KORTTELIN 41 JA 42 ASEMAKAAVAN MUUTOS, SUOLAHTI

Transkriptio

1 KORTTELIN 41 JA 42 ASEMAKAAVAN MUUTOS, SUOLAHTI KAAVASELOSTUS LUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 27. PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: 34. kaupunginosan kortteleita 41 ja 42 sekä katu-, puisto- ja maisemanhoitoalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 34. kaupunginosan korttelit 41 ja 49 (osa) sekä lähivirkistys-, erityis- ja katualueita. Kaava-alueen sijainti Suunnittelun kohteena on Suolahden taajamassa Vaneritehtaankadun varrella sijaitsevat teollisuustontit ja niihin rajautuva Saunalahdenpuisto. Suunnittelualue sijaitsee Tippalan kaupunginosassa n. 1 km Suolahden keskustasta luoteeseen. Kaavan nimi Kortteleiden 41 ja 42 asemakaavan muutos, Suolahti Kaavan päiväys Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Suunnitteluavustaja Paula Junikka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa Ilmoitus vireilletulosta (Sisä-Suomen lehti) Nähtävillä Kaavaluonnos (MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto..20

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan tavoitteet Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Selvitykset ja suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksyminen ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN VAIKUTUKSET Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja maisemaan ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake

4 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksella on laajennettu teollisuustontteja puistoalueelle sekä liitetty osa Vaneritehtaankadusta osaksi suunnittelualueen pohjoispuolella olevaa korttelia 49. Lisäksi voimassa olevan asemakaavan kaksi korttelia on yhdistetty kortteliksi 41. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan myös maisemanhoitoalueiden kaavamääräyksiä sekä katu- ja ajoyhteyksien tarpeellisuuksia. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muuttaminen on tarpeen vuokrasopimusten ja tonttialueiden rajausten täsmentämiseksi ja samalla selvitetään nykyisten kortteleiden laajentamismahdollisuudet. Lisäksi arvioidaan asuntojen rakentamista teollisuusalueella Kumpuniemen puunjalostusteollisuuden alueen läheisyyteen. 3.2 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueeseen kuuluu Kumpuniemen teollisuusalueen vieressä olevaa Saunalahdenpuisto sekä teollisuustontteja. Asemakaavan muutoksen pinta-ala on n. 8,4 ha. Suunnittelualueen korttelit 41 ja 42 ovat kaupungin omistamaa teollisuusaluetta. Korttelissa 41 sijaitsee kahdella kaupungin vuokraamalla tontilla varastorakennuksia. Suunnittelualueen itäosan rakentamaton kortteli 42 on harvennettua koivikkoa. Korttelien ympärillä on luonnontilassa olevaa Saunalahdenpuistoa, jonka pohjoisreunalla on kevyen liikenteen Rantaraitti sekä Kumpuniemen teollisuusaluetta. Saunalahdenpuiston läpi kulkee sähkölinja. 3.3 Luonnonympäristö Suunnittelualue rajoittuu luonnontilassa olevaan puistoon. Teollisuustonttien takana oleva puistoalue on hoitamatonta alavaa kosteikkoa, jonka puusto on harvahkoa ja koivuvaltaista. Puistoalueen itäosa on kaunista harvennettua koivikkoa. 3.4 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen korttelissa 41 sijaitsee kahdella kaupungin vuokraamalla tontilla varastorakennuksia. Alueen pohjoispuoli rajoittuu Kumpuniemen vaneritehtaan teollisuustonttiin. Suunnittelualueen etelä- ja lounaispuolella on Vaneritehtaankatu, jonka vieressä on puunjalostusteollisuusalueelle johtava rautatie. 3.5 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Äänekosken kaupungin omistuksessa, mutta pohjoisosassa on osa yksityisen yrityksen omistamaa aluetta. 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A, vaalean-ruskea alue) ja teollisuus- ja varastoaluetta (t, harmaa ympyrä). Alue on kaupunkikehittämisen kohdealuetta (kk2, Äänekosken kaupunkialue). Alueen länsipuolella on keskustatoimintojen alakeskusaluetta (ca) ja eteläpuolella rautatie.

5 5 KUVA 1. Ote Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmästä, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella nuolella. Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen valmisteluvaiheen aineisto on ollut nähtävillä ja ehdotusluonnos asetettiin nähtäville maaliskuussa Varsinainen kaavaehdotus asetetaan nähtäville kesällä 2017 ja se on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuuston syyskokouksessa Ehdotusluonnoksessa alue on monipuolista työpaikka-aluetta (harmaa/vaalean punainen ympyrä), seudullisesti merkittävää tiivistettävää aluetta (ruskea ruuturasteri), suunnittelualue kuuluu biotalouteen tukeutuvaan alueeseen (kellertävä väri) ja on seutukeskuksen aluetta (ruskea ympyrä). Suolahden keskusta on osoitettu keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). KUVA 2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen ehdotusluonnoksesta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella nuolella.

