METABOLINEN OIREYHTYMÄ

METABOLINEN OIREYHTYMÄ terveyden edistämistä Itäkeskuksen terveysasemalla Tiina Salo, Tiina Suvioja & Riikka Takala Kehittämistehtävä Opinnäytetyö 2 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

SISÄLLYS: JOHDANTO...4 1 METABOLINEN OIREYHTYMÄ...6 1.1 Kriteerit...6 1.2 Riskitekijät ja niiden hoito...9 1.2.1 Keskivartalolihavuus...9 1.2.2 Kohonnut veren paastosokeri...10 1.2.3 Poikkeavat veren rasva-arvot...11 1.2.4 Kohonnut verenpaine...11 2 TUTKIMUKSIA METABOLISEEN OIREYHTYMÄÄN LIITTYEN...13 3 ELÄMÄNTAVAT JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN...15 3.1 Elämäntavat...15 3.2 Terveyskäyttäytyminen...16 3.3 Tulevaisuuden haasteet...17 4 TERVEYDEN EDISTÄMINEN...19 4.1 Määritelmä...19 4.2 Terveys 2015...21 4.3 Kundit kondikseen -hanke...22 5 TERVEYSTAPAHTUMA...23 5.1 Tavoitteet...23 5.2 Suunnittelu...24 5.3 Materiaali...28 5.3.1 MBO esite...28 5.3.2 Esitteen arviointi...30 5.4 Tapahtuman kulku...31 6 TERVEYSTAPAHTUMAN ARVIOINTI...34 6.1 Terveysaseman henkilökunnan palaute...34 6.2 Asiakkaiden palaute...35 6.3 Tekijöiden arviointi tapahtumasta...35 8 POHDINTA...38 LÄHTEET...40

LIITE 1: Terveystapahtuman aikataulu LIITE 2: Terveystapahtuman materiaali LIITE 3: Metabolinen oireyhtymä -esite LIITE 4: Metabolinen oireyhtymä -esitteen arviointilomake LIITE 5: Henkilökunnan palautelomake

JOHDANTO Metabolinen oireyhtymä (MBO) tarkoittaa sydänsairauksien vaaratekijöiden kasaumaa. Oireyhtymä on tunnettu jo useiden vuosikymmenten ajan. Viime vuosina sille on esitetty useita erilaisia määritelmiä, jotka ovat olleet osittain toistensa kanssa ristiriidassa. Tämän vuoksi Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) asettama työryhmä laati oireyhtymälle uudet kriteerit. Uuden määritelmän tarkoituksena on helpottaa MBO:n diagnoosia perusterveydenhuollossa kaikkialla maailmassa. (Laakso 2005, 1521.) MBO:n yleistyminen on ylittänyt kaikki ennakkoarviot. Muutama vuosi sitten julkaistun väitöstutkimuksen perusteella MBO:n yleisyyttä heijastava vyötärölihavuus on muuttumassa väestössämme normaalitilanteeksi eli määritelmän ja sukupuolen mukaan vaihdellen sen esiintyvyys on jopa 69 76 %. (Peltonen, Korpi-Hyövälti & Oksa 2006, 1227.) Terveydenhoitoalan opiskelijoina olemme törmänneet MBO:än ja sen aiheuttamiin sairauksiin harjoittelukentillämme sekä työskennellessämme terveyden- ja sairaanhoidon parissa. Aihe on ajankohtainen ja siitä puhutaan jo lähes kaikkialla. Monille ihmisille, etenkin niille joilla MBO:n riskitekijät täyttyvät, aihe on kuitenkin vieras. Kaikki eivät edes tiedä kärsivänsä MBO:stä. Tämän vuoksi halusimme järjestää MBO:ä käsittelevän terveystapahtuman, jossa uskoimme tavoittavamme niitä henkilöitä, joilla on suurentunut riski tai jotka kärsivät jo MBO:stä. Terveystapahtuma järjestettiin Itäkeskuksen terveysasemalla 27.2.2008. Tapahtumassa kerroimme ihmisille MBO:stä, riskitekijöistä ja hoitomahdollisuuksista. Päätimme tapahtuman yhteydessä mitata ihmisiltä verenpainetta ja -sokeria. Näin tekemällä pyrimme herättämään ihmisten mielenkiintoa heidän omasta terveydentilastaan ja samalla antaa tietoa MBO:n sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Terveystapahtumalla halusimme myös panostaa ennaltaehkäisyyn, jotta MBO:ltä ja sen tuomilta liitännäissairauksilta vältyttäisiin. Ennen kaikkea tapahtuma pyrittiin toteuttamaan terveydenedistämisen näkökulmasta.

Tässä kirjallisessa työssä olemme kuvanneet terveystapahtumaan liittyvät tavoitteemme ja odotuksemme, itse prosessin kulun ja sen kuinka ne mielestämme toteutuivat. Teoriaosuudessa on yleistä kuvausta MBO:stä ja eri kansainvälisten toimijoiden sille asettamista kriteereistä. Terveyden edistämisen näkökulma korostuu, mutta myös yksilön vastuu omasta terveydestään on otettu huomioon. Eettisessä pohdinnassa olemme pyrkineet tuomaan esiin terveydenhuoltoalan ammattilaisten oikeuksia toteuttaa terveyden edistämistä ja mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten terveyskäyttäytymiseen.

6 1 METABOLINEN OIREYHTYMÄ Metabolinen oireyhtymä eli MBO tarkoittaa aineenvaihduntaan liittyvää oireyhtymää, jossa samalla henkilöllä on useita terveyttä uhkaavia häiriötä yhtä aikaa. Merkittäväksi kansanterveyden ongelmaksi MBO:n tekee sen kasvava suhteellinen osuus kahden kansantautimme sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen vaaratekijänä. Taudin synnyssä ja kehittymisessä on keskeistä fyysisesti passiivinen elämäntapa, liikapaino ja runsasenerginen, rasvainen ruokavalio. Nämä tekijät aiheuttavat insuliiniresistenssiä sekä keskivartalolihavuutta, joka vaikuttaa sisäelinten poikkeukselliseen rasvoittumiseen. (Mustajoki 2007a; Laaksonen & Niskanen 2006, 1227 1228; Vanhala 1998, 58 59.) MBO yleistyy eri puolilla maailmaa, mutta sen esiintyvyys eri väestöissä vaihtelee paljon. Vaihteluun vaikuttavat geneettinen tausta, ruokavalio, fyysisen aktiivisuuden määrä, ikä ja sukupuoli. MBO on yleisempi miehillä kuin naisilla, sillä miehillä esiintyy enemmän vyötärölihavuutta. (Laakso 2005, 1521.) 1.1 Kriteerit Viime vuosien varrella MBO:lle on esitelty useita erilaisia määritelmiä, jotka ovat olleet osittain toistensa kanssa ristiriidoissa. World Health Organisation (WHO), European Group for the Study of Insulin Resistance (EGIR), National Cholesterol Education Program Third Adult Treatment Panel (NCEP ATP III) ja International Diabetes Federation (IDF) ovat kukin laatineet omat kriteerinsä MBO:lle. Insuliiniresistenssi, lipidihäiriöt ja kohonnut verenpaine kuuluvat metabolisen oireyhtymän kriteereihin kaikkien määritelmissä, mutta niiden painotuksissa ja raja-arvoissa on eroja. (Laakso 2005, 1521 1522.) WHO:n vuonna 1998 asettamissa ja vuonna 1999 tarkastetuissa MBO:n kriteereissä kiinnitetään huomiota kohonneisiin verensokereihin sekä diabetekseen.

