NOKIAN KAUPUNKI Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma 2007-2009 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 8.12.2007
Nokian kaupunki Talousarvio 2007 Taloussuunnitelma 2007-2009
Kannen kuvat: Maria Mäntynen Taitto: Marita Gröndahl Painopaikka: Nokian kaupungin keskustulostamo 2007
SISÄLLYSLUETTELO I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT 5 1. Visio Nokia 2016 5 2. Kehittämisstrategiat 5 3. Vision ja strategioiden toteutumisen seuranta 8 4. Menestystekijät ja johtamisen kohteet sekä tavoitetasot vuodelle 2007 10 II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset perustelut 13 2. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut 14 3. Lopputulos numeroina 18 4. Talousarvion sitovuus 19 5. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 21 5.1. Hallintokeskus 23 Tampereen aluepelastuslaitos 33 5.2. Perusturvakeskus 33 5.3 Kasvatus- ja opetuskeskus 43 5.4. Kulttuurikeskus 57 5.5. Liikunta- ja nuorisokeskus 61 5.6. Tekninen keskus 67 6. Tuloslaskelma 93 7. Investoinnit 95 8. Rahoituslaskelma 98 Sivu LIITTEET: Kaupunginvaltuuston talousarviopäätös Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet
I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Nokian kaupungin strategiaa uudistettiin vuoden 2005 aikana. Strategiatyö on antanut jo suuntaviitat vuoden 2007 talousarviolle ja lähivuosien taloussuunnitelmalle. 1. Visio Nokia 2016 Nokia on vetovoimainen ja taloudellisesti vakaa kaupunki, jonka menestys perustuu vahvaan teollisuuteen ja yritystoimintaan. Nokialaiset asuvat viihtyisässä kaupungissa, jossa hyvää elämää tukevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti. Nokia on elinvoimainen ja aktiivinen yhteistyökumppani kuntakentän muutoksissa. 2. Kehittämisstrategiat 2.1 Kustannustehokkaasti tuotetut palvelut Nykytila Tampereen seutukunnalla ollaan siirtymässä palveluiden tuottamisessa vaiheeseen, missä seutuhallinto koordinoi palveluyhteistyön kehittämistä. Seutuyhteistyö kehittää samalla kunnan omaa palvelutuotantoa vertailujen ja vuorovaikutuksen avulla. Seutuyhteistyö lisää myös edellytyksiä palveluiden vaihtoehtoisten tuottamistapojen käyttöönotolle. Seutuyhteistyötä palveluiden tuottamisessa kehitetään kuntien tarpeista käsin. Seutukunta nähdään myös luontevana palvelumarkkinoiden kehittämisalueena. Palveluiden tuottamismalli voi muuttua kesken strategiakauden kunta- ja palvelurakenne muutosten käynnistyttyä. Strategiakautena palveluiden kehittämiseen kohdistuu kovia kehittämispaineita; hallituksen suunnittelema palvelurakenneuudistus sekä kuntarakenneuudistus toteutunee tämän ajanjakson aikana. Sen lisäksi tulee huomioida kuntien oma tarve muuttaa palveluiden tuottamistapoja kustannus- ja tehokkuussyistä. Kuntien tehtävä on tulevaisuudessakin vastata palveluiden laadusta ja saatavuudesta. Palveluiden tuottaja voi olla jokin muukin kuin kunta. Yksityiset palvelualan yritykset ja kolmas sektori on kannustettava nykyistä laajemmin tuottamaan palveluita. Tulevaisuudessakin palveluiden kustannusten vertaaminen ja palveluiden tilaaminen pysyy kunnan 5 omassa kontrollissa. Tämä edellyttää kunnissa tilaajaosaamisen vahvistamista. Johtamisen kohteet 1. Asiakaslähtöisiä ja laadukkaita palveluita järjestetään seudullisesti yhteistyössä, lähipalvelut tuotetaan paikallisena tuotantona 2. Seutuyhteistyö perustuu tasavertaisuuteen, ja osallistuminen eri hankkeisiin pohjautuu kunnan omaan tarpeeseen 3. Palvelumarkkinoita kehitetään seudullisesti 4. Luodaan seudullinen seurantamalli, missä kiinnitetään erityisesti huomiota kustannustehokkuuteen. Mallin avulla saadaan ennakointitietoa palvelujen tuotantotapojen kannattavuudesta. Tavoitteet johtamisen kohteille visiokauden loppuun saakka Sisäasiainministeriön kaavailema palvelurakenneuudistus sekä kuntarakenneuudistus vauhdittavat kuntayhteistyön järkiperäistämistä. Verkostojärjestelmän kehittäminen kuntien välillä on tärkeää. Samalla on pohdittava, miten kuntien välistä yhteistyötä voidaan toteuttaa taloudellisesti niin, etteivät yhteistyön hyödyt huku hallinnoimisesta ja verkostoitumisesta aiheutuneisiin kuluihin. Visiokauden loppuun mennessä on saatu aikaan toimiva järjestelmä tuottaa keskeisiä kuntien palveluita yhteistyössä. Yhteistyöllä on saavutettu säästöjä hajautettuun järjestelmään verrattuna. Kustannusten kehitystä toimintojen osalta pystytään seuraamaan ja vertaamaan. 2.2 Osaaminen Tässä strategiassa osaamisen tarkastelu on rajattu kaupunkiorganisaatioon. Nykytila Nokian kaupungissa on aloitettu strateginen ohjaus, mutta se ei ole vielä täysin jalkautunut valmiutena strategiseen ajatteluun kaikilla organisaatiotasoilla. Organisaatiorakenne on ollut vuosia lähes muuttumaton, joten uuden toimintakult-
tuurin mukanaan tuomiin haasteisiin ei ole ollut tarvetta vastata. Nykytilanteessa tarvittava osaaminen on hallinnassa, mutta tulevaisuudessa tarvittavaa visioon pohjautuvaa osaamista ei ole määritelty. Ei myöskään sitä, mitä toimenpiteitä tavoitetilan saavuttamiseksi tarvitaan. Henkilöstön osaamistason kartoitus on aloitettu muun muassa atk-osaamisen alueella ja sen perusteella on järjestetty koulutusta. Tämänkaltainen toiminta ei ole kuitenkaan riittävän laajaa ja kaikkia osaamisalueita kattavaa. Kaupungissa on myös aloitettu henkilökohtaiset arvioinnit, joilla vaikutetaan henkilöstön palkkaukseen. Tämä työ on vasta alkuvaiheessa ja osaamisen palkitseminen ei vielä saavuttanut sitä mittaa, että järjestelmää voitaisiin pitää kannustavana. Johtamisen kohteet: 1. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky aloitteellisuus ja työtyytyväisyys 2. Organisaation rakenteiden, prosessien ja kulttuurin kehittäminen strategisena kokonaisuutena, strategioiden jalkauttaminen käytäntöön 3. Tulevaisuuden osaamisvaateiden tunnistaminen ja henkilöstökoulutuksen tehostaminen 4. Ydintoimintoihin liittyvän hiljaisen tiedon hyödyntäminen ja uudistuminen Tavoitteet johtamisen kohteille visiokauden loppuun saakka: 6 Organisaatio ja henkilöstö ovat kyenneet irrottautumaan vanhasta ja henkilöstö toimii hyvässä vuorovaikutussuhteessa uudessa toimintaympäristössä. Osaamisen ylläpito ja laajentaminen joustavat palvelutarpeiden ja toimintaympäristöjen muuttuessa. Nokian kaupunkiin on luotu johtamis- ja ohjausjärjestelmä, joka kehittää osaamista jatkuvasti ja joka tukee myös henkilöstön itseohjautuvuutta. Strategiset tavoitteet osaamistarpeiden osalta asetetaan yhteistyössä virkamiesten ja luottamusmiesten kanssa. Organisaatiossa osataan käyttää tehokkaasti prosesseja hyödyksi siten, että kuntalaiset saavat palvelunsa edullisemmin ja tehokkaammin. Toiminnan ja arviointijärjestelmän mittaamisessa käytetään tasapainotettua mittaristoa. Koulutuksessa ja muissa toimintaympäristöissä on ymmärretty yrittäjyyskasvatuksen merkitys työntekijöiden osaamisen ja yritystoiminnan kehittämisen tukijana. Kansainvälistymisestä aiheutuvat muutostarpeet osataan ottaa huomioon palveluita järjestettäessä. Visiokauden lopussa organisaatiossa on lisätty strategisen ajattelun valmiuksia kaikilla organisaatiotasoilla. Lisäksi on kartoitettu mitä ja miten kuntalaisten palveluja aiotaan tulevaisuudessa järjestää ja kehittää. Osa palveluista järjestetään seudullisina palveluina hyödyntäen olemassa olevaa osaamista sekä osaamista kehitetään uudistuvan palvelutarjonnan vaatimusten mukaisesti. 2.3 Kaupunkiympäristö Nykytila Nokia on entistä selkeämmin osa Tampereen seutua. Työmatkaliikenne seutukunnalla on vilkasta. Tällä hetkellä seudun liikenneverkon taso ei ole tyydyttävä, mutta siihen on tulossa korjausta. Nokia on viime vuosina kasvanut voimakkaasti: Nokian uudet asuinalueet ovat tavoiteltuja, tonttien hakijoita on aina huomattavasti enemmän kuin tontteja on tarjolla. Uudet asuinalueet ovat viimeisteltyjä ja korkeatasoisia, myös vanhoja alueita kunnostetaan määrärahojen puitteissa. Asukasluvun kasvun ja vilkkaan elinkeinoelämän seurauksena liikenne on kasvanut ja siihen verrattuna liikenneturvallisuus Nokialla ei ole tyydyttävällä tasolla. Tällä hetkellä suurelta osaa haja-asutusaluetta puuttuu vesihuolto. Vesihuollon kehittämiseksi on hyväksytty vesihuollon kehittämissuunnitelma. Tampereen seudun jätevedet puhdistetaan useassa puhdistamossa. Luonnonympäristö on Nokian suuri vetovoimatekijä. Ympäristön tila on hyvin kartoitettu ja arvokkaimmat kohteet ovat suojelun piirissä. Ilman laatu on hyvä tilapäisiä hajuhaittoja lukuun ottamatta. Johtamisen kohteet 1. Suunnitellusti toteutettu teollisuusja asuntotonttitarjonta 2. Valtatie-3:n infrastruktuurin rakentaminen 3. Liikenneturvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen 4. Vesihuollon kehittäminen
Tavoitteet johtamisen kohteille Väkiluvun kehitys on rajattu noin prosenttiin vuodessa. Tämä on merkinnyt noin 300 asukkaan vuosittaista muuttovoittoa. Kaupunki on pystynyt luovuttamaan noin 50 omakotitonttia vuosittain. Lisäksi kaavoituksella on turvattu myös kerrostalotonttien tarjonta. Yksityisten omistamaa maata on kaavoitettu yhdyskuntarakennetta tiivistävillä alueilta. Liike- ja teollisuustontteja on luovutettu Porintien pohjoispuoliselta alueelta, josta on tullut seudun vetovoimaisin elinkeinoalue. Liikenne Tampereen seudulla on sujuvaa. Valtatie-3 ja siihen liittyvät kokoojakadut on rakennettu. Liikenneturvallisuudessa on panostettu erityisesti kevyenliikenteen turvallisuuteen ja liittymien toimivuuteen. Liikenneturvallisuuden parantuminen on osaltaan tulosta hyvin tehdystä asennekasvatustyöstä. Tätä työtä on tehty yhdessä koululaitoksen, poliisin ja liikennesuunnittelun kanssa. Kaavoituksessa on otettu johdonmukaisesti huomioon myös joukkoliikenteen tarpeet. Vesistöjen tilaan ja ilman laatuun kiinnitetään huomiota. Kaupungin yleisilme on huoliteltu ja kaikessa rakentamisessa huomioidaan esteetön kulku. Myös rantojen siisteyteen on panostettu. Haja-asutusalueet ovat vesijohdon piirissä. Seudullista vesihuoltoyhteistyötä on tiivistetty naapurikuntien kanssa, millä taataan puhtaan veden riittävyys ja jätevesien asianmukainen puhdistaminen. 2.4 Teollisuus ja yritystoiminta Nykytila Nokia profiloituu seutukunnalla vahvana teollisuuskaupunkina. Teolliset työpaikat ovat viimeisen kolmen vuoden aikana vähentyneet ja palveluiden työpaikat lisääntyneet. Työpaikkojen yhteismäärä on kuitenkin pysynyt suunnilleen samana. Yritysten määrä on koko seutukunnassa kasvussa. Suurten yritysten liiketoiminta on kehittynyt myönteisesti, mutta työpaikkamäärät ovat jonkin verran laskeneet. Nokialla on ollut muihin Tampereen ympäristökuntiin verrattuna huomattavasti suurempi työpaikkaomavaraisuusaste, mutta se on suuren muuttovoiton johdosta viime vuosina laskenut. Kaupan toimitiloja on rakennettu ja tullaan rakentamaan huomattavasti lisää. Näin ollen palvelutyöpaikat lisääntyvät. Nokian keskustan kehittymiseen on kaupungin toimesta kiinnitetty 7 erityistä huomiota kehittämissuunnitelman laatimisen jälkeen. Kaupungin investoinnit keskustassa ovat vilkastuttaneet yksityisten kauppa- ja asuntorakentamisinvestointeja. Kilpailukykyisiä yritystontteja ei ole pystytty riittävästi kaavoittamaan. Moottoritien rakentamispäätös lisäsi yritystontti kysyntää Kankaantakana. Nokian ja Tampereen kaupungit ovat päättäneet rakentaa yhteisen yli 500 hehtaarin Kolmenkulman yritysalueen Kankaantaan ja Myllypuron väliselle kaupunkien raja-alueelle. Johtamisen kohteet 1. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen 2. Uusien yritysalueiden käynnistäminen 3. Keskustan kehittäminen yhteistyössä keskusyrittäjien kanssa. 4. Elinkeinopoliittinen seutuyhteistyö Tavoitteet johtamisen kohteille Visiokauden loppuun mennessä Kolmenkulman alueesta on tullut uusi suuri työpaikka-alue, jonne on sijoittunut monipuolista yritystoimintaa. Pitkäniemen alueelle on syntynyt monipuolista ammatti- ja aikuiskoulutusta ympäristörakentamisen koulutus- ja tutkimuskeskushankkeen (VERTE) myötä. Pitkäniemen alueelle on sijoittunut myös uusia yrityksiä ja yliopistojen tutkimustoimintaa. Keskustassa ja Saviselän alueella kauppapalvelut ovat voimakkaasti lisääntyneet ja kehittyneet. Samalla myös palvelutyöpaikat ovat lisääntyneet. Edellä kuvattujen muutosten myötä myös työpaikkaomavaraisuusaste on saatu uudelleen nousuun. Seudullisessa yhteistyössä on laadittu yhteisesti hyväksytty elinkeinopoliittinen ohjelma ja on pystytty kehittämään nykyistä konkreettisempia yhteistyömuotoja työvälineiksi kentälle. 2.5 Vetovoima ja elämänlaatu Nykytila Nokia on osa voimakkaasti kasvavaa Tampereen kaupunkiseutua. Vuotuinen väestökasvu on viime vuosina ollut jopa 500 henkilöä. Seudun muuttolukuja vertailtaessa voi todeta, että muut Tampe-
reen ympäristökunnat ovat houkutelleet asukkaita Nokiaa enemmän. Tämä selittyy osittain Nokian tonttipolitiikalla. Nokia-nimen ja kansainvälisen Nokiakonsernin yhteys kiinnostaa jatkuvasti tiedotusvälineitä ja matkailijoita. Kaupungissa ei kuitenkaan ole paikkaa, jossa asiaa voitaisiin esitellä. Nokian monipuolinen luonto on asukkaille itsestäänselvyys, mutta sen suomat virkistäytymismahdollisuudet tunnetaan huonosti. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden merkitys ihmisten hyvinvoinnin ja kotoutumisen edistäjänä korostuu muuttovoittoisilla paikkakunnilla. Tässä vihreässä teollisuuskaupungissa on tehdasyhteisön alusta lähtien harrastettu aktiivisesti kulttuuria ja liikuntaa. Yhteisöllisyyttä tukevat toiminnot auttavat muodostamaan paikallisidentiteettiä, joka perusnokialaisilla on selvä. Nokia hoitaa palvelunsa mallikkaasti, mutta itsestään ääntä pitämättä. Johtamisen kohteet 1. Strategiaa tukeva viestintä 2. Kulttuuri- ja vapaa-ajan mahdollisuudet 3. Nokialle ominaisten piirteiden esille tuonti kaupunkikuvassa 4. Luovuus ja innovatiivisuus Tavoitteet johtamisen kohteille Pehmeiden vetovoimatekijöiden merkitys korostuu kasvuseudulla, jossa on useita kuntia tarjoamassa samankaltaisia asuinmahdollisuuksia. Kaupungin strategisia tavoitteita tukeva viestintäohjelma on laadittu ja sitä käytetään tehokkaasti. Kaikki kaupungin kannalta tärkeät kohderyhmät ja heille suunnatut kohdennetut perusviestit on määritelty. Kaupungin palvelutuotannossa on sisäistetty asiakaslähtöisyys ja henkilökohtaisen kontaktin merkitys. Uusien asukkaiden asettumista on edistetty tarjoamalla erityisesti lapsiperheille ja nuorille suunnattuja kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita. Lapsille suunnatut palvelut kokoaa yhteen Lasten Nokia - brändi, joka tunnetaan koko maassa.. Kaupunkilaisten luovuutta ja innovatiivisuutta edistetään sekä järjestämällä tähän tähtäävää ohjattua toimintaa kaikenikäisille että tarjoamalla asukkaille toimivia vaikutuskanavia. Nokialle ominaisten maisemallisten ja rakennetun ympäristön piirteitä on korostettu kaupunkikuvassa inventoimalla keskusta-alue ja eri aikoina syntyneet omaleimaiset kaupunginosat, laatimalla ajantasaiset asemakaavat säilyttävine merkintöineen ja laatimalla korjaustapaohjeet. Kuntalaisten omaehtoista liikkumista on kannustettu kiinnittämällä huomiota kohtauspaikkojen ja kevyen liikenteen väylien viherrakentamiseen. Uuden kirjastorakennuksen yhteydessä on edistetty teollisen perinnön tallentamista ja saavutettavuutta kokoamalla teollisuusperinteeseen painottuva tutkijoille avoin kotiseutuarkisto, johon yhdistyy näyttelytila. Tilassa esitellään Nokian kehitystä teollisuuspaikkakuntana ja tarjotaan mahdollisuus tutustua kaupungin taidekokoelmasta kulloinkin esillä olevaan näyttelyyn. 3. Strategian seuranta Strategian kehittämisstrategiat, johtamisen kohteet ja tavoitteet ovat suoraan linkitetty talousarvion ja suunnitelman tavoitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Seurantajärjestelmänä käytetään tasapainoisen onnistumisen (balance scorecard) menetelmää, jolla varmistetaan tarkastelunäkökulmien monipuolisuus. Nokia 2016 strategian tarkastelunäkökulmat ovat: - palveluiden asiakasvaikuttavuus - prosessit ja rakenteet - henkilöstö ja osaaminen sekä - talous Jokaiselle tarkastelunäkökulmalle on määritelty menestystekijät, joissa tulee onnistua, jos kaupunki aikoo kehittyä strategian mukaisesti. Tarkastelunäkökulmat ja kahdeksan menestystekijää on kuvattu alla olevassa kaaviossa. Menestystekijöille määritellään vuosittain mitattavia ja luotettavasti arvioitavissa olevia johtamisen kohteita, jotka toimivat menestystekijän saavuttamisen mittarina. Johtamisen kohteena olevalle toiminnalle määritellään lopuksi tavoitetasot talousarviovuodelle sekä vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat vuositavoitteen toteutumisesta. Menestystekijät, johtamisen kohteet sekä tavoitetasot ovat valtuustoon nähden sitovia. 8
9