6 4.2 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Suolahti 2020 osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Suunnittelualueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta (T, TY), lähivirkistysaluetta (VL), johon on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti (palloviiva) ja sähkölinja. Suunnittelualueen reunassa kulkee kokoojakatu (kk). 6 KUVA 3, Ote Suolahti 2020 osayleiskaavasta, likimääräinen sijainti osoitettu punaisella katkoviiva 4.3 Asemakaava Suunnittelualueen asemakaava on vahvistettu Voimassa olevassa kaavassa korttelit 41 ja 42 ovat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY-1). Tonteille on osoitettu rakennusala (t), jolle saa rakentaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuusrakennuksia ja rakennusala (a), jolle saa rakentaa yhden asunnon tonttia kohti. Suunnittelualueella on Saunalahdenpuistoa (VP), johon on osoitettu sähkölinja (vaara-alue). Suunnittelualueen pohjoisosassa on maisemanhoitoaluetta (EM), joka kunnostetaan ja varustetaan maiseman osaksi erityissuunnitelman mukaan. Vaneritehtaankadun rautatien puoleiselle reunalle on osoitettu alue, jolla on säilytettävä tai istutettava puista ja pensaista tiheä reunavyöhyke.

7 7 T-1 III KUVA 4, Ote ajantasa-asemakaavasta 4.4 Selvitykset ja suunnitelmat Kaavamuutoksessa huomioidaan Suolahti 2020 osayleiskaava-aineisto, laaditut rakennusinventoinnit ja luontoselvitykset. Kaavatyön yhteydessä ei ole tarpeen tehdä erillisiä selvityksiä. 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Teollisuustonttien rajauksia tarkistetaan vuokra-alueet huomioiden ja samalla selvitetään rakentamattomien kortteleiden laajentamismahdollisuudet ja yhdistämiset. Lisäksi arvioidaan asuntojen rakentamista teollisuusalueella Kumpuniemen puunjalostusteollisuuden alueen läheisyyteen. Asemakaavan muutos on käynnistetty kaupunginhallituksen päätöksellä Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianomaiset Keski-Suomen ELY- keskus Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta

8 Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävillä olovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Kaavan nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ( ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja sitä on tarkistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot). Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti neuvottelua Keski-Suomen ELY-keskukselle (os. Keski-Suomen ELY-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, Jyväskylä) OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 5.3 Luonnosvaihe Luonnosvaiheen kuulemista varten kaavaluonnosaineisto asetetaan nähtävillä kaupungin ilmoitustaululle, kaavoitusyksikköön (kaupungintalon III kerros) ja kotisivuille. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Äänekosken Energia Oy:ltä, tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. Kaavaluonnosaineisto on nähtävillä välisen ajan (MRA 30 ). 5.4 Ehdotusvaihe Ehdotuksena kaava asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi xx.xx. xx.xx.2017(mra 27 ). 5.5 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan muutoksella laajennetaan ja yhdistetään teollisuustontteja Kumpuniemen teollisuusalueen läheisyydessä. Asemakaavan muutoksessa erillään olevat korttelit on yhdistetty ja tontteja on laajennettu takaosastaan vaneritehtaalle johtavan sähkölinjan suuntaan. Kortteleista on poistettu asuntojen rakentamismahdollisuus toteutuneen rakentamistilanteen ollessa teollisuuspainotteista ja alueen sijaitessa runsaasti raskasta liikennettä välittävän kadun varrella. Uusi kaava mahdollistaa alueelle yhdestä kolmeen uuden yrityksen sijoittumisen riippuen myöhemmin laadittavasta tonttijaosta. Vaneritehtaan tonttiin on liitetty voimassa olevassa asemakaavassa katualueeksi merkitty Vaneritehtaankadun osa Siltakadun liittymästä vaneritehtaalle päin sekä puisto- (VP) ja maisemanhoitoalueeksi (EM) osoitettu alue rautatien ja nykyisen katualueen välistä. Väylällä ei ole tarvetta katualueena yleiseen ajoneuvoliikenteeseen Siltakadun liittymästä tehtaalle päin. Lisäksi järjestelyllä saadaan korttelin 41 pohjoisin tontti yhdistetyksi suoraan vaneritehtaan tonttiin, mikä helpottaa teollisuuden liikennemahdollisuuksia alueella (mm. trukkiliikenne). Kaavaan on lisätty Saunalahdenpuiston pohjoisreunaa pitkin kulkeva suosittu kevyen liikenteen väylä, Rantaraitti. Saunalahdenpuiston kaavamerkintä on muutettu rakennetusta puistosta (VP) luonnonmukaisena kehitettäväksi lähivirkistysalueeksi (VL).