7 Verensokerille ei kuitenkaan ole määritelty mitään raja-arvoja. Mikroalbuminuria kriteerinä liittyy myös diabetekseen, sillä näytteellä voidaan todeta diabetekseen liittyvää munuaissairautta eli nefropatiaa. WHO:n kriteereiden mukaan MBO:ä sairastavalla henkilöllä tulee olla glukoosi-intoleranssi, heikentynyt glukoosin sieto, diabetes ja/tai insuliini resistenssi. Tämän lisäksi tulee olla vähintään kaksi seuraavista tekijöistä: Heikentynyt glukoosin sieto tai diabetes Insuliiniresistenssi Verenpaine 140/90 mmhg tai yli Plasman Triglyseridit 1.7 mmol/l tai yli ja HDL-kolesteroli miehillä 0.9 mmol/l tai alle ja naisilla 1.0 mmol/l tai alle Vyötärönympärys miehillä 90 cm tai yli ja naisilla 85 cm tai yli tai painoindeksi yli 30 kg/m2 Mikroalbuminuria du-alb-mi yli 20mikrog/min tai yli 30mg/vrk (International Diabetes Federation 2006.) EGIR asetti kriteerinsä MBO:lle vuonna 1999. Nämä kriteerit kehiteltiin lähinnä soveltuvaksi diabetesta sairastamattomiin epidemiologisissa tutkimuksissa. Keskivartalolihavuuden kriteeriksi otettiin ensi kerran vyötärön ympärysmitta, koska lihavuuden sijasta haluttiin korostaa ylipainon paikantumista keskivartaloon. EGIR:n kriteerien mukaan MBO:n kriteerit täyttävät jos diabetesta sairastamattomalla henkilöllä on insuliiniresistenssi ja lisäksi kaksi seuraavista kriteereistä: Vyötärön ympärysmitta miehillä 94 cm tai yli ja naisilla 80 cm tai yli Suurentunut triglyseridipitoisuus (2,0 mmol/l tai enemmän) tai pienentynyt HDL-kolesterolipitoisuus (1.0 mmol/l tai alle) tai lipidilääkitys Pasman glukoosin paastoarvo/kahden tunnin glukoosikokeen tulos 6.1/7.8 mmol/l mutta alle 7.0/11.1 mmol/l Kohonnut verenpaine (140/90 mmhg tai yli) tai verenpainelääkitys (Laakso 2005, 1522 1523.)

8 NCEP ATP III on asettanut MBO:lle omat kriteerinsä vuonna 2001. Alun perin vuoden 2001 asetuksissa plasman glukoosin paastoarvoksi oli määritelty vähintään 6.1 mmol/l. Vuonna 2004 plasman paastoglukoosiarvoa pienennettiin vastaamaan uutta määritelmää suurentuneesta plasman glukoosiarvosta (Laakso 2005, 1523). MBO:ä sairastavalla tulee olla vähintään kolme seuraavista riskitekijöistä: Vyötärönympärys miehillä 102 cm tai yli ja naisilla 88 cm tai yli Triglyseridit yli 1.7 mmol/l HDL-kolesteroli miehillä alle 1.03 mmol/l ja naisilla alle 1.29 mmol/l Verenpaine 130/85 mmhg tai yli Paastoglukoosiarvo 5.6 mmol/l tai enemmän (International Diabetes Federation 2006.) Keväällä 2005 IDF julkisti uudistetut eurooppalaiseen väestöön sovelletut MBO:n kriteerit. Näissä kriteereissä lihavuuden, ja etenkin keskivartalolihavuuden merkitys korostuu. Eurooppalaisella miehellä vyötärön ympärys tulisi olla 94 cm tai alle ja naisella 80 cm tai alle ja sen lisäksi mitkä tahansa kaksi seuraavista tekijöistä: Seerumin triglyseridit 1,7 mmol/l tai yli, tai lääkehoito tämän takia HDL-kolesteroli alle 1,03 mmol/l miehellä tai alle 1,29 mmol/l naisella, tai lääkehoito tämän takia Verenpaine 130/85 mmhg tai yli, tai hoito tämän takia Kohonnut plasman paastosokeri 5,6 mol/l tai yli, tai aiemmin diagnostisoitu aikuistyypin diabetes (International Diabetes Federation 2006.)

9 1.2 Riskitekijät ja niiden hoito MBO:n riskitekijöitä ovat keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine, rasvaaineenvaihdunnan häiriöt, kohonnut verensokeri, lisääntynyt veren hyytymistaipumus sekä joskus kihtioire. MBO:än liittyy usein myös insuliiniresistenssi. (Suomen Sydänliitto & Folkhälsan 2005, 31.) Tupakointi, alkoholin suurkulutus sekä stressi lisäävät myös MBO:lle altistumista. Olemme käsitelleet kuitenkin työssämme ainoastaan merkittävimpiä ja MBO:n kriteereissä mainittuja riskitekijöitä. Elintavat ovat MBO:n hoidon ja ennaltaehkäisyn kulmakivi. MBO voidaan ehkäistä kokonaan painonhallinnalla, eli säilyttämällä normaalipaino. Ylipainoiselle laihduttaminen ja pysyvästi alentunut paino vähentävät merkittävästi MBO:n vaaraa. Jo yksinään liikunnan lisääminen ilman painonpudotusta vähentää MBO:n riskiä. (Mustajoki 2007a.) 1.2.1 Keskivartalolihavuus Ylipainon lisääntyminen, etenkin vyötärönseudulle, on MBO:n yleistymisen tärkein syy. Oireyhtymälle tyypillistä on keskivartalolihavuus, jonka aiheuttaa sisäelinten ympärille kerääntynyt rasvakudos. Vatsaonteloon kertynyt rasva kerääntyy myös maksaan nostaen veren rasva-arvoja ja heikentäen insuliinin tehoa elimistössä, eli kehittyy insuliiniresistenssi, joka on merkittävä tekijä tyypin 2 diabeteksen synnyssä. Insuliiniresistenssi tarkoittaa sitä, että haimasta erittyvän insuliinin teho maksassa, lihaksissa ja rasvakudoksessa heikkenee, jonka seurauksena verensokeripitoisuus kohoaa. (Laakso 2005, 1523 1525.) Vyötärönympäryksen mittaaminen mittanauhan avulla on tehokas keino selvittää rasvakudoksen sijainti (Suomen Sydänliitto 2005). Euroopassa vyötärönympäryksen tulisi olla miehillä 94 cm tai alle ja naisilla 80 cm tai alle. Amerikkalaisten raja-arvojen mukaan vyötärönympärys tulisi olla miehillä 102 cm tai alle ja

10 naisilla 88 cm tai alle. Aasiassa vastaavat kriteerit ovat taas miehillä 90cm tai alle ja naisilla 80 cm tai alle. (International Diabetes Federation 2006.) Keskivartalolihavuuden hoidossa tärkeintä on laihduttaminen ja terveellinen ruokavalio. Liikunnan vaikutuksesta insuliiniresistenssi pienenee, kun elimistön kyky käsitellä rasvoja paranee. Liikunta hapettaa rasvahappoja mitokondrioissa, varastoiden niitä triglyserideinä lihas- ja rasvakudokseen ja pilkkoen varastorasvoja entistä tehokkaammin. (Aunola 2005, 7.) 1.2.2 Kohonnut veren paastosokeri Veren sokeripitoisuus nousee insuliiniresistenssin tai insuliinin erityksen heikkenemisen seurauksena, kun elimistön oma insuliinintuotanto ei enää riitä säätelemään verensokeripitoisuutta. Jatkuvasti koholla oleva verensokeri vahingoittaa hiussuonia ja valtimoita, joka lisää tiettyjen elinten toiminnan vakavaa häiriintymistä. Vaurioita syntyy herkimmin silmänpohjiin ja munuaisiin, seurauksena voi olla näön huonontuminen sekä munuaisten toiminnan heikkeneminen. Lisäksi liian korkea verensokeritaso ja verenkiertohäiriöt aiheuttaa hermostomuutoksia, jotka saattavat johtaa muun muassa jalkavammojen syntyyn. (Diabetesliitto 2008; Mustajoki 2007b.) Verensokeriin vaikuttavat liikunta ja ruokavalio. Vähärasvainen, vähäsokerinen ja kuituja sisältävän ruokavalion avulla vaikutetaan verensokeriin suotuisasti. Lihavuus ja vähäinen liikunta vähentävät insuliinihormonin tehoa, jolloin elimistön verensokeri nousee. Liikunta edistää painonhallintaa ja laihtumista, mikä parantaa huomattavasti sokeriaineenvaihduntaa. Lisäksi liikunta lisää solujen insuliiniherkkyyttä, mikä alentaa verensokeria ilman laihtumistakin. (Diabetesliitto 2008.)

