ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 2488 Vanajanranta II, asemakaavan muutos Yhdyskuntalautakunta 21.08.2012 Yhdyskuntalautakunta 10.09.2013 nähtävillä 19.09.2013-18.10.2013 Yhdyskuntalautakunta 18.02.2014 nähtävillä 27.02.2014-28.03.2014 Yhdyskuntalautakunta 15.04.2014
2
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 5 1.1 Kaava-alueen sijainti... 5 1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus... 5 2. TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Asemakaavahankkeen vaiheet Hämeenlinnassa... 6 2.2 Asemakaavamuutos... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Ympäristön häiriötekijät... 7 3.1.4 Maanomistus... 8 3.1.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat... 8 3.1.6 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun taustaa ja tavoitteita... 11 4.2 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 4.2.1 Arkkitehtikilpailu... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.3.1 Osalliset... 13 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 14 4.3.3 Vireilletulovaiheen (OAS) palaute... 14 4.3.4 Luonnosvaiheen palaute... 15 4.3.5 Viranomaisyhteistyö... 17 4.3.6 Jatkosuunnittelu... 17 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 19 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus... 19 5.1.1 Kaavan rakenne... 19 5.1.2 Mitoitus... 19 5.2 Aluevaraukset... 19 5.3 Vaikutusten arviointi... 20 5.3.1 Asemakaavan vaikutukset... 20 5.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan... 21 5.3.3 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 21 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 23 LIITTEET: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Asemakaavakartan pienennös, asemakaavamerkinnät ja -määräykset 3. Lähiympäristön suunnittelu- ja rakentamistapaohje sekä värisuunnitelma 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5. Kilpailuehdotus, Arkkitehtiryhmä A6 6. NCC Oy:n ja Peab Oy:n kommentit ja vastaukset 10.12.2013 7. Kortteleiden pysäköintivaihtoehtojen vertailu 10.12.2013 8. Peab Oy, muistio ja kommentit 17.3.2014
4
5 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16.1.2014 päivättyä asemakaavakarttaa, työnumero 2488. Hankkeen diaarinumero on 2758/2012 yhla. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston, Verkatehtaan ja keskustan palvelujen läheisyydessä rajoittuen luoteessa Paasikiventiehen, koillisessa Vanajantiehen ja lounaassa Aurinkokatuun ja Vanajanranta I asuinkortteleihin. Suunnittelualue ilmakuvassa 1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus Kaavoituksella on tarkoitus luoda edellytykset Vanajanrannan kerrostaloalueen jatkorakentamiselle. Paasikiventien ja Aurinkokadun kulmatontille tavoitellaan lisäksi lähialueen luonteeseen sopivaa yritystoimintaa.
6 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Asemakaavahankkeen vaiheet Hämeenlinnassa Tämä asemakaavahanke on vaikutuksiltaan merkittävä ja se etenee kaupungin päätöksenteossa alla olevan kaavion mukaisesti. OAS= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto. Yhdyskuntalautakunta käynnisti 21.8.2012 asemakaavatyön. Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä 19.9.-18.10.2013. Luonnoksesta saadun palautteen ja selvitysten pohjalta on laadittu kaavaehdotus, joka asetettiin nähtäville 27.2.-28.3.2014 mahdollisia muistutuksia varten. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavamuutoksen. 2.2 Asemakaavamuutos Voimassa olevan asemakaavan teollisuus-, varasto-, ja huoltoasemarakennusten korttelialueet muutetaan asuinkerrostalojen sekä asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueiksi. Asemakaava-alueen pinta-ala on n.19 690 m 2. Rakennusoikeutta tonteilla olisi muutoksen jälkeen yhteensä 17 460 k-m 2.
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Rakennettu ympäristö Osa suunnittelualueesta on rakentamatonta, entistä teollisuus- ja varastoaluetta ja osalla alueesta on erilaista varasto- ja myymälätoimintaa. Kaava-aluetta lähiympäristöineen 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen kaakkoisosan kasvillisuus on avo-ojien varsilla erilaista heinäkasvillisuutta ja pensaikkoa. Suunnittelualueen kasvillisuus sijaitsee rakennettujen teollisuus- ja varastotonttien reuna-alueilla ja on tavanomaista. Kaava-alueen itäpuolella Kutalanjoen varsi on hieskoivujen luonnehtimaa kulttuurivaikutteista ja luhtaista lehtometsää. Kutalanjoen kasvillisuuskartoituksessa 1997 joen loppuosuuden varrella tavattiin harvinaista harajuurta. Vanajantien varrelta on tavattu maininnanarvoisia lajeja kuten ketomasmaloa ja kamomillasauniota. 3.1.3 Ympäristön häiriötekijät Vanajantiellä on kaupungin ohikulkuliikennettä. Rautatieliikenteen aiheuttama melu, runkomelu ja -tärinä saattavat aiheuttavaa häiriötä lähimpien asuinkortteleiden alueella. Suunnittelualueella on aiemmin laadittujen selvitysten mukaan pilaantunutta maata.
8 3.1.4 Maanomistus Alueen maanomistuskartta, kaupungin maanomistus on esitetty vihreällä. Hämeenlinnan kaupunki tontti 13-2 osoitteessa Vanajantie 23 2 846 m 2 tontin 13-1070 määräala osoitteessa Vanajantie 15 2 074 m 2 puistoalue n.730 m 2 puisto- ja katualue n.1 500 m 2 Alli Seppälän kuolinpesä tontti 13-68 osoitteessa Vanajantie 19 1 342 m 2 tontti 13-69 osoitteessa Vanajantie 17 1 549 m 2 Kaj Angelma tontti 13-71 osoitteessa Vanajantie 13 1 525 m 2 Neste Markkinointi Oy tontti 26-1102 osoitteessa Vanajantie 11B 2 762 m 2 HN-Sijoitus Oy tontti 26-1101 osoitteessa Vanajantie 11 A 2 106 m 2 3.1.5 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1964, 1979, 1984 ja 1999. Vuodelta 1964 voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualuetta jakaa luode- koillinen suuntainen istutettava puistoalue (PL). Lisäksi kaavassa on esitetty yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TTV 2 ), jolla rakennuksia ja varastoja ei saa si-
9 joittaa 6 m lähemmäksi naapuritontin rajaa. Samalla tontilla olevien rakennusten tai rakennusosien välimatkan tulee olla vähintään 9m. Vuoden 1984 voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen kaakkoisosassa on huoltoasemarakennusten korttelialue (LH, e=0.9). Vuodelta 1999 Aurinkokadun varteen on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T, e=2.0 ja 50%) sekä yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TTV, e=2.0, 50 %). Ajantasa-asemakaava Yleiskaava Voimassa olevassa, vahvistetussa yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Ote yleiskaavasta
10 Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaavassa, jonka Valtioneuvosto vahvisti 28.9.2006, suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2012 1. vaihemaakuntakaavan, joka on parhaillaan vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Voimassa oleva maakuntakaava jää voimaan siltä osin kuin sitä ei kumota vahvistettavana olevassa vaihemaakuntakaavassa. Hämeen Liitossa on käynnistynyt Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen. Tulevassa kaavassa keskitytään erityisesti liikenteen ja luonnonvarojen aihealueisiin. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä 3.1.6 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 3.3.2003. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrä. Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. Pilaantuneisuusselvitykset Suunnittelutyön pohjaksi laadittiin loppuvuodesta 2012 tutkimussuunnitelma, jossa otettiin huomioon alueelle aiemmin laaditut maaperän pilaantuneisuus selvitykset ja muodostettiin alustava kuva teollisuudesta asumiskäyttöön muuntuvan alueen ympäristöteknisestä tilasta. Suunnittelualueelle laadittiin vielä täydentäviä lisäselvityksiä touko- ja kesäkuussa 2013. Lopullinen raportti valmistui 24.9.2013. Tonttien (paitsi entinen Kesoilin huoltoasematontti) puhdistuskuluista tehtiin kustannusarvio 23.10.2013. Kesoilin entisestä huoltoasematontista tehtiin erillinen tutkimusraportti. Ilmoitus ko. tontin pilaantuneen maaperän puhdistamisesta jätettiin 23.9.2013 Hämeen ELYkeskukselle. Ilmoitukseeen liittyi 11.9.2013 päivätty kunnostussuunnitelma. Päätös ilmoituksen perusteella tehtiin ELY-keskuksessa 23.10.2013.