4. Menestystekijät ja johtamisen kohteet sekä tavoitetasot 2007 TALOUS 1. Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Nokian palvelurakenteen kilpailukykyisyys seudulla Virtanen On koottu ajantasainen, palvelukohtainen vertailuaineisto palveluiden kustannuksista kehittämisen pohjaksi. Paras-hankkeen palveluselvitys Rahikkala 30.6. mennessä on laadittu kuntakohtainen selvitys 1.9. mennessä on laadittu kuntayhtymävetoisesti maakuntakeskusalueilta edellytetty selvitys 2. Yritysten toimintaedellytykset Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Työpaikka-alueiden kaavoittaminen Verten toimintaedellytysten luominen Latva Moisio Riihimäki Moisio Riihimäki Kolmenkulman alueella on saatu 25 ha tonttimaata rakentamisvalmiuteen. Harjuniityn tyhjiä teollisuustontteja on hankittu kaupungille. Luovutusehdot on hyväksytty. Asemakaava ja luovutusehdot on hyväksytty. Alue on liitetty kaupungin viemäriverkkoon. PROSESSIT JA RAKENTEET 3. Kaupungin oman palvelurakenteen uudistaminen Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Toimistotyökartoitus Mäenpää Kaupungin toimistotyöstä on tehty nykytilaselvitys sekä ohjelma uudistamistyöstä. Lasten ja nuorten palveluiden aluemalli Sivonen Marjamäki Verkostoituvan yhteistyön toimintatapa on otettu käyttöön Etelä-Nokialla aluemallin alue 5:llä. Teknisen toimen tilaaja-tuottajamalli Latva Kiinteistöjen hoito, katujen ja puistojen kunnossapito on tuotteistettu keskeisiltä osin. 10
4. Prosessien suorituskyky Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Talous- ja henkilöstöhallinnon sovellusmuutos Vapaa-aikapalvelujen uusi organisaatiomalli Prosessien suorituskyvyn tehostaminen Perusturvan palvelukeskuksen yhteiset prosessit Virtanen Koskinen Kirkko-Jaakkola Nieminen Haataja palvelukeskusten johtajat Marjamäki Haataja Talous- ja henkilöstöhallinnossa on yhteiset seudulliset toimintatavat. Uusi malli valmistellaan käyttöönotettavaksi vuoden 2008 alussa. 8-10 keskeisen prosessin tehoa on nostettu 10 %. Toiminta on varmistettu viiden keskeisen prosessin osalta (päihde- ja mielenterveyspalvelut, lasten ja nuorten palvelut, kotihoito, talouspalvelut ja johtaminen). PALVELUIDEN ASIAKASVAIKUTTAVUUS 5. Toimivat lähipalvelut Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Verkkoasioinnin ja palveluiden kehittäminen Hammashoitopalveluiden kehittäminen Päivähoitopalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen Kirjastotalohanke Tuhkio Marjamäki Sivonen Kirkko-Jaakkola Ketonen Kaupungin internet-sivut on uudistettu. Sivut tarjoavat uusia verkkoasiointimahdollisuuksia, joista osa on kehitetty seudullisesti. Toimivalla hoidonporrastuksella jonotusaika on lyhentynyt lain edellyttämään 6 kuukauteen. Aamu- ja iltapäivähoidon integrointi päivähoitoon ja koulutoimeen. Talon toiminnallinen sisältösuunnitelma on tehty. 6. Asukkaiden elinympäristö Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Puistot hyvinvoinnin kehittäjiksi Seudullisen vesihuollon kehittäminen Rakennetun ympäristön hoidon tehostaminen Nieminen Marjamäki Lehtimäki Latva Menonen Latva Toiminen Moisio Puistoissa kohdataan -hankkeella muutetaan 2-3 puistoa hyvinvointipuistoiksi. Nokia on mukana seudullisen jätevesipuhdistamon suunnittelussa. Katselmuksissa painotetaan ympäristön siisteyttä ja käytetään valtuuksia tehokkaasti. Teollisuuskiinteistöjen omistajille annetaan opastusta. Katujen ja yleisten alueiden kunnossapidossa toimitaan hyväksyttyjen hoitoluokitusten mukaisesti. 11
HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN 7. Uudistuminen ja työkyky Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Osallisuus palvelustrategian toteutukseen Työyhteisöjen hyvinvoinnin parantaminen Koskinen Haataja Virtanen Koskinen Palvelustrategian toteutumista tuetaan muutoskoulutuksilla. Haastatteluilla hankitaan työntekijöiden ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Työyhteisöjen omilla kehittämispäivillä keskitytään oman työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseen. Tavoitteena on käydä kaikilla työpaikoilla avointa keskustelua hyvinvoinnin parantamisesta. 8. Osaamisvaateisiin vastaaminen Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2007 Henkilöstöhallinnollisen esimiestyön osaamistason kehittäminen Henkilöstökoulutusmallin kehittäminen Koskinen Koskinen Haataja Sääntö- ja esimiestyökoulutuksella kehitetään valmiuksia uuden sovelluksen käyttöönottoa varten. Koulutuksissa keskitytään palvelustrategian toteutumista tukeviin sekä sovellusten käyttöön ottoon liittyviin koulutuksiin. Kokonaisvaltaista, vuonna 2008 käyttöönotettavaa koulutustarjotinta suunnitellaan vuoden 2007 aikana. 12
II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset perustelut Yleiset talousnäkymät Kuntaliiton arvion mukaan kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt vuonna 2006 odotettua ripeämmin. Jo keväällä kasvulukuja korjattiin ylöspäin. Kasvu on kuitenkin jatkunut niin voimakkaana, että kansantuotteen määrän arvioidaan kohoavan jopa viitisen prosenttia. Tuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2007, mutta tuotannon määrä kasvanee kuitenkin kolmisen prosenttia. Vuonna 2006 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan puolisentoista prosenttia. Ensi vuonna inflaatio pysynee maltillisena, tämän vuoden keskimääräisellä tasolla. Korkotason arvioidaan kohoavan euroalueella vielä ensi vuonnakin. Mahdollinen tulopoliittinen ratkaisu vaikuttaa ensi vuonna kotimaiseen kustannuskehitykseen. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Työttömyysaste alenee viime vuoden keskimääräisestä tasosta vuosina 2006 ja 2007 yhteensä prosenttiyksikön. Keskimääräinen työttömyysaste on siten ensi vuonna 7,4 %. Kuntatalouden näkymät Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes kuusi prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kuntien henkilöstökulut kohosivat 3½ prosenttia. Palvelujen ostot lisääntyivät lähes 8 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt lähes neljän prosentin vuosivauhtia kuluvana vuonna. Ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu jonkin verran. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2007 kolmisen prosenttia. Tulopoliittinen sopimus päättyy 30.9.2007. Sopimus ei sisällä kunta-alan yleiskorotuksia vuodelle 2007. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan ensi vuonna keskimäärin 2,5 %. Kunta-alan kustannustaso on kohonnut viime vuosina melko nopeasti. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut 3½ prosentin luokkaa vuosina 2001 2005. Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa yli seitsemän prosenttia. Nopeaa kasvua selittävät muun muassa yleinen taloudellinen toimeliaisuuden vilkastuminen ja sen mukanaan tuoma ansiotulojen odotettua parempi lisäys sekä kesäkuussa toteutetut kuntaryhmän jako-osuuksien korotukset. Vuonna 2006 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 7 % edellisestä vuodesta. Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset kasvanevat viitisen prosenttia ansiotulojen kasvun sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen muutoksen johdosta. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan vuonna 2006 runsaat 1,2 miljardia euroa. Yhteisövero kasvanee myös ensi vuonna, vaikka talouden kasvu jonkin verran hidastuukin. Kiinteistöveron tuotto lisääntynee ensi vuonna neljä prosenttia. Kuntien verotulojen tilitykset ovat tänä vuonna yhteensä yli 15 miljardia euroa. Ensi vuonna tilitykset kasvanevat keskimäärin viisi prosenttia. Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat Nokian kaupungin koko tämän vuosituhannen jatkunut alijäämäinen talous näyttää saavan jatkoa myös taloussuunnitelmavuodet. Alijäämäisyys on säilynyt, vaikka sekä verotulot että valtionosuudet ovat kehittyneet myönteisesti. Toiminnan eli käyttötalouden menojen kasvuvauhti on kuitenkin ollut nopeampaa. Kasvukuntana Nokian investointitarpeet ovat suuret. Heikko vuosikate aiheuttaa sen, että investointeja ei pystytä rahoittamaan tulorahoituksella kuin osittain. Tarkastuslautakunta kiinnittikin huomiota vuoden 2005 tilinpäätöstä käsitellessään siihen, että edes positiivinen tulos ei tuota Nokian kaupungin taloudelle tasapainoa. Todellinen investointitaso ylittää poistotason lähes kaksinkertaisesti. Seurauksena on ollut kaupungin rahavarojen hupeneminen sekä nopea velkaantuminen. Tämä talousarvio ei kuitenkaan sisällä kunnallisveron korotusta. Käynnissä olevalla palvelustrategiatyöllä pyritään minimoimaan veronkorotuspaineet. Mahdollinen suunnitelmakauden aikana tehtävä veronkorotus tulee perustumaan vuosien 2006 ja 2007 tilinpäätöstietoihin. 13
2. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut Tuloarviot Kunnallisveron taso pysyy talousarviovuotena entisenä eli 18,00 prosenttina. Tämä taso ei riitä tasapainottamaan tuloslaskelmaa saati sitten rahoittamaan investointeja. Käynnissä olevalla palvelustrategiatyöllä pyritään minimoimaan korotustarve suunnitelmavuosille. Vuoden 2007 verotuloarviot ovat erittäin optimistiset. Ne perustuvat Tampereen kaupunkiseudun myönteiseen kehitykseen, voimakkaaseen väestökasvuun, elinkeinoelämän vireyteen sekä alentuneeseen työttömyyteen. Kehitysarvio on saman suuntainen kuin muissa Tampereen kehyskunnissa. Kunnallisveron kasvuksi arvioidaan noin 13 % verrattuna edelliseen tilinpäätökseen eli vuoteen 2005. Vuositason kasvuksi tulee näin noin 6,5 %. Kunnallisveron tasoa nostaa myös ns. valtion pakkolainan palauttaminen kunnille vähennysjärjestelmää muuttamalla. Optimistinen arvio sisältää kuitenkin riskin talousarvion toteutumiselle. Kiinteistöveroista vakituiseen asuntoon kohdistuvaa veroprosenttia korotetaan maltillisesti samalle tasolle kuin Nokian naapurikunnissa Tampereen kaupunkiseudulla. Yhteisöverojen kasvun uskotaan olevan kunnallisveron tapaan voimakasta nykysuhdanteen perusteella. Valtionosuuksien kasvua hidastaa ammattikoulun siirtyminen koulutuskonsernille sekä verotulotasauksen kasvu. Nokian kaupunki maksaa muille kunnille tasausta ensi vuonna arviolta 3,1 miljoonaa euroa. Määrä vastaa lähes 0,75 prosenttiyksikön tuottoa kunnallisverossa. Suunnitelmavuosille on tehty valtionosuuksien korotukset Kuntien talouden ja hallinnon neuvottelukunnan arvioiden mukaisina. Maksutuloissa korotuksia on vesi- ja jätevesimaksuissa. Tonttimyyntitulojen on arvioitu kaavoitustilanteen ja tiedossa olevien kauppojen perusteella entistä tarkemmin. Menoarviot Kuukausipalkkoja on nostettu vain 1,5 prosenttia kesäkuun 2006 palkkoihin verrattuna. Opettajien palkkoihin on tehty 1 % korotus. Nämä varovaiset korotukset eivät mahdollista talousarvion toteutumista jos uusissa, vuoden 2007 neuvotteluissa tulee uuden sopimuskauden alkuun syksylle 2007 korotuksia. Henkilöstömuutosten kanssa henkilöstömenot kasvavat kokonaisuudessaan noin 2 %: Muissa menoerissä talousarvion laadintaohjeena oli kuluvan vuoden taso eli indeksikorotuksia ei tehty kuin palkkausmenoihin. Kuitenkin aineisiin, tarvikkeisiin ja tavarahankintoihin tuli kasvua peräti 4,2 %. Suurin kasvu on jälleen palveluiden ostoissa, joissa kasvua on lähes 10 % viimeiseen tilinpäätökseen 2005 verrattuna. Pääsyynä on etenkin kuntayhtymiltä ostettavat palvelut. Suunnitelmavuosien menokohtia on korotettu valtion peruspalvelubudjettiselvityksen lukujen mukaisesti. Nokian kaupungin valtionosuudet 2004-2009 1000 SM STM OPM Tasaus Maksetaan 2004 556 16 819 5 688-1 970 21 093 2005 556 19 174 6 346-2 409 23 667 2006 1 079 20 730 5 790-2 465 25 134 2007 1 050 22 523 3 250-3 088 23 735 2008 1 100 22 888 3 600-3 200 24 388 2009 1 100 23 568 3 900-3 400 25 168 Vuoden 2006 tiedot lähes lopulliset, vuodelta 2007 ennakkotieto, sen jälkeiset ennusteita. 14
