ÄÄNEKOSKI ROTKOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS

ÄÄNEKOSKI ROTKOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KAAVASELOSTUS 22.11.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 12.12.2016

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 22. PÄI- VÄNÄ MARRASKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 21. kaupunginosan kortteleita 1200-1211 ja korttelia 1217, liikenne- ja katualueita, leikkikenttää, suojaviheralueita sekä venevalkamaa. Asemakaavan laajennus koskee tiloja 992-403-1-252 ja 992-403-11-144 (osa) sekä tiealueen osaa. Asemakaavan muutoksella ja asemakaavalla muodostuu Äänekosken kaupungin 21. kaupunginosan korttelit 1200-1211, liikenne-, katu-, lähivirkistys- ja suojaviheralueita sekä venevalkama ja mastoalue. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Paadentaipaleen kylässä 403 Rotkolan kaupunginosassa noin neljän kilometrin päässä Äänekosken keskustasta Suolahden suuntaan. Alueen halki johtaa Äänekosken ja Suolahden välinen seututie (642), joka on nimeltään Äänekoskentie. Suunnittelun kohteena oleva alue rajautuu pohjoisessa Ahola-nimiseen tilaan (11:58), idässä Keiteleeseen, etelässä Rauharannantien eteläpuolelle ja lännessä rautatiehen. Kaavan nimi Rotkolan asemakaavan muutos ja laajennus Kaavan päiväys 22.11.2016 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 14.3.2016 Ilmoitus vireilletulosta 22.3.2016 (Sisä-Suomen lehti) ja 22.3.2016 (ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos (MRA 30 ) 4.7.2016-5.8.2016 Kaavaehdotus (MRA 27 ) 12.10.2016 11.11.2016 Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto 12.12.2016

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.2 Luonnonympäristö... 5 3.3 Rakennettu kulttuuriympäristö... 7 3.4 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 8 3.5 Maanomistus... 8 4 SUUNNITTELUTILANNE... 9 4.1 Maakuntakaava... 9 4.2 Yleiskaava... 9 4.3 Asemakaava... 10 4.4 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 11 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 11 5.2 Asemakaavan tavoitteet... 12 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 7 KAAVAN VAIKUTUKSET... 19 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 19 7.2 Liikenteelliset vaikutukset... 19 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 20 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 20 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitys Asemakaavan seurantalomake Kaavoittajan vastine (luonnosvaihe) 1940- ja 1950-luvun pientaloalueiden rakentamisohjeet

4 2 TIIVISTELMÄ Kaavan rakenne säilyy pääosin entisen kaltaisena. Pientaloalueilla on tehty lähinnä teknisluonteisia tarkistuksia, joita ovat esimerkiksi käyttötarkoituksen muutokset, rakentamattomien tai liian pienen kokonsa vuoksi rakentamiseen soveltumattomien tonttien liittäminen nykyisiin tontteihin, vanhentuneiden kaavamerkintöjen ja -määräysten päivittäminen, aluevarausten tarkoituksenmukaisuuden tarkistaminen sekä niiden rajauksen että sisällön osalta. Joillekin alueille on lisätty rakennusten sijoittumiseen vaikuttavaa ohjeistusta. Teollisuus- ja toimitilarakennusten korttelialueilla osaa tonteista on laajennettu ja kaavamerkintöjä on muutettu, jotta ne mahdollistaisivat monipuolisemman maankäytön alueella. Valion tehdasalueen osalta kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Rauharannan entisen pappilan alueen käyttötarkoituksen muutos ja samalla luoda mahdollisuuksia monen tyyppiselle toiminnalle alueella. Alue on kaavoitettu asuin-, liike-, toimisto-, palvelu ja yleisten rakennusten korttelialueeksi (ALPY). Uudella tontilla sallitaan siten asuminen, liikeja toimistotilat, yksityisten palvelujen sekä julkisen hallinnon ja palvelujen järjestäminen. Valion tontin teollisuusrakennusten korttelialueeseen (T) on kaavassa esitetty monia muutoksia kuten kerrosluvun osittaista poistamista, tehokkuusluvun nostamista, ammoniakin käytöstä johtuvan suojavyöhyke-merkinnän lisäämistä, pysäköinnille varattujen alueiden lisäämistä sekä s-3 merkintää liito-oravan reviirille. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Paadentaipaleen kylässä 403 noin neljän kilometrin päässä Äänekosken keskustasta Suolahden suuntaan. Alueen halki johtaa Äänekosken ja Suolahden välinen seututie (642), joka on nimeltään Äänekoskentie. Suunnittelun kohteena oleva alue rajautuu pohjoisessa Ahola-nimiseen tilaan (11:58), idässä Keiteleeseen, etelässä Rauharannantien eteläpuolelle ja lännessä rautatiehen. Alueen pinta-ala on noin 30 ha. Suunnittelun kohteena ovat Rotkolan kaupunginosassa sijaitseva asuntoalue sekä Valio Oy:n tehdasalue lähiympäristöineen. Valion tehdasalueella sijaitsee tuotantolaitos, jossa valmistetaan mm. Aura-juustoa. Valion tehdasalueen ja Äänekoski-Suolahti maantien väliin jää asuntoalue, jonka alueella sijaitsee runsaat 20 omakotitaloa. Äänekoskentien ja rautatien väliselle alueelle on muodostunut sekoittunut asumisen ja työpaikkarakentamisen alue. Omakotitaloja alueella on alle 10 ja liikerakennuksia 3 kappaletta. Alueelle on rakenteilla myös uusi työpaikkatontti, joka sijaitsee suunnittelualueen luoteiskulmassa. Lisäksi suunnittelun kohteena on alueita, jotka sijaitsevat aiemmin asemakaavoittamattomalla alueella. Kaavan laajennusalueen pinta-ala on yhteensä noin 12 500 m². - Kiinteistö 992-403-1-252, joka on saman henkilön omistuksessa kuin kiinteistöt 11:64 sekä 11:129. Kiinteistö 1:252 sijaitsi aikaisemmin Suolahden kaupungin puolella. Suunnittelualueeseen kuuluu myös tiealuetta (seututie 642) Rotkolan junasillalle asti. Alueen koko on noin 8 800 m². - TY-tontin (992-021-1217-0001) luoteiskulmassa oleva Äänekosken kaupungin omistama asemakaava-alueen ulkopuolelle ennen jäänyt metsämaakaistale (osa kiinteistöstä 992-403-11-144), jonka koko on noin 3 700 m².

