Jurnalismin tutkimusyksikkö Tampereen ylipist Naamatusten verkssa Lasten ja nurten mediaympäristön muuts, sa 2 Niina Uusital Susanna Vehmas Reij Kupiainen
Niina Uusital Susanna Vehmas Reij Kupiainen Naamatusten verkssa Lasten ja nurten mediaympäristön muuts, sa 2 Tampereen ylipist Viestinnän, median ja teatterin yksikkö
Myynti: Tiedekirjakauppa TAJU PL 617 33014 Tampereen ylipist puh (03) 3551 6055 fax (03) 3551 7685 taju@uta.fi http://granum.uta.fi http://www.uta.fi/taju Taitt ja ulkasun suunnittelu: Teemu Helenius Juvenes Print Oy Tampere 2011 ISBN 978-951-44-8354-7 (PDF)
Tiivistelmä Lasten mediaympäristö muutksessa -tutkimuksen tiselle tutkimuskierrkselle sallistui 60 lasta ja nurta Tampereelta ja lähikunnista. Kyseessä n pitkittäistutkimus, jka tistetaan suunnilleen saman sallistujaryhmän parissa yhteensä neljä kertaa. Tutkimukseen sallistui lapsia neljästä ikäryhmästä: 5-, 8-, 11- ja 14-vutiaat. 8-, 11- ja 14-vutiaista sallistujista suurin sa sallistui j tutkimuksen ensimmäiselle kierrkselle vunna 2007. Uudelle tutkimuskierrkselle rekrytidaan aina uusi 5-vutiaiden sallistujien jukk, ja edelliskierrksen 14-vutiaat jäävät pis sallistujajuksta. Tisella tutkimuskierrksella havaitsimme jitakin yleisiä muutksia lasten ja nurten mediaympäristöissä. Edellisen tutkimuskierrksen jälkeen Pikku Kakknen n alkanut tarjta lastenhjelmia myös arkiaamuisin, kaupallisten tv-kanavapakettien tarjnta n kasvanut, matkapuhelinpalvelut vat mnipulistuneet, peliknslien sekä digitaalisten pelien tarjnta n mnipulistunut ja Facebkin ja muun ssiaalisen median susi kasvanut. Nämä muutkset heijastuivat myös lasten median käyttöön. Kuten ensimmäisellä tutkimuskierrksella, myös tällä kierrksella krstui median merkitys lasten ssiaalisessa vurvaikutuksessa sekä yhteenkuuluvuuden lujana. Median käyttö limittyy ja linkittyy nurten reaalimaailman kiinnstuksen khteisiin: samat kaverit, harrastukset ja sisällöt kiinnstavat yleensä niin verkssa kuin tsielämässäkin. Yksittäisen lapsen elämässä median käyttö ehtii muuttua klmessa vudessa paljnkin. Pääasiassa tutkimuksessa havaitut median käytön muutkset liittyvätkin ikäkausiin ja lasten kasvuun. Lapsen kasvaessa tietyt sisällöt eivät enää le riittävän haastavia hänen tarpeisiinsa tai hän ei enää ke niitä muuten itselleen spiviksi. Mediatuttajilla ja mainstajilla n merkittävä rli median käytön trendeissä. Esimerkiksi televisi-hjelmien, elkuvien ja pelien tarjnta vaikuttaa paljn siihen, millaisia sisältöjä lapsille n ylipäätään saatavilla. Myös sisarukset, kaverit ja vanhemmat vaikuttavat lasten median käyttöön. Kaveriprukat saattavat hylätä tietyt sivustt ja sisällöt, jllin yksittäisen käyttäjän mtivaati vierailla sivustlla putaa samalla. Ryhmään kuulumisen ja mediasisältöjen jakamisen tärkeys siis hjaavat lasten median käyttöä. Media määrittää lapsilla niin leikkejä kuin puheenaiheitakin. Pienet lapset kpiivat mediasisällöistä hahmja, junikuviita ja tapahtumia miin leikkeihinsä. Lasten medialeikeissä krstui selkeä sukupulijakauma: 5- ja 8-vutiaita tyttöjä kiinnstivat hivaamiseen ja ulknäköön keskittyvät mediasisällöt ja leikit. 5- ja 8-vutiaiden pikien susimat mediasisällöt ja leikit livat pulestaan rajuja taisteluita ja vimankitksia. Tarjlla levat mediasisällöt epäilemättä tukevat varsin perinteisten sukupulirlien kehittymistä, jskin lasten mieltymykset myös hjaavat heidän median käyttöään ja medialeikkejään.
Vanhempien lasten ryhmissä internetin merkitys n suuri. Etenkin 11- ja 14-vutiaat livat aktiivisia ssiaalisen median käyttäjiä. Edellisen tutkimuskierrksen jälkeen Facebkin susi li kasvanut nurten parissa. Nuret livat verkstituneet kulutvereidensa kanssa. Lisäksi he hyödynsivät Facebkin chat-palvelua sekä pelasivat sivustilla tarjlla levia pelejä. Mnikäyttöisten ja interaktiivisten sivujen käyttö likin selvästi näiden ikäryhmien susissa. Mediaknvergenssi näkyi yhteisöpalvelujen sivuilla, jtka pyrkivät tarjamaan hyvin mnipulisia mediasisältöjä ja palveluja yhden sivustn sateenvarjn alla. Nuret hyödynsivät internetsisältöjä ssiaalisessa verkstitumisessa ja sisältöjen jakamisessa. Nuret jakivat linkkejä tisilleen, ja tisinaan irnisivat mediasisältöjä tuttamalla verkkn mia pilaversiitaan peleistä tai hjelmista. Nurimmat ikäryhmät käyttivät internetiä yleensä rajitetusti, eli he vierailivat tietyillä tutuilla sivuilla, eivätkä surffailleet netissä etsimässä uusia sivustja. 5- ja 8-vutiaatkin usein käyttivät tietknetta itsenäisesti, mutta heidän käyttämänsä sisällöt livat vanhempien tiedssa ja näiden hyväksymiä. 5- ja 8-vutiaiden lasten tietkneen pääkäyttötarkitus li lasten internetpelien pelaaminen. Nurilla lapsilla musiikin kuuntelu li ssiaalista timintaa, jssa vanhempien kanssa kuunneltiin ktna tai autradista samaa musiikkia. Vain klmassa 5- ja 8-vutiaista lapsista kuunteli viikittain itse valitsemaansa musiikkia. 11-vutiailla yksilöllinen musiikkimaku sen sijaan li j kasvamassa ja eriytymässä sukupulen mukaan. 14-vutiaiden mediamaailmassa musiikilla li j merkittävä asema ja musiikkimaku saatti eriytyä harrastusten mukaan ppulaarikulttuurin määrittämän median käytön sijasta. 11- ja 14-vutiailla tietkneet ja kännykät livat j syrjäyttäneet CD-sittimet tärkeimpinä musiikin kuuntelun välineinä. Tutkimusperheissä suhtauduttiin lukemiseen myönteisesti. Kirjjen lukeminen li usein mediarituaali, jka liittyi tiettyihin vurkaudenaikihin. Pienimmille lapsille vanhemmat lukivat aktiivisesti iltasatuja. 11- ja 14-vutiaista pulestaan jkainen ilmitti lukevansa kirjja. Lasten ja nurten kirjamaku vaikutti varsin yksilölliseltä, mutta lastenlehdissä susikin asemassa li pysynyt Aku Ankka. Kahdelle klmassalle 5- ja 8-vutiaista li tilattu vähintään yksi ma lastenlehti. 11- ja 14-vutiailla lastenlehdet vaihtuivat vähitellen nurtenlehtiin. Tytöt susivat nurille suunnattuja tyttöjen lehtiä, kun taas nurten pikien käsissä pyöri urheiluharrastuksiin tai musiikkiin painttuneita lehtiä Aku Ankan lisäksi. Kiinnstus sanmalehtiä khtaan kasvi selvästi iän myötä. Tutkimukseen sallistuneista 11-vutiaista nurista j pulet luki päivittäin lehteä, pääsin sen urheilusivuja, tv-hjelmia, sarjakuvia ja säätietja. Klme vutta vanhemmat nuret pulestaan perehtyivät myös sanmalehden uutistutantn. Äänikirjjen kuuntelu sen sijaan väheni merkittävästi iän myötä. 5- ja 8-vutiaat kuuntelivat aktiivisesti äänisatuja ktna ja esimerkiksi pitkillä autmatkilla, mutta tutkimukseen sallistuneista 29:stä 11- ja 14-vutiaasta enää klme kuunteli harvin äänikirjja.
