Kaavoituskatsaus 2014 Vuorestalo Niemenranta Tornihotelli Kaavoituskatsaus kertoo vuoden 2014 kaavatöistä Kuvat: Olli-Pekka Latvala, Ari Järvelä, Susanna Lyly Hyvää kaupunkisuunnittelun vuotta! Mistä saan tietoa kaavoista? Kasvava Tampere tarvitsee hyvää kaupunkisuunnittelua, ideoita ja halua uusiin kokeiluihin. Kaavoituskatsauksessa kerromme Tampereen kaavoituksesta ja esittelemme lähivuosien tärkeimpiä suunnittelukohteita. Yleiskaavoituksella linjataan kaupungin kestävää kasvua Yleiskaavoilla varaudutaan tulevien vuosikymmenien tarpeisiin. Miten Tampere voi kasvaa voimakkaasti ja samalla ekologisesti kestävällä tavalla? Koko kantakaupungin käsittävän yleiskaavan tavoitteista päätetään tänä vuonna. Nyt on oikea hetki keskustella kaupunkisuunnittelusta. Ehyt-hanke tuo eheyttä ja elinvoimaa asuinalueille Kantakaupungin eheyttämisen suunnittelu jatkuu. Tavoitteena on, että täydentäminen tukee palvelujen saatavuutta ja viihtyisyys paranee, kun huolehditaan hyvästä ympäristöstä ja virkistysalueista. Laadukkaita paikkoja asuntojen ja työpaikkojen rakentamiselle Asemakaavoituksella vastataan lähivuosien maankäytön tarpeisiin. Tänä vuonna yksi tärkeistä tehtävistä on vastata uusien työpaikka-alueiden kysyntään. Keskustan kehittämistä suunnitellaan monissa hankkeissa. Uudet asumisen alueet täydentävät olemassa olevaa kaupunkia, ja kerrostalojen lisäksi suunnitellaan uusia pientalojen alueita. Tampereen kaupunkistrategian nimi Yhteinen Tampere sisältää viestin siitä, että kaupungin kehittäminen on yhteistyötä. Tervetuloa keskustelemaan kaupunkimme suunnittelusta! Suunnittelujohtaja Taru Hurme Maankäytön suunnittelu 1. Palvelupiste Frenckellistä Asiakaspalvelu, Palvelupiste Frenckell palvelupiste.frenckell@tampere.fi puhelin 03 5656 4400, Frenckellinaukio 2 B, ma pe 8.30 15.45 Kaikissa kaava-asioissa kannattaa ottaa yhteyttä ensin Palvelupiste Frenckelliin. Yhteydenottosi ohjataan tarvittaessa eteenpäin. 2. Virallisista kuulutuksista Torstain Aamulehdessä, muissa lehdissä tarvittaessa Kaupungin verkkosivuilla www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/ kaavoitus/kuulutukset Verkon kuulutuksista on suora linkki ajankohtaiseen materiaaliin. 3. Internetistä Tampereen kaupungin sivuilta www.tampere.fi Tampereen kaupungin vireillä olevat asemakaavat löytyvät kaupungin internetsivuilta osoitteesta www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/vireillaolevatkaavat Kohteen päällä klikkaamalla saa näkyviin lisätietoja asemakaavatyöstä. Lisätiedoissa näkyvää kaavanumeroa klikkaamalla pääsee kohteen omalle sivulle, jolta löytyvät kaavaan liittyvät dokumentit, esimerkiksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma, luonnokset, asemakaavakartta ja -määräykset ja selostus. Kaavakohteiden omien sivujen lisäksi kaavoitukseen liittyvät ajankohtaiset asiat näkyvät usein myös kaupungin internet-etusivun tiedotteissa sekä Kaavat ja kiinteistöt -sivun tiedotteissa. TAMPERE-lehti 1 2014 9
Kaavoituskatsaus 2014 Yleiskaavoituksen työkohteet 2014 1. NURMI-SORILAN OSAYLEISKAAVA AULIKKI GRAF Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Nurmin ja Sorilan alueille Näsijärven rannan tuntumaan noin 13 000 asukkaan uuden kaupunginosan rakentaminen. Osayleiskaavan valmis telun yhteydessä kaava-alueen toteuttamista hiilineutraalina kaupunginosana on tutkittu Aurinkokaupunki Nurmi- Sorila -hankkeessa, joka antaa suuntavii vo ja myöhemmin laadittaville asemakaavoille. Nurmi-Sorilan osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2009 2010. Ehdotuksesta jätettyjen lausuntojen ja muistutusten pohjalta kaavaehdotusta tarkistetaan ja osayleiskaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville vuoden 2014 aikana ja hyväksymiskäsittelyyn kaupunginvaltuustoon vuoden 2015 alkupuolella. 2. OJALAN OSAYLEISKAAVA ANNA-MARIA NIILO-RÄMÄ, LOTTA KAUPPILA Osayleiskaavan aloituspäätös tehtiin vuonna 2010. Alueen kolme luonnosvaihtoehtoa olivat nähtävillä kesällä 2011. Luonnosvaiheen jälkeen yhteistyötä Kangasalan Lamminrahkan kanssa on tiivistetty. Kuntien yhteisten hankkeiden ja toteuttamisen aikataulun osalta on laadittu Ojala-Lamminrahkan alueen toimeenpanosuunnitelma, joka on hyväksytty molemmissa kunnissa. Vuonna 2013 on työstetty kaavaehdotusta ja sen edellyttämiä selvityksiä. Luonnosvaihtoehtoon A pohjautuen osoitetaan asuinrakentamista Ojalan kylän ympäristöön sekä työpaikkaja teollisuusrakentamista Tarastenjärven risteyksen tuntumaan. Ojalan osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville keväällä 2014 samanaikaisesti Lamminrahkan kaavaehdotuksen kanssa. 3. KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA DANI KULONPÄÄ, AULIKKI GRAF Keskustan osayleiskaavatyön valmistelu on käynnistetty keväällä 2011. Kaavan aloituspäätös on tehty vuoden 2013 alussa. Työ liittyy läheisesti keskustan kehittämisohjelmaan. Kaavan keskeisenä tavoitteena on keskustan elinvoiman parantaminen. Keskeisiä kaavassa käsiteltäviä strategisia teemoja ovat muun muassa liike-elämän toimintaedellytysten kehittäminen, keskustan vahvistaminen asumisen paikkana, viher- ja virkistysverkon jatkuvuus sekä liikenteeseen liittyvät ratkaisut. Osayleiskaavatyö käsittää selvityksiä ja laajaa vuoropuhelua eri tahojen kanssa. Kaavaluonnokset asetetaan nähtäville vuoden 2014 alkupuolella. Luonnosten nähtävillä ollessa järjestetään monipuolista osallistumista. Kaavaluonnoksista jätettyjen mielipiteitten ja lausuntojen pohjalta kaavaluonnoksia tarkistetaan ja osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville vuoden 2014 syksyllä. Hyväksymiskäsittelyyn osayleiskaava tulee kaupunginvaltuustoon vuoden 2015 alkupuolella. 4. KÄMMENNIEMEN OSAYLEISKAAVA, ANNA-MARIA NIILO-RÄMÄ Kaupunki käynnistää Kämmenniemen alueen osayleiskaavatyön 2015. Osayleiskaavan alustavana tavoitteena on vahvistaa monipuolisesti Kämmenniemen palvelukeskusta sekä tutkia asumisen ja mahdollisesti myös työpaikkojen laa jentamisalueita asemakaavoituksen pohjaksi. 5. KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA 2040 PIA HASTIO Vuonna 2013 käynnistetyn kantakaupungin yleiskaavatyön keskeisin sisältö on kaupungin tavoiteltuun kasvuun vastaaminen. Tavoitteiden mutta myös eri ennusteiden perusteella asukasmäärän kasvu jatkuu Tampereella vuosittain 1400 2200 asukkaalla vuoteen 2030 saakka. Kantakaupungin yleiskaavassa ratkaistaan kasvun suuntaamisen periaate uusien asukkaiden, palvelujen, työpaikkojen ja liikenteen sovittamiseksi nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua heikentämättä. Suurelta osalta kasvu ja kehittäminen tapahtuvat olemassa olevassa kaupunkiympäristössä ja siten yleiskaavan yhtenä tehtävänä on ympäristön laatukriteerien määrittäminen. Yleiskaavatyössä pyritään samaan aikaan kaavaprosessin kehittämiseen siten, että yleiskaavoitus vastaisi joustavasti kaupungin muuttuviin tarpeisiin. Vuoden 2014 aikana jatketaan selvitystyötä kantakaupungin nykytilasta eri yhdyskuntarakenteen näkökulmien kautta, jonka jälkeen määritellään yhteisesti kaavalle asetettavia tavoitteita. Kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville alkuvuodesta 2014 ja samalla avataan kaavaa koskeva nettisivusto. Vuonna 2015 tulevaisuuden suuntaviivoja havainnollistetaan vaihtoehtoisilla yhdyskuntarakenteen kehitystä kuvaavilla skenaarioilla. Kuntalaisten ja kaupunginvaltuuston mukanaolo on keskeistä työn eri vaiheissa. Kantakaupungin yleiskaava on tarkoitus hyväksyä valtuustokauden loppuun mennessä vuoden 2016 aikana. KÄSITTELY KESKEN Hervantajärven osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.6.2011. Kaavan hyväksymispäätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pohjoisen maaseutualueen kylät, ANNA-MARIA NIILO-RÄMÄ, HILKKA TAKALO Pohjoisen suuralueen maankäyttöä ohjataan vireille tulevien rakentamishankkeiden neuvonnalla sekä jatkamalla kylien kaavoitusta. Kaupunginhallitus hyväksyi 20.12.2010 esityksen Tampereen pohjoisen alueen vesihuollon järjestämiseksi. Osayleiskaavojen valmistelua sekä muuta rakentamisen ohjausta jatketaan hyväksytyn esityksen pohjalta. Sisaruspohjan osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2013. Kaavaehdotus on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän vesihuoltoratkaisun pohjalta siten, että alueen vesihuolto järjestetään keskitetysti ja vesihuolto-osuuskunta toteuttaa sen. Kaava on tarkoitus valmistella hyväksyttäväksi alkuvuoden 2014 aikana. Terälahden osayleiskaavan tarkistaminen käynnistyy alkuvuodesta 2014, kun kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Työ tehdään kaupunginhallituksen hyväksymän vesihuoltoratkaisun pohjalta siten, että alueen vesihuolto järjestetään keskitetysti ja vesihuolto-osuuskunta toteuttaa sen. Alueella on voimassa 1996 vahvistettu osayleiskaava, joka ajantasaistetaan. Valittavalla maankäyttöratkaisulla pyritään tukemaan vesihuollon toteuttamista. Viitapohjan osayleiskaavaehdotuksen valmistelua jatketaan hyväksytyn vesihuoltoratkaisun pohjalta siten, että alueen vesihuolto perustuu kiinteistökohtaisiin vesihuoltojärjestelmiin. Kaavaehdotuksen arvioidaan valmistuvan 2015. Kolunkylän osayleiskaavatyö aloitetaan vuonna 2015 perusselvitysten laadinnalla. Työ tehdään kaupunginhallituksen hyväksymän vesihuoltoratkaisun pohjalta siten, että alueen vesihuolto järjestetään keskitetysti ja vesihuolto-osuuskunta toteuttaa sen. 10 TAMPERE-lehti 1 2014
Seudun rakennesuunnitelma uudistetaan Yhdyskuntasuunnittelun yhteistyötä tehdään Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kesken. Yhteistyön tärkeimmät asiat vuonna 2014 ovat rakennesuunnitelman uudistaminen sekä (MAL-) aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma on Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä pitkällä tähtäimellä ohjaava suunnitelma. Siinä tarkastellaan seudun taajamarakennetta kokonaisuutena ja esitetään ratkaisuja kestävän kasvun toteuttamiseksi. Kuntien vuonna 2010 hyväksymää Rakennesuunnitelma 2030:tä päivitetään tuoreella seututiedolla ja uudistetaan vastaamaan paremmin tulevia tarpeita sekä viestitetään kaupunkiseudun linjauksia maakuntakaavan. Seutuhallituksen 27.11.2013 hyväksymät rakennesuunnitelman uudistamisen tavoitteet ovat: 1. Varaudumme väestönkasvuun. 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta. 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia. 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta. 5. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua. 6. Uudistamme liikkumisen tapoja. 7. Parannamme palvelujen saavutettavuutta. Rakennesuunnitelma 2040:n laatiminen etenee seuraavaksi vaihtoehtoisten suunnitelmien laatimiseen ja arviointiin, luonnoksen valmisteluun ja ehdotuksen viimeistelyyn. Luonnosvaiheessa järjestetään vuorovaikutteinen palautejakso. Kuntien valtuustot saavat ehdotuksen hyväksyttäväkseen seutuhallituksen esityksestä vuoden 2014 lopussa. MAL-aiesopimus 2013 2015 Kuntien ja valtion solmimaa maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta toteutetaan ja seurataan. Sopimuksen kärkiä ovat muun muassa rakennesuunnitelman uudistaminen, seudullisen palveluverkon periaatteiden ja raideliikenteen kokonaisuuden linjaaminen sekä riittävän vuokra-asuntotuotannon turvaaminen. Seutuyhteistyöstä lisää: www.tampereenseutu.fi Kantakaupungin yleiskaavassa tutkitaan kasvun mahdollisuuksia ARI JÄRVELÄ. KUVANKÄSITTELY IDIS DESIGN OY. Havainnekuva ratikasta. Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 -työ on meneillään. Vaikka kantakaupunki on jo kaavoitettu ja pääosin rakennettukin, kasvavassa kaupungissa on aika ajoin tarve tutkia muun muassa täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Yleiskaavatyö koskee koko kaupunkia Teiskoa lukuun ottamatta. Kantakaupungin yleiskaavallisen tarkastelun aika on nyt, sillä edellinen kantakaupunkia koskeva yleiskaavatyö aloitettiin 25 vuotta sitten, kertoo yleiskaavapäällikkö Pia Hastio maankäytön suunnitteluyksiköstä. Tampereella oli viime vuoden lopussa 220 409 asukasta, joista 98 prosenttia eli runsaat 215 000 asui kantakaupungin alueella. Tampereen asukasmäärä jatkaa kasvuaan, esimerkiksi viime vuonna 2 988 asukkaalla. Uudet asukkaat sijoittuvat pääosin kantakaupunkiin. Työllä halutaan varmistaa, että nykyisten asukkaiden olosuhteet ja elämisen laatu säilyvät siitä huolimatta, että lähivuosikymmeninä Tampereelle ennustetaan tulevaksi useita kymmeniä tuhansia asukkaita lisää, Pia Hastio sanoo. Kysymyksessä on yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, jossa on tarkoitus ottaa kantaa kasvun suuntiin ja erilaisiin reunaehtoihin. Omaan elinympäristöön läheisemmin vaikuttava tarkempi suunnittelu tehdään asemakaavoituksella. Nopeasti ja keskustelevasti Tavoitteena on tehdä iso ja laaja työ meneillään olevan valtuustokauden aikana siten, että yleiskaava hyväksyttäisiin kahden vuoden päästä vuonna 2016. Näkyville halutaan luottamushenkilöiden tahto, mutta ennen sitä keskustellen kuntalaisten kanssa. Kaupunkiraitiotiestä päätetään kesään mennessä Kaupunkiraitiotien ensimmäistä toteutusvaihetta suunnitellaan yhteyksinä keskustasta Hervantaan, Taysin Kes kussairaalaan ja Lentävänniemeen. Yleissuunnitelma valmistuu keväällä. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto pääsee päättämään raitiotiestä vielä ennen kesää. Yleissuunnitelmassa vertaillaan raitiotietä bussijärjestelmään. Suunnitelmassa tarkastellaan kahta erilaista maankäytön kehitysennustetta, maankäyttöä ilman raitiotietä ja raitiotiellä. Tampere ja Turku teettävät rin nakkain raitioteidensä yleissuunnitelmia. Yleissuunnitelmassa tarkastel laan Pispalan kannaksella kahta vaihtoehtoista linjausta: raitiotie joko kulkee Pispalan valtatiellä muun liikenteen kanssa yhteisillä kaistoilla tai Paasikiventien ja rautatien välissä omalla radalla pääosin erillään muusta liikenteestä. Kaupunkiraitiotien suunnittelu liittyy kiinteästi muun muassa Lentävänniemen keskustan, Niemenrannan, Lielahden, Santa lahden, Kalevanrinteen, Kau pin kampuksen ja Hervannan maankäytön suunnitteluun. Raitiotiereitillä tarkastellaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia esimerkiksi Hakametsässä, Turtolas sa ja Hallilassa. Raitiotie palvelisi myös Tampereen kantakaupungin yleiskaavan vuorovaikutusprosessin tavoitteena on, että 5 prosenttia tamperelaisista osallistuu työhön. Tämä tarkoittaa noin 11 000 asukkaan tavoittamista kaavaprosessin aikana. Työn vuorovaikutuksesta vastaa konsulttina Sito Oy yhteistyössä maankäytön suunnittelun kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa tänä keväänä kuulutetaan nähtäville hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, johon voi jo ottaa kantaa. Suunnitelmassa esitellään hanketta ja tulevia vuorovaikutusmahdollisuuksia. Ainakin monimuotoisia yleisötilaisuuksia ja kyselyjä on luvassa. Verkon tarjoamia mahdollisuuksia, kuten sosiaalista mediaa, hyödynnetään laajasti. Työ on jo alkanut mittavilla taustaselvityksillä. Tänä vuonna määritellään työn tavoitteet, missä osallistuminen on jo keskeisessä roolissa. Vuonna 2015 on jo olemassa yleiskaavan luonnos, jossa on todennäköisesti vaihtoehtoja. Yleiskaavaehdotus laaditaan päätöksentekoa varten vuonna 2016. muun muassa kehittyvää rautatieaseman ympäristöä. Hämeenkatu on keskeinen osa raitiotieverkkoa, ja Hämeenka dusta on laadittu omaa yleissuun nitelmaa raitiotiesuunnitelman rinnalla. Raitiotievarikon paikka Hervannassa on tarkentunut. Tavoitteena on sijoittaa varikko Hervannan ja Ruskon väliin, Kauhakorvenkadun eteläpuolelle. Varikon uuden sijainnin myötä on noussut esille uusien raitiotiepysäkkien mahdollisuus myös teknillisen korkeakoulun ja Hermian teknologiakeskuksen kohdalla. www.tampere.fi/kaupunkiraitiotie TAMPERE-lehti 1 2014 11
Kaavoituskatsaus 2014 Yleissuunnitelmat ja selvitykset Yleissuunnittelulla voidaan tutkia asemakaavaa laajempia kokonaisuuksia tai tarkentaa yleiskaavoja täydennysrakentamista suunniteltaessa. Yleissuunnittelun lisäksi tarvitaan asemakaavamuutoksia ennen kuin rakentaminen voi alkaa. Kokonaiskuvaa vaativista asioista tehdään selvityksiä. 1 TESOMAN YLEISSUUNNITELMA HANNA MONTONEN, RAIJA MIKKOLA Yleissuunnittelmaluonnos oli nähtävillä syksyllä 2013. Työtä viimeistellään. Keskustan alueelle on tehty tarkempia tarkasteluja, koska siihen kohdistuu palvelurakennemuutoksia: koulun alueelle asemakaavoitetaan tontteja palloiluhallille ja yhtenäiskoululle, johon myös Tesomajärven alakoulun toiminta siirtyy. Tulevaan liikekeskukseen siirtyviltä nykyiseltä kirjastolta ja terveysasemalta vapautuvalle tontille suunnitellaan uusia toimintoja. Täydennyssuunnittelua tehdään osakokonaisuuksina Virontörmän, Tohlopin, Kohmankaaren, Tesoman- ja Kokkolankadun varren alueilla sekä uima- ja jäähallin pohjoispuolella. Suunnittelussa huomioidaan mahdollinen lähijunaseisake, työpaikkaalueiden säilymisen edellytykset sekä viherverkko. Yleissuunnitelma-alueelle on tehty ympäristöselvityksiä, joista uudenlaisen näkökulman avaa luonnonhyötyjen tarkastelu ekosysteemipalveluja koskevassa selvityksessä. Koska uusille kaupunginosille ei Länsi-Tampereella ole tilaa, on Tesoman kehittäminen aluekeskuksena tärkeää. KALEVANRINTEEN aluetta kehitetään. Alueen ensimmäinen asemakaava on edennyt ehdotukseksi, jonka ratkaisuista on tehty havainnekuvia. Sammonkadun katunäkymä kertoo havainnollisesti silmän korkeudelta tavoitteena olevasta elävästä katutasosta sekä Sammonkadun varren pistetalojen kaupunkikuvatavoitteesta. Alueelle tehtiin ensin yleiskaava ja sitä tarkentava yleissuunnitelma, joihin asemakaavoitus tukeutuu. Alueella on meneillään viisi eri asemakaavatyötä. Kalevanrinne on erinomaisten liikenneyhteyksien, erityisesti joukkoliikennereitin varrella. Liikenteen kehittämisestä on tehty myös yleissuunnitelma. 2 HAKAMETSÄN YLEISSUUNNITELMA HANNA MONTONEN, TUIJA RÖNNMAN Yleissuunnitelma laaditaan Hakametsään, jossa aluetta jakaa Hervannan valtaväylä ja Sammonkadun jatke. Suunnittelussa huomioidaan Kalevanrinteen ja kaupan suuryksikön kehittämissuunnitelmat. Kaupunkiraitiotien yleissuunnittelu on käynnissä samanaikaisesti, jonka vuoksi suunnitelmat sovite taan toisiinsa. Alueeseen lukeutuu Hakametsän ja jäähallin kokonaisuuden lisäksi osia Uudenkylän ja Kissanmaan kaupunginosista. Pohjoisessa sijaitsee Hipposkylän kortteli ja etelässä Vuohenojan painanne rautatien läheisyydessä. Täydennysrakentamista alueelle motivoi keskeisesti sekä Hakametsän jäähallin alueen kehittäminen että Sammonkadulta Hervannan valtaväylälle ohjautuva joukkoliikennereitti, johon myös kaupunkiraitiotietä suunnitellaan. Suunnittelussa korostuvat liikenneympäristön kehittäminen, hulevesien hallinta ja kaupunkikuvan kohentaminen. AVOIMIEN MAISEMA- TILOJEN SELVITYS HANNA MONTONEN, SAIJA KOUKO Selvityksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva erityyppisistä avoimista maisematiloista, kartoittaa ja arvottaa kantakaupungin merkittävät avoimet maisemat. Selvityksessä arvioidaan niiden suhdetta yhdyskuntarakenteeseen ja sen eheyttämiseen sekä luodaan edellytyksiä avointen maisematilojen säilymiselle aktiivisen hoidon piirissä ja yhtenäisinä. Selvitys palvelee sekä kaavoitusta että muuta suunnittelua. Asemakaavoituksen tärkeimmät työkohteet KESKUSTA Keskustan alueelle on tekeillä useita täydennysrakentamiseen ja kehittämiseen tähtääviä asemakaavoja. Laukontorin torialuetta kohennetaan rantapaviljonkihankkeella ja uutta pysäköintitilaa suunnitellaan maan alle Kunkun