaimennukseen.

3 Yläsävelet Ääni voidaan jakaa yksittäisiin omalla taajuudellaan värähteleviin osavärähtelyihin (yläsävelet, harmoniset osavärähtelyt). Luonnollisessa äänessä yläsävelet ovat aina samalla etäisyydellä toisistaan. Yläsävelten puhdasvireisyys riippuu värähtelijän akustisista ominaisuuksista. Yläsävelten keskinäinen voimakkuus riippuu soittimesta, sävelkorkeudesta ja soittotavasta.

4 Yläsävelet jatkuu Voimakas yläsävelistö kirkas ja rehevä soundi. Esim. symbaali, viulu, piano, urkujen äänikerrat Heikko yläsävelistö tumma ja ontto soundi (klarinetti, huilu, käyrätorvi) Puhe: tummat takavokaalit (a, o, u), kirkkaat keski- ja etuvokaalit (e, i, ä, ö). Kirkkaimpia terävät konsonantit (s,p,t). Äänesten voimakkuussuhteet vaihtelevat jo yhdenkin äänen aikana. Kuultava ääni on nopeasti muuttuva ja monimutkainen kokonaisuus.

5 Äänen eteneminen ja heijastuminen Mitä lyhyempi aallonpituus, sitä pienemmät esteet vaikuttavat äänen kulkuun. Matalat äänet etenevät pallomaisemmin, korkeat äänet ovat suuntaavampia. Ilman hidastava vaikutus suurin korkeilla taajuuksilla Epätasaisuudet vaikuttavat eniten korkeisiin taajuuksiin, jotka myös vaimenevat heijastuessaan.

6 Akustointi Eri taajuusalueet on huomioitava erikseen. Akustointilevy vaimentaa ylä- ja keskitaajuuksia, muttei bassotaajuuksia. Kuunteluhuoneissa bassotaajuuksia pyritään vaimentamaan. Korkeiden äänien heijastumista taas pyritään lisäämään. Niiden liika vaimennus tunkkainen soundi.

7 Seisovat aallot Tietty taajuus ja sen heijastuminen seinästä ovat samassa vaiheessa, jolloin ne vahvistavat toisiaan. Myös vastakkainen vaihe ja kumoutuminen mahdollisia. Seisovien aaltojen välttämiseksi äänityskoppeja akustoidaan.

8 Huonekaiku Usein toivottu ominaisuus, etenkin akustisten soittimien ollessa kyseessä. Jos ei vahvoja huoneresonansseja, huonekaiku tukee musiikkia. Epämääräiset huoneresonanssit antavat äänelle kolkon sävyn ja tekevät siitä epämääräistä.

9 Signaalin kulku äänentoistojärjestelmässä Mikrofoni (muuntaa värähtelyn sähköksi) / sähköinen soitin. Piuha (xlr / plug) DI-boksi jollain soittimilla (vahvistaa signaalia). Etuaste Mikseri Vahvistin / (aktiivikaiuttimissa vahvistin on kaiuttimissa). Piuha (xlr, plug, speakon) Kaiutin (muuntaa sähköisen signaalin värähtelyksi).

10 Lähde: Laaksonen, Jukka (2006): Äänityön kivijalka, Idemco Oy, Riffi-julkaisut, Helksinki.