Kännykällä n merkittävä rli 11- ja 14-vutiaiden lasten ssiaalisessa kanssakäymisessä. He vat yhteydessä kavereihin ja vanhempiin kännykällä lähinnä spiessaan käytännön asiista tai vaihtaessaan pikaisia kuulumisia. Vunna 2007 lapset ja nuret käyttivät matkapuhelinta ensisijaisesti yhteydenpidn välineenä, vunna 2010 kännykkä li enenevästi j mniin tarkituksiin käytetty ajanvietemediana: matkapuhelin li mnella haastateltavalla krvannut ipdit tai MP3-sittimet viime tutkimuskierrksen jälkeen. Etenkin 14-vutiaat nuret latasivat suvereenisti verksta haluamiansa musiikkikappaleita tietkneelle ja sieltä matkapuhelimiin. Nurten kertman mukaan heidän käyttämänsä palvelut livat pääsin laillisia, mutta sa hyödynsi myös piraattisivustja. Nuret myös jakivat ystävien ja sisarusten kesken musiikkia ja pelejä. Lasten ja nurten median käytössä jylläsivät vahvat brändit, jskin sa lapsista susi myös vaihtehtisia sisältöjä. Pelit, hjelmat, elkuvat, kirjat ja heistutteet vat nykyisessä mediamaisemassa myös entistä tiiviimmin kietutuneet kulutusketjuiksi, jissa lapsi tutustutetaan brändiin j 5-vutiaana esimerkiksi lelujen kautta. Vahvasti brändätyt mediasisällöt vivat tisaalta tuda median käyttöön yhtenäisyyttä, ja kaupallisuus vikin lla lasten ja nurten median käytön yhteinen viitekehys, jka myös saltaan kasvattaa mediasisältöjen ssiaalista merkitystä. Tutkimukseemme sallistuneet nuret hallitsevat sisällöntutannn eri mediavälineiden avulla, ja suurin sa nurista julkaisee mia sisältöjä verkssa. Sisällöntutant n usein pienimutista kuvien ja statuspäivitysten lisäämistä frumeille sekä kaveripiirin tekemien sisältöjen kmmentintia. Mnet tekijät vivat rajittaa nurten mien sisältöjen päätymistä verkkn. Julkaisemiseen vaikuttivat esimerkiksi yksityisyyden sujeleminen, riittämättömiksi ketut sisällöntutannn taidt sekä muiden käyttäjien kritiikki. Nyky-yhteiskunta vaatii kansalaisilta paljn erilaista tietteknistä saamista ja mediataitja. Tutkimukseemme sallistuneet lapset ja nuret vat petelleet kyseisiä taitja j pienestä pitäen vanhempien, sisarusten ja kavereiden kanssa. Kaiken kaikkiaan nuret luttavat miin taitihinsa eivätkä dta, että esimerkiksi kulussa erityisesti käsiteltäisiin media-aiheita tai pittaisiin median käyttöä ja mediataitja. Facebkin ja muiden ssiaalisten mediiden käyttö vaatii myös uusia taitja, jtka liittyvät sivustjen prfiilin yksityisyysasetuksiin ja ymmärrykseen julkisen ja yksityisen välisestä ersta. Vanhemmat pyrkivät sujaamaan lapsia kntrllimalla heidän median käyttöään ja erityisesti netin käyttämistä. Ongelmana vat myös musiikin ja muiden media-aineistjen lataamiset, jita vanhemmat pyrkivät kntrllimaan. Kdit eivät le enää täysin sujattuja perheen sisäisiä ympäristöjä, vaan verkttuneet glbaaleihin mediaympäristöihin ja tämä vaatii jatkuvasti valppautta niin vanhemmilta kuin lapsiltakin.
Sisällys Esipuhe 9 1. Jhdant 10 1.1. Tutkimuksen viitekehyksestä 10 1.2. Tutkimuksen tavitteista 12 1.3. Tutkimukseen sallistuvista perheistä 14 1.4. Tutkimuksen tteuttaminen ja raprtin rakenne 15 2. Tutkimusmenetelmät ja -aineistt 17 2.1. Mediapäiväkirjat, taustatietlmakkeet ja mediakuvast 19 2.2. Virikkeistäminen ja muut tehtävät 20 2.3. Teemahaastattelut 23 2.4. Muu aineist 24 3. Median käytön muutksia 26 3.1. Ktien mediamaiseman muutksia 27 3.2. Ikäkauden muutkset: Se n pienemmille lapsille 34 3.3. Tarjlla viihdettä ja lukemistja 39 3.4. Yhteisö muvaa mediamaisemaa 40 3.5. Mediasusikit eri ikäryhmissä 46 3.5.1. Pikku Kakksesta iltasatuun (5-vutiaat) 46 3.5.2. Lukuhetkiä ja pelitukiita (8-vutiaat) 48 3.5.3. Viihdettä ja verkkpelejä (11-vutiaat) 50 3.5.4. Frmaatteja ja Facebkia (14-vutiaat) 53 3.6. Pelka ruudusta: kuluampumiset ja sairaalasarjat 55 4. Pelillisyys ja sukupulittuneet medialeikit 62 4.1. Keijut ja taistelijat medialeikeissä 62 4.2. Virtuaaliset taistelut ja digitaaliset nukkeleikit 71 5. Kännykkä ajanvietemediana 81 6. Vurvaikutusta verkssa 90 6.1. Kaikki n vaan naamakirjassa nykyään 93 6.2. Statuksia ja kmmentteja: sisältöjä verkkn 98
7. Kuluttaminen, fanittaminen ja brändit 105 7.1. Fanit ja kuluttajat verkssa 106 7.2. Brändit, leluhahmt ja tuteperheet 110 8. Mediataidt ja ktien mediakntrlli 117 8.1. Kaveriperustainen ppiminen 118 8.2. Kti ja sisarukset 119 8.3. Pelit ja media ppimisessa 121 8.4. Tyttöjen ja pikien tärkeitä mediataitja 122 8.5. Ktien mediakntrlli 125 8.6. Nettiturvallisuus 128 8.7. Tiednhaku ja tiedn arviinti 132 8.8. Kulu ja media 134 9. Yhteenvet 137 Lähteet 145 Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Pitkittäistutkimus lasten ja nurten mediaympäristön muutksesta. Tutkimuksen etenemisen havainnllistaminen 2007 2016. Mediakuvast Päiväkirjaphja 5- ja 8-vutiaille ja heidän vanhemmilleen Päiväkirjaphja 11- ja 14-vutiaille Taustatietlmake 5- ja 8-vutiaille ja heidän vanhemmilleen Taustatietlmake 11- ja 14-vutiaiden vanhemmille Taustatietlmake 11- ja 14-vutiaille Teemahaastattelurunk Taustatietja tutkimukseen sallistuneista perheistä: vanhempien kuukausitult Liite10. Taustatietja tutkimukseen sallistuneista perheistä: vanhempien kulutustas
Kuvat Kuva 1. Enska-karhu li 5- ja 8-vutiaiden mediamasktti 21 Kuva 2. 5-vutiaan pjan rakentama Enska-karhun kti 21 Kuva 3. Nuren tekemä havainnllistus legjen rakentamisestaan autlehden valkuvien avulla 22 Kuva 4. Star Warsin hahmt näkyivät 5- ja 8-vutiaiden pikien leikeissä 64 Kuva 5. Barbie- ja Bratz-hylly 8-vutiaan tytön huneessa 67 Kuva 6. Kännykkä n nurille tärkeä yhteydenpidn väline 83 Kuva 7. Lapset ja nuret sallistuivat usein kännykän hankintaan 89 Kuva 8. Nalle Puh li tuttu hahm lastenhuneissa 112 Kuva 9. Legn brändi näkyi sekä lastenhuneen sisustuksessa että peleissä 115 Taulukt Taulukk 1. Mediaympäristön muuts -tutkimuksen tiselle tutkimuskierrkselle sallistuneiden lasten ja nurten lukumäärät asuinpaikkakunnittain 17 Taulukk 2. Ktien medialaitteet 2010 28 Taulukk 3. Tutkimusperheiden medialaitteet vusina 2007 ja 2010 29 Taulukk 4. Perheiden stamat mediasisällöt vusina 2007 ja 2010 30 Taulukk 5. 11- ja 14-vutiaiden keskimääräinen televisinkäyttöaika minuutteina v. 2007 ja v. 2010 32 Taulukk 6. Nurten arviita masta saamisestaan 123 Taulukk 7. Nurten turvataidt (11 16 -vutiaat, n=777) 123