11 1.2.3 Poikkeavat veren rasva-arvot MBO:n yhtenä riskitekijänä ovat poikkeavat veren rasva-arvot: veren pienentynyt HDL-kolesterolipitoisuus sekä suurentunut triglyseridipitoisuus. Poikkeavien veren rasva-arvojen syynä on etupäässä insuliiniresistenssi. Veren rasvaarvojen korjaaminen elintapamuutoksilla normaaliksi lisää elimistön insuliiniherkkyyttä. (Laakso 2005, 1523.) Veren triglyseridiarvoja suurentavat vyötärölihavuus, runsas alkoholinkäyttö, huonossa tasa-painossa oleva diabetes ja perinnöllinen taipumus. Suurentunut veren triglyseridipitoisuus lisää valtimotaudin vaaraa. Elintapatekijöillä voidaan vaikuttaa huomattavasti tiglyseridipitoisuuteen. Keskivartalolihavilla painonhallinta ja laihduttaminen ovat tärkein toimenpide triglyseridien pienentämiseksi. Ravinnon tulisi olla samanlaista, jota käytetään veren kolesterolin alentamiseen. Runsaan alkoholinkäytön vähentämisellä voidaan myös korjata triglyseridiarvoja. (Mustajoki 2008b.) Pienentynyt HDL- eli hyvän kolesterolin määrä veressä lisää valtimotautiin sairastumisen riskiä. Vyötärölihavuus ja vähäinen liikunta vaikuttavat veren HDLmäärään vähentämällä sitä. Vastaavasti liikunta ja laihduttaminen suurentavat HDL-pitoisuutta. (Mustajoki 2008b.) 1.2.4 Kohonnut verenpaine Riski sairastua MBO:än ja sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa, jos verenpaine on yli 130/85 tai jos henkilö käyttää verenpainelääkitystä. Suurin osa kohonneesta verenpaineesta johtuu elintavoista, mutta taustalla voi olla myös perinnöllinen vaikutus. Kohonneen verenpaineen merkittävimpiä muutettavissa olevia riskitekijöitä ovat tupakointi, lihavuus, etenkin keskivartalolle kertynyt liikapaino, runsas suolan käyttö, vähäinen liikunnan määrä ja runsas alkoholin käyttö. (Duodecim 2005; Mustajoki 2008a.)

12 Kohonnut verenpaine on merkittävä vaaratekijä terveydelle, koska se vuosien mittaan rasittaa valtimoita ja sydäntä. Seurauksena voi olla valtimotauti, joka lisää vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin ja sydäninfarktiin, sekä aivoinfarktiin sairastumisen riski suurenee. Verenpaineen aiheuttamien sairauksien määrä lisääntyy huomattavasti, mikäli henkilö tupakoi, veren kolesteroliarvo on koholla ja jos hänellä on diabetes tai muu sokeriaineenvaihdunnan häiriö. (Mustajoki 2008a.)

13 2 TUTKIMUKSIA METABOLISEEN OIREYHTYMÄÄN LIITTYEN Näslindh-Ylispangar, Sihvonen, Vanhanen ja Kekki (2005) ovat tutkineet keskiikäisten miesten MBO:än liittyvien elämäntapatekijöiden ja riskitekijöiden suhdetta miesten omaan arvioon terveydentilastaan. Tutkimukseen osallistui 273 40 -vuotiasta miestä Helsingistä. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeiden ja terveystarkastusten avulla. Kyselylomakkeessa kysymykset oli jaoteltu kolmeen kategoriaan: sosiodemograafiset tekijät (siviilisääty, koulutus, työllisyys ja työtilanne), elämäntapatekijät (alkoholinkulutus, tupakointi, fyysinen aktiivisuus ja painonmuutokset) ja oma käsitys terveydestä (vaihtoehdot erinomaisesta heikkoon). Terveystapaamisissa terveydenhoitajat mittasivat tutkittavien verenpaineen, painoindeksin ja vyötärönympäryksen. (Näslindh-Ylispangar, Sihvonen, Vanhanen & Kekki 2005, 515 517) Tutkimuksen tulokset osoittavat, että miehet kokevat oman terveydentilansa yleisesti ottaen hyväksi. 55 % vastanneista arvioi terveydentilansa hyväksi ja 45 % keskimääräiseksi. Kuitenkin miesten subjektiivinen terveydentunne oli ristiriidassa terveystutkimuksesta saatujen tulosten ja elämäntapatekijöiden kanssa. Kaksi kolmasosaa tutkituista oli ylipainoisia tai obeeseja ja 35 % vastanneista vyötärönympärys oli yli 100 cm. Noin 43 % vastaajista diastolinen verenpaine oli yli 90 mmhg. Yli puolet miehistä poltti päivittäin ja 28 % oli alkoholin liikakäyttöä. Suurella osalla miehistä havaittiin korkea riski sairastua MBO:än. (Näslindh-Ylispangar ym. 2005, 515) Miesten ristiriitaiset käsitykset omasta terveydentilastaan verrattuna kliinisesti löydettyihin tuloksiin voi vahvistaa aikaisempia havaintoja siitä, että miehet eivät joko valita terveydentilastaan tai sitten he eivät tunnusta todellisuutta omasta terveydestään. Terveydenhoitajat ovat avainasemassa siinä, kuinka ohjata miehiä käyttämään yksinkertaisia mittauksia arvioidakseen riskitekijöitään objektiivisesti ja näin ollen mahdollisesti vähentää riskiä sairastua diabetekseen, sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen. (Näslindh-Ylispangar ym. 2005, 515, 519)

14 Herva (2007) on tutkinut syntymäpainon, menarkeiän, lihavuuden ja MBO:n yhteyttä depressioon Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiaineistossa. Kohortin jäsenten ollessa 14-vuotiaita tehtiin seurantatutkimus postikyselynä. 31-vuotiaana tehtiin sekä postikysely että kliininen tutkimus, joka sisälsi tiedot keskivartalolihavuuden ja MBO:n määrittämiseksi. Tutkimuksen tulos osoitti, että keskivartalolihavuus oli miehillä yhteydessä suurentuneeseen depressiooireiden ja masennuksen riskiin. Tulosten mukaan keskivartalolihavat miehet käyttivät yleisemmin masennuslääkkeitä kuin normaalin vyötärön ympäryksen omaavat miehet. Naisten keskivartalolihavuus puolestaan ei ollut yhteydessä masennukseen. MBO:llä ja masennuksella ei ollut tutkimuksen mukaan yhteyttä. (Herva 2007, 7) Tähtinen (2006) on tutkinut väitöskirjassaan insuliiniresistensiin liittyviä kardiovaskulaarisia riskitekijöitä varusmiespalvelun aikana ja tupakoinnin yhteyttä näihin riskitekijöihin. Tutkimusaineiston muodostivat 1374 varusmiestä. MBO määriteltiin siten, että varusmiehillä oli yhtä aikaa hyperinsulemia (insuliinin liikatuotanto) ja dyslipidemia (rasva-aineenvaihdunnan häiriö). Tällä tavalla määritelty MBO löytyi 10 % niistä varusmiehistä, joiden painoindeksi oli yli 27. Kaikista varusmiehistä MBO esiintyi 1 %. MBO:n esiintymisriski nousi kuusinkertaiseksi, jos henkilö tupakoi. (Tähtinen 2006, 7) Alexander, Landsman & Grundy (2008) ovat tutkineet ikääntymisen ja painoindeksin vaikutusta MBO:än ja sen osatekijöihin. Tutkimuksessaan he käyttivät NCEP:n laatimia kriteereitä MBO:lle. Tutkimustulosten mukaan paastoverensokerilla, diabeteksella ja systolisella verenpaineella on suoraviivainen suhde ikään ja painoindeksiin. Painoindeksin tuloksesta huolimatta, diabeteksen ja korkean verenpaineen esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Johtopäätöksenä MBO:n ja sen osatekijöiden välillä löytyi monimutkainen yhteys ikääntymiseen ja lihavuuteen. Jotkut osatekijät ovat yhteydessä lihavuuteen mutta eivät ikääntymiseen, toiset taas ovat yhteydessä kumpaankin (esim. verensokeri). Vaikka MBO:n yhteys ikääntymiseen ja lihavuuteen on olemassa sen suhde voi olla enemmän tai vähemmän suoraviivainen.