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun taustaa ja tavoitteita Keinusaari II-alueen ja Vanajanrannan alueen välissä olevat tonttialueet ovat keskeisiä lähivuosien keskusta-alueen laajentumisalueita. Koska alueen maanomistus on hajaantunut, laadittiin eri maanomistajien ja alueella toimivien rakennusliikkeiden kesken esisopimus Vanajanranta IIalueen kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena oli sopia alueen uudesta käytöstä, asemakaavoituksesta ja alueen toteuttamisesta yhteistyössä kaikkien maanomistajien ja toteuttajien kesken. Yhteisesti sovittiin, että päämääränä on energiatehokas kestävä kaupunkirakenne ja kaupunkikuvan kehittäminen. Esisopimus hyväksyttiin Hämeenlinnan kaupunginhallituksessa 28.3.2011 33. Hämeenlinnan kaupunki ja sopimuskumppanit päättivät järjestää yhdessä arkkitehtuurikilpailun Vanajanranta II-alueen asuinkortteleiden suunnittelemisesta (YH 1.7.2011). Kilpailu järjestettiin Suomen Arkkitehtiliiton kilpailuperiaatteiden mukaisena suppeana arkkitehtuurikilpailuna. Kilpailun tavoitteena oli löytää suunnittelualueelle kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen kaupunkiasumiseen painottuva kortteliratkaisu. Kilpailun voitti Arkkitehtiryhmä A6 Oy. Alueen asemakaavamuutosta on kehitetty voittaneen kilpailuehdotuksen pohjalta. Vanajanranta II alueen asemakaavatyössä painotetaan korttelirakenteen luontevaa liittymistä Vanajanranta I-alueeseen sekä Paasikiventien toisella puolella olevaan Verkatehtaan kulttuuri- ja kongressikeskukseen. Lisäksi kaavalla on tarkoitus tutkia voidaanko Paasikiventien ja Vanajantien kulmaa korostaa esittämällä alueelle liike- ja toimistorakentamista sekä mahdollisesti alueen maamerkiksi muodostuvaa, olemassa olevaa ympäristöä korkeampaa asuntorakentamista. 4.2 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavamuutoksesta ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja. Asemakaavamuutos perustuu järjestetyn suunnittelukilpailun voittaneen Arkkitehtiryhmä A6 Oy:n kilpailutyöhön. Ehdotusvaiheessa vertailtiin erityisesti eri pysäköintiperiaatteiden mukanaan tuomia vaikutuksia ulko-oleskelutiloihin ja paikkojen sijoittumiseen kortteleissa. 4.2.1 Arkkitehtikilpailu Alueen suunnittelusta järjestettiin syksyllä 2011 Suomen Arkkitehtiliiton kilpailuperiaatteiden mukainen suppea arkkitehtikilpailu. Järjestäjinä toimivat Hämeenlinnan kaupunki sekä sopimuskumppaneina alueen maanomistajat ja kolme rakennusliikettä (NCC rakennus Oy, Peab Oy ja Rakennusliike R. Kähkönen Oy). Kilpailun tavoitteena oli löytää suunnittelualueelle kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen kaupunkiasumiseen painottuva
12 kortteliratkaisu. Vanajanrannan ensimmäisen vaiheen rakentamisessa oltiin huomioitu myöhempi kilpailun perusteella ratkaistava rakentaminen jättämällä avoimia näkymäakseleita kohti järveä ja rantaa. Tavoitteena oli urbaani katutila läheisen Keinusaaren ja Asemanseudun tapaan, mutta myös suojata Vanajanrannan aluetta liikennemelulta ja tehdä siitä turvallinen ja suojaisa, järvelle avautuva alue. Kaupunkikuvallisesti uusi korttelialue tulisi etelästä keskustaan saavuttaessa rajaamaan Vanajantien katutilaa ja muodostamaan uutta merkittävää aluejulkisivua. Kilpailuohjelmassa pidettiin myös tärkeänä huomioida Paasikiventien ja Vanajantien kulmaan suunniteltavan korttelin toimiminen tärkeänä päätenäkymänä. Toisaalta pidettiin myös tärkeänä luontevaa liittymistä Verkatehtaan kongressikeskuksen toimintoihin. Kilpailuun kutsuttiin osallistumaan Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy, Arkkitehtitoimisto Ark-House Oy, Arkkitehtiryhmä A6 Oy ja Verstas Arkkitehdit Oy. Neljästä kilpailutyöstä valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi ehdotus Vana. Pöytäkirjassa todettiin, että ehdotuksessa esitetyllä selkeällä ja yksinkertaisella pihakannen alaisella pysäköinnillä saavutetaan monta etua. Avautuvien näkymien lisäksi saavutetaan sisäyhteys autopaikoista suoraan porrashuoneisiin. Keskustasta suunnasta saapuvien orientoituminen tulee huomioida ja Paasikiventien kevyen liikenteen yhteyttä Aurinkokadulle on syytä edelleen selkeyttää. Voittanut Arkkitehtiryhmä A6 Oy:n Vana
13 Paasikiventien ja Vanajantien kulma, Vana. Rakennusryhmää ja risteysaluetta korostaa osittain 8-kerroksinen rakennus. Verkatehtaalle suuntautuu 3-kerroksinen rakennusmassa. Crossroads -ehdotus Paasikiventien suuntaan Crossroads -ehdotuksen avoin kulma, jota pidettiin kilpailuehdotuksista parhaana. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Asemakaavan muutoksen laadintatyössä osallisia ovat alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat, kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset sekä yhdistykset ja yhteisöt, joiden toiminta liittyy alueeseen. Muita osallisia ovat kaupungin hallintokunnat, Hämeen ELY-keskus, Kanta- Hämeen pelastuslaitos, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Elenia Verkko Oy, Elenia Lämpö Oy sekä AinaCom Oy.
