Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi
Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta puuttuu tietoa riittävästä fosforilannoituksesta erilaisilla mailla Perusteita mm. ympäristökorvausjärjestelmän sallituille fosforilannoitusmäärille Toisaalta näkökulmana taloudellisesti järkevä lannoitus Resurssitehokkuuden hengessä lannoitefosforin (ja muiden uusiutumattomien luonnonvarojen) käyttöä on tarkasteltava kriittisesti myös puutarhatuotannossa Kaivataan apua myös vihannesten typpilannoituksen ajoittamiseen 2
Fosforilannoitus ja ympäristö Fosfori merkittävä ravinne vesistökuormituksen takia Valumavesien mukana suomalaisilta pelloilta karkaa fosforia keskimäärin 1-2 kg/ha 1 fosforikilo voi tuottaa vesistössä 1000 kiloa levämassaa Vesistöön päätynyttä fosforia vaikea poistaa Huuhtoutumiseen pellolta vaikuttavat eniten pellon fosforiluku ja pellon kaltevuus Erikoiskasviviljelyssä peltojen fosforiluvut usein korkeita 9.2.2016 3
Viljavuustutkimus ja pellon fosforivarannot Ympäristötuen fosforilannoitusrajat perustuvat viljavuusanalyysin fosforiluokkaan Viljavuustutkimus mittaa helppoliukoisen fosforin pitoisuutta, joka on alle 10 % kasveille käyttökelpoisesta fosforivarannosta Kivennäismaan P-varannot, kun viljavuustutkimuksen P-luku 10-15 mg/l Helppoliukoinen 20 kg P 400 kg Kasveille käyttökelpoinen P Maahan sitoutunut P 1500 kg Savimailla fosforivarannot suurimmat, eloperäisillä mailla pienimmät!
Tutkimushanke v. 2014-2016 1. Vihannesten P-lannoitus (suurin paino!) Eri lajien satovaste fosforilannoitukseen Lannoituksen taloudellinen optimi 2. Vihannesten N-lannoitus N-lannoituksen tarkentaminen, erityisesti jaetun N-lannoituksen optimointi 3. Mansikan P-lannoitus Satovaste ja mykorritsan merkitys Rahoittajat: MMM/Makera, Yara Suomi, Luke Lisätietoja: www.luke.fi/puutarhanp
Vihannesten P-kokeet, Luke 2014-2016 Kasvi Paikkakunta Pellon P- luokka Vertailtavat P-lannoitustasot (kg/ha) sipuli Piikkiö välttävä 0 20 50 100 20 + 10 (startti)* sipuli Piikkiö korkea 0 5 15 30 sipuli Mikkeli välttävä 0 20 50 100 20 + 10 (startti) keräkaali Piikkiö välttävä 0 20 50 100 20 + 10 (startti)* keräkaali Piikkiö korkea 0 5 15 30 keräkaali Mikkeli välttävä 0 20 50 100 20 + 10 (startti) *Starttilannoitus (Ferticare) mukana Piikkiössä vain v. 2015 Kaalit hyönteisverkon alle Mikkelissä. Piikkiön kokeita v. 2014. 6
Vihannesten P-kokeet tiloilla v. 2014-2015 2014 Maakunta Pellon P-luokka Vertailtavat P-lannoitustasot (kg/ha) keräkaali Satakunta korkea 0 30 porkkana Satakunta arv. korkea 0 20 porkkana* Häme korkea 0 25 porkkana* Pohjois-Savo hyvä 0 40 porkkana* Pohjois-Savo hyvä 0 27 mukulaselleri V-Suomi välttävä 30 76 *Tilakokeet toteutettu yhteistyössä EKOkas-hankkeen kanssa. 2015 Maakunta Pellon P-luokka Vertailtavat P-lannoitustasot (kg/ha) varhaiskaali V-Suomi korkea 0 10 porkkana V-Suomi välttävä 0 40* porkkana Etelä-Savo tyydyttävä 0 20 mukulaselleri V-Suomi hyvä-korkea 0 30 7