5 KUVA 1 Ilmakuva suunnittelualueelta. 3.2 Luonnonympäristö Alueelle on laadittu keväällä 2016 luontoselvitys (Tmi Pohjanmaan luontotieto/terhi Ala- Risku), jossa on nostettu esille neljä huomionarvoista luontokohdetta. Liito-oravan reviiri Valion tehdasalueella tehtaan parkkipaikkaan ja Rauharannantiehen rajoittuvassa reunametsässä Kolme isoa euroopanlehtikuusta Valion tehdasalueella ja lähellä vanhaa pappilaa Valiontien piennarketo Rautatien lehtometsikkö, jossa on luonnontilainen lehtipuusto, vanhoja koivuja ja lehtokasvillisuudessa mm. sinivuokkoa. Rotkolan asemakaava-alueella rakentamaton metsä ympäröi Valion aidattua tehdasaluetta, entisen pappilan pihapiiriä ja Rotkolan urheilukenttää. Entisen pappilan pelto on istutettu koivulle. Laajempi metsäalue asemakaavan luoteisosassa rautatien varressa on raivattu ja otettu rakennuskäyttöön. Rotkolantien ja rautatien välissä on jäljellä pienempi metsikkö (korttelissa 1210), jota on kauan sitten käytetty maa-ainesten ottoon ja kivenlohkareitten läjitykseen. Metsikön puusto on sittemmin ennallistunut jokseenkin luonnontilaiseksi käenkaali-oravanmarjatyypin tuoreeksi lehtometsäksi. Lehtometsässä kasvaa runsaasti Äänekosken seudulla harvinaista sinivuokkoa. Kyseessä lienee voimakkaasti leviävä istutettu lajike. Puuston muodostavat radanvarressa kasvavat vanhat koivut, harmaalepät ja tuomet, joista erityisesti koivut ovat järeitä. Tehdasalueen, pappilan ja urheilukentän ympäristön metsät ovat tuoretta kangasta. Puusto on yhtenäistä, uudistusiän ylittänyttä männyn ja kuusen sekapuustoa. Varttuneita koivuja ja haapoja kasvaa metsässä yksittäin. Pihlaja ja harmaaleppä ovat vesoneet matalan alikasvoksen. Puusto on melko voimakkaasti harvennettua ja jatkuu ilmeeltään puistomaisena rantaan asti. Vesirajassa kasvaa varttuneita koivuja ja huonokuntoisia hopeapajuja. Rantavyöhyke koko asemakaava-alueella on ilmeisesti kauan sitten pengerretty hyvin tasaiseksi. Metsätyyppi rannassa on lehtomaista vanhaa laidunmaata. Ranta ja pohja ovat kivikkoa, venevalkamassa hiekkaa. Tehdasalue sijaitsee pohjavesialueella, jonka luokitus on I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue).

6 Valiontien pientareella on laajahko kuiva piennarketo, joka on potentiaalinen elinympäristö uhanalaisille kasvi- ja selkärangatonlajeille. Kuiva keto itsessään on äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Valiontien keto on mahdollisesti kylvetty. siinä kasvaa mm. huopakeltanoa, ahopukinjuurta, keltamaksaruohoa, tyräkkejä (Euphorbia) ja härkkejä (Cerastium). Ketoa hoidetaan ruohonleikkurilla. Pappilan päärakennusta ympäröivä puutarha on lähes kokonaan metsittynyt. Jäljellä on muutama syreenin, villaheiden ja idänvirpiangervon muodostama pensasaita. Komea terttuseljapensaikko sitoo rantaan laskevaa rinnettä. Vanhoista puutarhaperennoista havaittiin vain töyhtöangervoa ja kieloa. Pappilan pihassa kasvaa pari vanhaa euroopanlehtikuusta. Tehtaan parkkipaikkaan ja Rauharannantiehen rajoittuva reunametsä on liito-oravan reviiriä. Tässä kulmauksessa puusto on ympäröivää metsää jonkin verran tiheämpää. Männikköön on jätetty noin kymmenen puun ryhmä vanhoja, noin 40 cm paksuja kuusia sekä muutama varttunut haapa. Ainakin viiden kuusen alla oli runsaasti liito-oravan tuoreita papanoita. Pesäkoloa tai mitään muita jälkiä liito-oravasta ei löytynyt. Aivan vieressä (ei suunnittelualueella) Valion puistoksi kutsutussa metsässä on aikaisemmin rajattu liito-oravan reviiri (Ala-Risku 2015). Asemakaava-alueelta ei ole suoraa puuyhteyttä Valion puistoon. Kapea Hillun tilan puolella kulkeva puurivi yhdistää näitä kahta paikkaa, jotka ovat mitä ilmeisimmin samaa reviiriä. Valion puistossa on liito-oravan pesimiseen sopivia kolopuita ja runsaasti liito-oravan ruokailuun sopivia puita. Muualla Rotkolan asemakaava-alueella ei ole liito-oravalle sopivaa metsää. Lepakoista tai viitasammakoista ei ole tehty havaintoja. Vesi- ja rantalinnustosta tehtiin pesintään viittaavia havaintoja sinisorsasta, isokoskelosta (uhanalainen, vaarantunut laji) ja rantasipistä. Paskosaaressa pesii kalalokki. Asemakaavaalueen metsissä ja pihapiireissä on tehty havaintoja vain kaikkein yleisimmästä pesivästä linnustosta. KUVAT 2 ja 3 Rotkolantien ja rautatien välistä metsikköä, pientareella kasvaa runsaasti sinivuokkoa. Valiontien varrella kasvavaa sekametsää.