15 3 ELÄMÄNTAVAT JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN 3.1 Elämäntavat Fyysinen passiivisuus ja heikko fyysinen suorituskyky, tyydyttyneen rasvan runsas saanti ja kuidun niukka saanti, huono sosioekonominen asema, pieni syntymäpaino, lapsuusiän nopea kasvu ja geneettiset tekijät myötävaikuttavat ylipainon syntyyn, insuliiniresistenssiin, ektooppisen (epänormaalin) rasvan kertymiseen ja muiden MBO:n ilmenemismuotojen syntyyn. (Laaksonen, Niskanen, Lakka, Lakka & Uusitupa 2004.) Nykyisillä elintavoilla yhä useammalle suomalaiselle näyttää kasautuvan kaikki sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät. MBO:n riskiryhmää arvioidaan olevan Suomessa 20 30 % väestöstä, joten sitä voidaan jo kutsua uudeksi kansantaudiksemme. Kuopiossa tehdyssä tutkimuksessa MBO -potilaiden kuolevuus sydän- ja verisuonitauteihin oli kohonnut 3-kertaiseksi muuhun väestöön verrattuna. (Minna Latvala 2003.) MBO on salakavala, sillä se ei välttämättä aiheuta oireita, mutta altistaa sepelvaltimotaudille, sydäninfarkteille, aivohalvauksille ja diabetekselle. Jo yksikin MBO:n osatekijä riittää nostamaan sydän- ja verisuonisairauksien riskiä huomattavasti. Jos omaa yhdenkin MBO:n osatekijän, tulisi elämäntapoja muuttaa, ennen kuin elimistöön syntyy korjaantumattomia vaurioita. (Minna Latvala 2003.) Liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat ennaltaehkäisevää perushoitoa MBO:n kaikkia oireita vastaan. Nyrkkisääntö on, että ravintoa tulisi kuluttaa vähintään yhtä paljon kuin sitä nauttii. Liikuntaa pitäisi harrastaa yli 30 minuuttia kerrallaan, vähintään 3 kertaa viikossa, mieluiten päivittäin. Rasvan ja suolan käyttöä pitäisi rajoittaa ja suosia pehmeitä rasvoja, kuten rypsiöljyä. Suomalaisessa tutkimuksessa diabetesriski väheni 80 %, kun MBO -potilas lisäsi liikuntaa yli 4

16 tuntiin viikossa, vaikkei paino laskenut. Mikäli elintapamuutoksilla ei 3 6 kuukauden kuluessa saada riittäviä tuloksia, harkitaan verenpaine-, kolesteroli- ja verensokerilääkityksen tarpeellisuutta. Oireettomienkin ihmisten tulisi käydä säännöllisesti mittauttamassa arvojaan, jotta mahdollinen riski havaittaisiin ajoissa. (Minna Latvala 2003.) Elintapojen muuttaminen vaatii aina ihmisen omaa päätöstä ja vankkaa sitoutumista, kypsymistä muutoksentekoon. Kukaan ulkopuolinen ei voi muuttaa toisen ruokailutapoja tai lisätä hänen liikuntamääräänsä. Hänelle voi vain antaa neuvoja, hänen kanssaan voi keskustella ongelmista, häntä voi kannustaa ja ohjata. Hyvä sanoma MBO:ä sairastavalle on, että pelkästään elintapamuutokset voivat palauttaa heidät erittäin vaikeasta tilanteesta olosuhteisiin nähden erittäin hyvään tilanteeseen. (Aho 2002.) 3.2 Terveyskäyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen ja valinnat terveyteen vaikuttavissa asioissa (mm. ravinto, tupakointi, liikunta, alkoholinkäyttö) tavallisesti jo lapsuudessa tai nuoruudessa vakiintuneiden, usein tiedostamattomien tottumusten pohjalta (tai myös tietoiseen pyrkimykseen perustuva käyttäytyminen ja valinnat); terveyskäyttäytymisellä on usein ajan mittaan ratkaiseva vaikutus yksilön terveyteen ja riskiin sairastua tai kuolla. (Duodecim 2008.) On perusteltua uskoa, että suomalaisten terveyden paraneminen jatkuu. Tämä edellyttää kuitenkin toteutettujen terveyttä edistävien toimenpiteiden tehostamista sekä uusia ratkaisuja väestön elinolojen, terveystottumusten ja terveyspalvelujen parantamiseksi. Kansanterveyden tärkeimpiä ongelmia ovat ne vakavia haittoja aiheuttavat terveysongelmat, jotka; yleistyvät, ovat yleisempiä kuin muissa maissa, joihin Suomea on mielekästä verrata, jakautuvat väestössä hyvin epätasaisesti tai aiheutuvat tunnetuista vältettävissä olevista syistä. (Koskinen 2003.)

17 3.3 Tulevaisuuden haasteet Useimmat tärkeistä terveysongelmistamme liittyvät terveyskäyttäytymiseen. Tässä suhteessa huolestuttavinta on viime aikoina ollut runsaan alkoholinkäytön yleistyminen ja siitä aiheutuvat terveyshaitat. Esimerkiksi vuonna 2001 kaikista 25 44-vuotiaiden miesten kuolemista noin seitsemäsosa johtui alkoholisairauksista tai -myrkytyksistä, ja jos mukaan luetaan päihdyksissä tapaturmaan tai väkivaltaan kuolleet, osuus kasvaa lähes yhteen kolmasosaan. Myös sukupuolten ja sosioekonomisten ryhmien sekä siviilisäätyjen väliset terveyserot sekä jotkut alueelliset erot liittyvät suurelta osin juomatapojen eroihin. (Koskinen 2003.) Vaikka suomalaisten miesten tupakointi on vähentynyt EU:n vähäisimmälle tasolle ja naistenkin tupakointi on edelleen useimpiin muihin eurooppalaisiin maihin nähden vähäistä, tupakointi aiheuttaa tuhansia kuolemia Suomessa joka vuosi. Lisäksi tupakointi lisää useimpien kansantautiemme vaaraa, nopeuttaa toimintakyvyn heikkenemistä ja aiheuttaa merkittävän osan sukupuolten, sosioekonomisten ryhmien ja siviilisäätyjen välisistä terveyseroista. Tupakoinnin olennainen vähentäminen onkin tärkeimpiä tehtäviä kansanterveyden edistämisessä. (Koskinen 2003.) Ravintotottumukset ja liikunta vaikuttavat kansanterveyteen ainakin yhtä laajasti kuin juomatavat ja tupakointi. Vaikka suomalaisten energiansaanti näyttää vähentyneen, väestön lihominen osoittaa, että kulutukseen nähden energiaa saadaan selvästi liian paljon. Tämä johtunee työmatka- ja muun arkiliikunnan vähenemisestä, sillä varsinainen kuntoliikunta on ilmeisesti jopa yleistynyt. Lihavuus altistaa lähes kaikille kansansairauksillemme ja heikentää toimintakykyä. Liikunnan vähäisyys ei ole haitallista ainoastaan ylipainon kehittymisen kannalta, vaan liikunnan vähäisyys on myös itsenäinen terveyttä vaarantava ja toimintakykyä huonontava tekijä. (Koskinen 2003.)

18 Terveellisten elämäntapojen edistäminen on kansanterveyden kohentamisen tärkein menetelmä. Tupakoimattomuuden, kohtuullisen alkoholinkäytön, terveellisten ravintotottumusten ja liikunnan yleistymistä ei kuitenkaan voida tavoitella menestyksellisesti ainoastaan yksilöön suuntautuvilla valistus- ja muilla vastaavilla toimenpiteillä. Työ-, asuin- ja vapaa-ajan ympäristön muokkaaminen terveellisiä elämäntapoja edistäviksi, etenkin terveydeltään heikoimmissa väestöryhmissä, on koko terveyttä edistävän yhteiskuntapolitiikan merkittävä tavoite, johon olisi pyrittävä paikallisella, valtakunnallisella ja eurooppalaisellakin tasolla mm. vero-, hinta- ja ympäristöpoliittisin keinoin. (Koskinen 2003.)