14 4.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin elokuussa 2012. Yhdyskuntalautakunta käynnisti 21.8.2012 asemakaavatyön. Syksyllä 2012 maankäytön suunnittelu järjesti yhdessä Kehittämiskeskus Oy Hämeen kanssa liike- ja yrityselämän edustajille sekä eri yhteistyötahoille työpajan, jossa ideoitiin liike- ja toimistotilojen sijoittumista alueelle. Työpajatyöskentelyn satoa Asemakaavaluonnos oli esillä mielipiteitä varten 19.9. 18.10.2013. Luonnosvaiheen nähtävillä olosta kuulutettiin Hämeen Sanomissa sekä lisäksi naapurikirjeillä kiinteistöjen omistajille ja/tai haltijoille. Maanomistajien ja toteuttajien edustajien kanssa on neuvoteltu ja keskusteltu luonnoksesta ja sen toteuttamismahdollisuuksista. Keskusteluissa on ollut mukana kilpailun voittanut Arkkitehtiryhmä A6 Oy. 4.3.3 Vireilletulovaiheen (OAS) palaute Vanajanranta I:n naapuriyhtiöiden 24.9.2012 saapuneessa kannanotossa kiinnitettiin huomiota Vanajanrannankadun ja Vanajantien liittymän toimivuuteen, Aurinkokadun jalankulun huomioon ottavaan mitoitukseen, vieraspaikoitukseen sekä alueelle tavoiteltaviin lähipalveluihin. Vastine: Vanajantien ja Vanajanlinnankadun liittymän toimivuudessa on otettu huomioon uuden asutuksen tuoman liikennemäärän lisäys nykyiseen liikennemäärään. Kaavamuutoksella annetaan mahdollisuus palvelujen sijoittumiselle mm. kulmarakennuksen kivijalkaan. Vieraspaikoitusta on esitetty Vanajanrannankadun varrelle.
15 4.3.4 Luonnosvaiheen palaute Kaavaluonnoksesta pyydettiin ja saatiin viranomaisilta lausuntoja sekä asiantuntijoilta kommentteja. Lausunnot saatiin Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Hämeen ELY-keskukselta, Hämeen Liitolta sekä Elenia Oy:ltä. Osallisista naapurustossa sijaitsevat Vanajanrannan asunto-osakeyhtiöt esittivät yhteisen mielipiteen. Sopimuskumppaneiden kanssa järjestettiin neuvotteluita ja saatiin kommentteja luonnoksesta. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lausunnossa todetaan, että maanalaiset pysäköintitilat ja pihakannet vaikuttavat todennäköisesti pelastustoiminnan ja poistumisturvallisuuden järjestelyihin, mutta ne voidaan ratkaista rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Yleisellä tasolla ei pelastusviranomaisella ole huomautettavaa luonnoksesta. Hämeen ELY-keskus toteaa, että asiakirjoista tulee selvitä, miten melusta ja tärinästä mahdollisesti aiheutuva haitta on kaavassa otettu huomioon ja tarvittaessa annettava näitä koskevia määräyksiä. Vastine: Asuinrakennusten massat sijoittuvat siten, että ne muodostavat yhtenäisen melusuojan Vanajantien ja ulko-oleskelupihojen välille. Tämä oli yksi suunnittelun lähtökohdista. Asemakaavaehdotukseen lisätään asuntojen riittävän melusuojauksen varmistamiseksi määräys, jonka mukaan Vanajantien ja Paasikiventien puoleisille julkisivuille ei saa sijoittaa parvekkeita. Määräyksellä varmistetaan, että asuntojen parvekkeet rakennetaan myös ilmansuunnallisesti ja maisemallisesti edullisimpaan suuntaan kaakkoon ja lounaaseen järvelle päin. Valtioneuvoston asettamat sisämelutason ohjearvot (päätös 993/1992) päivällä 35dB ja yöllä 30dB eivät suunnittelualueella ylity käyttäen normaaleja nykyisin käytössä olevia ulkoseinien ja ikkunoiden rakennusmateriaaleja ja -menetelmiä. Vanajantien koillispuolella Keinusaaren rakentumassa olevalla alueella tehtiin vuosina 2009 ja 2010 mittauksiin perustuvat runkomelu- ja tärinäselvitykset. Selvitysten mukaan rautatiealueen ja Vanajantien välisellä alueella voidaan rakentaa normaaleilla rakentamistavoilla ilman rakenteiden vaurioriskiä. Myöskään asumisviihtyvyydelle asetettu tunnusluku ei ylitä uusilla normaaleilla asuinrakennuksille asetettua suositusarvoa. Keinusaaren selvitysalue sijaitsee merkittävästi lähempänä rautatietä kuin nyt suunniteltava alue joten voidaan arvioida, että suunnittelualueen runkomelu- ja tärinähaitta ovat alueella vähäisemmät. Hämeen Liitto toteaa lausunnossaan, että luonnos on käyttötarkoituksien ja rakennusvolyymin osalta oikean suuntainen. Liitto kaipaa selostukseen kaupunkikuvallista analyysiä ja perusteluja. Vastine: Analyysi ja perustelut lisätään ehdotusvaiheen selostukseen. Elenia Oy ilmoittui lausunnossaan ettei heillä ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Lausunnon liitekartasta selviää, että kaava-
16 alueen ulkopuolella on yhteensä kaksi alueen kiinteistöjä palvelevaa puistomuuntamoa. Osallisista As Oy Hml:n Vanajanranta I, As Oy Hml:n Vanajanranta II, As Oy Hml:n Vanajanranta II sekä As Oy Hml:n vanajanranta IV ovat kirjoittaneet asemakaavaluonnoksesta yhteisen mielipiteen. Mielipiteessä todetaan, että suunnitelma vaikuttaa hyvältä ja tulee toteutuessaan parantamaan koko alueen asuinviihtyvyyttä. Asunto-osakeyhtiöt pyytävät kiinnittämään edelleen huomiota jo aiemmin ilmoittamaansa sujuvien liikennejärjestelyjen merkitykseen koko alueelle. Lisäksi esitetään toive Aurinkokadun jalankulku- ja kevyen liikenteen väylien rakentamisesta riittävän leveiksi ja turvallisiksi. Vastine: Aurinkokadun lounaissivulle jo valmistuneisiin kerrostalokiinteistöihin on rakennettu pysäköintipaikkoja siten, että niistä voidaan peruuttaa autot suoraan kadulle. Turvallisuuden takia tuolle katusivulle ei voida toteuttaa jalankulku- tai kevyen liikenteen väylää. Väylät on nyt ehdotusvaiheessa ajateltu toteutettavaksi kadun Vanajanranta II-puoleiselle sivulle ja samalla lisätä tuolle sivulle turvallisuussyystä ajoneuvojen liittymäkiellot lukuun ottamatta kulkuyhteyksiä kansien alapuoleisiin pysäköintitiloihin. Vanajanrannankadun ja Vanajantien liittymän laskennallinen liikennemäärä (1000 ja 7000 ajon/vrk) on niin pieni, että Tiehallinnon v1995 ohjeen mukaan liikennevalo-ohjaukselle ei ole tarvetta. Liikennevalot voidaan rakentaa myöhemmin jos liikenne määrä ja -turvallisuus niin vaativat. Poikittaispysäköintiä Aurinkokadun varrella Hankkeen sopimuskumppaneista NCC Oy:ltä sekä Peab Oy:ltä saatiin kommentit luonnoksesta. Kommentit käsiteltiin yhteisessä kokouksessa 13.12.2013. Kommentit ja vastaukset ovat liitteessä 6. Kommenttien perusteella on asemakaavaa kehitetty eteenpäin, mm. rakennusoikeutta li-