7 3.3 Rakennettu kulttuuriympäristö Rotkolan alueen Äänekoskentien ja rautatien välisellä alueella on 1930-luvulta lähtien rakentunut eri-ikäisten omakotitalojen muodostama asuntoalue tehdasalueiden reunamille. Rakennukset sijoittuvat pääosin kahden tien (Rotkolantie, Pysäkintie) varrelle. Alue on paikallisesti historiallisesti ja maisemallisesti merkittävä. (Rakennusinventointi 2006) Valion tehdasalueen ja Äänekoski-Suolahti maantien väliin jää asuntoalue, jonka asuinrakennukset edustavat eri aikakausia, aina 1950-luvulta nykypäivään. Rakennukset sijaitsevat kolmen tien varrella. Tiet ovat nimeltään Juustotie, Valiontie sekä Mestarintie. Asuinalueen keskellä Äänekoskentien varressa on leikkikenttä. Valion tehdasalueen rannassa sijaitsee entinen pappila, Rauharanta, joka on suojeltava rakennus. Rakennus on entinen pappilan päärakennus vuodelta 1919. Rauharannan pappila rakennettiin Keiteleen rannalle Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin Wivi Lönnin (1872-1966) piirustusten mukaan (Äänekosken seurakuntahistoria, 2007). Mansardikattoinen komea pappila on toiminut Äänekosken ja Suolahden yhteisenä pappilana. Lisäksi pihapiirissä on hirsirakennuksia, mm. väentupa ja tallirakennuksia, jotka ovat myös vuodelta 1919. Päärakennus ja siihen liittyvä pihapiiri talousrakennuksineen rantaan rinteeseen sijoittuneena maisemakokonaisuutena ovat paikallisesti historiallisesti (teollisuushistoriallisesti ja seurakuntahistoriallisesti) merkittäviä sekä rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita. (Rakennusinventointi 2006) KUVA 4 Rauharannan pappila alkuperäisine kuisteineen. Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen kuva-arkisto. KUVA 5 Rauharannan entinen pappila keväällä 2016.

8 Valion tehdasalueella sijaitsevat tehdasrakennukset ovat elintarviketeollisuuden alaa edustava teollisuusympäristö. Alueen ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet 1952. Rakennukset ovat paikallisesti teollisuushistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä. (Rakennusinventointi 2006) KUVA 6 Mestarintien asuinaluetta. 3.4 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Asemakaava-alueella sijaitsee maaperän tietojärjestelmän mukaan kolme pilaantuneen maa-alueen kohdetta. Kohteet 50708 ja 50697 ovat sijainneet Valion alueella ja kohde 50718 kaavatontilla 1207-2. Seuraavassa on lueteltu kaavakartalla osoitettavat pilaantuneiden maa-alueiden tiedot: - Kohde 50718 sijaitsee autokorjaamoalueella. Kohdetta ei ole tutkittu eikä kunnostettu. 3.5 Maanomistus Alueen rakennetut omakotitontit ovat yksityisten maanomistajien omistamia. Teollisuustontit ovat yksityisten ja kaupungin omistamaa aluetta. Kaupunki omistaa lähivirkistys-, suojaviher-, ja katualueet (Äänekoskentietä lukuun ottamatta) sekä venevalkaman Keiteleen rannassa. Alueen läpi kulkeva rautatie on liikenneviraston hallinnoimaa aluetta. Äänekoskentie on Ely-keskuksen hallinnoima yleinen tie.

9 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (vaaleanruskea alue, A). Valion tehdasalue on pohjavesialuetta (sininen ympyrä). Suunnittelualueen halki kulkee Äänekoskentie, joka on seututietä (st). Aluetta sivuaa myös Äänekosken ja Suolahden taajamia yhdistävä rautatie. Suunnittelualue sijaitsee suojavyöhykkeen (sv) sisäpuolella. Suojavyöhyke tarkoittaa alueidenkäytön rajoittamista vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa Turvatekniikan keskuksen (Tukes) lausunto. KUVA 7 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä. 4.2 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2030 osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävillä olo 11.10. 12.11.2007) suunnittelualue on osoitettu suurimmaksi osin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Kaavassa on suunnittelualueelle merkitty myös teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä työpaikka-aluetta (TP). Suunnittelualueella sijaitsee suojeltavaksi osoitetut kohteet; Rauharannan entinen pappila, Valion rakennukset sekä Rotkolan alueen 1930- luvulta lähtien rakentunut eri-ikäisten omakotitalojen muodostama asuntoalue (Rakennusinventointi 2006/ Keski-Suomen museo/ Päivi Andersson ja Juuso Väisänen). Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee lähinnä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alueen luoteiskulmassa on suojaviheralue (EV). Lisäksi alueen länsipuolella on teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä etelässä työpaikka-aluetta (TP) ja pientalovaltaista asuinaluetta (AP).