19 4 TERVEYDEN EDISTÄMINEN 4.1 Määritelmä Terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia oman ja ympäristönsä terveyden huolehtimisessa. Terveyden edistäminen on myös terveyden edellytysten parantamista yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Terveyden edistäminen on siis mahdollisuuksien parantamista eikä sen välittömänä tarkoituksena ole esimerkiksi muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Terveyden edistäminen on sukua käsitteelle empowerment eli voimaantuminen. (Vertio 2003, 29.) Terveyden edistäminen on painotetusti yhteisön terveyden edellytyksiin vaikuttavaa toimintaa. Se lähestyy terveyttä kahdesta suunnasta: yksilön ja yhteisöjen näkökulmasta samaan aikaan. Yhteiskunnallinen päätöksenteko on siksi terveyden edistämisen kannalta olennaisen tärkeä mekanismi. (Vertio 2003, 29.) Terveyden edistämisestä on myös huomattavasti laajempia ja yksilöidympiä määritelmiä. Nykyinen terveyden edistäminen on rakentunut Ottawan asiakirjan (Ottawa Charter 1986) asettamalle perustalle. Asiakirja on saanut nimensä ensimmäisen kansainvälisen terveyden edistämisen konferenssin järjestämispaikan mukaan. Konferenssiin kokoontui Maailman terveysjärjestön (WHO) viiden vuoden valmistelun jälkeen suuri joukko asiantuntijoita eri aloilta keskustelemaan terveyden edistämisestä (health promotion) painottavan monialaisen terveyspolitiikan kehittämisestä. (Vertio 2003, 29 30.) Ottawan asiakirjassa terveyttä edistävä toiminta jäsennettiin viideksi kokonaisuudeksi: Terveellisen yhteiskuntapolitiikan kehittäminen tarkoittaa laajenevaa ymmärrystä siitä, että terveyden edistäminen on huomattavasti enemmän kuin terveyden-

20 huollon palvelujärjestelmän toiminta. Terveyteen vaikuttavien muiden tekijöiden merkitys tunnustettiin: lainsäädäntö, vero- ja hintapolitiikka, tasa-arvoisuutta edistävä tulo- ja sosiaaliturvapolitiikka nähtiin tärkeinä välineinä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 30 31.) Terveellisemmän ympäristön aikaansaaminen merkitsee terveyden lähestymistä myös ekologian näkökulmasta. Asiakirjassa korostetaan yhteisöllistä vastuuta ja luonnonvarojen säilyttämisen merkitystä. Työn ja vapa-ajan tulisi voida olla terveyden lähteinä eikä vain terveyttä kuluttavina tekijöinä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 30 31.) Yhteisöjen toiminnan tehostaminen perustuu niiden omiin henkisiin ja aineellisiin voimavaroihin. Ajatuksena oli, että hyvin suuri osa terveyteen liittyvistä päätöksistä tehdään erilaisilla arkielämän areenoilla, ja ihmisten lähimmillä yhteisöillä nähtiin olevan niihin suuri vaikutus. Ihmisten edellytyksiä ja mahdollisuuksia toimia itse yhteisössään aktiivisesti haluttiin parantaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 30 31.) Henkilökohtaisten taitojen kehittäminen omasta ja ympäristön terveydestä huolehtimiseksi nähtiin tärkeänä. Taitojen kehittämiseksi todettiin jatkuvan oppimisen tarve: valmistautuminen kaikkiin elämän vaiheisiin ja sopeutuminen pitkäaikaisten sairauksien aiheuttamiin rajoituksiin. Tietoa ja terveyskasvatusta käsiteltiin henkilökohtaisten taitojen kehittämisen välineinä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 30 31.) Ottawan asiakirjassa pidettiin myös terveyspalvelujen uudelleen suuntautumista olennaisena osana terveyden edistämistä. Terveydenhuollon vastuun täytyy ulottua kliinisten ja hoitavien palvelujen ulkopuolelle. Terveyspalvelujärjestelmälle esitettiin silloista huomattavasti laajempaa toiminta-aluetta: yhteisöjen ja yksilöiden terveellisempään elämään kohdistuvien tarpeiden tyydyttämistä. Tutkimusten ja terveydenhuoltoalan ammatillisen koulutuksen uudistustarpeita pidettiin ilmeisinä seurauksina terveydenhuollon uudelleen orientoitumisesta terveyden edistämisen suuntaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 30 31.)

21 Suomessa terveyden edistäminen ilmestyi nykymuotoisena käsitesisältönä keskusteluun 1980-luvun puolivälissä. Suomalaisia oli mukana kansainvälisen ohjelman kehitystyössä sen alkuvaiheista alkaen. Meillä oli noihin aikoihin saatu juuri vakiinnutetuksi terveyskasvatuksen yhteyshenkilöiden maanlaajuinen verkosto. Suomessa terveyskasvatuksen sisältö oli huomattavan lähellä sitä, mitä nimitettiin kansainvälisissä ohjelmissa terveyden edistämiseksi. Terveyden yhteiskunnalliset määrittäjät olivat olleet voimakkaasti keskusteltavina jo 1970- luvulla. Tällä oli siis verraten helppoa markkinoida terveyden edistämisen periaatteita. (Vertio 2003, 38.) 4.2 Terveys 2015 Maailman terveysjärjestön WHO:n ensimmäinen kansanterveysohjelma Terveyttä kaikille vuoteen 2000 luotiin vuonna 1978. Sen lähtökohtana koko Euroopan alue ja WHO:n jäsenmaat laativat omat tavoitteensa. Suomessa kansallinen ohjelma valmistui vasta vuonna 1986 eduskunnan käsiteltyä Suomen terveyspolitiikkaa. Vuonna 1998 WHO hyväksyi uuden kansallisen ohjelman Health for all in the 21th century, joka on toiminut pohjana Suomen Terveys 2015 ohjelmaa laadittaessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 4.) Kansanterveyden kehittäminen muun yhteiskunnallisen kehityksen osana on olennainen osa kehitystä. Kansanterveyden myönteisen kehityksen oletetaan jatkuvat myös tulevaisuudessa. Monet kehitykseen liittyvät ongelmat nähdään myös tulevaisuuden haasteina. Suomen terveyspolitiikan ydintavoitteina ovat terveiden ja toimintakykyisten vuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen. Lisäksi Terveys 2015 ohjelma sisältää seuraavat ikäryhmiin liittyvät tavoitteet: Lasten hyvinvoinnin lisääntyminen, nuorten tupakoinnin väheneminen, nuorten aikuisten miesten väkivaltaisen ja tapaturmaisen kuolleisuuden väheneminen, työikäisten työ- ja toimintakyvyn paraneminen sekä yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena. Kaikille yhteisinä tavoitteina ovat terveellisen eliniän piteneminen kahdella vuodella, tyytyväisyys terveyspalveluihin sekä eriarvoisuuden vähe-

22 neminen. Terveys 2015 ohjelmassa mainittuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää aikaisemman myönteisen kehityksen edellytysten säilymistä sekä kielteisten kehityssuuntien korjaamista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 15, 18, 21.) 4.3 Kundit kondikseen -hanke Kundit kondikseen hanke on Helsingin Sydänpiirin ja Helsingin Terveyskeskuksen yhteistyönä toteutettu terveyden edistämisen ohjelma. Sen tavoitteena on edistää helsinkiläisten miesten sydänterveyttä perusterveydenhuollon henkilökunnan avulla. Ohjelma vähentää eriarvoisuutta tarjoamalla helsinkiläisille miehille riskikartoitukseen perustuva terveystarkastus sinä vuonna kun he täyttävät 40 vuotta. Terveystarkastusten ajatuksena on löytää miehet, joilla on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen ja ohjata heidät ajoissa hoidon piiriin. (Helsingin Sydänpiiri 2006.) MBO:n projektissa (2001 2004) kehitetyllä seulontamenetelmällä tehtiin vuonna 2006 tutkimus, jossa terveystarkastukseen sai kutsun 4274 40-vuotiasta helsinkiläistä miestä. Kutsutuista 34 prosenttia osallistui terveystarkastukseen ja heistä 32 prosentilla todettiin korkea riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Kundit kondikseen hanke on ollut runsaasti esillä lehdissä ja julkaisuissa. Suomen lihavuustutkijat ry. myönsi hankkeelle vuoden 2007 painonhallintapalkinnon painonhallintaa edistävästä toiminnasta. (Ylänen 2007, 18 19.)