Naamatusten verkssa 9 Esipuhe Kiitämme tutkimuksen rahittanutta Helsingin Sanmain Säätiötä tämän pitkittäistutkimuksen taludellisesta mahdllistamisesta. Tutkimusta ei lisi vitu tehdä ilman lasten ja nurten perheitä, jtka halusivat arkikiireidensä keskellä sallistua lasten ja nurten mediaympäristöjen tutkimukseen. Useimmat heistä sallistuivat tähän tutkimukseen j tistamiseen. Kiitämme perheiden lapsia ja nuria antisista haastatteluista ja mediapäiväkirjjen täyttämisestä. Tivmme, että tämä tutkimusprsessi herätti teillä ktna mielenkiintisia ja syvällisiä media-aiheisia keskusteluja. Tivttavasti tapaamme teidät kaikki uudelleen tutkimuksen klmannella kierrksella vunna 2013. Haluamme kiittää myös Tampereen kaupungin keskusta-alueen päiväktien henkilökuntaa uusien tutkimusperheiden tavittamisessa auttamisesta. Kiits, kun jaitte tutkimuspyyntökirjeet sveltuville perheille massa päiväkdissanne ja keräsitte ilmittautumislaput. Tutkija Elina Npparille kiitkset arvkkaista kmmenteista ja lppuraprtin lukemistyöstä. Kulutussuunnittelija Satu Sepälle kuuluvat ist kiitkset raprtin tarkasta iklukemisesta. Taittaja Teemu Heleniukselle lähetämme kiitkset hyvästä yhteistyöstä ja ammattitaitisesta lpputulksesta. Kiitämme myös Tampereen ylipistn Jurnalismin tutkimusyksikön kk henkilökuntaa tutkimusprsessin tukemisesta sekä ylipistpalveluiden Tiina Tumaista ja Sirkka Hyrkkästä käytännön asiiden ratkaisemisesta. Tämä lasten ja nurten mediaympäristön muutksia tarkasteleva tutkimus n käynyt lävitse Tampereen ylipistn Viestinnän, median ja teatterin yksikön vertaisarviintiprsessin ja saanut yksiköltä julkaisuluvan. Tampereella 21.1.2011 Reij Kupiainen, Niina Uusital ja Susanna Vehmas
10 Naamatusten verkssa 1. Jhdant 1.1. Tutkimuksen viitekehyksestä Lasten ja nurten mediaympäristöjä mukkaavat lukuisat muutkset. Median käyttöä ei välttämättä enää vi jatella faktan ja fiktin, tekijän ja käyttäjän, lkaalin ja glbaalin, verbaalisen ja visuaalisen termein, sillä mediatekstien väliset rajat hämärtyvät (Suninen & Mdins 2003, 12). Yhdessäkin mediasisällössä vivat yhdistyä useat eri määreet. Perinteisen jukkviestinnän lisäksi erilaiset interaktiiviset, henkilökhtaiset ja mbiilit mediamudt vat vallanneet alaa. Erilaiset mediat ja tietmudt yhdistävät ja mukkaavat tekstejä ja teknlgiita, ja niiden mukana myös jkapäiväisiä ssiaalisia käytäntöjä. (Livingstne 2009, vi) Tällaiset muutkset livat nähtävissä myös massa tutkimuksessamme. Median käyttöä eivät määritä enää tiettyjen teknisten laitteiden mistaminen ja käyttäminen, sillä samat sisällöt kiertävät ja leviävät hyvin erilaisten mediamutjen ja mediavälineiden välityksellä. Lapset ja nuret käyttävät mediaa justavasti eri tarkituksiin ja he maksuvat uusia mediamutja niin ssiaalisen kanssakäymisen kuin man kiinnstuksensa hjaamina. Median käyttöä ja reaalimaailmaa ei le myöskään hedelmällistä hahmttaa erillisinä tilina vaan tisiaan täydentävinä ssiaalisina areenina. Lapset eivät pidä internetiä vähemmän ttena virtuaalimaailmana vaan muuhun elämään rinnastettavana tilana, jlla n mat minaispiirteensä ja ssiaaliset säännöstönsä (Dunkels 2010, 192). Verkkyhteisöt linkittyvät tsielämän yhteisöihin, eivätkä lapset hahmta selkeäviivaista rajaa virtuaalielämän ja tsielämän välillä (ks. Thmas 2007, 3). Tutkimukseemme sallistuneilla lapsillakaan virtuaalielämä ja tsielämä eivät mudstaneet erillisiä elämänpiirejä, vaan ne livat hyvinkin limittyneet ja tukivat tisiaan. Median käyttö n sa lapsen arkista elämää, jhn vaikuttavat mnet käytännölliset asiat, kuten medialaitteiden saatavuus, harrastusmenihin käytetty aika, ystävien ja sisarusten kiinnstuksen khteet
Naamatusten verkssa 11 sekä vanhempien asettamat rajitukset. Lapset siis neuvttelevat ja tteuttavat median käyttöään man arkensa kntekstissa. Lasten median käyttöä käsittelevissä tutkimuksissa n 1990-luvun lpulta lähtien haluttu krstaa lasten rlia puhujina, määrittelijöinä ja yhteiskunnallisina timijina (Valknen ym. 2005; Pennanen 2006; Kivusal-Kuusivaara 2007). Myös lapsuudentutkimus n tuttanut runsaasti tutkimusta, jssa keskiössä vat lapset timijina, lasten sallisuus, lapsen ääni sekä lasten vertaiskulttuurit (Alasuutari 2009, 54). Tisaalta lasten ja nurten median käyttöön liittyvissä keskusteluissa käsitellään myös sujelullisia näkökulmia. Sumessa etenkin Kauhajen ja Jkelan kuluampumiset nstivat sujelunäkökulman jälleen keskustelun keskiöön. Lisäksi keskustelua n käyty liiallisen median käytön haittavaikutuksista, verkssa luuraavista vaarista sekä mediasisältöjen kaupallistumisesta. Väkivallan, seksuaalisten sisältöjen, mraalittmien ja pelttavien mediasisältöjen n pelätty vaikuttavan lasten ja nurten kehitykseen (Kirsh 2006; Salkski & Mustnen 2007, 15). Otamme nämä keskustelut humin myös tässä tutkimuksessa, vaikkakin painpiste n tisenlainen: krstamme lasten ja nurten mien näkökulmien merkitystä median käytön tutkimisessa. Median haittavaikutusten lisäksi n kiinnitetty siis humita median tarjamiin mahdllisuuksiin, sekä lasten mediatajuun ja -lukutaitn. Median n tunnustettu edesauttavan kgnitiivisten ja teknisten taitjen ppimista ja edistävän avaruudellista hahmttamista ja kmmunikaativalmiuksia. Lisäksi median vi nähdä kehittävän lasten kulttuurista kmpetenssia ja ssiaalista päämaa. Lapset vat siis aktiivisia merkitysten lujia ja jpa sisältöjen tuttajia. (Nppari ym. 2008). On kuitenkin varttava tekemästä liian suraviivaisia päätelmiä lapsista median käyttäjinä, jtka autmaattisesti ppivat uudet mediateknlgiat ja myös hyödyntävät niitä jkapäiväisessä elämässään yhtenevästi.1 Tässä tutkimuksessa krstamme lasten aktiivista timijuutta median käyttäjinä ja tutkimuksen tiednantajina. Lapset vat timineet man median käyttönsä infrmantteina. Nurimmilla, 5- ja 8-vutiailla, haastateltavilla vanhemmat vat avustaneet mediapäiväkirjjen ja taustatietlmakkeiden täytössä. Olemme haastatelleet kaikkia lapsia heidän kdeissaan ja päässeet samalla kurkistamaan kdin mediaympäristöön. Pyrimme kussakin luvussa käsittelemään sitä, millaisia merkityksiä lapset ja nuret liittävät median käyttöön ja millaisia funktiita median käytöllä n heidän elämässään. Olemme pyrkineet nstamaan lasten ääntä tutkimusraprttiin sitaateilla, mediaprfiileilla ja muutslaatikilla. 1 Lasten median käyttöä käsittelevissä julkisissa keskusteluissa n ristiriitaisia käsityksiä lapsista yhtäältä lunnllisina mediataitajina ja tisaalta haavittuvina ja sujeltavina lentina. (Hllway & Valentine 2003, 73 74)