Lannoituskokeissa tehdyt mittaukset Maan viljavuus keväällä ja syksyllä Kasvianalyysi kesä-heinäkuussa Sato Ravinteiden otto Sipulikokeissa maan liukoisen fosforin seuranta (v. 2014 Piikkiö, v. 2015 Piikkiö ja Mikkeli) Osassa kokeita varastokestävyyden seuranta
Kaalikokeet viljeltiin hyönteisverkon alla Verkko avattiin lisälannoitusta ja rikkakasvien torjuntaa varten 3-4 kertaa kesän aikana V. 2014 kaalikoiongelmaa, v. 2015 ei tuholaisongelmia 9
Keräkaalin satotulokset v. 2014 Keräkaalin sato, tn/ha 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 20 + 10 0 20 30* 50 100 0 20 50 100 0 5 15 30 0 30 Mikkeli Piikkiö Piikkiö Tilakoe P-luku 5-9 5-8 20-32 33-43
Kaalin P-kokeiden satotulokset 2015, Piikkiö (kg/m 2 ) 1000 kg/ha 2015 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 20 20+10 50 100 0 20 20+10 50 100 0 5 15 30 Mikkeli, välttävä P Piikkiö, välttävä P Piikkiö, korkea P 11
Keräkaalin fosforitase v. 2014 Piikkiön kokeissa Fosforin peltotase (kg/ha) = P-lannoitus (kg/ha) sadon P-sisältö (kg/ha) P-tase (kg/ha) Maan P-luokka välttävä P-tase (kg/ha) Maan P-luokka korkea 80 80 60 60 40 40 20 20 0 0-20 -20-40 0 20 50 100 P-lannoitus (kg/ha) -40 0 5 15 30 P-lannoitus (kg/ha) 12 9.2.2016
Sipulit kasvoivat erinomaisesti Mikkelin sipulisatoa v. 2014 13
Sipulin satotulokset v. 2014 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 20 + 10 Sipulin kokonaissato, tn/ha 0 20 30S 50 100 0 20 50 100 0 5 15 30 Mikkeli Piikkiö Piikkiö P-luku 6-8 5-8 31-42
Sipulin P-kokeen sato, Piikkiö, matalan P-luokan koe (savimaa) 1000 kg/ha 80 Sipulin kokonaissato v. 2015 70 60 50 40 30 20 10 0 0P 20 P 20+10P 50P 100P 0 20 20+10 50 100 0 5 15 30 Mikkeli, välttävä P Piikkiö, välttävä P Piikkiö, korkea P Koepaikka, maan P-luokka ja P-lannoitus (kg/ha) 15
Hietamaan (korkean P-luokan) sipulikoe, Piikkiö Muutamissa ruuduissa (P-tasot 5 kg/ha ja 15 kg/ha) lehtien kärkien kellastumista ja heikompi kasvu. Muuten kasvu todella rehevää. 16
Maan liukoisen fosforin seuranta Piikkiön sipulikokeissa v. 2014 Liuk. P, mg/l maata 7.5. 14.5. 21.5. 28.5. 4.6. 11.6. 18.6. 25.6. 2.7. 9.7. 16.7. 23.7. 30.7. 6.8. Liuk. P, mg/l maata 7.5. 14.5. 21.5. 28.5. 4.6. 11.6. 18.6. 25.6. 2.7. 9.7. 16.7. 23.7. 30.7. 6.8. 45 30 15 15 P0 P100 10 Savimaa, P-luku 5-8 15 10 Hieta, P-luku 31-42 P0 P30 5 5 0 0 Pvm Pvm Lannoituksen vaikutus lyhytaikainen Koko kasvukauden ajan fosforia vähintään 3 mg/l maata, jonka pitäisi riittää kasvin tarpeisiin
Liukoisen fosforin seuranta v. 2015 sipulikokeissa Lannoituksen vaikutus yleensä lyhytaikainen Vanhat varastot vaikuttavat enemmän kuin kevätlannoitus 18 Teppo Tutkija 9.2.2016
Sipulin lehtien P-pitoisuus kesäkuussa 2015 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 0.0 Sipulin lehtien P-pitoisuus kesäkuussa (g/kg ka) 0 5 15 30 0 20 30 50 100 0 20 30 50 100 Piikkiö, hieta Piikkiö, savi Mikkeli 19 Kasvianalyysin (Megalab) tulkinnassa riittävän P- pitoisuuden ohjearvo sipulilla 2,5 g/kg ka eli pitoisuudet alhaisia, kuten edellisenä vuonna.