23 5 TERVEYSTAPAHTUMA Toiminnallinen opinnäytetyö tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista, toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. Opinnäytetyön tulisi olla käytännönläheinen, työelämälähtöinen, tutkimuksellisella asenteella toteutettu ja riittävällä tasolla alan tietojen ja taitojen hallintaa osoittava. Toiminnallinen opinnäytetyö tulee tehdä tutkivalla asenteella. Se tarkoittaa valintojen joukkoa, niiden tarkastelua ja perustelua aihetta koskevaan tietoperustaan nojaten. Tietoperusta ja siitä rakentuva viitekehys tulee oman alan kirjallisuudesta. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9-10, 154.) Toiminnallisen opinnäytetyön lopullisena tuotoksena on aina jokin konkreettinen tuote, esimerkiksi tietopaketti, portfolio, messu- tai esittelyosasto tai tapahtuma. Olennaista on, että toiminnallinen opinnäytetyö kehittää työelämää käytännönläheisellä tavalla. Toiminnallisuus tarjoaa tekijällä konkreettisia välineitä käytännön ja teorian yhdistämiseen. (Vilkka & Airaksinen 2003, 51.) 5.1 Tavoitteet Opinnäytetyömme lähtökohtana oli MBO:n suuri esiintyvyys ja sen jatkuva yleistyminen väestön keskuudessa. Opinnäytetyömme tavoitteena on terveyden edistäminen ja MBO:n ja siihen liittyvien sairauksien, diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien, ennaltaehkäiseminen. Terveyden edistämisen toimintamuodoksi valitsimme terveystapahtuman järjestämisen. Terveystapahtuman tärkeimpänä tavoitteena oli terveyden edistäminen koko alueella asuvan väestön osalta. Koska terveys on elämää kantava voimavara, halusimme valita terveystapahtumamme aiheen niin, että siitä olisi hyötyä mahdollisimman monelle ihmiselle. Tavoitteenamme oli herätellä ihmisten ajatuksia omasta terveydestään. Tilaisuus oli kaikille avoin ja järjestettiin julkisella paikal-

24 la, joten kaikilla halukkailla oli mahdollisuus osallistua siihen. Tämä mahdollisti sen, että jokainen pystyi itse valitsemaan haluaako terveysneuvontaa asiasta vai ei. Tapahtumalla pyrimme lisäämään ihmisten tietoisuutta MBO:stä, sen riskitekijöistä ja hoidosta. Tavoitteena oli myös vahvistaa ammatillista osaamistamme sekä tutustua uuteen työmenetelmään. 5.2 Suunnittelu Terveyden edistämisen kehittämistoimintaan kuuluu suunnittelua, johon on varattava resursseja. Suunnittelutyö lähtee nykytilanteen kartoittamisesta ja tavoitteiden asettamisesta. Suunnittelu toimenpiteistä tai hankkeesta lähtee taustatietojen keruusta ja tarpeen kartoittamisesta. Toiminnan tulee perustua asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden odotuksiin ja tarpeisiin. Tietoa voidaan kerätä esimerkiksi kansalaisten tai ammattilaisten kokemuksista sekä ajankohtaisesta tutkimustiedosta. (Koskinen-Ollonqvist, Leskinen, Bergström & Serkkola 2002, 11.) Menetelmäosaaminen tarkoittaa kohteena olevan ilmiön ja sen toimintaympäristön tunnistamista ja kehittämis- ja vaikuttamiskeinojen hallintaa, jotka perustuvat eri tieteen alojen metodeihin. Näitä tietoja voidaan kerätä kirjallisuuden lisäksi myös vertaishankkeista. Tarpeen on myös tehdä arvio resursseista, jotka ovat toiminnan käytössä. Oikeastaan suunnittelutyö on sidoksissa arviointiin molemmat tukevat toisiaan. Suunnittelutyö voisi tukea alueella muun muassa eri toimien terveysvaikutusten arviointia, joka osaltaan voisi toimia päätöksenteon tukena. (Koskinen-Ollonqvist ym. 2002, 11.) Halusimme tehdä käytännönläheisen opinnäytetyön, jossa pääsisimme lähelle ihmisiä ja käyttämään konkreettisesti hyödyksi opinnoista saamiamme eväitä. Toiminnallinen opinnäytetyö tarjosi tähän oivan tilaisuuden. Näin ollen pääsimme toteuttamaan terveydenedistämisen ja ennaltaehkäisevän hoitotyön näkökulmaa asiakkaiden pariin. Itäkeskuksen terveysasema oli luonnollinen paikka tapahtuman järjestämiselle, sillä yksi meistä oli siellä opinnäytetyöprosessin

25 aikana työharjoittelussa. Myös terveysaseman ylihoitajan mielestä idea terveystapahtumasta oli hyvä. Valitsimme MBO:n tapahtuman aiheeksi, sillä se on koko ajan väestössämme yleistyvä kansanterveydellinen ongelma. MBO on kahden kansantautimme, tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien, vaaratekijä (Vanhala 1998, 58). Lisäksi käytännön kokemus on osoittanut meille, että MBO on melko tuntematon käsite ihmisille. Kuitenkin se on varsin yleinen ongelma. Kansanterveyslaitoksen toteuttaman Finriski- väestötutkimuksen mukaan MBO esiintyi WHO - kriteerein 39 % miehistä ja 22 % naisista. (Vanhanen 2006.) Käytimme terveystapahtuman suunnittelun tueksi Arja Taipaleen (2005) opinnäytetyötä Ohjekirja terveystapahtuman suunnitteluun. Ideoimme aihetta ja päädyimme yksimielisyydessä MBO:än. Haimme tietoa aiheesta ja siihen liittyvistä aikaisemmista tutkimuksista. Kartoitimme omia resurssejamme toteuttaa tapahtuma sekä mahdollisesti siihen liittyviä riskejä. Tarkastelimme myös ajankäytön mahdollisuuksia niin, että opinnäytetyöstä ja tapahtumasta tulisi mahdollisimman kattava, kuitenkin niin ettei sen työmäärä uuvuttaisi meitä opinnäytetyön tekijöitä. Yksi meistä opinnäytetyöntekijöistä oli tehnyt yhteistyötä aiemmin Helsingin Sydänpiirin kanssa. Siitä saimme idea ottaa yhteyttä Sydänpiiriin terveystapahtuman tiimoilta, kysyäksemme saisimmeko heiltä materiaalia tapahtumaamme. Pyysimme myös Itäkeskuksen terveysasemalla ajoittain työskentelevää liikunnanohjaajaa osallistumaan tapahtumaamme antaen tietoa asiakkaille liikunnan merkityksestä terveydelle. Asetimme päämäärän ja tavoitteet tapahtuman toteuttamiselle. Jaoimme vastuualueet tapahtuman järjestämisessä, ja kokoonnuimme yhteen tarkastelemaan aikaansaannoksiamme ja pohdintoja tulevasta tapahtumasta. Määrittelimme tapahtumalle aikataulun (LIITE 1). Tapahtumapäiväksi valikoitui keskiviikko, sillä se oli ainoa päivä, jolloin liikunnanohjaaja pystyi osallistumaan terveystapahtumaan. Määrittelimme keinot, jolla tapahtuma toteutettiin. Terveystapahtuman toimintamuodoksi suunniteltiin mittauksia, keskustelua asiakkaiden kanssa, elintapa-