12 Naamatusten verkssa 1.2. Tutkimuksen tavitteista Tteutettu tutkimus n sa pitkittäistutkimusta, jssa tutkimus tistetaan klmen vuden välein sin saman sallistujaryhmän kesken yhteensä neljä kertaa. Pitkittäistutkimus n validi ja vähän käytetty tapa tutkia lasten mediaympäristön muutsta. Pitkäjänteistä ja laajaa tutkimusta lasten ja nurten median käytöstä ei le juuri tehty. Pitkittäistutkimukset vat tavallisesti keskittyneet yhteen median käytön sa-alueeseen.2 Jkaisella tutkimuskierrksella tetaan mukaan uusi 5-vutiaiden ryhmä ja edellisen tutkimuskierrksen 14-vutiaat jäävät pis tutkimuksesta. Viimeinen tutkimuskierrs tteutetaan vunna 2016. Tutkimuksessa ensimmäiselle kierrkselle sallistuneet 5-vutiaat vat siis tutkimuksen viimeisellä kierrksella 14-vutiaita. (Ks. liite 1.) Tutkiessamme lasten ja nurten mediaympäristöä tavitteenamme n hahmttaa millaisessa mediaympäristössä he elävät, miten he käyttävät mediita ja miten media asettuu heidän kkemukseensa ja elämänsä kknaisuuteen (ks. Kivusal-Kuusivaara 2007; Valknen ym. 2005, 55). Mediaympäristö n laaja tulkintakehys, jka sisältää sekä lasten käyttämät mediavälineet että niiden käyttötavat. Lisäksi lähestymistavassa humiidaan median rli lasten ssiaalisessa elämässä (Kivusal-Kuusivaara 2007, 29). Mediaympäristöön vi nähdä kuuluvan niin mainsten, televisi-hjelmien, painettujen testen kuin sähköisten viestimienkin sekä niiden avulla tteutetun vurvaikutuksen (ks. Inkinen 2005, 12). Mdernissa mediaympäristössä vi käydä stksilla, harrastaa, leikkiä, hitaa virallisia asiita ja piskella. Lisäksi se timii tiedn, halujen, mielikuvien, tiveiden ja tunteiden taslla. (Kupiainen 2002, 72.) Pyrimme tutkimuksessamme nstamaan esiin mahdllisimman mnipulisesti erilaisia lasten ja nurten median käytön tapja ja tasja. Olemme perehtyneet lasten mediavälineiden mistukseen ja käyttöön, median merkitykseen ssiaalisissa suhteissa sekä mediatarjnnan vaikutuksiin. Olemme sisällyttäneet myös erilaisten pelien pelaamisen sekä musiikin kuuntelun mediaympäristön viitekehykseen. Tässä tutkimusraprtissa kuvaamme lasten ja nurten mediaympäristössä havaitsemiamme muutksia. Olemme keskittyneet tarkastelussa tiettyihin aihepiireihin, jissa muutkset näkyivät selkeimmin ja knkreettisimmin. Mediaympäristön muutksia pyrimme hahmttamaan useasta eri näkökulmasta. Aineista analysitaessa n ensinnäkin tettu humin, millaisia yleisiä muutksia klmen vuden kuluessa lasten mediaympäristössä n tapahtunut. 2 Esimerkiksi Islannissa n tutkittu määrällisesti lasten televisinkäytön muutksia 1960-luvulta (Brddasn ym. 2010).
Naamatusten verkssa 13 Lisäksi lemme tarkastelleet mediaympäristön ja median käytön muutsta yksittäisten lasten elämässä ja pyrkineet hahmttamaan tätä kehitystä muutsprfiilien avulla. Vertasimme tällä tutkimuskierrksella hankittua aineista edellisen tutkimuskierrksen materiaaliin. Tarkituksenamme n hahmttaa, millainen median käyttö n minaista eri ikävaiheissa lasten kasvaessa päiväkti-ikäisistä murrsikäisiksi. Media vi eri ikävaiheessa tyydyttää hyvin erilaisia tarpeita lapsen tai nuren elämässä. Lisäksi välineiden, mediakulttuurin ja kaupallistumisen muutkset vaikuttavat lasten ja nurten median käyttöön. Edellisellä tutkimuskierrksella nstimme esiin neljä keskeistä muutsteemaa. Teemat perustuvat letukseen lasten aktiivisesta timijuudesta ja sen muutksista erityisesti ssiaalisen median kentällä. Etenkin pienillä lapsilla vanhempien linjaukset ja käyttörajitukset määrittävät pitkälti median käytön mahdllisuuksia. Tämän vuksi timme humin myös vanhempien asenteiden muutkset. Keskitymme lasten tulkinnissa, median käyttötavissa ja -taidissa tapahtuviin muutksiin. Tutkimuksemme lähestymistapa n laadullinen, mutta täydennämme mia humiitamme muista lähteistä löytyvillä määrällisillä tilastilla. Tutkimuksessa tarkastellaan seuraavia teemja: Lasten välineellisessä mediaympäristössä tapahtuvat muutkset Lasten mistamat mediavälineet Lasten käyttämä aika median parissa Lasten ssiaalisessa mediaympäristössä tapahtuvat muutkset Mediavälineiden käyttö ssiaalisessa vurvaikutuksessa Mediasisältöjen käyttämiseen kytkeytyvä vurvaikutus Ssiaalisen median käytännöt: man tuttamisen ja sallistumisen kulttuuri Lasten kulttuurisessa ja kaupallisessa mediaympäristössä tapahtuvat muutkset Lasten ja nurten susikkisisällöt Kaupallinen mediakulttuuri: heistutteet, mainnta, brändäys Lasten mediakmpetenssissa tapahtuvat muutkset Mediataitjen muutkset Vanhempien asenteiden ja kdin asenneilmapiirin muutkset Nstamme tutkimusraprtissa esiin mielenkiintisia esimerkkejä yksittäisten lasten median käytön muutksista. Mnilta sin lasten mediaympäristö ei le vielä klmessa vudessa mullistunut radikaalisti, mutta lemme tässä raprtissa vineet j hahmttaa tiettyjä muutksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tulevilla
14 Naamatusten verkssa tutkimuskierrksilla tivmme saavamme tulksia myös laajemmista mediaympäristön, mediatarjnnan ja mediavälineiden muutksista. 1.3. Tutkimukseen sallistuvista perheistä Lasten ja nurten mediaympäristön muutsta kartittavan tutkimuksen tiselle kierrkselle sallistui yhteensä 60 lasta Tampereelta ja ympäristökunnista (Vesilahti, Ylöjärvi, Kangasala, Hämeenkyrö). Tässä luvussa esittelemme jitakin taustatietlmakkeiden avulla saatuja tietja tutkittavista lapsista ja nurista perheineen. J ensimmäisellä tutkimuskierrksella pyrimme saamaan tutkimukseen mukaan erilaisista taustista tulevia lapsia ja nuria. Tullin haimme tutkimukseen lapsia sekä Tampereen keskusta-alueelta, haja-asutusalueelta että pieneltä paikkakunnalta Vesilahdelta. Tutkittavien perheiden asuinalueet sijittuivat laajemmin Pirkanmaan alueelle, sillä ensimmäisen tutkimuskierrksen perheistä sa li muuttanut tiseen kuntaan. Pyysimme myös uusia 5-vutiaita sallistujia Tampereen lisäksi useista Tampereen lähikunnista lumipallmenetelmällä, jllin seuraava haastateltava tavitettiin edellisen