10 KUVA 8 Ote Äänekoski 2030 osayleiskaavaluonnoksesta 4.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen Lääninhallituksen 30.9.1981 sekä 28.11.1986 vahvistamat asemakaavat (kts s. 11). Voimassaolevissa kaavoissa suunnittelualueen Äänekoskentien itäpuolen alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Alueelle on osoitettu myös paikka leikkikentälle (VK) sekä venevalkamalle (LV) Valion rantaan. Suunnittelualueen Äänekoskentien länsipuolen alueen asemakaavaan on merkitty erillispientalojen korttelialue (AO), liikerakennusten korttelialue (KL), ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (TY), suojaviheralue (EV) sekä kauttakulkutai sisäänajotie suoja- ja näkemäalueineen (LT).

11 KUVA 9 Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu kuvassa punaisella viivalla. 4.4 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys toukokuussa 2016, jonka yhteydessä on tutkittu mm. liito-oravien esiintyminen alueella. Muista laadituista selvityksistä huomioonotettavia ovat: - Äänekoski 2030 osayleiskaava-aineisto - Rakennusinventointi 2006 (Keski-Suomen museo/ Päivi Andersson ja Juuso Väisänen) - Taajamien laajennusalueiden maisemaselvitys 2006 (Äänekosken kaupunki/ Anna- Kaisa Aalto) - Valionpuiston asemakaavan luontoselvitys 2015 (Tmi Pohjanmaan luontotieto/ Terhi Ala-Risku) 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Rotkolan asemakaavamuutoksen ja laajennuksen laatimiseen on Rotkolan asuinalueen osalta ryhdytty kaupungin toimesta. Aluetta koskevia vanhoja 1980-luvulta peräisin olevia asemakaavoja halutaan päivittää alueen tämänhetkistä maankäyttöä vastaavaksi. Vanhentuneita kaavamerkintöjä ja -määräyksiä halutaan päivittää sekä kaavojen aluevarausten tar-

koituksenmukaisuus tarkistaa. Suunnittelualueella on myös maa-alueita, jotka ovat aiemmin sijainneet asemakaava-alueen ulkopuolella ja ne on haluttu ottaa mukaan tulevaan kaavaan. Valion tontin osalta kaavamuutos on käynnistynyt suunnittelualueen maanomistajan Valio Oy:n yhteydenoton perusteella. Valio suunnittelee tehdasalueella sijaitsevien asuinkiinteistöjen myymistä ja toivoo tulevan kaavamuutoksen sallivan niiden käytön joko asumis- tai yritystarkoitukseen. Myytävät asuinkiinteistöt ovat tehtaan työntekijöiden asuinrakennuksena aiemmin toiminut rivitalo, työntekijöiden vuokrakämppänä aiemmin toiminut Rauharannan entinen pappilarakennus (joka on tällä hetkellä tyhjillään) ja sen vanhassa pihapiirissä olevat muut rakennukset sekä Keiteleen rannassa sijaitseva rantasauna. Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 14.3.2016 ja siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä 22.3.2016 ja ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomissa 22.3.2016 sekä kaupungin kotisivuilla. 12 5.2 Asemakaavan tavoitteet Rotkolan asemakaavamuutoksen päätavoite on vanhojen 1980-luvulta peräisin olevien asemakaavojen muuttaminen sähköiseen muotoon ja päivittäminen alueen tämänhetkistä tilannetta vastaavaksi. Tavoitteena on vanhentuneiden kaavamerkintöjen ja -määräysten päivittäminen sekä kaavojen aluevarausten tarkoituksenmukaisuuden tarkistaminen. Tavoitteena on lisäksi selvittää Juustotien tarkoituksenmukainen aluevaraus, jossa otetaan huomioon Aholan tilan rajalla sijaitseva kiviaita. Aiemmin asemakaavoittamattomien alueiden osalta on tavoitteena liittää ne asemakaavaalueella sijaitseviin tontteihin, mikäli se vain on mahdollista. Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevat alueet ovat tällä hetkellä sekä kaupungin että yksityisen maanomistajan omistuksessa. Kaupungin omistamien alueiden koko on niin pieni, että ne on tarkoituksenmukaista liittää viereisiin kaavoitettuihin tontteihin. Yksityisen maanomistajan asemakaavoittamaton maa-alue (992-403-1-252) voidaan luontevasti yhdistää saman omistajan kaavoitettuihin kahteen muuhun kiinteistöön (11:64 sekä 11:129). Valion tontin osalta suunnittelun tavoitteena on tutkia Valion tontin ranta-alueella sijaitsevien asuinrakennusten muodostamista omaksi tontikseen. Uusi tontti sijaitsee teollisuusalueen takana suunnittelualueen koillisreunassa Keiteleen rannalla, joten suunnittelun yhtenä tavoitteena on myös toimivan tieyhteyden järjestäminen tontille sekä asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalle kiinteistölle 11:45. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Äänekosken Energia Oy - Keski-Suomen ELY-keskus - Liikennevirasto - Turvatekniikan keskus (Tukes) - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen pelastuslaitos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 7.3.2016 ja sitä on päivitetty 15.6.2016.

Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla 4.7.2016 5.8.2016 (MRA 30 ). Kaavamuutoksesta on pyydetty lausunnot tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta sekä Äänekosken Energia Oy:lta, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Liikennevirastolta, Turvatekniikan keskukselta (Tukes), Keski-Suomen museolta ja Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Keski-Suomen liitolta ei ole tarpeen pyytää lausuntoja: kaavamuutoksella ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Mainituista syistä johtuen myöskään kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä tarpeellisena. Asemakaavaluonnoksesta annettiin 8 lausuntoa. Kaavaluonnoksesta annettujen lausuntojen perusteella kaavaa on tarkistettu mm. - Lisäämällä yleismääräys, jonka mukaan rakentamisessa tulee soveltuvin osin noudattaa 1940- ja 1950-luvun pientalorakentamisen rakennustapaohjeita. - Lisäämällä yleismääräys: Rakentajan on huolehdittava siitä, että yleisten teiden ja/tai rautatien läheisyyteen rakennettaessa melu- ja tärinäolosuhteet on tarkemmin selvitetty eivätkä sallitut melutason ohjearvot ylity. Tärinän vaikutus tulee huomioida rakennusten sijoitusratkaisuissa. - LT-kaavamerkintäalue on rajattu lunastetun tiealueen mukaisesti. - Seututien 642 ajoneuvoliittymien kohdilla on osoitettu näkemäalueet nä-kaavamerkintää käyttäen. - Pohjavesialue on merkitty pv-2-merkinnällä: Vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen raja. Rakennukset on perustettava niin, ettei rakentaminen vaikuta pohjaveden korkeuteen. Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. - Pilaantuneet maa-alueet (kolme kohdetta) on merkitty kaavaehdotukseen pima-1 tunnuksella: Rakennuspaikan maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennusluvan myöntämistä. - Entisen Rauharannan pappilan alueella olevan /s-merkinnän sisältöä on täsmennetty koskemaan myös uudisrakentamisen sijaintia ja tontin reuna-alueille on lisätty mm. tiilirakenteisen rivitalon käsittävät sitovat rakennusalat. - Rautatien ja Rotkolantien välisen teollisuusalueen TY-merkinnän ympäristövaikutuksia on täsmennetty: Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, hajua tai muuta ilman pilaantumista. Lausuntojen perusteella tehdyt toimenpiteet ja muutokset on esitetty myös vastineluettelossa, joka on kaavaselostuksen liitteenä. (Liite nro 4) Ehdotusvaihe Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä 12.10. 11.11.2016 välisen ajan. Kaavamuutoksesta ei pyydetty lausuntoja eikä siitä jätetty muistutuksia nähtävilläoloaikana. Tekniset tarkistukset: Nähtävilläolon jälkeen tehtiin kaava-aineistoon teknisiä tarkistuksia. Valion tontilla: pima-1 kohdemerkinnät 50697 ja 50708 poistettiin tarpeettomina Valion teettämän pilaantuneisuustutkimuksen perusteella (v.2008). Maaperä on todettu puhtaaksi 2008. 13

14 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne säilyy pääosin entisen kaltaisena. Asemakaavan ajantasaisuus on tarkistettu aluevarausmerkintöjen, niiden rajauksen ja sisällön osalta sekä osittain vanhentuneet kaavamääräykset ja -merkinnät on päivitetty. Katuverkko on osoitettu kaavassa olemassa olevan tilanteen pohjalta. Voimassa olevan kaavan mukainen Rauharannantien jatke (joka yhtyy Juustotiehen) on säilytetty myös kaavamuutoksessa. Jatkossa on tarkoitus järjestää kulkuyhteys tätä kautta ja poistaa kokonaan Juustotien ajoneuvoliittymä Äänekoskentielle nykyisen asemakaavan mukaisesti. Ajoneuvoliittymän poistamisen seurauksena Juustotien alkuosa muuttuu kevyen liikenteen väyläksi, jota pitkin kulkuyhteys korttelissa 1203 sijaitsevalle tontille 1 kuitenkin säilytetään. Juustotien vaatima tilavaraus säilyy samanlaisena kuin voimassa olevassa kaavassa. Kaavaan on merkitty mahdollisuus vanhan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiviaidan siirtämiseen katualueella Aholan tilan suuntaan. Tieyhteys Valion tehdasalueella sijaitsevalle uudelle ALPY/s-tontille ja Keiteleen rannassa asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalle tontille (11:45) on merkitty ohjeellisella ajoyhteys-merkinnällä tehtaan tontin pohjoisreunaan. Valion tehdasalueella sijaitseva Rauharannan entinen pappila on kaavoitettu asuin-, liike-, toimisto-, palvelu ja yleisten rakennusten korttelialueeksi (ALPY/s). Uudella tontilla sallitaan asuminen, liike- ja toimistotilat, yksityisten palvelujen sekä julkisen hallinnon ja palvelujen järjestäminen. Kaavamerkintä on tehty väljäksi, jotta se sallii mahdollisimman monen tyyppisen toiminnan harjoittamisen. Rakennusoikeutta tontilla on jäljellä 3 440 k-m 2 ja se mahdollistaa esimerkiksi uusien asuin- tai majoitusrakennusten rakentamisen. Valion tontin puoleiselle rajalle on merkitty aitausvelvoite. /s-merkinnän sisältöä on täsmennetty koskemaan myös uudisrakentamisen sijaintia ja tontin reuna-alueille on lisätty mm. tiilirakenteisen rivitalon käsittävät sitovat rakennusalat. Rauharannan entinen pappilan päärakennus ja siihen liittyvä pihapiiri talousrakennuksineen on määritelty Äänekosken rakennusinventoinnissa (2006) paikallisesti historiallisesti (teollisuushistoriallisesti ja seurakuntahistoriallisesti) merkittäväksi sekä rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi. Kaavassa rakennuksille osoitetaan suojelumerkintä: Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen uudisrakentamisen tulee sopia sijainniltaan, korkeudeltaan, muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään alueen suojeltuun rakennuskantaan sekä rantamaisemaan.