17 sätty maltillisesti sekä yhden tontin osalta poistettu maaluiska, jotta pihalle on saatu järjestettyä pysäköintipaikkoja lisää. 4.3.5 Ehdotusvaiheen palaute Ehdotus oli nähtävillä muistuksia varten 27.2. 28.3.2014. Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. lausuntoja pyydettiin ja saatiin viranomaisilta. Yhden sopimuskumppanin kanssa järjestettiin neuvottelu. Hämeen Liiton, Hämeen ELY-keskuksen, Museoviraston ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lausunnoissa ei ollut huomautettavaa asemakaavamuutoksesta. Peab Oy:n kanssa järjestetyn neuvottelun ja myöhemmin sähköpostilla saatujen lisähuomioiden perusteella tehtiin asemakaavaehdotukseen muutoksia. Neuvottelumuistio on liitteenä 8. Asemakaavasta on poistettu tarkkaan määritellyt ulkoiluvälinevarastojen rakennusalat. Varastot saa sijoittaa rakennussuunnitelmaan soveltuvaan kohtaan pihoilla ottaen huomioon palomääräykset. Huoltotraktorin tarvitsemat kulkuluiskat sijoitetaan rakennusteknisestä syystä keskemmälle tonttia. Peab Oy:n toive tilapäisestä ajoyhteydestä Vanajantieltä ei vaadi asemakaavamääräystä. Tontin rajalle rakentaminen on joustavinta sopia tapauskohtaisesti riippuen rakennussuunnitelmasta ja kulloinkin voimassa olevista palomääräyksistä. Luonnosvaiheeseen nähden tehtiin useita teknisluonteisia muutoksia lähiympäristön suunnittelu- ja rakentamisohjeisiin. Ohjetta on samoin täydennetty julkisivujen värisuunnitelmalla. Elenia Lämpö Oy:n kanssa käydyn keskustelun perusteella kaukolämpöputkelle on esitetty reitti aluevarauksena yhden tontin rakentamattomalle osalle. Putken sijoittaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle lähemmäksi Kutalanjokea olisi ollut maan pehmeyden takia huomattavan vaikeaa. 4.3.6 Viranomaisyhteistyö Kaavoitustyön alussa on pidetty viranomaisten keskinäinen neuvottelu kaavatyön edellytyksistä ja etenemisestä. Kaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot osallisiksi mainituilta viranomaisilta. Lisäksi tarvittaessa pidetään keskinäisiä työneuvotteluita. 4.3.7 Jatkosuunnittelu Asemakaavamuutoksesta on käyty neuvotteluja maankäytön suunnittelun ja sopimuskumppaneiden sekä voittaneen ehdotuksen laatineen arkkitehtitoimiston kesken. Yhteisiä kokouksia pidettiin 13.12.2012, 18.4.2013, 25.10.2013 sekä 13.12.2013. Jatkosuunnittelussa on pyritty säilyttämään voittaneen kilpailutyön keskeisimmät näkemykset ottaen huomioon kokonaistaloudellinen rakentamistapa. Neuvottelujen yhteydessä tutkittiin erilaisten pysäköintiratkaisujen vaikutusta pihojen suunnitteluun ja paikoituksen sijoitusmahdollisuuksia tonteille tai vaihtoehtoisesti osittain läheiseen pysäköintitaloon. Samassa yhteydessä Arkkitehtiryhmä A6 Oy tutki rakennusoikeuden määrän vaikutusta kerrosten lukumääriin eri tonteilla. Ehdotusvaiheessa päädyttiin ratkaisuun, jossa poistamalla maaluiska yhden tontin osalla voitaisiin luopua
18 tonteille tulevista erillisistä autotalleista. Ratkaisu olisi erillisiä autotalleja liikenneturvallisempi. Samalla kerrostalomassojen sijoittelu pihakanteen nähden tulisi joustavammaksi ja taloudellisemmaksi toteuttaa. Tutkitut kortteleiden erilaiset pysäköintiperiaatteet on esitetty liitteessä 7. Lähiympäristön suunnittelu- ja rakentamisohjeet sekä värisuunnitelma on laadittu ja liitteenä 3.
19 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 5.1.1 Kaavan rakenne Kaavamuutosehdotuksessa Vanajantien varren katusivun rakennukset on kytketty toisiinsa melua torjuvalla muurilla. Rakennusten väleihin muodostuu jalankulkuliikennettä välittävät pienet sisäpihat. Vanajantien ja Aurinkokadun välisten asuinkerrostalojen korttelialueiden (AK) rakennusoikeus on yhteensä 13 900 k-m 2. Autopaikat sijoittuvat pääosin korttelipihojen alla oleviin pihakansien alaisiin tiloihin (ma-1). Pihakansi maisemoidaan kannelta Aurinkokadulle laskevalla istutettavalla maaluiskalla. Vanajantien ja Paasikiventien kulman asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle (AL) on esitetty osittain kahdeksankerroksinen maamerkkirakennus. Paasikiventien puoleinen kolmikerroksinen rakennusmassa liittyy Aurinkokadun eteläpuoleisen alueen rakentamiseen samoin Paasikiventien toisen puolen rakentamiskorkeuksiin. Korttelialueen rakennusoikeus on 3 560 k-m 2. Kaavamuutosalueelle laaditaan sitova tonttijako. 5.1.2 Mitoitus ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUEET aluetta m 2 kerrosalaa k-m 2 AL 2 198 3 560 AK 13 192 13 900 (LH huoltoasema -2 762-1 381) katualueita 4 298 KAAVA-ALUE YHTEENSÄ 19 688 m 2 17 460 k-m 2 Alueen tulevaa asukasmäärää arvioitaessa voidaan käyttää Tilastokeskuksen tilastoja, joiden mukaan Suomessa vuonna 2012 asuntokunta oli keskimäärin 2,06 henkilöä. Asuntojen keskipinta-ala oli 80m 2. Näiden perusteella voidaan arvioida, että Vanajanranta II -alueella saattaisi olla sen valmistuttua noin 202 asuntoa ja niissä asua yhteensä noin 416 henkilöä. (lähde: http://tilastokeskus.fi/til/asas/2012/01/asas_2012_01_2013-10-18_fi.pdf) 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet AK Asuinkerrostalojen korttelialue AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Rakennettaessa on osoitettava tontilla vähintään yksi autopaikka:
20 - kutakin asuintokerrosalan 85 m 2 kohti - kutakin liikekerrosalan 130 m 2 kohti AL -korttelialueen 8 autopaikkaa voidaan osoittaa korttelin 5-12 LPA -alueelle. Polkupyöräpaikkoja on varattava tonteilla seuraavasti: - 2 paikkaa kutakin asuinhuoneistoa kohden. - Polkupyöräpaikoista vähintään puolet on rakennettava katetuiksi. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa korttelialueilla rakentaa: - teknisiä tiloja asuntojen ulkopuolisia, asukkaita palvelevia apu- ja yhteistiloja kerroksiin - hissikuilut ja porrashuoneiden 15m 2 ylittävän osan kussakin kerroksessa. Edellä mainittujen tilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15% asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Ilmastoinnin laitteet tulee sijoittaa kerroksiin. Nämä tilat saadaan rakentaa asemakaavakartassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Rakennusoikeuden lisäksi tonttien pihakansien alaisiin tiloihin saadaan rakentaa autojen pysäköintiä varten tiloja. 5.3 Vaikutusten arviointi Kaavaehdotuksen vaikutuksia arvioitiin suhteessa nykytilanteeseen ja voimassa olevaan asemakaavaan. 5.3.1 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset asumiseen Teollisuus- ja varastokäytössä ollut Vanajanrannan alue muuttuu kokonaisuudessaan asumiseen ja alueen asukasmäärä kasvaa. Asuinkerrosalaa on mahdollista toteuttaa 17 200 k-m 2. Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Kaupunkirakenne eheytyy asemakaavamuutoksen myötä. Asemakaavamuutoksella on merkittävä vaikutus Vanajantien katutilan luonteeseen. Katu muuttuu väljästä matalasti rakennetusta teollisuuskadusta kantakaupunkimaiseksi ja osaksi perinteistä kaupunkirakennetta. Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Vaikutukset alueen asukkaiden elinympäristöön paranevat. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Uudet kerrostalot vaikuttaa merkittävästi lähiympäristön kaupunkikuvaan. Maamerkkirakennus korostaa Paasikiventien ja Vanajantien kulmausta. Vaikutukset liikenteeseen ja kunnallistekniikan verkostoihin Liikennelaskelmista on ajantasaista tietoa. Keinusaari II varten laadittua liikennetarkastelua voidaan täydentää. Vanajantiestä laadittiin vuonna 2002 katusuunnitelma, jossa oli nelihaaraliittymä Vanajantien ja Vanajanrannankadun liittymässä. Vanajanranta II ja Keinusaari II T-liittymien vuoksi Vanajantien katusuunnitelma laaditaan uudestaan. Mahdollisesti myöhemmin toteutettava radan alittava Paasikiventien jatke on otettu huomioon liikenteen tarpeen määrittelyssä. Kaupungin maa-alueella sijaitseva kaukolämpöputki siirretään kaavoituksen myötä syntyvän uuden tontin alueelta. Samoin lyhyempi hulevesiputken osuus siirretään pois korttelialueelta ennen rakennustöiden aloittamista.