haastateltavan susitusten perusteella. Tällä tavin saimme mukaan lapsia erilaisista asuinympäristöistä. Lasten sukupulijakauma li tasainen: tyttöjä li tutkittavista 27 ja pikia 33. Tutkimukseen sallistui lapsia ja nuria neljästä eri ikäryhmästä. Tutkimusta tehtäessä nurimmat lapset livat vasta 4 5-vutiaita päiväkti-ikäisiä ja vanhimmat 13 14-vutiaita yläkulua käyviä murrsikäisiä. Tisella tutkimuskierrksella 8-, 11- ja 14-vutiaiden tutkittavien ryhmät livat pitkälti samat kuin ensimmäisellä tutkimuskierrksella. Tisella tutkimuskierrksella uusia haastateltavia rekrytitiin siis lähinnä 5-vutiaiden ryhmään. Täydensimme myös muita ikäryhmiä pisjääneiden lasten ja nurten salta. Täydentävät sallistujat löytyivät sekä lumipallmenetelmällä että edelliselle tutkimuskierrkselle ilmittautuneiden juksta, jtka eivät tullin mahtuneet mukaan. Päiväkti-ikäisiä lapsia rekrytitiin Tampereen keskusta-alueen päiväkdeista ja lumipallmenetelmällä Tampereen ympäristökunnista. Ensimmäisellä tutkimuskierrksella kksimme sallistujat ilmittautumisten perusteella varmistaaksemme pitkäkestiseen tutkimukseen mtivituneiden perheiden mukaan saannin. Tämä tavite tteutuikin kiitettävästi, sillä ainastaan klme edellisen tutkimuskierrksen 8- ja 14-vutiasta sallistujista jäi pis tiselta tutkimuskierrkselta. Syinä livat esimerkiksi harrastuskiireet, kiinnstuksen menettäminen tutkimukseen, tai se, ettei perheeseen saatu yhteyttä yhteystietjen muuttumisen takia. Kuten edellisellä tutkimuskierrksella ttesimme, vapaaehtinen ilmittautuminen ja mtivituneisuus vaikuttivat siihen,
Naamatusten verkssa 15 millaisia perheitä tutkimukseen hakeutui, ja tämä n tettava humin tulksia tulkittaessa. Mukana lleiden 60 lapsen tutkimus valttaa mnipulisesti lasten mediaympäristöjä ja niiden muutksia, mutta tutkimus ei silti le läpileikkaus kaikkien sumalaislasten mediaympäristöihin. Käytämmekin raprtissa sekä ktimaisia että kansainvälisiä tutkimuksia antamaan laajemman kuvan lasten ja nurten mediamaisemasta 2010-luvulla. 1.4. Tutkimuksen tteuttaminen ja raprtin rakenne Alitimme tutkimuksen tisen kierrksen vuden 2010 alussa. Kevään kuluessa timme yhteyttä edelliselle kierrkselle sallistuneisiin perheisiin ja svimme heidän kanssaan tutkimuksen mediaviikt ja haastatteluajat. Perheet saivat valita kahdesta tutkimusviiksta itselleen spivamman. Muistutimme heitä myös tutkimuksen kulusta ja lähetimme heille taustatietlmakkeet, mediakuvastt sekä mediapäiväkirjaphjat pstitse. Tällä tutkimuskierrksella lisäsimme tutkimusmateriaaliin mediakuvastn, jsta lapset saattivat muistella, mitä kaikkea mediaan kuuluu ja mitä asiita mediapäiväkirjihin visi merkitä. Rekrytimme tamperelaisista päiväkdeista uuden 5-vutiaiden tutkittavien ryhmän ja täydensimme muita ikälukkia siltä sin, kun edelliskierrksen sallistujat jäivät pis. Tutkimusryhmät pysyivät vanhimmissa ikälukissa lähes ennallaan, pis jäi ainastaan klme tutkimusperhettä. Emme tavanneet perheitä ennen haastatteluja, mutta uusille tulkkaille selitimme tutkimuksen kulun puhelimitse. Tutkimuksen mediaviikn pituus li viisi arkipäivää, jna aikana jkainen lapsi täytti päiväkirjan sekä phdintatehtävän. Päiväkirjatehtävät laadimme viimekertaista yleisempään mutn, eli päivittäisen median käytön tarkan kirjaamisen sijaan pyrimme nstamaan esiin erilaisia median käytön sa-alueita (ks. liitteet 3 ja 4). Tutkimuksen mediaviikn jälkeen tapasimme perheet ja lapset heidän ktnaan ja haastattelimme sallistuneet lapset. Haastattelut litteri Tutkimustie Oy. Kesän aikana kdasimme ATLAS.ti hjelman avulla kerätyn aineistn, jnka analysimme syksyn aikana. Prjektia n jhtanut Reij Kupiainen. Tutkijina vat timineet Niina Uusital ja Susanna Vehmas. Tässä raprtissa esittelemme ensin tutkimusaineistn ja -menetelmät sekä phdimme tutkimuksessa käytettyjä metdeja. Luvussa 3 käsittelemme ktien ja lastenhuneiden mediakirja ja eri mediavälineiden käyttömääriä sekä lasten käyttämiä susikkisisältöjä ikäryhmittäin. Lisäksi tarkastelemme perheiden stamien mediasisältöjen määrissä tapahtuneita muutksia. Luvun 3 n kirjittanut pääsin Susanna Vehmas. Luku 4 käsittelee pelillisyyttä ja erilaisia medialeikkejä lasten ja nurten elämässä. Luvussa 5 käsitellään känny-
16 Naamatusten verkssa kän merkitystä nykyajan lapsille ja nurille. Luvussa 6 paneudumme Facebkin merkitykseen nurten vurvaikutuksen kanavana. Lisäksi käsittelemme lasten ja nurten tuttamia ja julkaisemia sisältöjä. Luvussa 7 syvennytään lasten mediaympäristön kaupallisiin piirteisiin ja fanituksen mutihin. Lukujen 4 7 kirjittamisesta vastasi Niina Uusital. Luvussa 8 phditaan lasten mediavalmiuksia ja ktien mediakntrllia. Tämän luvun n kirjittanut pääasiassa Reij Kupiainen. Lppupäätelmät ja yhteenvet vat tutkijiden yhteistyössä kstamia.
Naamatusten verkssa 17 2. Tutkimusmenetelmät ja -aineistt Keväällä 2010 lasten ja nurten mediaympäristön muuttumista käsittelevään tutkimukseen sallistui yhteensä 60 lasta ja nurta Tampereen ja ympäristökuntien (Vesilahti, Ylöjärvi, Kangasala, Hämeenkyrö) alueilta. Tutkimukseen sallistui lapsia ja nuria neljästä eri ikäryhmästä.3 Tälle seurantatutkimuksen tiselle tutkimuskierrkselle sallistuneista lapsista ja nurista 39 sallistui j edelliselle tutkimuskierrkselle vunna 2007. 5-vutiaiden lasten ryhmä li kknaan uusi, ja täydensimme muita ikäryhmiä yhteensä neljällä lapsella. Seuraavassa taulukssa 1 n kuvattuna sallistujien ikäjakauma ja asuinpaikka. Taulukk 1. Mediaympäristön muuts -tutkimuksen tiselle tutkimuskierrkselle sallistuneiden lasten ja nurten lukumäärät asuinpaikkakunnittain4 Tampere Ympäristökunnat Yhteensä 2005 syntyneet 14 3 17 2002 syntyneet 11 3 14 1999 syntyneet 9 6 15 1996 syntyneet 6 8 14 Kaikki yhteensä: 60 3 Käytämme raprtin haastattelusitaateissa luettavuuden helpttamiseksi lapsista syntymävuden sijasta heidän ikäänsä. Kutsumme kaikkia vunna 2005 syntyneitä 5-vutiaiksi, vunna 2002 syntyneitä 8-vutiaiksi, vunna 1999 syntyneitä 11-vutiaiksi ja vunna 1996 syntyneitä 14-vutiaiksi, vaikka kyseinen lapsi ei lisi vielä haastatteluajankhtana täyttänyt em. ikävutta. 4 Tutkimuksessa haastateltiin lapsia ja nuria Tampereen lisäksi Kangasalta, Ylöjärveltä, Vesilahdelta, Pirkkalasta ja Hämeenkyröstä.