15 KUVA 10 Havainnekuva Rauharannan entisen pappilan tontista. Rakennusten ja kasvillisuuden sijoittuminen. Kasvillisuuden sijoittelu on suunniteltu vanhojen pappilapuutarhojen suunnitteluperiaatteita noudattaen. Havainnekuvan on laatinut Äänekosken kaupungin kaavoituspalvelut/sari Peura. Pääosiltaan rakennetut pientaloalueet on kaavoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja korttelien 1201 ja 1202 AP-merkinnät poistuvat. Kaavassa suoritettiin joitakin tonttialueiden rajausten tarkistuksia, esimerkiksi korttelissa 1211 tontit 3 ja 4. Perusteluna on nykyisten tonttien soveltumattomuus rakentamiseen niiden pienen koon vuoksi. Korttelissa 1208 tontteihin 1 ja 2 liitettiin molempiin osa suojaviheralueesta (EV), koska voimassa olevan kaavan suojaviheralueelle ei ole tarvetta. Kortteliin 1207 muodostettiin uusi AO-tontti, jotta asumiseen varattu alue saatiin KTY-tontista erilleen. Lisäksi korttelissa 1204 tontit 1 ja 2 yhdistettiin ja Valiontien ja Äänekoskentien kulmaukseen muodostettiin suojaviheralue (EV), joka mahdollistaa mainostornin rakentamisen risteysalueen lähelle. Kortteleissa 1202, 1203 ja 1204 osaan tonteista on lisätty keskelle tonttia istutettava alueen osa-merkintä. Merkinnällä ohjataan rakennusten sijoittumista tonttien etu- ja takaosaan, jolla pyritään turvaamaan perinteisen rakentamistavan säilyminen alueella. Istutettava alueen osa -merkintöjä on muokattu koko kaava-alueella vastaamaan paremmin nykytilanteen tarpeita. Kaavaan on lisätty myös Äänekoskentien ja rautatien välisellä alueella Äänekoskentien puoleiselle tonttien rajalle koko kaavoitettavan alueen matkalle (risteysalueiden näkemäalueita lukuun ottamatta) istutettavaksi puurivi tuomaan yhtenäistä ilmettä alueelle. Lisäksi kortteleiden 1203, 1204 sekä 1211 Äänekoskentien puoleiselle rajalle on merkitty aitausvelvoite. Asemakaavassa Rotkolan leikkipuisto (vk) on merkitty vain sille alueelle missä urheilukenttä sijaitsee. Muu rakentamaton alue on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) entisen VK-merkinnän sijaan. Lähivirkistysalueeksi on muutettu myös kaksi voimassa olevassa kaavassa jalankulkuyhteydeksi merkittyä aluevarausta.

Asemakaavassa on Valion tontin teollisuusrakennusten korttelialueeseen (T) tehty seuraavia muutoksia: - Kerroslukumerkintä on poistettu kokonaan ranta-aluetta lukuun ottamatta, jossa on merkintä I. Rakentaminen alueella määräytyy korotetun tehokkuusluvun 0.50 mukaan. Rakennusoikeutta Valion tontilla on jäljellä 38 245 k-m 2. - Valion tehdasalueella käytetään ja varastoidaan ammoniakkia. Kaavaan on lisätty suojavyöhyke -merkintä (sv-1), joka ulottuu 150 m säteelle ammoniakin lähteestä. Suojavyöhykkeelle ei sallita uutta asutusta, eikä olemassa olevaa asutusta saa täydentää tai laajentaa. Vyöhykkeellä ei sallita yleisölle tarkoitettuja kokoontumistiloja ja -alueita, kouluja, hoitolaitoksia eikä julkisia majoitusliikkeitä. Alueella sallitaan muuta teollisuutta ja varastointia, joka soveltuu toiminnoiltaan kokonaisuuteen ja jossa on vain vähäisessä määrin asiakaspalvelutoimintaa. - Istutettava alueen osa-merkintä Valion tehtaan sisääntulotien molemmin puolin kapenee entisestä 40 metristä kymmeneen metriin. Merkintää on myös muutettu siten, että istutettava alueen osa on säilytettävä puustoisena. - Istutettava alueen osa joka on säilytettävä puustoisena -merkintä lisättiin myös Valion tontin ja Rauharannan vanhan pappilan tontin rajalle. Merkintä on 20 metriä leveä. - Pysäköinnille varattujen alueiden määrää lisättiin runsaasti nykyisestä. Tällä pyritään varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin tehdasalueen kehittämisen näkökulmasta käsin. - Parkkipaikan kulmaukseen, Rauharannantien varteen lisättiin s-3 merkintä. Rotkolan asemakaava-alueelle laaditun luontoselvityksen mukaan alue on liito-oravan reviiriä. - Rauharannantien katualueen rajausta muutettiin vastaamaan voimassa olevan asemakaavan rajausta. - Venevalkamaa Rauharannantien päässä laajennettiin Valion tontin puolelle. - Ajoneuvoliittymäkielto -merkintä lisättiin tehdasalueen sisääntulotietä lukuun ottamatta koko Valion tontin länsireunan pituudelle. - Jo aiemmin mainittu ohjeellinen ajoyhteys ALPY/s-tontille merkittiin tehtaan tontin pohjoisreunaan. Uudella ajoyhteydellä pyritään pääsemään eroon tehdasalueen läpi tontille kulkevasta liikenteestä. - Pohjavesialue merkittiin pv-2-merkinnällä: Vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen raja. Rakennukset on perustettava niin, ettei rakentaminen vaikuta pohjaveden korkeuteen. Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. - Pilaantuneet maa-alueet merkittiin kaavaan pima-1 tunnuksella: Rakennuspaikan maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennusluvan myöntämistä. 16 Äänekoskentien ja rautatien välisellä asuinalueella on kaksi tonttia teollisuusrakennusten korttelialueella, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Merkintä on tarkoitettu käytettäväksi asuntoalueella, jolla on erityinen tarve kaavalla ohjata teollisuuden laatua niin, ettei se aiheuta häiriötä ympäristölle. Alueella sijaitsee tai sille voidaan rakentaa rakennuksia sellaiselle teollisuudelle, joka ei aiheuta melua, ilman, veden tai maaperän saastumista, raskasta liikennettä tai muita ympäristöhäiriöitä ja joka siten voi sijoittua asuintalojen välittömään läheisyyteen. TY-merkinnän ympäristövaikutuksia on täsmennetty vielä ehdotusvaiheessa seuraavasti: Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, hajua tai muuta ilman pilaantumista. Asemakaavaehdotuksessa esitetään, että suojaviheralue (EV) poistetaan TY-tonttien 1 ja 2 välistä ja se liitetään osaksi tonttia 1. Kortteleiden numerointia muutetaan siten, että korttelinumero 1217 lakkaa olemasta ja jäljelle jää vain korttelinnumero 1210. Molempia TY-tontteja laajennetaan lisäksi vielä asemakaavaehdotuksessa esitetyllä tavalla.