Arvioitu verotulo 2004-2009 1 000 TILIVUOSI 2004 TP-2005 TA-2006 TA-2007 TS-2008 TS-2009 Verolaji Kunnallisvero 66 782 70 838 73 000 80 150 83 500 87 900 Muutos % 4,3 6,1 3,1 9,8 4,2 5,3 Osuus yhteisöveron tuot. 3 561 5 103 5 200 6 100 6 200 6 900 Muutos % 39,4 43,3 1,9 17,3 1,6 11,3 Kiinteistövero 2 922 3 080 3 350 4 050 4 200 4 300 Muutos % 1,2 5,4 8,8 20,9 3,7 2,4 VEROTULO yht. 72 706 79 021 81 550 90 300 93 900 99 100 Muutos % 5,3 8,7 3,2 10,7 4,0 5,5 Arvioitu verotulo 120000 100000 t 80000 60000 40000 Kiinteistövero Yhteisövero Kunnallisvero 20000 0 TP- 2004 TP- 2005 TA- 2006 TA- 2007 TS- 2008 TS- 2009 15
Henkilöstömuutokset Henkilöstön määrää lisätään vuosina 2007-2009 kunnan tarpeita vastaavasti. Tarvetta on erityisesti kasvatus- ja opetuskeskuksessa ja perusturvakeskuksessa. Vuonna 2007 uusia päivähoidon vakansseja tulee mm. Lähdekorven, Pajakadun ja Siuron päiväkoteihin. Kouluille lisätään vakansseja oppilasennusteen mukaisesti. Toisaalta on paineita myös vakinaisten tuntiopettajien ja koulunkäyntiavustajien sekä erityisopettajien lisäämiseen. Myös kaivatulle toiselle koulupsykologille on näytetty vihreää valoa. Perusturvakeskus aloittaa toimintansa vuoden 2007 alussa. Vanhainkodin ja kotihoidon sijaistarpeita paikataan varahenkilöitä lisäämällä ja terveydenhoitajien sekä hammashuollon voimavaroja vahvistetaan. Vuoden 2006 aikana on selvitetty perusturvan toimistoresursseja. Palvelustrategian mukaan vuoden 2007 aikana jatketaan toimistoresurssien selvittämistä. Vuoden 2007 alusta Nokian kaupungin henkilöstöä siirtyy muiden työnantajien palvelukseen: työterveyden henkilöstö Ylöjärven, terveystarkastajat ja eläinlääkäri Pirkkalan sekä Nokian ammattioppilaitoksen henkilöstö Pirkanmaan koulutuskonsernin palvelukseen. Syksyn 2006 alussa maaseututoimisto muutti Lempäälään ja vuoden 2007 vakanssipaketin mukana lakkautetaan maaseutuasiamiehen virka. Talousarvioehdotus vuodelle 2007 sisältää seuraavat uudet virat tai työsuhteet (lisäksi nimikkeiden muutokset) sekä järjestelyjen kustannusvaikutukset (palkka yhdellä henkilökohtaisen lisän vuosidonnaisella lisällä/palvelulisällä) ensi vuonna: Hallintokeskus: Hallintokeskukseen otettiin 3.5.2004 lukien tiedotussihteeri matkailuasiamiehen vakanssille. Viime vuodet tiedotustoimintaa on hoitanut määräaikainen tiedotussihteeri, ja nykyisen toimen haltijan määräaikainen palvelussuhde päättyy 2.5.2007. Toimintaa on tarkoitus jatkaa 3.5.2007 jälkeen siten, että 1.6.2007 lukien matkailuasiamiehen toimi muutetaan tiedottajan toimeksi. Ei lisäkustannuksia vuoteen 2006 verrattuna. Työllisyysasiamiehen nimike muutetaan prosessiasiantuntijaksi, ei lisäkustannusta. Ruokapalveluyksikköön perustetaan yksi ruokapalvelutyöntekijän (keittiöapulaisen) vakanssi 1.1.2007.. Lisäkustannus 22 000 euroa. Ruokapalveluyksikön henkilöstön nimikkeet uudistetaan kokonaisvaltaisesti siirtymällä ruokapalvelualkuisiin, nykyaikaisiin tai yhtenäisiin nimikkeisiin: yksi ravitsemuspäällikön vakanssi muutetaan ruokapalveluesimieheksi, neljä emännän vakanssia ruokapalveluesimiehen vakansseiksi, yksi keittäjäemännän vakanssi ruokapalveluesimiehen vakanssiksi, kolme keittäjän vakanssia emännän vakansseiksi, kolmetoista keittäjän vakanssia kokin vakansseiksi, kolmekymmentäseitsemän keittiöapulaisen vakanssia sekä yksi keittiöapulainensiivoojan, yksi keittäjän ja yksi keittiölaitosapulaisen vakanssi ruokapalvelutyöntekijän vakansseiksi. Tekninen keskus: Liikuntapaikkojen hoitajat siirtyvät 1.1.2007 tekniseen keskuksen aluetuotantoon. Yksi liikuntapaikan hoitaja on toiminut määräaikaisilla sopimuksilla. Vakanssi tullaan vakinaistamaan vuoden 2007 alusta lukien. Jäähallin henkilökunta siirtyy teknisen keskuksen tilatuotantoon 1.1.2007 lukien. Teknisen keskuksen tilatekniikkaa vahvistetaan 1.1.2007 lukien LVIA-asiantuntijan toimella, mikä tulee olemaan kiinteistöjen LVIAjärjestelmien asiantuntijana rakentamisessa ja ylläpidossa. Vakanssin haltija voi toimia myös kaupungin edustajana energian säästösopimuksissa. Lisäkustannukset ovat 32.000 euroa. Tilatekniikkaan perustetaan 1.1.2007 lukien rakennustöiden valvojan virka rakennuttamisen jatkuessa edelleen vilkkaana. Tehtävää on hoitanut nykyinen asuntoisännöitsijä omasta virastaan vapautettuna määräaikaisilla sopimuksilla vuodesta 2000 lukien, ja viimeisin sopimus päättyy vuoden 2006 lopussa. Ei lisäkustannuksia. Samassa yhteydessä kanslistin toimi (vakanssinumero 16110011) lakkautetaan ja kanslistin toimen vakinainen hoitaja siirtyy vapautuneeseen asuntoisännöitsijän virkaan. Yksi työnjohtajan virka muutetaan sen vapautuessa 1.2.2007 toimeksi, ja samalla nimike muutetaan rakennusmestariksi. Lisäkustannukset 5.000 euroa. Teknisen keskuksen uuden organisaation myötä varastopäällikön nimike muutetaan 1.1.2007 lukien varikkopäälliköksi ja siivoustyönjohtaja siivouspäälliköksi. ATK-kehityksen myötä kahden kartanpiirtäjän vakanssit muutetaan 1.1.2007 lukien. Kartanpiirtäjien nimikkeet muutetaan karttakäsittelijän nimikkeiksi. Pysäköinninvalvontaapulaisten nimikkeet muutetaan pysäköinnintarkastajiksi. Teknisen keskuksen 1.1.2007 voimaan tulevilla nimikemuutoksilla ei ole kustannusvaikutuksia. Kasvatus- ja opetuskeskus: Päivähoidon puolelle perustetaan 1.1.2007 lukien Lähdekorven päiväkotiin päiväkodin johtajan virka ja varataan määrärahat kahdeksan lastentarhanopettajan sekä seitsemän lastenhoitajan palkkaamiseen. Lisäkustannukset: päiväkodin johtaja 30.000 euroa, lastentarhanopettajat 197.600 euroa ja lastenhoitajat 164.500 euroa. Lisäksi 1.1.2007 lukien Pajakadun päiväkotiin varataan 98.800 suuruinen määräraha neljän lastentarhanopettajan ja 47.400 euron määräraha kahden lastenhoitajan palkkaamisiin. Siuron päiväkodin esiopetukseen otetaan 1.1.2007 lukien 16