18 Naamatusten verkssa Tutkittavien perheiden rekrytinti li humattavasti helpmpaa tisella tutkimuskierrksella, sillä melkein kaikki edelliskerran sallistujat halusivat jatkaa tutkimuksessa5. Osassa perheistä li jpa dtettu, millin mediatutkimukseen pääsee jälleen sallistumaan. Uusia 5-vutiaita sallistujia etsittiin Tampereen keskustan, killisen, eteläisen, kaakkisen ja läntisen päivähitalueen päiväkdeista. Tässä työssä päiväktien jhtajat ja muu henkilökunta livat suureksi avuksi jakaessaan tutkimuskirjeitä spivan ikäisten lasten vanhemmille massa päiväkdissaan. Tisella tutkimuskierrksella tutkijilla li tukenaan edellisellä kierrksella kerätty materiaali. Tutkijilla li siis ikään kuin j jalansijaa lasten ja nurten mediamaailmaan. Lisäksi tutkimuksen sisältö ja kulku livat j suurimmalle salle sallistujista selviä, mikä saltaan helptti tutkimuksen tteuttamista. Myös lasten haastattelemisesta tullut kkemus helptti käytännön tiednkeruuta tisella kierrksella. Tutkimuksen käytännön haasteet livat tki ennallaan. Lasten ja nurten tutkimuksessa yleiset haasteet vat asiiden knkretisinti, yhteisen kielen ja luttamuksen löytäminen sekä lasten innstaminen sallistumaan. Kaikissa ikäryhmissä n ylitettävä aikuisen tutkijan ja lapsen vurvaikutukseen liittyvät haasteet (Nppari ym. 2008, 15). Kuten edelliskierrksellakin, eri-ikäisten lasten tutkiminen vaati menetelmiltä ja tutkijilta justavuutta. Etenkin 5-vutiaiden haastatteleminen n tisinaan arpapeliä, sillä 5-vutiaiden kyky keskittyä tai sanallistaa mia mediakkemuksiaan n rajallinen. Lasten vanhemmat auttivat 5-vutiaita täyttämään mediapäiväkirjjaan ja kävivät niissä esitettyjä tehtäviä yhdessä lasten kanssa lävitse. Myös 8-vutiaiden vanhemmat livat tukena lastensa mediapäiväkirjan täyttämisessä, jllin vanhemmat saattivat massa suudessaan kmmentida lasten sanmia kkemuksia. Metdit livat tutut ensimmäiseltä tutkimuskierrkselta, mutta mukkasimme niitä saamiemme kkemusten perusteella. Tältäkin tutkimuskierrkselta kertyi kriittisiä näkökulmia, jiden avulla metdeja vi jälleen kehittää seuraaville tutkimuskierrksille. Tässä luvussa esittelemme käytetyt metdit ja niiden muutkset edelliskierrkseen verrattuna. 5 Tutkimuksen tiselta kierrkselta jäi pis kaksi 14-vutiasta pikaa ja yksi 8-vutias pika, jka li muuttanut edellisen tutkimuksen jälkeen sitteeseen, jta ei saatu selville.
Naamatusten verkssa 19 2.1. Mediapäiväkirjat, taustatietlmakkeet ja mediakuvast Tutkimuksen eräs keskeisistä metdeista li mediapäiväkirjjen täyttäminen. Lapset ja nuret täyttivät mediapäiväkirjaa viiden päivän ajan maalis-huhtikuussa 20106. 5- ja 8-vutiaat täyttivät päiväkirjjen paperi- tai verkkversin vanhempien avustuksella. 11- ja 14-vutiaat pulestaan täyttivät päiväkirjan itsenäisesti. Päiväkirjjen antiin palasimme haastatteluissa, jissa kyselimme tarkemmin lapsen kirjaamista ajatuksista. Päiväkirjan saatti edelleen täyttää jk ktiin lähetettynä paperiversina tai internetissä täytettävänä verkkversina7. Edellisellä tutkimuskierrksella sa mediapäiväkirjista li tisteisia ja niissä li melk niukkja kuvauksia kustakin päivästä. Halusimme kuitenkin saada päiväkirjista irti muutakin tieta kuin käytetyn mediavälineen tai käytön kestn (ks. Nppari ym. 2008, 20). Tällä tutkimuskierrksella päivitimmekin mediapäiväkirjarunka. 5- ja 8-vutiaiden päiväkirjatehtävissä lapsia pyydettiin kertmaan kdin mediista, tavallisesta päivästään median parissa, hauskanpidsta ja median parissa ppimisesta, jännistä ja pelttavista mediasisällöistä sekä viiknlpun mediatapahtumista. Kaikkiin tehtäviin li sisällytetty lapsille lähetetty Enska-nallekarhu, jlle lapset saattivat esitellä ja kerta kkemuksiaan. Päiväkirjan täyttämisen tueksi li kirjattu jukk apukysymyksiä, jilla aikuiset saattivat kannustaa lasta vastaamaan. Vanhemmille li varattu päiväkirjalmakkeessa ma suus, jssa he saattivat merkitä muistiin täydennyksiä tai mia näkemyksiään lapsen sanelemaan tehtävään. (Liite 3.) Vanhempien suuden sisällyttäminen pienten lasten mediapäiväkirjihin tukevitti lasten maa kerrntaa, sillä lapsi saatti vanhemman mukaan vastata jstain syystä pikkeavalla tavalla tai unhtaa jnkin perheen yhteisen median käytön sa-alueen. Osassa perheitä 5- ja 8-vutiaat eivät jaksaneet kiinnstua mediapäiväkirjan täyttämisestä ja kysymyksiin vastailusta. Lisäksi lapsiperheen hektinen arki saatti rajittaa paneutumista tehtävään. Haastattelutilanteissa 5- ja 8-vutiaat livat kuitenkin yleensä alku-ujstuksen jälkeen innkkaita esittelemään ktinsa mediaympäristöä, kirjja, pelejä ja DVD-elkuviaan. Päiväkirjat livat tässä suhteessa tärkeä päänavaus lasten mediaympäristöön. Tutkijalla li j etukäteen tieta lapsen käyttämistä mediavälineistä ja susikkisisällöistä, jten keskustelun avaaminen helpttui. 6 Nämä mediaviikt livat keväällä 2010 viikk 7 (15.2 19.2.) ja viikk 10 (8.3. 12.3.). 7 Verkkpäiväkirjan täytti tällä tutkimuskierrksella 20 lasta tai nurta, samin kuin vunna 2007. 5- ja 8-vutiaista mediapäiväkirjan täytti verkssa 12 lasta, kun taas 11- ja 14-vutiaista nurista verkssa täytettävän päiväkirjan valitsi 8 sallistujaa keväällä 2010.
20 Naamatusten verkssa 11- ja 14-vutiaiden päiväkirjissa pyysimme nuria kertmaan tyypillisestä mediapäivästään sekä arkena että viiknlppuna. Lisäksi nuret muistelivat varhaisempia kkemuksiaan median parissa ja phtivat itseään aikuisina median käyttäjinä sekä listasivat millaisia taitja livat ppineet median parissa. Päiväkirjan heen liitetyissä media-aiheisissa tehtävissä (Päivän piminta) nuria pyydettiin kirjittamaan mia kkemuksiaan sisällöntutannsta, merkittävästä mediamuiststa, pelaamiskkemuksistaan, viestittelystä ja susikkisisällöistään (liite 4). Lapsia tai heidän vanhempiaan muistutettiin päivittäin tekstiviestillä päiväkirjan ja sen heistehtävien täyttämisestä. Lähetimme tekstiviestit mediaviikkjen aikana arki-iltaisin kell 16 20 välisenä aikana. Päiväkirjista tai päivän piminnista tetut lainaukset n merkitty tutkimusraprttiin tunnuksella PÄ. Edellisellä tutkimuskierrksella etenkin päiväkti-ikäisten vanhemmat kertivat, että päiväkirjan täyttäminen lapsen kanssa li vaikeaa, sillä lapsi ei välttämättä muistanut tai hahmttanut, mitä mediita yleensä käytti tai mitä li ppinut median parissa. Epäselvää saatti lla sekin, mitä kaikkea media ikeastaan nkaan. Lähetimmekin tällä kierrksella kaikkiin perheisiin mediakuvastn, jssa li eritelty eri mediavälineitä kuvien kera. Mediakuvastn knkreettiset kuvat havainnllistivat etenkin pienemmille lapsille, mitä kaikkea media tarkittaa (liite 2). Vanhemmat kiittelivätkin päiväkirjakmmenteissaan, että mediakuvast li auttanut lapsia rientitumaan päiväkirjan täyttämiseen. Keräsimme tutkimukseen sallistuneista lapsista ja heidän perheistään tieta myös taustatietlmakkeiden avulla. Kahden nurimman ikäryhmän lapset, eli 5- ja 8-vutiaat, täyttivät taustatietlmakkeen yhdessä vanhempansa kanssa (liite 5). Lmakkeessa li kysymyksiä sekä vanhemmille että lapsille. Yhden vanhempien rastitustehtävistä krvasimme avimilla kysymyksillä, jissa vanhemmat saattivat nstaa esiin lapsen median käyttöön tai mediasuhteisiin liittyviä hulenaiheita sekä tisaalta median käytön myönteisiä vaikutuksia lapsen elämään. Vanhimpien ikäryhmien, eli 11- ja 14-vutiaiden perheisiin jaimme kaksi taustatietlmaketta: vanhempien ja nurten taustatietlmakkeet (liitteet 6 ja 7). Taustatietlmakkeet li mahdllista täyttää jk paperiversina tai verkklmakkeena netissä. Taustatietlmakkeista lainatut sitaatit n merkitty raprttiin tunnuksella TA. 2.2. Virikkeistäminen ja muut tehtävät Lapsien maailmaa käsittelevää tutkimusta suunniteltaessa n tärkeää humiida lasten timinnallisuus. Lapset eivät siis kmmuniki vain kertmalla asiista, vaan myös käyttäen kehaan, leluja ja muita välineitä (Alasuutari 2005, 146).