- Voimassa olevassa kaavassa kortteli 1209 on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Asemakaavamuutoksessa merkintä muutettiin toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Merkintä kuvastaa paremmin alueen nykyistä maankäyttöä ja sallii monipuolisemman yritystoiminnan. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Toimitilarakennusten korttelialueelle voi sijoittua myös palvelun toimitiloja, jos ne luonteeltaan sopivat muun toiminnan yhteyteen. Voimassa olevassa kaavassa kortteli 1207 on TY-aluetta, mutta kaavamuutoksessa alue osoitettiin toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Myös tällä kaavamerkinnän muutoksella pyritään luomaan mahdollisuuksia monipuolisemmalle maankäytölle. Korttelin 1207 tontilla 2 (KTY-alue) on merkintä pilaantuneesta maaalueesta, joka on merkitty kaavaehdotukseen pima-1 tunnuksella: Rakennuspaikan maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kunnostaa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti ennen rakennusluvan myöntämistä. 17 Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialue. Kaavassa on 42 kpl AO-merkinnällä osoitettua omakotitaloille tai paritaloille tarkoitettua tonttia, joista rakentamattomia on kuusi. Tonttien rakennusalan sijainti on merkitty ohjeellisena, rakennusten sijoittelussa on pyritty yhdenmukaisen ilmeen aikaansaamiseen. Korttelissa 1202 on käytetty lisäksi merkintää nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni ohjaamaan rakentamisen sijoittumista tarkemmin. Kerrosluku on osoitettu yhdenmukaisesti kortteleittain ottaen huomioon rakentamisen nykyisen tilanteen. Kerrosluku on I u ½ kaikissa muissa AO-kortteleissa, paitsi korttelissa 1200 kerrosluku on I, ja korttelissa 1206 Rauharannan entisen pappilan tontilla II. Tonttitehokkuusluku on e=0,20 kaikilla AO-tonteilla. ALPY Asuin-, liike-, toimisto-, palvelu ja yleisten rakennusten korttelialue. Rauharannan entinen pappila on kaavoitettu merkinnällä ALPY asuin-, liike-, toimisto-, palvelu ja yleisten rakennusten korttelialueeksi. Tontilla sallitaan siten asuminen, liike- ja toimistotilat, yksityisten palvelujen sekä julkisen hallinnon ja palvelujen järjestäminen. Rakennusoikeutta tontilla on jäljellä 3 440 k-m 2. Uudisrakentamisena tontille saa sijoittaa esimerkiksi kaksi uutta asuin- tai majoitusrakennusta sekä uuden saunarakennuksen rantasaunan lähelle. Rakentamisen sijoittumista kaavassa ohjataan siten, että uudisrakentamisen tulee sijoittua tontin länsipuolelle. Tontin reunaalueille on lisätty mm. tiilirakenteisen rivitalon käsittävät sitovat rakennusalat. Rannan lähelle saa rakentaa ainoastaan saunarakennuksen. Valion tontin puoleiselle rajalle on merkitty aitausvelvoite. Alueen tehokkuusluku on e = 0,20 ja kerrosluku II. Lisäksi tonttia koskevat seuraavat suunnittelumääräykset;