Satotulokset porkkana 2014 Porkkanasadot hyvin vaihtelevia eri koepaikoilla v. 2014 Kolmella koepaikalla neljästä fosforilannoitus lisäsi satoa noin 10 %, yhdellä ei vaikutusta Ero ei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä Kuopio, 24.9.2014
Porkkanan satotulokset v. 2014 Kokonaissato, tn/ha 80 70 60 50 40 30 20 10 0 P0 P20 P0 P25 P0 P27 P0 P40 P-luokka arv.korkea korkea korkea hyvä
g/kg kuiva-ainetta Porkkanan lehtien P-pitoisuudet v. 2014 Lehtien P-pitoisuus heinäkuussa 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 P0 P20 P0 P25 P0 P27 P0 P40 Kasvianalyysin tulkinnassa riittävän P- pitoisuuden ohjearvo 3,0 g/kg ka.
Porkkanan satotulokset v. 2015 Kasvianalyysi/ heinäkuu P-pit. (g/kg ka) Kokonaissato (tn/ha) P-lannoitus Tila 1 P0 4.82 75.6 P40 sij. 76.8 P40 haja 4.78 77.5 Tila 2 P0 3.4 62.8 P20 2.9 62.9 Kasvianalyysin tulkinnassa riittävän P-pitoisuuden ohjearvo 3,0 g/kg ka. 23
Mukulasellerin P-lannoituskoe 2015 Fosforilannoituksella 33 % sadonlisä verrattuna ilman fosforia lannoitettuun! V. 2014 tulosten mukaan selleri kuluttaa runsaasti fosforia (pitoisuus korkea mukulassa) P-lannoitus (kg/ha) Sato (tn/ha) Mukulan keskipaino (kg) 0 29.5 0.71 30 39.3 0.94 24
Fosforilannoituskokeet jatkuvat vielä v. 2016 Taloustarkastelu on tulossa mukaan Esim. Fosforilaskurin laajennus puutarhakasveille www.luke.fi/kasper -> Fosforilaskuri Tai dynaamisempi tarkastelu, jossa otetaan huomioon viljelykierto Tulkintojen ja johtopäätösten aika on, kun kaikki tulokset olemassa 25 Teppo Tutkija 9.2.2016
Mitä opittu tähän mennessä? Fosforilannoituksen vaikutukset vihannesten satoon pienempiä kuin ennalta odotettiin mutta eivät olemattomia! Pellon fosforivarannoilla huomattava merkitys Onko fosforin käyttö pelkkänä starttilannoitteena tulevaisuutta? Kasvianalyysin tulosten tulkinnasta tarvitaan vielä lisää tietoa Oleellista ravinteiden tehokkaan hyödyntämisen kannalta kasvin hyvä sato Painopiste tulisi olla maan kasvukunnon parantaminen eli ongelmien ehkäiseminen 26
2015 keräkaalin typpilannoituksen tarkentaminen, kokeet Piikkiössä ja Köyliössä, lajike Lennox Kokeen tarkoituksena selvittää GreenSeeker-mittauksen (kasvuston väri), liukoisen typen mittauksen ja typpimallien mahdollisuuksia typpilannoituksen tarkentamisessa kasvukaudella Liukoisen typen mittaus kuvaa alkukasvukaudella maan typpitilaa hyvin, myöhemmin kasvuston typen otto on niin suurta, että mittaustulokset osoittavat hyvin pientä typpimäärää GreenSeeker-mittaus ei erottanut riittävän hyvin typpitilaltaan vaihtelevia kasvustoja (kasvianalyysissä erot tulivat näkyviin) -> sopisiko paremmin jollekin muulle vihanneslajille? 27
28 Teppo Tutkija 9.2.2016