Naamatusten verkssa 21 Kuten edellisellä tutkimuskierrksella, tarjsimme nytkin nurimmille sallistujaryhmille heislelun, Enska-karhun, jta lapsen tivttiin kuljettavan mukanaan tutkimuspäivien aikana etenkin median käyttöön liittyvissä tilanteissa. Kuvassa 1 n 5- ja 8-vutiaille lapsille annettu Enska-karhu. Enska-karhu esiintyi päiväkirjatehtävissä ja sen tarkituksena li timia muistin virkistäjänä ktna median käytön tilanteissa, mutta myös lppuhaastatteluissa. Lapsen tivttiin kertvan Enska-karhulle eri mediista, valistavan median hyvistä ja hunista pulista jne. Enska li mnille lapsille tärkeä tutkimukseen sallistumisen symbli. Etenkin 5-vutiaat ilahtuivat tälläkin tutkimuskierrksella pehmlelusta ja kuljettivat sitä mukanaan päiväkdissa ja sukulaisvierailuilla. Eräs 5-vutiaista li jpa rakentanut Enska-karhulle man huneen hunekaluineen. (ks. kuva 2.) Osalle 8-vutiasta Enska-pehmlelu li kuitenkin j liian lapsellinen tus. Erään 8-vutiaan pjan äiti kmmenti asiaa mediapäiväkirjan vanhemman suudessa näin: Enska taisi tuntua liian lapselliselta. Pikkusisk innstui Enskasta enemmän. Tisaalta muutamassa perheessä li vielä tallella myös edellisen tutkimuskierrksen mediamasktti Masa, jnka viereen Enska-karhu nyt li saanut tulla. Tulevilla tutkimuskierrksilla n kuitenkin phdittava, visik esimerkiksi virtuaalinen hahm virikkeistää 8-vutiaita lapsia paremmin kuin pehmlelu. Lapsilla li viime tutkimuskierrksen tapaan piirustustehtävä, jssa 5- ja 8-vutiaita pyydettiin piirtämään tai maalaamaan unelmahuneensa. Unelmahuneen sai myös kstaa lehdestä leikattujen kuvien avulla tai piirtää tietkneen avulla. Tehtävänannn kautta haluttiin saada selville, miten lapset hahmttavat man huneensa, millainen rli medialla n huneessa ja millaisia tiveita (mm. mediasta) heillä lisi unelmiensa huneessa. Kuva 1. Enska-karhu li 5- ja 8-vutiaiden mediamasktti Kuva 2. 5-vutiaan pjan rakentama Enska-karhun kti
22 Naamatusten verkssa Edellisen tutkimuskierrksen jäljiltä halusimme teettää piirustustehtävän, jka valaisisi lasten persnaa, harrastuksia ja elämää yleensä. Unelmahuneiden kuvitusten kautta pääsimme j lähemmäksi tivttua tulsta, vaikka piirustukset livat edelleen melk dkumentivia kuvauksia lasten nykyisistä huneista. Varsinkaan 5-vutiaiden piirustuksista mnessa ei llut lainkaan medialaitteita. Piirustuksia ei tässäkään tutkimuksessa le tarkasteltu kuva-analyysin keinin, vaan ne timivat pikemminkin mediaviikn sekä haastattelutilanteiden virikkeinä. Piirustuksia n käytetty myös raprtin kuvituksena. 11- ja 14-vutiaiden lasten tehtävänä li piirtää tai valkuvata heille tärkeä esine tai tehdä lehdistä leikatuista kuvista kuvakllaasi. Tehtävän tivttiin tuvan esiin nurille tärkeitä esineitä, jista saattaisi syntyä mielenkiintisia keskustelunaiheita haastatteluissa. Mni 11- ja 14-vutias piirsi kuvan masta kännykästään tai televisista. Tämä nurten piirustustehtävä ei kuitenkaan tuttanut juurikaan uusia ivalluksia, jten seuraavalla tutkimuskierrksella vanhempien lasten piirustustai kuvaustehtävää n syytä mukata paremmin tutkimusta palvelevaksi. Nuria visi jatkssa esimerkiksi pyytää itse tulkitsemaan laatimaansa piirustusta tai kuvakllaasia. Heille visi myös antaa kuvaustehtäviä, jssa he dkumentivat esimerkiksi malla kamerakännykällään jnkin itselleen tärkeän paikan. Lasten ja nurten tuttaman materiaalin lisäksi tutkijat kuvasivat tutkimustilanteessa lasten mediaympäristöä ja huneiden mediavarustelua. Nämä kuvat havainnllistavat raprtissa tehtyjä kirjallisia humiita. Kuvaaminen li välillä myös vurvaikutteista. Esimerkiksi kuvan 3 kautta 14-vutias pika halusi havainnllistaa, miten hän arjessaan kats autlehdestä valkuvaa ja rakentaa legista vastaavaa auta. Kuva 3. Nuren tekemä havainnllistus legjen rakentamisestaan autlehden valkuvien avulla
Naamatusten verkssa 23 2.3. Teemahaastattelut Tutkimusjaksn päätteeksi haastattelimme kutakin lasta tai nurta ktnaan. Haastattelutilanteiden tukena li teemahaastattelun kysymysrunk, jka li nyt entistä enemmän ainastaan haastattelujen jäsentämisen väline. Apunamme livat tällä kierrksella 8-, 11- ja 14-vutialla myös viime kerran haastattelut, mediapäiväkirjat sekä taustatietlmakkeet, jtka timivat lähtökhtana lasten ja nurten mediaympäristön muutksen hahmttamiseen. Haastattelutilanteet livat vapaita ja rakentuivat pääasiassa mediapäiväkirjista ja taustatietlmakkeista saatujen tietjen phjalle. Haastattelutilanteet livat justavia ja timinnallisia. Usein lapsi tai nuri esitteli kdin medialaitteita ja mieluisia mediasisältöjä, ja tutkija esitti samalla tarkentavia ja syventäviä kysymyksiä. 11- ja 14-vutiaita pyydettiin myös esittelemään päivän sanmalehdestä lukemiaan juttuja, js he lukivat arjessaan lehtiä. Tämänkin tutkimuksen haastatteluissa keskusteluja syntyi, kun lapset esittelivät maa hunettaan ja siellä levia lelujaan sekä kdin medialaitteita ja susikkilevyjään ja -elkuviaan. Knkreettisiin medialaitteisiin tai mediasisältöihin liittyvät kysymykset tarjsivat myös tutkijille ivan tilaisuuden avata puheyhteys: Mikä tämän hahmn nimi n? Näytäpä susikki-dvd:si. Mitä peliä pelaat mieluiten? Haastattelut tehtiin pääasiassa lasten missa huneissa, jllin myös niitä saatettiin hyödyntää tietlähteenä ja kulttuurisena tekstinä (Mitchell & Reid-Walsh 2002, 114). Silti median herättämiin tunteisiin tai käyttömtiiveihin n näilläkin metdeilla vaikeaa päästä käsiksi. Etenkään pienet lapset eivät vielä hahmta median käyttöään kielellisesti muutin kuin kiva jännä tylsä-akselilla. Lapsitutkimuksen piirissä nkin tulkittu, että pienten lasten ajattelu n knkreettiseen timintaan sidttua ja heidän kykynsä ilmaista itseään n kielellisesti rajittunutta. Lapset muistavat tyypillisesti kullisellakin hetkellä mielentilansa mukaiset asiat (Ritala-Kskinen 2001). Vanhemmillakin lapsilla li tisinaan vaikeaa sanallistaa mia mediakkemuksiaan. Media n kietutunut lunnlliseksi saksi lasten ja nurten fyysistä ja visuaalista ympäristöä, eikä heillä le välttämättä tarvetta phtia mediasuhteitaan tai pyrkiä kuvailemaan niitä sanallisesti. Mediasuhteet syntyvät käytännön timinnassa ja ne vat audivisuaalisia ja emtinaalisia. Lisäksi mediaympäristö ja sen muuts vat erittäin laajja aihepiirejä, jiden syventäminen rajallisessa haastatteluajassa n haastavaa. Haastattelut pyrittiin tekemään lasten ehdilla, ja heillä li mahdllisuus keskeyttää haastattelu halutessaan. Haastattelu lpetettiin myös sillin, kun tutkija humasi lapsen väsyvän ja menettävän kiinnstustaan. Timinnallisuus, knk-