21 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavamuutoksella on pieni vaikutus yhdyskuntatalouteen. Kustannukset eivät muutoksen myötä voimassa olevan asemakaavaan verrattuna näkyvästi lisäänny. Rakennusoikeuden lisääntyminen kasvattaa osaltaan kunnan saamia tuloja. Mahdolliset toisista kunnista tulevat asukkaat tuovat osaltaan verotuloja. 5.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 ) mukaan asemakaavan selostuksessa on mm. esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaavamuutoksella ei ole merkitystä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Asemakaavamuutos on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. 5.3.3 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alue sijaitsee olemassa olevien teknisten verkostojen alueella, valmiiden katujen varrella, kävely- ja pyöräilyetäisyydellä ydinkeskustasta. Ydinkeskustan tuntumassa olevan asuntoalueen tiivistäminen tukee ekologista kestävyyttä. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavamuutos tuo pääosin lisää asuntoja alueelle, mutta mahdollistaa myös pienten lähipalvelujen sijoittumisen. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Kaava-alue kuuluu kunnallistekniikan piiriin ja kadut ovat lähes rakennettu valmiiksi. Joukkoliikenne toimii alueella, koulut ja päiväkodit ovat lähellä, samoin kaupalliset palvelut. Ympäristöhaittojen vähentäminen Rakentamisen yhteydessä alueella todetut pilaantuneet maat poistetaan. Uudisrakennus todennäköisesti kuluttaa käyttöikänsä aikana vähemmän energiaa kuin vanha toimitilarakennus korjattuna kerrosneliömetriä kohden. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Varasto- ja teollisuuskäytössä oleva Vanajantien maisema muuttuu kaupunkimaisemmaksi.
22 Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaava ei ole vaikutuksia virkistysalueiden riittävyyteen. Haitat maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle Asemakaavamuutos ei haittaa maanomistajia. Kaavoitus perustuu kaupungin, maanomistajien ja yhteistyötahojen aloitteeseen.
23 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kaupunki valvoo rakennuslupaharkinnan ja - valvonnan kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle. Hämeenlinnassa 1.4.2014 Leena Roppola tilaajapäällikkö maankäytön suunnittelu Hämeenlinnan kaupunki
24
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 109 Hämeenlinna Täyttämispvm 10.01.2014 Kaavan nimi Vanajanranta II Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 28.08.2012 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2488 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,9689 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,9689 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1,9688 100,0 17460 0,89 0,0000 1491 A yhteensä 1,5390 78,2 17460 1,13 1,5390 17460 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -1,1442-14588 V yhteensä -0,1174 R yhteensä L yhteensä 0,4298 21,8-0,2774-1381 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1,9688 100,0 17460 0,89 0,0000 1491 A yhteensä 1,5390 78,2 17460 1,13 1,5390 17460 AK 1,3192 85,7 13900 1,05 1,3192 13900 AL 0,2198 14,3 3560 1,62 0,2198 3560 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -1,1442-14588 T -0,2074 4148 TT -0,9368-18736 V yhteensä -0,1174 VL -0,1174 R yhteensä L yhteensä 0,4298 21,8-0,2774-1381 Kadut 0,4175 97,1-0,0135 Kev.liik.kadut 0,0123 2,9 0,0123 LH -0,2762-1381 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
LIITE 2
Lähiympäristön suunnittelu- ja rakentamistapaohje sekä värisuunnitelma 2488 Vanajanranta II asemakaavamuutos 1.4.2014 Hämeenlinna
Tämä asiakirja liittyy asemakaavakarttaan 2488 Vanajanranta II asemakaavamuutos 1.4.2014. Kursivoidut kohdat on lainattu voittaneen kilpailuehdotuksen Vana selostuksesta.
1. Lähtökohta Alue on yksi keskeisimmistä kantakaupungin asumisen laajentumisalueista. Korkealaatuisen asuntorakentamisen lisäksi tavoitteena on urbaani katutila läheisen Keinusaaren ja Asemanseudun tapaan ja lisäksi suojata koko Vanajanrannan aluetta liikennemelulta ja tehdä siitä turvallinen ja suojaisa, järvelle avautuva alue. 2. Vanajantien ja Paasikiventien kulma Vanajantien ja Paasikiventien kulmaukseen ehdotetaan esim. Seniorikotia, joka on korkeudeltaan muuta rakentamista korkeampi ja muodostaa katujen kulmausta korostavan päätteen. Seniorikodin Paasikiventien puoleinen rakennusmassa liittyy korkeudeltaan Aurinkokadun eteläpuolisten rakennusten korkeusmaailmaan. Tämä rakennuksen osa toteutetaan sivukäytävällä, jolloin asunnot avautuvat ainoastaan suojaiselle korttelipihalle. Kulman rakennusten pitää muodostaa paikalle maamerkki. Rakennuksen katu- ja erityisesti pohjoisen päätyjulkisivun pitää olla ilmeeltään näyttävä ja poiketa selvästi normaalista kortteleiden asuinkerrostalojulkisivuista. Kahdeksankerroksisen massan 1. kerroksen katujulkisivut pitää toteuttaa pääosin näyteikkunajulkisivuina. Paasikiventien suuntaisen kolmikerroksisen massan katujulkisivu pitää toteuttaa lasi-, puu- tms. seinillä verhottuna sivukäytäväjulkisivuna. 3. Vanajantien julkisivu Korttelipihoja suojaa liikennemelulta ja pohjoisen tuulilta Vanajantien puoleinen korkea rakennusrivistö. Katusivun rakennukset kytketään toisiinsa melua torjuvalla muurilla. Rakennusten väleihin muodostetaan jalankulkuliikennettä välittävät pienet sisäänkäyntipihat, jotka merkitään suurikokoisella kukkivalla puulla ja suurella väripinnalla. Rakennusten pitää muodostaa yhtenäinen kaupunkimuuri. Rakennusten julkisivujen tulee olla yksiaineisia (rapattuja) ja muurimaisia, aukotusten aukkomaisia, parvekkeita ei sallita. Ensimmäisien kerroksen julkisivu ei saa olla ilmeeltään kellari-/sokkelimainen, vaan siihen on avattava porrashuoneiden, yhteistilojen tms. ikkunoita ja / tai sitä on jäsennöitävä väritai graafinen-betoni -pinnoin. Rakennusten väliin rakennettavat sisäänkäyntipihat erotetaan kadusta julkisivujen tapaan rapattavilla muureilla (korkeus viereisestä maantasosta n.3500mm), muurin aukkoihin asennetaan läpinäkyvät portit/veräjät. Naapurikiinteistön rakentamisen aikana on mahdollista järjestää tilapäinen ajoyhteys Vanajantielle muurin aukon kautta.