parkkiin. Kilpailujen avulla haetaan laadukkaita muutoksia Tammelan stadionille, Tamperetalon yhteyteen sekä Eteläpuistoon. SUUNNITTELIJAT: Elina Karppinen / aluevastaava Iina Laakkonen Anna Hyyppä III (NALKALA), Laukontorin paviljonki Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden rantapaviljongin rakentaminen Laukontorille. Tarkoi tuksena on löytää arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti laadukas ratkaisu kaupunkikuvallisesti merkittävään paikkaan Laukonsillan kupeeseen. Kaupungin tavoitteena on parantaa Laukontorin viihtyisyyttä, lisätä alueen houkuttelevuutta ja kehittää satama-aluetta. Paviljonkihanke sisältyy myös Tampereen keskustan kehittämisohjelmaan. Asemakaavaehdotus 2014. (8515) HYYPPÄ IX (TAMPELLA), Lapintie 9 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on asuinkerrostalotontin täydentäminen Lapintien varteen sijoittuvalla asuinra- kennuksella. Samalla varaudutaan Lapintien uusiin jalankulku- ja pyöräilyjärjestelyihin. Hanke tukee Tampereen kaupungin täydennysrakentamista. Asemakaava 2014. (8504) HYYPPÄ XII (KYTTÄLÄ), Verkatehtaankatu 2 Verkatehtaan entisen pääkonttorin ja värjäämön (nykyinen Verkaranta) kaavamuutoksella muodostetaan kiinteistöille omat tontit sekä täsmennetään rakennusten käyttötarkoitusta. Tavoitteena on mahdollistaa alueen monipuolinen käyttö siten, että entisten Verkatehtaan rakennusten rakennustaiteelliset, kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyvät. Kiinteistöjen ulkotilat sovitetaan arvokkaaseen koskimaisemaan ja kosken varren puistokokonaisuuteen. Asemakaavaehdotus 2014 alkupuoliskolla. (8487) HYYPPÄ KUNKUN PARKKI Tampereen ydinkeskustan maanalaisen huollon ja pysäköinnin yleissuunnitelman pohjalta laaditaan asemakaavaa maanalaisen pysäköintilaitoksen sekä siihen liittyvien sisäänajojen sijoittumiseksi Tammerkosken länsipuolelle. Kunkun parkki on osa ydinkeskustan maanalaista pysäköintiverkkoa, joka kuuluu Keskustan kehittämisohjelman keskeisiin hankkeisiin. Asemakaava 2015. (8437) KARPPINEN II (TAMMERKOSKI), Puutarhakatu 17 ja Kuninkaankatu 22 24 Korttelin 13 Vapaakirkkoseurakunnan sekä Kuninkaankatu 22 24 tonttien rakennusoikeuden ja käyttötarkoituksen tarkistamiseksi ja korttelin täydentämiseksi laa ditaan asemakaavamuutosta. Kaavamuutoksen pohjana on koko kortteliin laadittu korttelisuunnitelma, jossa tutkittiin kaupunkirakenteen täydennysmahdollisuuksia. Kokonaissuunnittelulla tavoitellaan viihtyisiä asukaspihoja ja mielenkiintoisia kau punkitiloja kortteleiden sisäosiin. Asemakaavaehdotus 2014 alkupuoliskolla. (8418) LAAKKONEN XIV (TAMMELA), Pohjolankatu 21 ja Pohjolankatu 27 VTS:n sekä As. Oy Välimaankatu 25 tonttien kaavamuu - toksella tarkistetaan rakennusoikeutta täydennysraken- 12 TAMPERE-lehti 1 2014
tamisen mahdollistamiseksi ja osoitetaan suojelumerkintä asuinrakennukselle. Kaavamuutoksen poh jana on koko kortteliin laadittu korttelisuunnitelma, jossa tutkittiin korttelin täydennysmahdollisuudet sekä pysäköinnin, huollon ja viihtyisien asukaspihaalueiden yhteisratkaisut. Asemakaavaehdotus 2014 alkupuoliskolla. (8380) LAAKKONEN I ( FINLAYSON), Finlaysoninkatu 2 Finlaysonin rakentamattoman kulman ja pysäköintikäytössä olevan alueen täydentämistä tutkitaan arkkitehtuurikilpailun kautta. Tavoitteena on mahdollistaa täydennysrakennushanke ja laadukas ratkaisu, joka huomioi valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön vaatimukset ja sopeutuu arvokkaaseen kokonaisuuteen. Suunnittelussa tutkitaan alueen jalankulku- ja pyöräily-ympäristön ratkaisut. Asemakaavoitusta jatketaan kilpailun pohjalta. (8164) LAAKKONEN XIII (RATINA), Poliisitalon laajennus, Sorinkatu Kaupunki kehittää Sorin aluetta yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa, tarkoitus on mahdollistaa poliisin toimiminen ja tilojen laajentuminen alueella. Kaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja laadukas poliisitalon laajennusosa, joka liittyy Tampereen valtatien rakennusrintamaan. (8430) LAAKKONEN XVII (TULLI), Tampere-talon hotelli Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa hotellin rakentaminen Tampere-talon yhteyteen sekä huomioida Tampere-talon lähitulevaisuuden laajennustarpeet. Kaavamuutos laaditaan arkkitehtikilpailun (ratkaisu 3/2014) voittajatyön pohjalta. Kilpailulla haetaan arkkitehtuuriltaan korkeatasoista ratkaisua, jonka konsepti tukee Tampere-talon monipuolista palvelutarjontaa kongressi- ja konserttikeskuksena. Asemakaava 2014. (8529) HYYPPÄ XVI (TAMMELA), Tammelan stadion sekä täydennysrakentamista Tammelan pallokentän alueelle on käynnissä suunnittelukilpailu, jonka tavoitteena on stadionin kehittäminen jalkapalloilun käyttöön ja ympärivuotiseksi siten, että siihen yhdistyisi myös asuin-, asuntola-, liike- ja toimistotilaa. Asema- kaavoitus aloitetaan syksyllä 2014, mikäli kilpailun tuloksena osoitetaan, että on mahdollista päästä lähes kustannusneutraaliin hankkeeseen. (-) KARPPINEN ETELÄPUISTO, KAAVOITUSOHJELMA 2015 Käynnissä olevan kansainvälisen suunnittelukilpailun voittajaehdotuksen poh jalta laaditaan korkeatasoisen, kaupunkimaisen asuinalueratkaisun monipuolisine virkistysmahdollisuuksineen mahdollistava asemakaava Eteläpuistoon ja lähiympäristöön. Alueen ensimmäisen vaiheen asemakaavoitus aloitetaan arkkitehtikilpailun ratkettua syksyllä 2014. (-) KARPPINEN ITÄ Itäinen alue saa uusia asukkaita täydennysrakentamisen myötä, eniten Kalevanrinteeseen. Pienempia kohteita on useita, muun muassa omakotitaloja Kumpulaan. Uusia työpaikkoja on tulossa Kaupin lisäksi Linnainmaalle ja Tarastenjärvelle. Puutaloalueiden suojelukaavoja valmistuu. SUUNNITTELIJAT: Vesa Kinttula / aluevastaava Markku Kaila Katariina Korte Hanna Ohtola 12. LAPPI, KOUKKUNIEMI, Toasin asuinkerrostalojen muutos Lapin kaupunginosassa Rauhaniementien varressa muutetaan Toasin opiskelijakerrostalojen kaavaa. Nykyiset käyt töikänsä päässä olevat elementtitalot korvataan uudella rakentamisella ja samalla lisätään rakennusoikeutta huomioiden valtakunnallisesti arvokas Lapin pientaloalue, viheralueet ja Koukkuniemen alue sekä koko alueen pysäköinti ja liikennejärjestelyt. Kaavoitus 2014. (8521) KINTTULA 13. PETSAMO Petsamon pientaloalueen miljöön suojelemiseen tähtäävä asemakaavan muutoksen ehdotus on valmistunut 2013 ja se on tarkoitus hyväksyä 2014 alussa. (8083) OHTOLA 14. KAUPPI, Vesilaitos ja yleiset alueet Kaupin vedenottamon Tampereen Veden omistamalle korttelialueelle ja kaupungin yleisille alueille laaditaan kaavan muutosta. (8506) KINTTULA 15. PETSAMO, Ensi- ja turvakodin ja Kotilinnasäätiön tonttien muutos Petsamon alueella jatketaan Ensi- ja turvakodin ja Kotilinnasäätiön tonttien kehittämistä ja kaavatyötä 2014. (8520) OHTOLA 16. KAUPIN KAMPUS, Keskussairaalan alueen kaavatyö Alueen asemakaavan muutosta jatketaan vastaamaan alueen potilashoidon, lääketieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä liiketoiminnan tulevia rakentamistarpeita. Työn nimenä on Kaupin Kampus. Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä syksyllä 2013. Kaavaehdotus on nähtävillä alkuvuodesta 2014. Kaavassa huomioidaan sairaalan, yliopiston ja lääketieteen yritystoiminnan lisärakentamistarpeet ja muodostetaan katuyhteys Biokadun ja Lääkärikadun välille sekä selvitetään Teiskontien parantaminen liikenteen sujuvoittamiseksi kaavan tuoman lisäliikenteen takia. Kaavoituksen pohjana on alueella toimivien yhteinen kokonaissuunnitelma. (8311) KINTTULA 17. KISSANMAA Kissanmaan pientaloalueen miljöön suojelemiseen tähtäävä asemakaavan muutos aloitettiin vuonna 2008 inventoimalla olemassa oleva rakennuskanta. Kaavaluonnos 2014. (8186) KORTE 18. KISSANMAA, Kissantassu Kissanmaan eteläosan kerrostalokorttelia muutetaan siten, että nykyinen liiketila puretaan ja tilalle kaavoitetaan asuntoja opiskelijoille ja liiketilaa maantasokerrokseen sekä pieni aukio Hipposkadun ja Kissanmaankadun kulmaukseen. Kissanmaankadun varrelle kaavoitetaan kerrostaloasuntoja Kissantassun talojen jatkoksi. Työ liittyy Hakametsän yleissuunnitelmaan. (8480) KINTTULA 19. KALEVA, Pellervon koulun tontin käyttötarkoituksen muutos Entisen Pellervon koulun tontille laaditaan asemakaavamuutos, jossa tontin käyttötarkoitusta muutetaan ja jolla mahdollistetaan täydennysrakentaminen koulun piha-alueelle. Entisen koulun tilojen käyttöä on selvitetty ja tiloihin on sijoittumassa musiikkiopisto- ja päiväkotitoimintaa. Tavoitteena on sijoittaa piha-alueelle uudenlainen, muun muassa ikäihmiset huomioiva asumis- TAMPERE-lehti 1 2014 13
Kaavoituskatsaus 2014 Suunnittelukilpailut ovat yksi keino luoda laadukasta kaupunkiympäristöä. Eteläpuistoa ja sen lähialueita on tarkoitus kehittää toukokuussa ratkeavan kilpailun avulla. Kilpailulla haetaan sopivia paikkoja uusille asunnoille, toimivaa jalankulkuyhteyttä Hämeenpuistosta rantaan sekä monipuolista, julkista virkistysaluetta rannoille. hanke. Kaavamuutosta ohjaamaan on laadittu kaupunkikuva- ja maisemaselvitykset. Kaavoitus 2014 15. (8297) KAILA 20. KALEVANRINNE, KALEVA, asemakaavatyöt Alueelle on valmisteltu osayleiskaavan pohjautuen vuonna 2012 yleissuunnitelma, jonka pohjalta asemakaavan muutokset laaditaan asuin-, liike-, palvelu- ja työpaikkarakennusten toteuttamiseksi. Asemakaavoitus jatkuu 2014. KAILA (8477, 8478, 8489 ISKU, 8479), KINTTULA (8500 PRISMA) 21. HUIKAS, seurakuntatalon tontin muutos Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän omistamalla Uudenkylän seurakuntakodin tontilla laaditaan muutosta, jossa sijoitetaan vapaalle tontinosalle asumista. (8531) KORTE 22. PAPPILA, Haukkamäenkatu 1, TOAS Toasin tonttia muutetaan ja tehostetaan asumiselle ja opiskelija-asumiselle. Tarkoituksena on korvata nykyiset opiskelijatalot vaiheittain ja lisätä rakennuskantaa alueella. Työ jatkuu 2014. (8453) KAILA 23. PAPPILA, Luhtaankatu vuokraasunnot Luhtaankadun varren VTS Oy:n omistamien puukerrostalojen tilalle kaavoitetaan uusia vuokra-asuntoja ympäristön olosuhteet huomioiden. (8492) KORTE 24. LINNAINMAA, asuin- ja teollisuusalueet Sammon valtatien varren eteläpuolella Yrittäjänkadun kohdalla kaavoitetaan teollisuusaluetta ja muutetaan teollisuusalueen kaavoja Ata Gears Oy:n vuokratontilla ja Koy Sähkö-Pellon ja Koy Sähkö-Pekon omistamilla tonteille sekä kaupungin mailla yleiskaavan tavoitteiden mukaan. Kaavaa laajennetaan Sammon valtatien ja Kotipellonkadun välillä Linnainmaankadun varressa monimuotoisella asumisella. Kaavoitus tehdään konsulttityönä 2014-15. (8519) KINTTULA 25. KUMPULA, Mattilanmäki Mattilanmäenkadun päässä olevalle alueelle on tarkoitus sijoittaa pientalorakentamista yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Kaavatyö valmistuu 2014 keväällä. (8221) KAILA, KINTTULA 26. TARASTE, Tarastenjärven teollisuusalueet ja aluepaloasema Tarasteen teollisuusalueelle kaavoitetaan tontit aluepaloasemalle ja sen harjoituskentälle, Tarastenjärven jätteenkäsittelylaitoksen energiantuotannolle ja Hyötyvoimankadun varren teollisuustonteille. (8475) KINTTULA ETELÄ Etelän alueella Kaukaniemen asemakaavoitus jatkuu. Uusia pientaloja on tulossa muun muassa Kaukajärvelle ja Vuorekseen. Työpaikkaalueita kaavoitetaan Lahdesjärvelle ja Sarankulmaan. SUUNNITTELIJAT: Ilkka Kotilainen / aluevastaava Eeva Hakola Hanna Ohtola Päivi Veijola 27. VEHMAINEN, Kaukaniemi, Kasvillisuudeltaan ja kulttuurihistorialtaan monipuolisesta alueesta osoitetaan pääosa virkistysalueeksi sekä maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi. Kaukajärven kartanon jäljellä olevat rakenteet ja kartanopuutarhan paikka otetaan huomioon puiston osana. Tutkitaan mahdollisuus sijoittaa pääosin rivitalotyyppistä asumista Kangasalantien varteen ja kaupan lähiympäristöön. Asemakaava 2014. (8455) KOTILAINEN 28. KAUKAJÄRVI, Annala Alueelle kaavoitetaan erillispientalotontteja tilakeskuksen ympärille Asemakaava 2014. (7905) OHTOLA 29. LUKONMÄKI, Toas, täydennysrakentaminen Kantakaupunkia täydennetään asumisen uusilla mahdollisuuksilla. Asemakaava 2014. (8523) OHTOLA 30. MESSUKYLÄ, opiskelija-asuntokorttelin saneeraus Asuinkorttelin rakennukset uudistetaan ajanmukaisiksi (8536) HAKOLA/OHTOLA 31. HERVANTA, lukion alueen täydennysrakentaminen Entisen lukion alueelle ja sen lähiympäristöön asemakaavoitetaan asuntoja ja palveluja. Asemakaava 2014. (8454) HAKOLA/ VEIJOLA 32. HERVANTAJÄRVI 1. Hervannan eteläpuolelle suunnitellaan Hervantajärven osayleiskaavan mukaista asuntoaluetta, johon rakennetaan asuinkerrostaloja ja pientaloja. Työ alkaa osayleiskaavan tultua lainvoimaiseksi. Asemakaava 2015. (8192) KOTILAINEN 33. VUORES, ISOKUUSEN 2. VAIHE Isokuusen asemakaavoitus etenee yleissuunnitelman pohjalta Vuoreksen puistokadun itäpuolisella alueella. Alue suunnitellaan pääosin pientaloasumiselle. Asemakaava 2014. (8349) KIVILUOTO 34. VUORES, ISOKUUSI 3. VAIHE Isokuusen asemakaavoitus etenee yleis - suunnitelman pohjalta Isokuusen keskustan palveluiden ja kerrostalokortteleiden sekä pohjoisen osan pientaloalueen asemakaavoituksella. Asemakaava 2015. (8419)TAMMINEN 35. VUORES VÄSTINGINMÄKI Vuonna 2014 laaditaan yleissuunnitelma, jonka pohjalta alue asemakaavoitetaan useammassa vaiheessa. Alueen ensimmäinen asemakaava tulee olemaan pientalopainotteinen. TAMMINEN 36. LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUE Vuonna 2013 laaditun yleissuunnitelman pohjalta laaditaan asemakaava 1 2 vaiheessa tilaa vaativan kaupan ja työpaikkarakentamisen tarpeisiin. Ensimmäisen vaiheen asemakaava 2014. (8389) KOTILAINEN 37. MULTISILLAN UUSI PÄIVÄKOTI, Lempääläntie Multisillan päiväkodille on suunniteltu uutta sijoituspaikkaa Multisillanpo- lun ja Lempääläntien kulmaan. ASEMA- KAAVA 2015. 