kaksi lastentarhanopettajaa, 49.400 euroa ja yksi lastenhoitaja, 23.500 euroa. Päiväkodin johtajien ja päivähoidon ohjaajien virkojen nimikkeet muutetaan 1.1.2007 lukien varhaiskasvatusyksikön johtajien viroiksi ja kiertävien lastentarhanopettajien virat konsultoiviksi varhaiskasvatuksen erityisopettajiksi. Nimikemuutoksilla ei ole kustannusvaikutuksia. Toinen koulupsykologi palkataan 1.8.2007 lukien. Kustannukset 12.500 euroa. Perusopetuksen puolelle perustetaan 1.8.2007 lukien kolme luokanopettajan virkaa, koska oppilasennusteen mukaan opetusryhmiä on lukuvuonna 2007-2008 kolme enemmän kuin lukuvuonna 2006-2007. Lisäkustannukset 13.750 euroa/luokanopettaja vuonna 2007. Lisäksi perustetaan 1.8.2007 lukien yksi englannin ja ruotsin kielen päätoiminen tuntiopettajan virka, yksi äidinkielen ja kirjallisuuden päätoiminen virka sekä Nokianvirran kouluun yksi maantiedon ja biologian tuntiopettajan virka. Kaikkien kolmen tuntiopettajan palkkamäärärahat ovat olleet jo talousarviossa, ei lisäkustannuksia. Perusopetuksen ja lukion yhteisen liikunnan lehtorin nimike muutetaan 1.8.2007 lukien perusopetuksen liikunnan ja terveystiedon lehtoriksi. Nimikemuutoksella ei ole kustannusvaikutuksia. Koulunkäyntiavustajien pysyvä tarve on lisääntynyt, mistä syystä on perusteltua, että kuusi määräaikaista avustajan työsuhdetta vakinaistetaan 1.8.2007 lukien. Yhden koulunkäyntiavustajan vuosikustannus ilman sivukuluja on 20.800 euroa. Koska määräaikaisesti palkattujen koulunkäyntiavustajien palkkaukseen on varattu määräraha, vakinaistamismenettely ei aiheuta lisäkustannuksia. Nokian koulun opetusryhmään perustetaan 1.8.2007 lukien erityisluokanopettajan virka. Erityisluokanopettajan tehtävää on hoitanut päätoiminen tuntiopettaja. Palkkamääräraha on talousarviossa, ei lisäkustannuksia. 1.1.2007 lukien yksi sairaalakoulun päätoiminen tuntiopettajan virka tulee muuttaa erityisopettajan viraksi. Tehtävän määräraha on kasvatus- ja opetuskeskuksen talousarviossa. Sairaalakoulun kustannukset laskutetaan nuorten kotikunnilta. Oppimateriaalikeskuksessa toimivan auditorion hoitajan nimike muutetaan 1.1.2007 lukien ATKtukihenkilöksi ja työaika muutetaan 20 tunnista/viikko täydeksi työajaksi 38,25 tuntiin/viikko. Lisäkustannukset 8.296 euroa. Palveluita myydään seudullisesti. Perusturvakeskus: Uudet virat ja toimet perustetaan perusturvakeskukseen. Seuraavassa on mainittu virkojen ja toimien ensimmäinen sijoituspaikka. Vuoden 2007 alusta sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät ja perusturvakeskus aloittaa toimintansa. Vakinaisten varahenkilöiden määrää lisätään 1.1.2007 lukien sairaus- ja vuosilomia sijaistamaan. Vihnuskotiin palkataan kuusi lähihoitajien varahenkilöä ja kaksi sairaanhoitajien varahenkilöä sekä kotipalveluun kolme kodinhoitajien varahenkilöä. Sijaismäärärahoista tehdään tarvittava varahenkilöstön palkkakustannuksia vastaava siirto. Vanhainkotiin palkataan yksi lähihoitaja sekä yksi sairaanhoitaja 1.1.2007 lukien. Lisäkustannus 49 000 euroa. Lisäksi perustetaan geriatrin vakanssi, lisäkustannus 60 000 euroa. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveysneuvontaa vahvistetaan 1.1.2007 lukien kolmella terveydenhoitajalla. Lisäkustannukset yhteensä 78.000 euroa. Hammashuollon resursseja parannetaan kahdella suuhygienistillä. Lisäkustannukset vuonna 2007 yhteensä 30.110 euroa. Vuonna 2008 tullaan palkkaamaan hammaslääkäri ja hammashoitaja työpari. Vuodeosasto 1:n vakansseja lisätään kolmella sairaanhoitajan toimella 1.1.2007 lukien. Lisäkustannukset 78.000 euroa. Päihdetyön asumisyksikköön tarvitaan toinen vakinainen ohjaaja 1.1.2007 lukien. Ei lisäkustannuksia. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on vakiinnuttanut työverkon toiminnan, ja vuonna 2006 alkoi työmarkkinatuen aktivointi, jossa ammattitaitoisen ohjaajan panos on välttämätön. Vakinainen ohjaaja palkataan 1.1.2007 lukien. Ei lisäkustannuksia. Psykologisten tutkimusten tekemiseen tarvitaan 1.1.2007 lukien vakinaista psykologia (50 %). Ei lisäkustannuksia. Perhekeskukseen palkataan 1.1.2007 lukien vakinainen psykologi (50 %). Määräraha psykologin palkkaamiseen saadaan siirtämällä raha sijaismäärärahasta. Mielenterveyskeskukseen vakinaisia resursseja lisätään palkkaamalla kuntoutuksen työntekijä 1.8.2007 lukien. Lisäkustannukset 5.000 euroa. Perusturvassa yhtenäistetään nimikekäytäntöä. Vihnuskodin hoitajien nimikkeet muutetaan perustai lähihoitajiksi. Kotipalvelusta siirtyi vuoden 2006 alussa kaksi vakanssia lastensuojelun perhetyöhön. Näiden vakanssien nimikkeet muutetaan 1.1.2007 lukien perhetyöntekijöiksi. Ei kustannusvaikutuksia. Lastenkodin yövalvojan vakanssi muutetaan ohjaajaksi toiminnallisesta syystä. Yhteensä edellä esitetyt henkilöstölisäykset ja muun järjestelyn lisäykset ovat ensi vuonna noin 1.021.000 euroa ja vuositasolla noin 1.106.000 euroa. 17
Lautakuntien ja kaupunginjohtajan ehdotuksen erot Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2007 sisältää seuraavat muutokset lautakuntien esityksiin: Hallintokeskus Ruokapalveluiden toimistotyöntekijän tointa ei perusteta vaan asia ratkaistaan vuonna 2007 tehtävän toimistotyöselvityksen yhteydessä. Tekninen lautakunta Suunnitteluinsinöörin toimea ei perusteta. Kiinteistönhoitajan toimi hoidetaan sisäisin järjestelyin. Kaavoituksen asiantuntijapalveluista poistettiin rakennusinventointeihin varattu 50.000 euroa. Kulttuurilautakunta Ei virka- tai toimilisäyksiä vuodelle 2007. Pitkänniemen kirjaston lakkautumisesta tulevia säästöjä ei siirretä pääkirjastolle. Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikuntatoimen avustukset pidetään vuoden 2005 tilinpäätöksen tasolla. Leiritoiminta jatkuu 8.000 euron nettobudjetilla. Perusturvalautakunta Vakanssilisäyksiä vuodelle 2007 seuraavasti: kaksi suuhygienistiä, kaksi terveydenhoitajaa kouluille (aluemalli), Vihnuskotiin ja vuodeosasto 1:lle yksi sairaanhoitaja kumpaankin (1/vuosi henkilöstösuunnitelman mukaisesti). Kustannuksia aiheuttamattomat vakanssimuutokset, kuten varahenkilöstö, hyväksytään. Muut lautakunnan vakanssiesitykset eivät sisälly talousarvioon. Lisäksi talousarvioon on lautakuntakäsittelyn jälkeen tehty korjauksia ja oikaisuja, jotka eivät vaikuta toimintaan tai annettaviin palveluihin. 