Sisäänkäyntipihaan sijoitetaan pääosa tontin polkupyöräpaikoista ja ulkoiluvälinevarastoista. Sisäänkäyntipihat pinnoitetaan istutuksin ja luonnonkivipinnoittein. Pihan kruunuksi istutetaan kuhunkin pihaan suuri punasaarnin (Fraxinus pennsylvanica) taimi. Punasaarnia on istutettu ennestään Paasikiventien varrelle. 4. Rakennusten julkisivujen jäsentely / käsittely Rakennusten Vanajantien / pohjoisen puoleiset julkisivut ovat pinnoiltaan muurimaiset ja rapatut. Pihojen puolella vallitsevina ovat laajat järvelle näkymiä antavat parvekerakenteet. Rakennusten parvekkeiden taustaseinissä ja sisäänvedetyillä kattoterasseilla käytetään verhouksena puuta naapurikortteleiden tapaan. Rakennukset pitää suunnitella selkeän kappalemaisiksi. Parvekkeet pitää joko upottaa massaan tai toteuttaa mielellään koko julkisivun mittaisina parvekejulkisivuina. Mikäli joudutaan käyttämään massan ulkopuolelle ulottuvia yksittäisiä parveketorneja, ne tulee toteuttaa ripustettuina. Erkkerit ovat sallittuja. Keveiden etelään antavien parvekejulkisivujen vastapainona pohjoisen/idän puolen julkisivut pitää sommitella muurimaisina reikäjulkisivuina. Julkisivut pääosin rapattuja, parvekkeiden taustaseinissä ja kattokerroksien sisäänvedoissa yms. yksityiskohdissa käytetään puuverhousta (vertaa Vanajanranta I). Rappausväritys värityssuunnitelman mukaan, puuverhoilu rakennussuunnitelmaan soveltuen. 5. Pihamuurit ja pysäköintikellarin näkyviin jäävät seinät Asuntojen yksityispihat rajataan pääosin kivirakenteisin muurein. Kivirakenne tarkoittaa luonnonkiveä, betonia, harkkoa tai vastaavaa. Pysäköintikellareiden näkyviin jäävät seinät rapataan värityssuunnitelman mukaan. Pysäköintikellarin lounaisseinät peitetään pääosin maatäytön taakse. Ao. kohdissa täytön ja pihakannen korkeusero saa olla enintään 60cm. Pihakannen reunoille asennetaan läpinäkyvät metallirakenteiset pystypinnakaiteet. Rakennusten väliin jäävien maanvaraisten pihojen ja pihakannen välille on rakennettava kulkuyhteys, portaat tai luiska. 6. Värisuunnitelma Rakennukset ovat yleensä valkoiseksi rapattuja. Yksittäiset seinät rapataan erikoisväriin. Rakentamistapaohjeeseen liittyy erillinen alueen värisuunnitelma. 7. Pintarakenteet ja istutukset Kansipihoja jäsentävät vaihtelevat pintamateriaalit sekä vapaamuotoiset istutusalueet matalin pensain ja perennoin. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat kansipihojen aurinkoisimpaan osaan. Maavaraisten pihojen kookkaat puuistutukset rajaavat pihoja, jolloin kannella ei ole tarvetta puuistutuksille. AK-tonteille pitää laatia korttelikohtainen yhtenäinen pihasuunnitelma. Suunnitelma pitää hyväksyttää rakennusvalvonnassa.
8. Hulevedet. Kattojen ja kansipihojen hulevedet johdetaan erillisten sopimusten perusteella käytettävissä oleviin sadevesiliittymiin. Hulevesirakenteista suositellaan tehtäviksi aiheita pihoihin. hulevesistä laaditaan yhtenäinen suunnitelma, joka liitetään osaksi em. pihasuunnitelmaa. 9. Liikenne ja pysäköinti Autopaikat sijoittuvat korttelipihojen alle, pääosin omalle tontilleen. Ajo pysäköintiin on esitetty kulkevan joustavasti sekä Aurinkokadun että Vanajanrannankadun kautta. 10. Esteettömyys Rakennusten porrashuoneisiin pitää olla esteettömät käynnit sisäänkäynti- ja kansipihoilta. Huom. kansipihalle pääsee esteettömästi vain porrashuoneiden hisseillä. 11. Yksittäisiä muita ohjeita Pysäköintikellareiden poistoilmapiiput tulee sovittaa pihakannen rakenteisiin esim säleiköin ja istutuksin. Ilmastoinnin laitetilat pitää sijoittaa kerroksiin. Jätehuolto tulee järjestää Aurinkokadun puolelta joko jätehuoneella tai syväkeräysastioin. Syväkeräysastioita käytettäessä ne pitää aidata umpinaisin puuaidoin. Astioiden ja aitojen puuosat pitää peittomaalata rakennussuunnitelmaan soveltuen. Kummallekin yhtenäiselle pihakannelle pitää järjestää Aurinkokadulta kevyelle huoltotraktorille soveltuva reitti. Asunnot, joista ei voida pelastaa tikasautolla kaduilta, pitää varustaa parvekkeille tulevin pelastusluukuin. Asunnon lattian pitää olla vähintään 500mm viereistä katupintaa ja 300 mm autokellareiden lattiapintaa ylempänä. Jari Jokivuo arkkitehti maankäytön suunnittelu Hämeenlinnan kaupunki ARKKITEHTIRYHMÄ A6 OY PURSIMIEHENKATU 29 A 00150 HELSINKI BÅTSMANSGATAN 29 A 00150 HELSINGFORS PUH/TEL 010 424 3200 FAX 010 424 3222 e-mail: etunimi.sukunimi@a6oy.fi ulkoasu: Sirpa Rahikainen Hämeenlinnan kaupunki
Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu Dnro: YHLA 2758/21.8.2012 Työ nro 2488 Keskusta 5. kaupunginosa, korttelit 41, 26 ja 13 sekä katu ja viheralueet VANAJANRANTA II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualuen sijaitsee Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston, Verkatehtaan ja keskustan palvelujen läheisyydessä rajoittuen luoteessa Paasikiventiehen, koillisessa Vanajantiehen ja lounaassa Aurinkokatuun ja Vanajanranta I. Kaavoituksella on tarkoitus luoda edellytykset Vanajanrannan kerrostaloalueen jatkorakentamiselle. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus käy ilmi oheisesta kartasta Nykytilanne Osa suunnittelualueesta on rakentamatonta, entistä teollisuus- ja varastoaluetta ja osalla alueesta on erilaista varasto- ja myymälätoimintaa. Suunnittelualueen kaakkoisosan kasvillisuus on avo-ojien varsilla etupäässä erilaista heinäkasvillisuutta ja vesakkoa. Molemmilla puolilla Kutalanjoen rantavyöhykettä kasvaa koivikkoa sekä erityyppistä rantakasvillisuutta. 1