26 ohjausta, erilaisia testejä ja kirjallista materiaalia. Ohjaus ja asiakkaan kanssa keskustelu on yksilöllisen terveysneuvonnan lähtökohtana. Päätimme, että annamme asiakkaille heidän halukkuutensa mukaan tietoa terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, sillä neuvonnan tyrkyttäminen olisi mennyt terveysterrorismin puolelle, ja se ei ole asiakkaan omista lähtökohdista ja haluista lähtevää ohjausta, toisin kuin vapaaehtoinen osallistuminen. Mittauksiin päädyimme, sillä halusimme antaa asiakkaille konkreettista tietoa heidän terveydentilastaan. Näin ajattelimme, että kiinnostus elintapoja ja ennaltaehkäisevää terveyskäyttäytymistä kohtaan olisi suurempi. Kirjallista materiaalia halusimme tapahtumaan, sillä se tuki antamaamme ohjausta, ja asiakkaat saivat halutessaan viedä aiheeseen liittyvää lukemista. Testit taas ovat yksinkertainen ja helppo tapa selvittää omia terveystottumuksia. Testeissä oli lisäksi informaatioita siitä, mitä voi itse tehdä kovan rasvan vähentämiseksi, pehmeän lisäämiseksi ja suolan vähentämiseksi. Lisäksi diabetes-testistä näkyi hyvin, mitkä tekijät vaikuttavat diabeteksen puhkeamiseen. Aloimme ideoida, kuinka saisimme tapahtumapaikasta houkuttelevan näköisen, ja kuinka ihmisten olisi helppo lähestyä meitä. Päätimme askarrella isolle kartongille tapahtuman aiheen Metabolinen oireyhtymä (MBO), ja alle viisi pienempää kartonkia, joille laittaisimme pienen tietoiskun MBO:än liittyvistä riskitekijöistä: kohonnut verensokeri, kohonnut verenpaine, matala HDL- kolesteroli, korkeat triglyseridiarvot ja suuri vyötärön ympärys (Kuva 1). Olimme valinneet värikkäät kartongit, jotta infopisteemme herättäisi huomiota. Värikkäillä kartongeilla halusimme, että tapahtuma herättää asiakkaiden huomiota ja mielenkiintoa. Sermeihin olimme kiinnittäneet Sydänliiton julisteita ja energianvertailutaulukoita, jossa havainnollistettiin mm. kuinka paljon energiaa saa päivän ateriasta verrattuna kouralliseen makeisia. Liikuntapisteen yläpuolelle olimme laittaneet julisteen lautasmallista, sekä liikuntaan liittyviä sarjakuvia. Verenpainemittauspisteen halusimme erotella sermeillä, jotta asiakkaat saisivat olla mahdollisimman rauhassa mittauttamassa verenpainettaan. Apuna meillä oli verenpaineen hoitokaaviotaulukko, josta pystyimme nopeasti katsomaan, tarvitsiko asiakas kontrollia verenpaineen seurausta varten.

27 Kuva 1: MBO:n riskitekijöiden tietoisku -taulut Pohdimme miten terveystapahtuman onnistumista ulkopuolisen näkökulmasta voisi mitata, ja päätimme tehdä kyselylomakkeet terveysaseman henkilökunnalle. Päädyimme lisäksi pyytämään yhdeltä asiakkaalta arviota tapahtumasta. Informaatioksi ja rekvisiitaksi tapahtumaan päätimme askarrella terveysaseman seinälle MBO:n riskitekijöistä pienet tietoiskutaulut. MBO:n kriteereinä päätimme käyttää uusimpia IDF:n laatimia suosituksia. Voimavaroina opinnäytetyöprosessissa oli meidän kolmen työn tekijän hyvin toimivat yhteistyötaidot, jotka helpottivat tapahtuman ja kirjallisen työn toteuttamista. Pystyimme luottamaan siihen, että jokainen tekee oman osuutensa ja osallistuu aktiivisesti yhteiseen työskentelyyn koko prosessin ajan. Lisäksi meillä oli sama kiinnostuksen kohde opinnäytetyön lähtökohtana. Tapahtumaan liittyvinä riskeinä pohdimme lähinnä sitä tavoittaako tapahtuma asiakkaat hyvin, ja herättääkö se kiinnostusta terveysaseman asiakkaissa.

28 5.3 Materiaali Terveystiedon tarkoituksena on, että kohdehenkilöt saavat tietoa terveyttä edistävistä ja sairauksille altistavista asioista. Kysymys ei ole ainoastaan tiedon saamisesta, vaan sen ymmärtämisestä. Terveystiedon perille menon yleinen edellytys on, että tieto on yksinkertainen ja selkeä. Terveysalan ammattilaiselle monimutkainen ilmiö on pystyttävä yksinkertaistamaan ja havainnollistamaan väestölle. (Wiio & Puska 1993, 27.) Hyvällä terveysaineistolla tulee olla konkreettinen terveystavoite. Aineistolle asetettava terveystavoite ohjaa sisällön muodostumista ja tarkentaa sitä. Hyvästä aineistosta voi hahmottaa helposti mihin terveysasiaan aineisto liittyy ja mihin sillä pyritään. Terveysaineiston sisältämän tiedon tulee olla virheetöntä ja ajan tasalla olevaa. Aineiston käyttäjän on voitava luottaa siihen, että aineistossa oleva tieto perustuu tutkittuun tietoon. (Parkkunen, Vertio & Koskinen- Ollonqvist 2001, 8.) Helsingin Sydänpiiristä saimme maksutta tapahtumaan heidän julkaisemiaan esitteitä sekä materiaalia (LIITE 2). Terveystapahtumaa varten meillä oli koossa runsaasti Helsingin Sydänpiiriltä saamiamme esitteitä MBO:n riskitekijöistä ja hoidosta, mutta yksikään esitteistä ei käsitellyt pelkästään MBO:ä. Pidimme tärkeänä sitä, että meillä olisi jakaa ihmisille tietoa MBO:stä sekä suullisesti että kirjallisesti. Tiedustelimme myös Sydänpiiristä olisiko heillä MBO -aiheista esitettä tai tietäisivätkö mistä sellaisia saisi. Sydänpiiristä kerrottiin, että heillä ole vasta tekeillä kyseistä materiaalia. MBO käsittää kriteereineen ja hoitokeinoineen useita erilaisia terveyteen liittyviä asioita. Mielestämme oli tärkeää saada tapahtumassa käyville asiakkaille jaettavaksi esite, joka kokoaa keskeisimmät MBO:än liittyvät asiat yhteen. Näin päätimme tuottaa itse terveystapahtumaa varten MBO:ä käsittelevän esitteen (LIITE 3). 5.3.1 MBO esite Kirjallisen materiaalin tuottamisessa kannattaa käyttää hyväksi värejä, asettelua ja tekstin kokoa. Kielen tulee olla selkeää ilman vaikeita ja monimutkaisia lause-