38. SARANKULMAN TEOLLISUUS- ALUEEN LAAJENNUS Teollisuusalueelle suunnitellaan laajennusta yleiskaavan mukaisesti. Työ on käynnistynyt selvityksien laadinnalla. Asemakaava 2014. (8456) HAKOLA 39. HÄRMÄLÄ, Sarankulmankatu 20 Rakennusoikeuden tarkistaminen teollisuustonteilla toimistorakentamista varten (8493) HAKOLA/VEIJOLA 40. RAIDELIIKENTEEN MAHDOLLISET ALUEVARAUKSET Vuonna 2014 tutkitaan Tampereelle mahdollisesti toteutettavan modernin kaupunkiraitiotien alustavien linjausten vaatimia aluevarauksia asemakaavoituksen näkökulmasta. LÄNSI Lännen alueella asuinalueita uudistetaan muun muassa Tesoman keskustassa, Haukiluomassa ja Ryydynpohjassa. Pispalan asemakaavojen uudistaminen etenee II vaiheeseen. Myllypuron työpaikka-alueen asemakaavoitus etenee. SUUNNITTELIJAT: Riikka Rahkonen / aluevastaava Jouko Seppänen Minna Kiviluoto Sari Pietilä Maija Villanen 41. TAHMELA, Varala Varalan urheiluopiston alueelle laaditaan toiminnan kehittämisen mahdollistava asemakaavamuutos alueen arvokas rakennuskanta ja ympäristöarvot huomioiden. Kaava valmistunee 2014. (8415) RAHKONEN 42. PISPALA Pispalan asemakaavojen uudistaminen tehdään kolmessa vaiheessa, joista vireillä ovat I-vaiheen Ylä-Pispalan asemakaavamuutokset (8257) ja (8256) sekä II-vaiheen kaavamuutokset Pispalan valtatien varrella (8309) ja Ala-Pispalassa (8310). Asemakaavamuutokset laaditaan yhdyskuntalautakunnan vuonna 2011 määrittelemän ja I-vaiheen asemakaa- Kilpailuilla tavoitellaan laadukasta Miltä lähivuosien ja vuosikymmenten Tampere näyttää? Hyvään ja laadukkaaseen kaupunkiympäristöön haetaan eväi tä suunnittelukilpailuista. Niitä järjestetään merkittävistä alueista, rakennuksista, silloista ja väylistä. Parhaillaan ovat menossa Asemakeskuksen, Eteläpuiston ja lähialueiden ja Tammelan stadionin sekä Tampere-talon hotellin kilpailut. Tänä vuonna aletaan myös valmistella kilpailua Keskustorilla sijaitsevalle Molinin tontille. Kilpailuilla etsitään monipuolisia tasokkaita vaihtoehtoja ja uusia ideoita kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin ja haastaviin kohteisiin. Kilpailulla saadaan esiin varmasti laadukkaimmat ratkaisuvaihtoehdot annettuun tehtävään, kun mukana on tasokkaita paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä suunnittelutoimistoja. Parhaassa tapauksessa kilpailu tuottaa laadukkaan ja toteuttamiskelpoisen ratkaisun. Vaikka kilpailuehdotuksista ei löytyisi suoraan ratkaisua, ne antavat jatkosuunnittelulle arvokasta tietoa. Tavoitteita voi tarkastella uudesta näkökulmasta ja jatkaa parhaiden ehdotusten jalostamista toteuttamiskelpoiseksi, kertoo hankejohtaja Tero Tenhunen keskustahankkeesta. Keskeisiin keskustan kohteisiin kuten Keskustoriin ja Molinin tonttiin liittyy varmasti tunteita. Kilpailujen avulla voidaankin visualisoida erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja päättäjille ja kaupunkilaisille sekä tuoda esille laajempia nä- 14 TAMPERE-lehti 1 2014
vamuutoksissa sovelletun periaatteen mukaisesti. Tarkoitus on, että vuonna 2014 saadaan hyväksymiskäsittelyyn I- vaiheen asemakaavaehdotukset. II vaihe 2015 2016. KIVILUOTO, RAHKONEN 43. KAARILA, Simolan alue Hutikon- ja Leppäkorvenpuiston peltoalueen eteläosaan Pispan palvelukeskuksen länsipuolelle suunnitellaan uutta asuntoaluetta pääosin ikäihmisten tarpeisiin. (8391) SEPPÄNEN 44. EPILÄNHARJU, Abloyn alue Tohloppijärven etelärannan teollisuusaluetta rautatien varressa muutetaan asuinkerrostalojen alueeksi. Asemakaavamuutos on tarkoitus laatia vuonna 2014. (8525) SEPPÄNEN 45. RAHOLA, Voionmaankatu 32 Raholan perhetukikeskuksen toiminnan loputtua tontille suunnitellaan pientalo- ja pienkerrostaloasumista. Tontille on tarkoitus sijoittaa myös esteetöntä kehitysvammaisten asumista tukipalvelutiloineen. Asemakaavamuutos 2014. (8436) VILLANEN, PIETILÄ 46. TESOMAN RAUTATIEKORTTELI, asuin- ja liikerakentamista Tesomankadun, Tesoman valtatien ja rata-alueen väliselle alueelle valmistellaan asemakaavamuutosta kerrostalojen, päivittäistavarakaupan ja lähijunaseisakkeen mahdollistamiseksi alueelle Tesoman yleissuunnitelman poh jalta. Asemakaavatyö 2014 2015. (8527) RAHKONEN 47. TESOMAN KESKUSTAKORTTELI Kirjaston ja terveysaseman tontti on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön siten, että se tukee Tesoman aluekeskuksen muodostumista. Kirjasto ja terveysasema on tarkoitus siirtää Tesoman liikekortteliin sen valmistuttua. Kaavaehdotus 2014. (8351) PIETILÄ 48. TESOMAN YHTENÄISKOULU JA PALLOILUHALLI Alueelle laaditaan asemakaavan muutos, joka mahdollistaa Tesoman koulun laajentamisen ja muuttamisen yhtenäiskouluksi sisältäen myös tilat päiväkodille ja nuorisotiloille sekä uuden palloiluhallin rakentamisen koulun pohjoispuolella olevan kentän läheisyyteen. Asemakaava 2014. (8435) RAHKONEN 49. TESOMAJÄRVI, Tesomankuja 6 Nykyisen Tesoman päiväkodin paikalle on tavoitteena kaavoittaa asumista. Asemakaavamuutos 2015. (8538) PIETILÄ 50. IKURI, Taimiston alue I Alueelle kaavoitetaan kerros- ja pientaloasuntoja Tesoman yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavamuutos 2015. (8539) RAHKONEN 51. HAUKILUOMA I, pientaloasumista Myllypuronkadun varrelle Tyvikadun ja Lintuviidankadun väliselle alueelle suunnitellaan viheryhteyden säilyttävät pientalokorttelit Haukiluoman yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavamuutos 2014. (8497) KIVILUOTO 52. HAUKILUOMA II, kerrostaloasumista Alueelle kaavoitetaan pääasiassa kerrostaloasuntoja Haukiluoman yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavamuutokset 2015. (8360) RAHKONEN, KIVILUOTO 53. IKURINKAARI, pientalo- ja pienkerrostaloasumista Myllypuronkadun, Ikurintien ja Haukiluomantien väliselle metsäalueelle kaavoitetaan pääasiassa pientaloasuntoja Haukiluoman yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavamuutos 2014. KIVILUO- TO (8524) 54. MYLLYPURO, Kolmenkulman toimi tila- ja teollisuusalue Asemakaavaa valmistellaan liike- ja toimistorakentamisen mahdollistamiseksi ja tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa palveluhuoltoasema VT 3:n läheisyyteen. Alueen asemakaavoja on laadittu vaiheittain vuodesta 2009 lähtien. Kolmenkulman alueen asemakaavoitus perustuu Myllypuron osayleiskaavaan. Asemakaavamuutos 2014. (8183) SEP- PÄNEN 55. RYYDYNPOHJA, Vakosuonpuisto Alueelle kaavoitetaan pientaloasuntoja. Alue on kantakaupungin yleiskaavan mukainen täydennysalue. Asemakaavamuutos 2015.