Suunnittelualue etelästä Suunnittelutehtävän taustaa ja tavoitteita Keinusaari II-alueen ja Vanajanrannan alueen välissä olevat tonttialueet ovat keskeisiä lähivuosien keskusta-alueen laajentumisalueita. Koska alueen maanomistus on hajaantunut, laadittiin eri maanomistajien kesken esisopimus Vanajanranta II-alueen kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena oli sopia alueen uudesta käytöstä, asemakaavoituksesta ja alueen toteuttamisesta yhteistyössä kaikkien maanomistajien ja toteuttajien kesken. Yhteisesti sovittiin, että päämääränä on energiatehokas kestävä kaupunkirakenne ja kaupunkikuvan kehittäminen. Esisopimus hyväksyttiin KH:ssa 28.3.2011. Hämeenlinnan kaupunki ja sopimuskumppanit (alueen maanomistajat ja rakennusliikkeet: NCC Rakennus Oy, Peab Oy, Rakennusliike R.Kähkönen) päättivät järjestää yhdessä arkkitehtuurikilpailun Vanajanranta II-alueen asuinkortteleiden suunnittelemisesta (YH 1.7.2011). Kilpailu järjestettiin Suomen Arkkitehtiliiton kilpailuperiaatteiden mukaisena suppeana arkkitehtuurikilpailuna. Kilpailun tavoitteena oli löytää suunnittelualueelle kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen kaupunkiasumiseen painottuva kortteliratkaisu. Kilpailun voitti Arkkitehtiryhmä A6 Oy. Alueen kaavoitusta on tarkoitus lähteä kehittämään voittaneen kilpailuehdotuksen pohjalta. 2
Vanajanranta II alueen asemakaavatyössä painotetaan korttelirakenteen luontevaa liittymistä Vanajanranta I alueeseen sekä Verkatehtaaseen. Lisäksi kaavalla on tarkoitus tutkia voidaanko Paasikiventien ja Vanajantien kulmaa korostaa esittämällä alueelle liike- ja toimistorakentamista sekä mahdollisesti alueen maamerkiksi muodostuvaa, olemassa olevaa ympäristöä korkeampaa asuntorakentamista. Aloite Asemakaavamuutos on tarkoitus laittaa vireille Hämeenlinnan kaupungin aloitteesta yhdyskuntalautakunnan kokouksen jälkeen 21.8.2012. Maanomistus Hämeenlinnan kaupunki tontti 13-2 osoitteessa Vanajantie 23 2846 m 2 tontin 13-1070 määräala osoitteessa Vanajantie 15 2074 m 2 puistoalue n. 730 m 2 puisto- ja katualue n. 1500 m 2 Alli Seppälän kuolinpesä tontti 13-68 osoitteessa Vanajantie 19 1342 m 2 tontti 13-69 osoitteessa Vanajantie 17 1549 m 2 Kaj Angelma tontti 13-71 osoitteessa Vanajantie 13 1525 m 2 Neste Markkinointi Oy tontti 26-1102 osoitteessa Vanajantie 11B 2762 m 2 HN-Sijoitus Oy tontti 26-1101 osoitteessa Vanajantie 11 A 2106 m 2 Toteuttajat: Hämeenlinnan kaupunki NCC Rakennus Oy Rakennulliike R. Kähkönen Oy Peab Oy 3
Kaavatilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Maakuntakaavaote Yleiskaavaote Yleiskaava Voimassa olevassa, vahvistetussa yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1964,1979,1984 ja 1999. Vuodelta 1964 voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualuetta jakaa luode- koillinen suuntainen istutettava puistoalue (PL). Lisäksi kaavassa on esitetty yhdistettyjen teollisuusja varastorakennusten korttelialueita (TTV/ II, e=2,0, 50%). Vuodelta 1979 voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen luoteisosaan on merkitty yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TTV 2 ), jolla rakennuksia ja varastoja ei saa sijoittaa 6 m lähemmäksi naapuritontin rajaa. Samalla tontilla olevien rakennusten tai rakennusosien välimatkan tulee olla vähintään 9 m. Vuodelta 1984 voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen kaakkoisosassa on huoltoasemarakennusten korttelialue (LH / II, e=0,9). Vuodelta 1999 Aurinkokadun varteen on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T / e=2,0 ja 50%) sekä yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TTV / e=2,0, 50%). 4
Muut suunnitelmat ja päätökset Alueen suunnittelussa huomioidaan Kutalanjokea ja sen ranta-alueita koskevat virkistyskäyttötavoitteet. Lisäksi suunnittelualueella pyritään huomioimaan Hämeenlinnan hulevesistrategiassa esitettyjä periaatteita. Laadittavat selvitykset Laadittavat selvitykset tukevat lähinnä vaikutusten arviointia. Maankäytön muutosten ympäristövaikutuksia arvioidaan laatimalla alueelle orsi- ja hulevesien laatua koskeva selvitys, täydentäviä ympäristöteknisiä maaperäselvityksiä, laatimalla melu- sekä geotekninen selvitys. Keinusaari II:n alueelle laadittua melu- ja tärinäselvitystä voidaan myös käyttää hyväksi arvioitaessa suunnittelualueelle mahdollisesti rautatiealueesta kohdistuvia melu- ja tärinävaikutuksia. Suunnittelutyön aikana selvitetään myös - Vattenfall Kaukolämpö Oy:n lämpökeskuksen tilatarve, toimintaan liittyvät varoetäisyydet sekä päivitetään tarvittaessa myös lämpökeskustoimintaa koskeva pelastussuunnitelma - Kutalanjoen ja sen rantavyöhykkeiden luonto- ja virkistysarvoselvitystä voidaan päivittää suunnittelualueen osalta Muita erillisiä selvityksiä laaditaan tarpeen mukaan asemakaavoitustyön edetessä. Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan asemakaavamuutoksen toteuttamisen merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ihmisten elinympäristöön ja asumiseen, kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan ja luontoon, kulttuuriympäristöön, virkistykseen, liikenteeseen, yhdyskuntatalouteen ja teknisen huollon järjestämiseen. Asemakaavamuutoksen arvioitu lähivaikutusalue on esitetty kansilehden kartalla. Lähivaikutusalueella arvioidaan alueen maankäytön muutosten vaikutukset asukkaiden terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Lisäksi keskeisiä arvioitavia vaikutuksia ovat maankäytön muutosten sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutukset kaupunkikuvaan, olemassa olevien asuinkortteleiden lähiympäristöön, palveluihin ja kevyen liikenteen kulkureitteihin. Liikenteen vaikutuksia arvioidaan mahdollisesti lisääntyvän liikennemäärän perusteella. Maankäyttösopimukset Asemakaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta kaupungin ja sopimuskumppanien (alueen maanomistajat ja rakennusliikkeet: NCC Rakennus Oy, Peab Oy, Rakennusliike R.Kähkönen) välillä. Asemakaavatyön osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallis- 5