29 rakenteita. Tekstiin ei myöskään tule ahtaa liikaa tietoa vaan säilyttää se helppolukuisena. (Ewles & Simnett 1995, 235.) Esitettä suunniteltaessa päädyimme kaksipuoliseen A5 kokoiseen esitteeseen. Koon ratkaisi sen kätevyys ja kustannukset. Ihmisten olisi helppo kuljettaa esitettä ja se mahtuisi taittamattomana laukkuun. Kustannusten puolesta säästimme tulostuskuluissa sillä yhdestä kaksipuolisesta A4 kokoisesta arkista sai kaksi esitettä. Aluksi suunnittelimme tulostavamme esitteet värilliselle paperille, mutta löysimme esitteeseen sopivan värikuvan ja päätimme säilyttää esitteen valkoisena jotta kuva jäisi paremmin esille. Esitteestä tuli kaksipuolinen, koska tekstit ja valitsemamme kuva eivät olisi millään mahtuneet yhdelle sivulle. Fonttina esitteessä on Arial ja fonttikoko tekstissä on 12. Esitteen toteutimme Microsoft Word tekstinkäsittelyohjelmalla. Tekstin kieliasun pyrimme pitämään mahdollisimman helppona ja vältimme laittamasta esitteeseen liikaa tekstiä. Mielestämme liika tekstin määrä olisi vähentänyt ihmisten halua ja mielenkiintoa tutustua esitteeseen. Esitteen etusivulla kerrotaan lyhyesti mikä on MBO ja pyritään herättämään ihmisten mielenkiinto tutustua esitteeseen paremmin. Takasivulle päätimme laittaa International Diabetes Federationin (IDF) kriteerit MBO:lle. Muokkasimme kriteereiden kieliasua mahdollisimman helpoksi ymmärtää säilyttäen kuitenkin tarkat raja-arvot. Esitteeseen tuli saada mielestämme vielä ohjeet, mikäli esitteen lukija toteaisi omaavansa metabolisen oireyhtymän. Ohjeissa painotimme elämäntapojen tarkistamista ja kerroimme, että tarvittaessa ohjeita ja lisätietoa MBO:stä saa omalta terveydenhoitajalta. Käytimme esitteen tekstisisältöön lähteinä Suomen Sydänliittoa sekä International Diabetes Federationia. Koimme nämä lähteet luotettavina, sekä uskoimme myös esitteen lukijoiden luottavan lähteisiimme. Lähteet merkitsimme esitteen takasivun loppuun. Esitteessä käyttämämme kuvan löysimme Internetistä. Kuvassa nainen ja mies seisovat vaa alla tietämättömän näköisinä. Mielestämme kuva sopi erinomaisesti esitteeseemme, sillä siihen pystyvät samaistumaan sekä miehet että naiset.

30 Ennen esitteen käyttöönottoa tarkistutimme sen vielä Helsingin sydänpiirin Margit Yläsellä. Hänellä ei ollut korjausehdotuksia esitteeseen, joten pääsimme tuotantovaiheeseen. Päätimme aluksi tulostaa esitteitä 50 kpl terveystapahtumaa varten. Tarvittaessa pääsisimme terveystapahtuman aikana tulostamaan niitä lisää, sillä terveysaseman toimisto sijaitsi aivan tapahtumapisteemme vieressä. 5.3.2 Esitteen arviointi Tekemämme esitteen arvioinnin päätimme pyytää Itäkeskuksen terveysaseman terveyden- ja sairaanhoitajilta. Arviointi suoritettiin terveystapahtuman jälkeisellä viikolla. Laadimme kirjallisen terveysmateriaalin arviointilomakkeen (LIITE 4), johon liitimme tekemämme MBO -esitteen. Arviointilomakkeet esitteineen jaettiin terveysaseman jokaisen terveyden- ja sairaanhoitajan henkilökohtaiseen postilokeroon sekä terveysaseman osastonhoitajalle sekä ylihoitajalle (yhteensä 25 kpl). Arviointilomakkeen palautus sovittiin terveydenhoitaja Tuija Kilkille, jolta noudimme täytetyt arviointilomakkeet viikon päästä. Arviointilomakkeita saimme täytettyinä kolme kappaletta. Esitteen ymmärrettävyyttä ja sisältöä kiiteltiin. Tosin IDF:n tiukkaa kriteeriä verensokerin paastoarvolle ihmeteltiin. Esitteen ulkoasu jakoi hieman mielipiteitä. Se koettiin selkeänä ja kivana, mutta myös hillittynä ja hiljaisena. Kaikissa arvioinneissa oltiin samaa mieltä siitä, että esite oli tarpeellinen.

31 5.4 Tapahtuman kulku Tapahtuman avauduttua ihmisiä kävi varsin harvakseltaan tutustumassa tapahtumaan (Kuva 2). Yritimme houkutella ihmisiä paikalle kiertelemässä terveysaseman aulassa ja kertomassa mahdollisuudesta käydä mittauttamassa verenpaine ja -sokeri ilmaiseksi. Tämäkään ei kuitenkaan näyttänyt innostavan ihmisiä. Tapahtumaa ei ollut etukäteen mainostettu mitenkään. Päätimme kuitenkin laittaa tapahtumapäivän aamuna terveysaseman ovelle ilmoituksen tapahtumasta. Ilmoituksessa mainittiin mittauksista ja elintapaneuvonnasta. Totesimme, että ilmoitukset olivat varsin pieniä (A4) ja jäivät helposti ihmisiltä huomaamatta. Päätimmekin tehdä isolle värikkäälle kartongille ilmoituksen tapahtumasta ja lisätä siihen tiedon, että mittaukset olisivat ilmaisia. Pian tämän jälkeen asiakkaita alkoikin ilmestyä runsaammin. Eniten asiakkaita kävi aamupäivän aikana, aamun ja iltapäivän ollen hiljaisempia. Tapahtumassa kävi päivän aikana noin 60 ihmistä. Kuva 2. Terveystapahtuma käynnissä

32 Suurin osa asiakkaista oli kiinnostunut mittauksista (Kuva 3). Verenpaineenmittauksessa otimme huomioon, jos asiakas ei ollut ehtinyt levätä ennen mittausta, tai oli juonut juuri ennen mittausta kahvia tai polttanut tupakkaa. Huomiota kiinnitti se, että monet kertoivat ennen mittausta että heillä on hyvät paineet, tosin viime mittauksesta oli useita vuosia. Kun sitten verenpainetta mitattiin, lukemat saattoivat olla hyvinkin korkeat, eivätkä asiakkaat välttämättä tienneet mitkä seikat vaikuttivat verenpaineeseen. Kun oma verenpaine näin tuli asiakkaalle konkreettisesti ilmi, niin he olivat hyvin kiinnostuneita kuulemaan siitä, mikä omissa elintavoissa mahdollisesti vaikutti korkeaan verenpaineeseen, ja miten he omilla terveystottumuksilla sitä voivat madaltaa. Verenpaineen ja -sokerin mittaustulokset kirjasimme ylös Sydänpiiriltä saamiimme sydänterveyskortteihin, jotka asiakkaat saivat halutessaan mukaansa. Kuva 3: Verensokerin mittaus

33 Vyötärönympärysmittauksen opettaminen on herättänyt keskustelua sekä asiakkaissa, Itäkeskuksen terveysaseman hoitajissa että opiskelutovereissa koulussa. Päädyimme opettamaan kiinnostuneille mittaustekniikan ja annoimme mittanauhan kotiin vietäväksi. Terveystapahtuma järjestettiin avoimessa paikassa, terveysaseman aulassa, ja vyötärön ympäryksen mittaaminen katseilta suojatussa paikassa ei olisi ollut mahdollista. Vyötärönympäryksen mittaamisella, kuten emme muillakaan mittauksilla, halunneet aiheuttaa ihmisille syyllisyydentai häpeäntunteita. Tarkoituksena oli saada ihmiset kiinnostumaan omasta terveydestään ja terveyteen haitallisesti vaikuttavista riskitekijöistä, ei tuomimaan tuomareina tai saarnaajina. Ihminen on kuitenkin itse oman terveytensä paras asiantuntija ja valitsee oman terveyskäyttäytymisensä. Halusimme mahdollistaa sen, että ihmiset voivat halutessaan mitata vyötärönympäryksensä, ilman syyllisyydentunnetta, ja parhaana vaihtoehtona tälle pidimme sitä, että ihmiset saavat suorittaa mittauksen rauhassa kotonaan. Useimmat ihmiset halusivatkin ottaa mittanauhan mukaan kotiinsa, ja olivat kiinnostuneet kuulemaan riskirajoista ja siitä, mitä näiden rajojen ylittäminen voi aiheuttaa terveydelle. Yllättävän monelle ihmiselle MBO oli tuntematon käsite. Jotkut sanoivat huomanneensa terveystapahtumasta tiedottavan esitteen ja halusivat tulla mielenkiinnosta kuulemaan mitä tarkoittaa MBO. Tämä oli positiivista, sillä mitä enemmän MBO:stä ja sen riskitekijöistä tiedetään, sitä paremmin ihmiset voivat vaikuttaa riskitekijöihin ja terveyskäyttäytymiseen.