/s Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen uudisrakentamisen tulee sopia sijainniltaan, korkeudeltaan, muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään alueen suojeltuun rakennuskantaan sekä rantamaisemaan. 18 sr-5 rt-2 KTY Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet ja luonne tulee säilyttää. Korjaus- ja muutostöistä on kuultava museoviranomaisia. Rauharannan entisen Pappilan tontin piha-alue tulee suunnitella, käsitellä ja säilyttää puutarhamaisena. Piha-alueen, istutusten, rakennusten ym. tulee olla alkuperäiseen kokonaisuuteen soveltuvia. Toimitilarakennusten korttelialue. Kortteli 1209 sekä osa korttelista 1207 on merkitty kaavaan KTY-merkinnällä. Alueelle voidaan siten rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia sekä niiden yhdistelmiä. KTY-kortteleihin voi sijoittua myös palvelun toimitiloja, mikäli ne luonteeltaan sopivat muun toiminnan yhteyteen. KTY-kortteleiden Äänekoskentien puoleiseen reunaan on lisätty istutettava puurivi-merkintä sekä näkemäalueet Rotkolantien ajoneuvoliittymien kohdille nä-kaavamerkintää käyttäen. Kortteleiden tehokkuusluku on e=0,40 ja kerrosluku II. T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Korttelissa 1206 sijaitseva Valion tontti on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Kaikki tonttia koskevat suunnittelumääräykset on lueteltu sivulla 16. Rakentaminen alueella määräytyy korotetun tehokkuusluvun e=0,50 mukaan. Kerroslukumerkintä on poistettu kokonaan ranta-aluetta lukuun ottamatta. Siellä kerrosluku on I. Valion tonttia koskee lisäksi seuraava suojelumääräys; s-3 Suojeltava alueen osa, jolla olevaa liito-oravan kannalta arvokasta puustoa ei saa kaataa eikä muuten vahingoittaa. TY Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kaavassa esitetään, että suojaviheralue (EV) poistetaan TY-tonttien 1 ja 2 välistä ja suojaviheralue liitetään osaksi tonttia 1. Kortteleiden numerointia muutetaan niin, että korttelinumero 1217 poistetaan ja jäljelle jää vain korttelinumero 1210. Molempia TY-tontteja laajennetaan lisäksi vielä asemakaavaluonnoksessa esitetyllä tavalla. TY-merkinnän ympäristövaikutuksia on täsmennetty vielä ehdotusvaiheessa seuraavasti: Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, hajua tai muuta ilman pilaantumista. Korttelin tehokkuusluku on e=0,40 ja kerrosluku II. Muut alueet

19 VL vk LT LV EMT Lähivirkistysalue. Rotkolan asuinalueella sijaitseva kangasmetsä, jonka puusto on yhtenäistä, uudistusiän ylittänyttä männyn ja kuusen sekapuustoa. Varttuneita koivuja ja haapoja kasvaa metsässä yksittäin. Tiestöä alueella ei ole, muutamia leikkipuistoon johtavia metsäpolkuja lukuun ottamatta. Leikkipuisto. Rotkolan asuinalueella lähivirkistysalueen yhteydessä sijaitseva leikkipuisto, johon kuuluu hiekkapohjainen urheilukenttä. Yleisen tien alue. Kaavoitettavan alueen halki kulkeva Äänekoskentie, Äänekosken ja Suolahden välinen seututie (642). Venesatama/venevalkama. Keiteleen rannalla sijaitseva venevalkama. Venevalkamaa on kaavassa laajennettu Valion tontin puolelle. Venevalkaman alkuperäinen koko on noin 1 095 m 2, laajennuksen jälkeen venevalkaman alueen kooksi tulee noin 2 704 m 2. Rantaviivaa alueella on noin 54 metriä. Mastoalue. Alueella on TeliaSonera Finland Oyj:n masto, joka on otettu käyttöön vuonna 2009. EV mt15 Suojaviheralue. Kaavassa on kaksi suojaviheraluetta. Ensimmäinen on kortteleiden 1210 ja 1208 välissä, jossa se toimii suojavyöhykkeenä TY-tonttien ja AO-tonttien välissä. Toinen on Äänekoskentien ja Valiontien kulmauksessa. Suojaviheralueelle on suunniteltu mainostornin sijoittamista seuraavan suunnittelumääräyksen mukaisesti; Rakennusala, jolle saa sijoittaa mainostornin. Luku ilmoittaa rakennelman suurimman sallitun korkeuden. 7 KAAVAN VAIKUTUKSET 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole merkittävää sosiaalista vaikutusta, koska suunnittelun lähtökohtana on pidetty olemassa olevan tilanteen mukaista maankäyttöä. Kaavatalouden kannalta suunnittelualue on edullinen, kunnallistekniikan osalta suunnittelualue sijaitsee hyvällä paikalla olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja rakentamattomien tonttien uudet rakennukset voidaan liittää tiiviisti alueen kunnallisteknisiin verkostoihin. Kaavalla voi olla merkittävää yhdyskuntataloudellista vaikutusta; se luo kaavalliset edellytykset merkittävälle työpaikkatoimintojen laajennukselle esimerkiksi Valion tontilla. 7.2 Liikenteelliset vaikutukset Kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset autoliikenteen osalta eivät ole merkittäviä kaavamuutoksen pohjautuessa nykyiseen katu- ja tieverkkoon sekä liittymäjärjestelyihin. Rotkolan alueelta on hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet sekä Äänekosken että Suolahden taajamiin. Juustotien osalta uudet tiejärjestelyt ja liittymän poistuminen parantavat liikenneturvallisuutta. Valion tontin uusi ohjeellinen ajoyhteys vanhalle pappilalle muodostaa turvallisen ja toimivan kulkuyhteyden uudelle tontille. Ajoyhteys poistaa siten vanhan sikalan kulmalta

Valion tontin läpi tapahtuvan liikennöinnin uudelle tontille, mikä rauhoittaa liikennettä siltä osin ja alue jää pelkästään tehtaan sisäisen liikenteen käyttöön. 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos luo edellytykset rakennusinventoinnissa merkittäviksi rakennuksiksi määriteltyjen Rauharannan vanhan pappilan rakennusten säilymiselle, rakennukset on merkitty suojelukohteiksi. 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutos ei ole aiheuttamassa kielteisiä vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna luonnon ja luonnonympäristön kannalta. Valion tontille kaavaan on lisätty merkintä s-3 luontoselvityksen yhteydessä havaittua liito-oravan reviiriä suojelemaan. Alueella olevaa liito-oravan kannalta arvokasta puustoa ei saa kaataa eikä vahingoittaa. 20 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman. Äänekoskella 22.11.2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Kaavasuunnittelija OLLI KINNUNEN Olli Kinnunen NINA MARJONIEMI Nina Marjoniemi