9 9 Korttelialueet TY- korttelin 41 pinta-ala on n. 2 ha, jonka voi tarvittaessa jakaa useammaksi tontiksi. Tonttien ohjeelliset rakennusalat on osoitettu kaavaan pääty kadulle päin. TY Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Kerrosluku II ja tehokkuusluku = 0,25 T-1 korttelin 49 (osa) pinta-ala on n. 0,96 ha. Alue on tarkoitus liittää osaksi Kumpuniemen teollisuustonttia, jonka kerrosluku on III ja rakennusoikeus k-m2. Alueen lounaiskulmaan on osoitettu näkemäalue radan ja katualueen kulmaukseen. T-1 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, rakennusalalle saa rakentaa myös voimalaitoksia, joiden kerrosala on yhteensä 2000 k-m² ja teho yhteensä enintään 1000 MW. E-4 Erityisalue, joka kunnostetaan puistomaiseen tilaan erityissuunnitel - man mukaan. Alueen pinta-ala on n. 0,77 ha. Teollisuustonttien laajennuksen jälkeen lähivirkistysalueen pinta-alaksi jää n. 3,6 ha. Lähivirkistysalueen voimajohtojen (110 kv) vaatima 23 m:n suojavyöhyke johtimelta on osoitettu vaara-alue -merkinnällä (va). VL Lähivirkistysalue. Liikenne Äänekoskelle ja Suolahden keskustaan johtava liikenne tapahtuu Vaneritehtaankadulta Siltakatua pitkin Äänekoskentielle tai keskustaan. Kaavassa on osoitettu liittymät Vaneritehtaankadulle korttelissa 41 ja muut osat on merkitty liittymäkielto -merkinnällä. Vaneritehtaankatua on lyhennetty teollisuusalueen suuntaan ja kulku tehtaalle on osoitettu ajoyhteys -merkinnällä. Suunnittelualueen vieressä kulkee teollisuusalueelle johtava rautatie. Näkemäalueet on osoitettu katu- ja T-1 -alueille Vaneritehtaankadun ja radan tasoristeykseen. Muut alueet Pumppaamon sijainti on osoitettu rasitteena kortteliin 41 tontin nro 5 kadunpuoleiseen reunaan. Vaneritehtaankadun eteläreunalle on osoitettu puista ja pensaista tiheä reunavyöhyke. Yleismääräykset Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on istutettava ja hoidettava tai pidettävä luonnontilaisena. Hulevedet tulee hoitaa kiinteistökohtaisilla järjestelyillä tontin omalla alueella. Autopaikkojen vähimmäismäärät: - Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet 1 ap/ työntekijä

10 10 7 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan sosiaalisia ja yhdyskuntataloudellisia sekä liikenteellisiä vaikutuksia, vaikutukset rakennettuun ympäristöön sekä luontoon ja maisemaan. 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavalla on positiivisia yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen uuden rakentamisen mahdollistamisella toteuttaa myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kunnallistekniikan toiminta-alue ulottuu suunnittelualueen läheisyyteen, eikä näin ollen suuria investointeja ole tarpeen tehdä alueiden liittämisestä olemassa olevaan verkostoon. 7.2 Liikenteelliset vaikutukset Yhdyskuntarakenteen liikenteelliset vaikutukset autoliikenteen osalta eivät ole merkittäviä kaavan perustuessa nykyiseen katu- ja tieverkkoon. Tonttien ajoneuvoliittymäkohdat on osoitettu kaavassa ja muilta osin katualueen reunaan tulee ajoneuvoliittymäkielto. Tehtaalle kulkeva liikenne teollisuustontilta on osoitettu ajoyhteys merkinnällä. Jatkossa liikennöinti teollisuustontilta tehtaalle on mahdollista järjestää käyttämättä yleistä katuverkkoa, mikä mahdollistaa mm. rekisteröimättömien työkoneiden liikkumisen tonttien välillä. 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavassa on osoitettu vaatimuksia teollisuusrakennusten TY-korttelialueelle, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä toiminnasta näin ollen ole haitallista vaikutusta Suolahden pohjavesiin. Rakentamisen alueeksi osoitettu alueen osa on pääasiassa teollisuuskäytössä ja luonnontilaista puistoa, eikä rakentamisesta näin ollen katsota olevan suurta haittaa luonnonympäristön kannalta. Teollisuustonttien takaosa on merkitty lähivirkistysalueeksi. 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteen mukaan kaava on hyväksymiskäsittelyssä loppuvuodesta Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Suunnitteluavustaja Paula Junikka