3. Lopputulos numeroina Vuoden 2007 talousarvio osoittaa tiettyä vakautta. Vuosikate on samalla tasolla kuin viimeisessä tilinpäätöksessä. Samoin on investointitaso pysynyt vakaana. Ongelmana on vain, että tilanne on vakiintunut alijäämäisele tasolle, jossa investoinneista voidaan tulorahoituksella rahoittaa alle puolet. Käyttötalousmenojen vertailua hankaloittaa ammattikoulun toiminnan siirtyminen koulutuskonsernille sekä teknisen palvelukeskuksen siirtyminen tilaaja-tuottaja -malliin. Käyttömenojen kasvu näyttäisi olevan 9,7 % verrattuna talousarvioon 2006 ja 15,9 % verrattuna viimeiseen tilinpäätökseen. Mikäli ammattikoulun siirtymisen vaikutus oikaistaan luvuista, on toimintamenojen kasvuprosentit vielä pari prosenttiyksikköä suuremmat. Toimintakate (käyttömenojen ja tulojen erotus) ei kuitenkaan kasva aivan näin paljoa, vaan kasvuprosentit ovat vuoden 2006 talousarvioon verrattuna 5,7% ja vuoden 2005 tilinpäätökseen verrattuna 11,3%. Nämä kateluvut kuvaavatkin todellista tilannetta paremmin. Suuret toiminnan kasvuluvut on pyritty kattamaan arvioimalla ennen kaikkea verotulot erittäin optimistisesti. Tähän on kuitenkin olemassa perustelut kaupungin työttömyyden vähenemisessä, muuttovoitossa sekä elinkeinoelämän hyvissä suhdannenäkymissä. Lisäksi ns. valtion pakkolaina maksetaan kunnille vuonna 2007 verojen vähennysjärjestelmää muuttamalla. Sen vaikutuksen voidaan arvioida olevan Nokialla noin miljoona euroa verokertymää kasvattavana. Valtionosuudet jäänevät vuoden 2005 tasolle. Syynä tähän ovat verotulotasauksen maksuosuuden kasvaminen 600.000 eurolla ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuden poistuminen kaupungin tuloista. Vuosikatteeksi kertyy 6,9 miljoonaa euroa, joka kattaa 79% poistoista ja vain puolet investoinneista. Suunnitelmakaudella vuosikate paranee hiukan, jos palvelurakenteeseen tehdään toimintaa tehostavia muutoksia. Viime vuosien runsaat investoinnit ovat nostaneet myös poistojen määrää. Nyt kasvua on yli 700.000 euroa verrattuna viimeiseen tilinpäätökseen. Alijäämää kertyy 1,8 miljoonaa euroa. Se vastaa yli 1/3 tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Myös muut taloussuunnitelmavuodet ovat alijäämäisiä. Kaupungin tuloksen tulisi olla huomattavasti ylijäämäinen, jotta investointeja ei jouduttaisi rahoittamaan lainarahalla. Heikko vuosikate ja runsaat investoinnit aiheuttavat kaupungin radikaalin velkaantumisen. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin velkamäärä kasvaisi 22,6 miljoonaa euroa eli nykyinen lainakanta kaksinkertaistuisi. 18
4. Talousarvion sitovuus Valtuustoon nähden sitovia ovat: Strategiaosassa: Vuodelle 2007 esitetyt tavoitetasot Käyttötaloudessa: Tavoiteosan sisältämät toiminnalliset tavoitteet 2007. Lisäksi nykytilanteeseen nähden uuden vakinaisen henkilöstön lisäystä tai muuta toiminnan tai rahoituksen muutosta koskevat maininnat. Talousarvion ja taloussuunnitelman perusteluissa esitetyt toimintaa ohjaavat maininnat sekä tulosalueiden toimintamenojen ja toimintatulojen loppusummat. Kaupunginhallituksella on oikeus siirtää määrärahaa toimielimen sisällä tulosalueelta toiselle, mikäli toimielimen kokonaismääräraha ei ylity. Tapsan Tahtien ja vesilaitoksen talousarviot ovat sitovia valtuustoon nähden toimintakatetasolla (nettositovuus). Lautakunnilla on velvoite järjestää toiminta talousarvioon sisältyvän ohjauksen mukaisesti. Siltä osin kun toimintaa ei ole talousarvion perusteluilla tai tavoitteilla ja keinoilla ohjattu, lautakunnilla on oikeus järjestää toiminta päättämällään tavalla, kuitenkin koko kaupungin tasolla vahvistettuja yhteisiä henkilöstö-, hankinta- ja muita toimintapolitiikkoja noudattaen. Investoinneissa: - Rakennusten osalta erikseen mainitut investointikohteet. - Kuljetusvälineiden osalta erikseen mainitut hankintakohteet. - Muiden koneiden ja kaluston osalta toimielinten loppusummat. - Maa- ja vesirakenteiden sekä vesihuoltoinvestointien osalta loppusummat. Rahoituksessa: - Tuloslaskelmasta verotuloarvio, valtionosuustuloarvio, korko- ja muut rahoituskulut. - Rahoituslaskelmasta pitkäaikaisten lainojen lisäys (enimmäismäärä). Toiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan tunnusluvuilla, jotka eivät ole sitovia. Sitovuus tarkoittaa velvoitetta sopeuttaa toiminta sitovan määräyksen mukaisesti. Mikäli tämä on jostain syystä mahdotonta, asia tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi niin ajoissa, että valtuustolla on mahdollisuus tehdä asiasta talousarviovuoden aikana todellinen päätös aina kun - määräraha uhkaa ylittyä, - tuloarvio uhkaa jäädä toteutumatta, - toiminnan tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Tulorahoituksen riittävyys Vuosikate Nettoinvestoinnit Poistot m 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 19
Nokian kaupunki Menot toiminnoittain %, yht. 177,4 Rahoitusmenot 2,4 % Investoinnit 8,8 % Yleishallinto 7,1 % Tekninen, ympäristötoimi ja aluepelastus 16,5 % Perusturva 36,3 % Koulutuspalvelut 25,7 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 3,2 % Nokian kaupunki Tulot lajeittain 2007, %, yht. 176,3 Korko ym rahoitustulot 0,5 % Vuokrat ja muut tulot 13,5 % Investointien tulot 0,6 % Lainanotto 5,4 % Maksut ja myyntitulot 15,2 % Kunnallisvero 45,5 % Yleinen valtionosuus 0,3 % OPM:n valtionosuus 1,2 % STM:n valtionosuus 11,9 % Yhteisövero Kiinteistövero 3,5 % 2,3 % 20