(8540) PIETILÄ 56. POHTOLA, Miesmäenpuisto ja Backmanninpuisto Alueelle kaavoitetaan pientaloasumista säilyttäen yleistä puistoaluetta rannassa ja Ryydynkadun ja Pohtolankadun välissä Miesmäenpuiston pohjoisosassa. (8498) SEPPÄNEN Pientalot ovat haluttuja asuntoja. Kaukajärven Hirvikallion uudella omakotialueella nautitaan ulkoilusta. ARI JÄRVELÄ Uusia pientaloalueita ympäri kaupunkia Uusia pientaloasuntoja kaavoitetaan tänä vuonna Vuoreksen Isokuuseen, Linnainmaalle, Tesomalle, Haukiluomaan, Ikuriin ja mahdollisesti Lukonmäkeen. Pientaloasunnolla tarkoitetaan esimerkiksi omakotitaloa, paritaloa, rivitaloa, sivuasuntoa samalla tontilla tai pienkerrostaloa. Pientaloon kuuluu omaa pihaa ja oma kulkuyhteys asuntoon. Pientalojen ulkoalueet ovat jäsenneltyjä ja usein vastuut jaetaan. Erillispientalolla tarkoitetaan perinteistä omakotitaloa. Pientalot ovat haluttuja, mutta uusien alueiden sijoittaminen kaupungin alueelle on haastavaa soveltuvan maan vähentyessä. Siksi rakentamiseen etsitään uudenlaisia ratkaisuja. Pihojen koon tarve on pienentynyt. Ihmiset toivovat omaa pihaa, mutta heillä ei ole mahdollisuuksia tai halua ottaa isoa piha-aluetta hoidettavakseen, kertoo yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen. Kysyntään vastataan muun muassa suunnittelemalla tiiviitä ja matalia, kompakteja pientaloja, joiden pihan koko on perinteistä pienempi. Ison pihan tarpeen pieneneminen näkyy myös tontinjaoissa, joita tapahtuu vuosittain noin 20. Pientalokaavoituksessa suunnitellaan uudestaan kaupunkia, joka on jo suunniteltu, sanoo Montonen. Pientaloteollisuus voisi vastata tarpeeseen rakentaa taloja pienelle tontille. Uudenlaisen suunnittelemisen myötä vaikkapa kaksio voisi olla maatasossa. Monipuolista kaupunkirakentamista Vaihtelevuutta rakentamiseen saadaan myös, kun sijoitetaan pientaloja ja kerrostaloja sekaisin. Rakentamalla kerros- ja pientaloja samalle alueelle syntyy rikkaampaa kaupunkiympäristöä ja monipuolisempaa asuntotarjontaa, toteaa asemakaavapäällikkö Sakari Leinonen. Ihmiset voisivat asua elämän eri vaiheissa erityyppisissä asunnoissa, vaikka asuinympäristö säilyisi samana, Leinonen lisää. Tämän vuoden aikana on tarkoitus kaavoittaa 300 pientaloasuntoa, joista 110 on omakotitaloja. kaupunkiympäristöä kökulmia. Ideat voivat saada hyväksynnän, tai lopputulos voi olla myös, ettei niitä toteuteta, Tenhunen pohtii. Tänä vuonna ratkeaa useita kilpailuja Eteläpuiston ja sen lähialueiden kansainvälinen suunnittelukilpailu ratkeaa toukokuussa. Tehtäväksi annettiin ideoida laadukas, kaupunkikuvaan ja maisemaan sopiva asuinalue sekä monipuolinen virkistysalue rantavyöhykkeelle. Asemakeskuksen suunnittelukilpailu ratkeaa lokakuussa. Alue kattaa rautatieaseman ja ratapihan lähialuei neen sekä liittyy Tullin ja tulevan Keskusareenan alueisiin. Kilpailussa alueelle ideoidaan kaikkia liikennemuotoja palveleva asemakeskus, liiketiloja, palveluja ja asuntoja. Asemakeskus tukeutuu nykyiseen rautatieasemaan. Kaukoliikenteen linja-autoterminaalille etsitään sopiva paikka, mahdollisesti maan alta Helsingin Kampin tyyliin. Alueelle tulee myös hyvät kävely- ja pyöräilyyhteydet sekä pyöräparkit. Ydinkeskusta pikemminkin laajenee kuin siirtyy Tullin ja Tammelan suuntaan. Koska hankkeessa on monia toimijoita ja siihen vaikuttavat suhdanteet, rakentuminen voi kestää, Tenhunen arvelee. Tammelaan ideoidaan suunnittelukilpailulla uusi 6 000 7 000 katsojan jalkapallostadion, johon yhdistyy asuin-, asuntola-, liike- ja toimistotilaa. Hankkeessa on huomioitu myös kaupunkilaisten osallistuminen. Viime vuoden lopulla järjestettiin asukastilaisuus, ja valmiita kilpailutöitä on myös tarkoitus esitellä yleisölle, kertoo projektiarkkitehti Elina Karppinen. Kilpailu ratkeaa elokuussa. Varsinainen kaavoitus alkaa yleensä ideakilpailun ratkettua. Laajemmista hankkeista tehdään myös yleissuunnitelma. Laatu pidetään loppuun saakka Suunnittelukilpailut voivat koskea laajempaa aluetta, yksittäistä tonttia tai esimerkiksi siltaa. Kilpailujen tuloksena kaupunkikuvassa näkyy laadukkaita rakennuksia ja alueita. Suunnittelukilpailujen avulla ideoituja kohteita ovat muun muassa palkittu Laukonsilta, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Sammon lukio, Tampellan alue, Keskustori ja Nalkalantorin senioritalo sekä tuleva Ranta-Tampella. Kilpailu on järjestetty myös valmistuvasta Lielahti-keskuksesta ja Tamperetalon hotellista, joka noussee Kalevantien ja Yliopistonkadun kulmatontille. Kilpaluilla tavoiteltu laatu on saatava lopputulokseen. Muun muassa rakentamistapaohjeet, rakennuslupavaihe ja kaupunkikuvatoiminta ovat keinoja, joilla varmistetaan rakentamisen laatua. Kaupungin yksiköiden välisellä laajalla yhteistyöllä laatu saadaan pidettyä hankkeen loppuun saakka, Elina Karppinen toteaa. TAMPERE-lehti 1 2014 15
HANNU VALLAS Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoituksen vaiheet KAAVOJEN ja muiden maankäytön suunnitelmien laadintaprosessit vaihtelevat niiden laajuuden ja merkityksen mukaan. Tampereella vireillä olevien kaavojen ja maankäytön suunnitelmien materiaali on nähtävillä Palvelupiste Frenckellissä. Lisäksi materiaalia on yleensä myös kaavoituksen internetsivuilla ja joissain tapauksissa aineistoa toimitetaan muun muassa suunnitelma-alueen lähellä olevaan kirjastoon tutustumista varten. Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan tässä kaavoituskatsauksessa, erillisessä kuulutuksessa, internetissä tai kirjeitse asianosaisille. Alkuvaiheessa tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetetaan nähtäville ja josta voi esittää mielipiteitä. Merkittävissä kaavoissa voidaan koota osallisryhmä, jonka kanssa käydään vuoropuhelua työn aikana. Suunnittelualueelta laaditaan selvityksiä ja tarkennetaan työn tavoitteita. Niiden pohjalta tehdään luonnoksia, joiden vaikutuksia arvioidaan. Luonnos tai luonnokset asetetaan nähtäville, ja niistä ilmoitetaan lehdissä ja kaupungin internetsivuilla. Kuntalaisilla KAAVOITUSKATSAUKSEEN on koottu vuoden aikana tehtäviä merkittäviä kaavoituksen työkohteita. Asema- ja yleiskaavoituskohteista sekä selvityksistä on lyhyt kuvaus, samoin maakuntakaavoituksesta ja seudullisesta suunnittelusta. Vuoden aikana voidaan aloittaa myös muita kaavatöitä tarpeen mukaan. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavalla suunnitellaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Maakuntakaava puolestaan ohjaa yleiskaavan ja asemakaavan laadintaa. Kaavoituksen ja yleissuunnittelun ohella ja jo niitä ennen tehdään erilaisia selvityksiä esimerkiksi ympäristö- ja liikenneasioista. Yleissuunnitelmia tehdään erityisesti täydennysrakentamista var ten. Niissä muodostetaan visio aluekokonaisuudesta, esimerkiksi kokonaisesta kaupunginosasta. Yleissuunnitelmat johtavat asemakaa voi hin ja mahdollistavat korttelia tai tonttia laajemman kuvan saamisen alueesta. Kaavoituksen työkohteet pohjautuvat enimmäkseen kaavoitusohjelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Myös maanomistaja voi tehdä aloitteen kaavan laatimisesta tai muuttamisesta. Kaavoituksessa pyritään siihen, että kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset ja kaavoitukseen jollain tavalla osalliset tahot saisivat kaavoituksesta tietoa jo alkuvaiheessa. Silloin mielipiteitä on myös helpointa ottaa huomioon. Kaavaprosessin aikana sovitetaan tavoitteita ja erilaisia mielipiteitä yhteen mahdollisuuksien mukaan. Maakuntakaavoitus PIRKANMAALLA maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavat hyväksyy maakuntavaltuusto ja ne vahvistetaan ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä muussa alueiden käytön suunnittelussa. Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1. maakuntakaava, Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) sekä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka). Vireillä oleva maakuntakaava Pirkanmaalla on vireillä uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavan kuuluvat kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet, muun muassa keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet (mukaan lukien vesi- ja jätehuolto sekä energiahuolto), virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Koko kaavaprosessin arvioidaan kestävän vuoteen 2016. Kaavaluonnoksen pohjana maankäyttövaihtoehdot Maakuntakaavaluonnos laaditaan vuoden 2014 aikana. Se pohjautuu useisiin taustaselvityksiin sekä maankäyttövaihtoehtoihin ja niistä laadittuun vaikutusten arviointiin. Yleispiirteisten vaihtoehtojen avulla käydään koko maakunnan laajuista arvokeskustelua ja tehdään tarvittavat maankäytön linjaratkaisut maakuntakaavaluonnoksen suunnittelua varten. Maankäyttövaihtoehdot ovat julkisesti nähtävillä keväällä 2014. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa vahvistuessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavaa varten laaditaan useita taustaselvityksiä. 2014 vireillä ovat muun muassa: Pirkanmaan tuulivoimaselvitys (Voimaa tuulesta Pirkanmaalla) valmistui tammikuussa 2013. Työtä on jatkettu vuoden aikana potentiaalisten ketjumaisten tuulivoima-alueiden kartoittamisella ja niiden vaikutusten arvioinneilla. Pirkanmaan Poski -hankkeen (Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltainen näkemys kiviaineshuollon tarpeista ja toiminnan suuntaamisesta pitkällä aikavälillä huomioiden luonnonvarojen kestävä käyttö. Pirkanmaan liitto ja Liikennevirasto päättivät yhteisesti keväällä 2012 käynnistää Tampereen läntisen ratayhteyden ja Tampereen järjestelyratapihan siirron maankäyttövaraustyön suunnittelun osana Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimista. Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti -selvitys käynnistyi keväällä 2013. Työ jatkuu vuoden 2014 aikana. Selvityksen tavoitteena on joukkoliikenteen käytön lisääminen sujuvia matkaketjuja kehittämällä. Palveluverkkoselvityksessä keskeisessä osassa ovat julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuuden ja yhteiskuntarakenteeseen kytkeytymisen kysymykset Pirkanmaalla vuonna 2040. Syksyllä käynnistetyn työpaikkaselvityksen tarkoituksena on määrittää Pirkanmaan työpaikka-alueiden laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnissa keskitytään Pirkanmaan maakunnalle ominaisten ilmiöiden esiin nostamiseen. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma kokoaa maakunnan liikenteen keskeiset kehittämistarpeet. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan kuntien ja valtion viranomaistahojen kanssa. Suunnitelman toteuttamisesta on sovittu aiesopimuksella 2012. Yhteystiedot ja lisätietoja: www.pirkanmaa.fi/fi/maakuntakaavoitus ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Yleiskaavoista ja merkittävistä asemakaavoista järjestetään yleisötilaisuuksia. Luonnos valmistellaan ehdotukseksi, jossa pyritään ottamaan huomioon nähtävilläolon aikana esitettyjä mielipiteitä. Ehdotuksesta pyydetään tarpeen mukaan lausuntoja. Ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Ehdotus kuulutetaan ilmoitusvälineissä nähtäville, jolloin kaavasta on mahdollista tehdä muistutuksia. Ehdotusta voidaan esitellä yleisötilaisuudessa. Mahdollisten muistutusten pohjalta tehdään tarvittaessa muutoksia ehdotukseen ja vastataan muistutuksiin. Asemakaavaehdotus, mahdolliset muistutukset sekä vastineet niihin käsitellään yhdyskuntalautakunnassa, joka hyväksyy kaavan tai esittää kaavan hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Valtuusto hyväksyy kaavat päätöksellä, josta on mahdollisuus vielä valittaa hallinto-oikeuteen. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymispäätös kuulutetaan ilmoitusvälineissä. Maankäytön suunnittelu on osa kaupunkiympäristön kehittämistä Maankäytön suunnittelu laatii ja tilaa yleis- ja asemakaavoja ja yleissuunnitelmia sekä valmistelee poikkeamispäätöksiä ja suunnittelutarveratkaisuja. Yksikkö vastaa omalta osuudeltaan seutuyhteistyöstä ja kaupunkikehityksestä sekä kaavoitusohjelmien laadinnasta. Maankäytön suunnitteluun kuuluu yleiskaavoituksen, yhdyskuntasuunnittelun ja asemakaavoituksen toiminnat. Taru Hurme Suunnittelujohtaja p. 040 806 2601 Elina Karppinen Vs. Asemakaavapäällikkö p. 040 8004908 Hanna Montonen Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö p. 040 801 6952 Pia Hastio Yleiskaavapäällikkö p. 040 801 6917 16 TAMPERE-lehti 1 2014