24 Naamatusten verkssa reettiseen mediaympäristöön tutustuminen sekä eri mediavälineiden esittely pitivät kuitenkin lapset kiinnstuneina suhteellisen hyvin. Edelliskerralla mukana lleet kaupungin mediaympäristön kuvat jätimme pis, sillä halusimme antaa painarva lasten edelliskierrksen tutkimusaineistille ja rakentaa haastattelut niiden phjalle. Mediapäiväkirjat ja taustatietlmakkeet hjasivatkin tutkijaa löytämään lennaiset kysymykset. Haastatteluiden kest vaihteli vartista reiluun tuntiin. Lapset ja nuret saivat haastattelun jälkeen palkinnksi kaksi elkuvalippua Finnkinn näytöksiin Tampereelle. Haastattelusitaatit n merkitty raprttiin tunnuksella HA. Kaikista raprtin sitaateista n pistettu suraan lapseen tai tämän perheeseen yksilöitävät tiedt, kuten nimet. Haastattelusitaateista n myös pistettu ylimääräisiä täytesanja (niinku, sitku, tta). Sitaatteja n tiivistetty ymmärrettävään mutn pistamalla aiheeseen kuulumattmia välikmmentteja. Lisäksi lemme lisänneet selventäviä sanja tarpeen vaatiessa. Mlemmat khdat n merkitty hakasilla [ ]. Henkilöihin viitataan haastattelusitaateissa mielivaltaisesti valituilla kirjaimilla. Muutsprfiilien teksteistä lemme muuttaneet nimet ja muut yksilölliset tunnisteet. Muutsprfiilien tiedt perustuvat vusien 2007 ja 2010 haastatteluihin, mediapäiväkirjihin ja taustatietlmakkeisiin. Ensimmäisessä tutkimusraprtissa harkitsimme sallistuvien menetelmien hyödyntämistä lasten mediaympäristön muutstutkimisessa. Phdimme leikkipaintteisen mediapäivän järjestämistä 5-vutiaiden päiväkdissa, jllin tutkija visi havainnida leikkejä ja puheita ja kysellä hessa median käyttöön liittyviä kysymyksiä. Kuluikäisillä lapsilla mediaympäristöjä visi havainnida liikkumalla heidän kanssaan kaupungilla, kulumatkilla ja ktna. (ks. Nppari ym. 2008, 24). Päädyimme tässä tutkimuksessa kuitenkin pitäytymään j käytetyssä haastattelumetdissa. Kimme kdin mediaympäristössä tehtävien haastattelujen sveltuvan hyvin laaja-alaiseen pitkittäistutkimukseen, jssa tieta kerätään mnista eri mediista ja niiden käytöstä. Kti n siinä mielessä tllinen ympäristö, että medialaitteet vat esillä ja nähtävillä, ja niiden avulla tutkija vi myös jhdattaa haastattelua eteenpäin. Kti n lasten median käytön keskeinen paikka päiväkti-ikäisistä yläkululaisiin (vrt. Livingstne, d Haenens & Hasebrink 2001). 2.4. Muu aineist Tutkimuksessa n käytetty myös aineistja Reij Kupiaisen Sumen akatemian rahittamasta tutkimuksesta Nuret, lukutaidt ja muuttuva mediaympäristö, jka käsittelee 13 16-vutiaiden median käyttöä ja nurten arviita masta saa-
Naamatusten verkssa 25 misestaan. Tilastllinen aineist n kerätty yhdestä Tamperelaisesta yläkulusta elkuussa 2009 (N=305). Lisäksi käytössämme n llut laaja aineist EU Kids Online II -tutkimuksesta, jta n jhtanut prfessri Snia Livingstne Lndn Schl f Ecnmicsista. Tutkimuksessa n haastateltu 25 142 lasta, jtka vat iältään 9 16-vutiaita. Lapset asuvat 25 Eurpan maassa, jista Sumi li yhtenä. Sumessa haastattelut n tehty huhti-elkuussa 2010 (N=1017)8. Mainituissa aineistissa krstuu internetin asema nykykulttuurissa. Nuret, lukutaidt ja muuttuva mediaympäristö sekä EU Kids Online II -tutkimuksen aineistja n käytetty erityisesti luvussa kahdeksan, mutta myös muualla raprtissa. 8 EU Kids Online -tutkimuksen salta raprtissa esiintyvät prsenttisuudet n laskettu painttmina. EU Kids Online -raprtissa (Livingstne, Haddn, Görtizig & Ólafssn 2011) luvut esiintyvät maiden asukasmäärään suhteutettuna painllisina maiden välisten vertailujen vuksi. Sura vertailu tässä raprtissa esiintyvien sumalaisten tulsten ja EU Kids Online -raprtin lukujen välillä n siksi vain suuntaa antavaa. Kun viittaamme EU Kids Online raprttiin, käytämme raprtissa ilmitettuja paintettuja lukuja.
26 Naamatusten verkssa 3. Median käytön muutksia Median käytön ja mediaympäristön muutksiin vaikuttivat mnet eri tekijät. Esimerkiksi ssikulttuurinen tausta ja arvt mukkaavat median käyttöä, ja henkilökhtainen maku vaikuttaa median käytön erihin (vn Feilitzen 2002, 91). Laajemmat muutkset nuriskulttuurissa, kulutuskulttuurissa, kasvavat lasten markkinat sekä vapaa-ajan yksityistyminen vat saltaan muvanneet lasten median käyttöä (ks. Livingstne 2009, vii). Myös arjen rutiineilla n suuri merkitys median käytölle. Median käyttö lmittui päivän askareisiin. Lapset käyttivät tiettyjä mediita eri aikihin päivästä ja eri tarkituksiin. Aamulla kun herään, katsn lasten aamuhjelmia, kun syön aamiaista ennen kuluun mena. Vilkaisen himennen Aamulehden etusivua ja sarjakuvia. Kulun jälkeen pelailen kavereiden kanssa nettipelejä tietkneella. Illalla katselen televisita yhdessä perheen kanssa. Tai sitten pelailen pelilaitteilla (Playstatin/ Wii). Lueskelen sarjakuvapkkareita sängyllä ennen nukkumaan mena. (Pika, 11-v. PÄ) Katselen televisista aamuisin uutisia yms. Musiikkia kuuntelen kulussa välitunneilla. Tietkneella pistäydyn illalla, mesettämässä IRC-Galleriassa, ii2:ssa, Facebkissa ja välillä myös kuluhmmissa. Illalla katsn tv:stä Salatut elämät ja Sydänjään. Puhelin n käytössä melkein kk päivän. (Tyttö, 14-v. PÄ) Tässä luvussa käsittelemme jitakin tutkimuksessamme esiin nusseita median käytön muutksia ja niiden taustatekijöitä. Paneudumme aluksi ktien mediamaailmaan, lasten käyttämiin mediavälineisiin ja heidän susimiinsa mediasisältöihin. Lisäksi käsittelemme perheiden mistamien medialaitteiden