tua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Alueen suunnittelussa osallisia ovat: - suunnittelualueen ja lähialueen maanomistajat, asukkaat ja yritykset Kaupungin viranomaistahoista / hallintokunnista - Maankäytön ja ympäristön palvelut - Yhdyskuntarakenteen palvelut - Palo- ja pelastustoimi Valtion viranomaisista - Hämeen ELY-keskus Alueellisista organisaatioista - Hämeen liitto Kunnallisteknisten verkostojen haltijoista - Elenia Lämpö Oy - Elenia Verkko Oy - Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy - AinaCom Oy Alueelliset organisaatiot - Kunnan jäsenet, asukasyhdistykset, elinkeinonharjoittajat ja muut vaikutuspiiriin kuuluvat tahot Kaavan valmisteluun osallistuminen ja alustava aikataulu Aloitusvaihe Vanajanranta II asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman liiteaineistoineen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan yhdyskuntalautakunnan kokouksen (21.8) jälkeen Hämeen Sanomissa ja kaupunginhallituksen määrittelemissä muissa lehdissä sekä tiedotetaan maanomistajille ja naapureille erillisillä kirjeillä. Aluetta koskeva kaupungin sisäinen aloituskokous pidetään 19.6.2012 sekä ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidetään lokakuussa 2012. Luonnosvaihe Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta (laatimisvaiheen kuuleminen) sekä asukastilaisuudesta ilmoitetaan kirjeillä, lehti-ilmoituksilla sekä kaupungin internet-sivuilla. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään erillisin neuvotteluin. Viranomaisilta, kaupungin hallintokunnilta ja verkostojen haltijoilta pyydetään lausunnot. Yhdyskuntalautakunta käsittelee asemakaavaluonnoksen 11.12 2012. Ehdotusvaihe Asemakaavaluonnoksen ja saadun palautteen pohjalta valmistellaan asemakaavaehdotus. Yhdyskuntalautakunnan puoltama ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot. Tavoitteena on että yhdyskuntalautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksen huhtikuussa 2013. 6
Yhteyshenkilöt Asemakaava-arkkitehti Leena Roppola Puh. 03 621 2345 leena.roppola@hameenlinna.fi Tilaajapäällikkö Aimo Huhdanmäki Puh. 03 621 2406 aimo.huhdanmaki@hameenlinna.fi Hämeenlinnan kaupunki Maankäytön suunnittelu Raatihuoneenkatu 9, 3. krs PL 84 13101 Hämeenlinna 7
ASEMAKAAVAN VAIHEISTUS JA ALUSTAVA AIKATAULU neuvottelut kokoukset M ja S Vaihe vireillepano OAS 2012 kesä heinä elo syys loka marras joulu 2013 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu kokoukset / maanomist. M/suunnittelu S viranomaiseuvottelu ELY / työneuvottelu 19.6 M M M perusselvitykset kaavaluonnoksen valmistelu S nähtävilläolo MRA 30 mahdollisuus mielipiteen esittämiseen ja yleisötilaisuus/lausunnot asemakaavaehdotuksen laatiminen S yhdyskuntalautakunta 21.8 11.12. julkinen nähtävilläolo MRA 27 mahdollisuus muistutuksen jättämiseen / lausunnot kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto. valitusmahdollisuus lainvoimaisuus 8
LÄNSIPUOLEN KORTTELI, 3. KERROS, 1:500
seniori kerho parturi kampaamo Vanajanranta II-alueen arkkitehtuurikilpailu Kilpailuehdotuksessa on lähdetty olemassa olevan varsin laadukkaan kaupunkirakenteen kehittämiseen ja täydentämiseen noudattaen kilpailuohjelmassa edellytettyä tonttitehokkuutta. Korttelipihoja suojaa liikennemelulta ja pohjoisen tuulilta Vanajantien puoleinen korkea rakennusrivistö. Katusivun rakennukset kytketään toisiinsa melua torjuvalla muurilla. Rakennusten väleihin muodostetaan jalankulkuliikennettä välittävät pienet sisäänkäyntipihat, jotka merkitään suurikokoisella kukkivalla puulla ja suurella väripinnalla. Katuun nähden poikittaiset rakennukset liittyvät korkeudeltaan ja massoittelultaan Aurinkokadun eteläpuolisten rakennusten maailmaan; Aurinkokadusta muodostuu pienimittakaavainen pihakatu massiivisen Vanajantien kaupunkimuurin vastapainoksi. Uudet rakennukset on sijoitettu siten, että lähes kaikista asunnoista on mahdollista nähdä järvelle. Vanajantien ja Paasikiventien kulmaukseen ehdotetaan esim. Seniorikotia, joka on korkeudeltaan muuta rakentamista korkeampi ja muodostaa katujen kulmausta korostavan päätteen. Seniorikodin Paasikiventien puoleinen rakennusmassa liittyy korkeudeltaan Aurinkokadun eteläpuolisten rakennusten korkeusmaailmaan. Tämä rakennuksen osa toteutetaan sivukäytävällä, jolloin asunnot avautuvat ainoastaan suojaiselle korttelipihalle. Autopaikat sijoittuvat korttelipihojen alle, pääosin omalle tontilleen. Ajo pysäköintiin on esitetty kulkevan joustavasti sekä Aurinkokadun että Vanajanrannankadun kautta. Ajoneuvoliikenne voidaan hoitaa myös pelkästään Aurinkokadun kautta, mutta silloin menetetään osa korttelipihojen rauhasta. Vieraspysäköinti ehdotetaan sijoitettavaksi Aurinkokadun pohjoisreunalle kadun varteen. Rakennusten Vanajantien / pohjoisen puoleiset julkisivut ovat pinnoiltaan muurimaiset ja rapatut. Pihojen puolella vallitsevina ovat laajat järvelle näkymiä antavat parvekerakenteet. Rakennusten parvekkeiden taustaseinissä ja sisäänvedetyillä kattoterasseilla käytetään verhouksena puuta naapurikortteleiden tapaan. Autopaikkojen sijoittaminen pihakansien alle mahdollistaa laajat maanvaraiset pihat, jotka kallistuvat optimaaliseen ilmansuuntaan lounaaseen ja liittyvät luontevasti ympäröivään maastoon ja Aurinkokatuun. Pihat vapautuvat myös autoilta, mikä lisää pihojen vetovoimaisuutta. Nostetuilta pihatasoilta avautuu oivallisia järvinäkymiä nykyisten ja uusien rakennusten väleistä. Kansipihoja jäsentävät vaihtelevat pintamateriaalit sekä vapaamuotoiset istutusalueet matalin pensain ja perennoin. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat kansipihojen aurinkoisimpaan osaan. Maavaraisten pihojen kookkaat puuistutukset rajaavat pihoja, jolloin kannella ei ole tarvetta puuistutuksille. Korttelin hulevesiä käytetään kansi-istutusten kastelussa ja viivytetään pienimuotoisissa vesiaiheissa osana pihan toimintoja. Asuinkerrosala 8 800 (kortteli 1) + 7 800 (kortteli 2) =16 600 kem2 Liikekerrosala 260 (kortteli 1) + 190 (kortteli 2) = 450 kem2 Kokonaiskerrosala 17 050 kem2 - Kerrosalaan on laskettu kerrosten alat lukuun ottamatta asukkaita palvelevia yhteistiloja. Autopaikat p-laitoksessa 92 (kortteli 1)+ 81 (kortteli 2) = 173 kpl Vieraspaikat 8 (kortteli 1) + 9 (kortteli 2) = 17 kpl Autopaikat yhteensä 190 kpl