SOUTHWEST FINLAND MUNICIPAL EDUCATION AND TRAINING CONSORTIUM SYDVÄST FINLANDS KOMMUNAL KONSORTIUM FÖR UTBILDNING SÜDWEST FINNLANDS MUNIZIPALITÄT VERBUND FÜR AUSBILDUNG Kansainvälisen toiminnan strategia 2012-2015 Yhtymähallitus 20.12.2011
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä... 1 2.1. Toiminta-ajatus... 1 2.2. Arvot... 1 2.3. Visio 2015... 1 2.4. Tuloskortti... 2 3. Kansainvälinen toiminta... 3 3.1. Toimintaympäristö... 3 3.2. Kansainvälisen toiminnan tavoitteet... 3 3.3. Kansainvälisen toiminnan menestystekijät... 3 4. Toiminnan organisointi, rahoitus ja tiedottaminen... 4 4.1. Kansainvälisen toiminnan organisointi... 4 4.2. Kansainvälisen toiminnan rahoitus... 4 4.3. Kansainvälisen toiminnan tiedottaminen ja dokumentointi... 5 5. Kansainvälisyysjaksot... 5 5.1. Valintakriteerit... 5 5.2. Valmennus... 5 5.3. Kansainvälisen toiminnan riskien hallinta... 6 6. Kansainvälisen toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen... 6 7. Kansainvälisyys opetuksessa... 7 7.1. Kansainvälisyys opetussuunnitelmissa... 7 7.2. Kansainvälisyys opetuksen toteutuksessa... 8 7.3. Kotikansainvälistyminen... 8 7.4. Maahanmuuttajakoulutus... 8 8. Kansainvälinen liikkuvuus... 9 8.1. Opiskelijaliikkuvuus... 9 8.2. Henkilöstöliikkuvuus... 9 9. Kansainvälinen yhteistyö... 10 9.1. Kansalliset verkostohankkeet... 10 9.2. Kehittämishankkeet... 10 9.3. Työelämäyhteistyö... 11
1. Johdanto Kansainvälisen toiminnan strategian tarkoituksena on antaa suuntaviivat organisaation kansainvälisen toiminnan suunnittelulle, toteutukselle ja kehittämiselle. Sillä kuvataan niitä keinoja, joilla kansainvälisen toiminnan avulla tuetaan organisaation tavoitteisiin pääsemistä. Kansainvälinen ympäristö muuttuu jatkuvasti, joten käsillä olevan strategian yhtenä tärkeänä tehtävänä onkin varmistaa menestyminen tulevaisuudessa myös muuttuvissa olosuhteissa. Seuraavassa esitetään aluksi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän tehtävät ja tavoitteet ja tämän jälkeen kansainvälisen toiminnan strategia.. 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 2.1. Toiminta-ajatus Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän tarkoituksena on valtakunnallisen ammattiopistostrategian periaatteiden mukaisesti tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua työelämän muuttuviin alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Kuntayhtymä turvaa alueellisen koulutuksen monipuolisen saatavuuden, osallistuu yrittäjyyden edistämiseen ja alueelliseen kehittämistoimintaan sekä edistää kestävää kehitystä. 2.2. Arvot Toimimme vastuullisesti Kohtelemme toisiamme oikeudenmukaisesti Kehitämme toimintaamme yhteistyössä Toimimme työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin perustuen 2.3. Visio 2015 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymällä on hyvät edellytykset toteuttaa ammattiopistostrategiaa itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä. Kuntayhtymän oppilaitokset tarjoavat kilpailukykyiset koulutus- ja kehittämispalvelut, jotka perustuvat työelämälähtöisiin oppimisympäristöihin, osaavaan henkilöstöön, hyviin kumppanuksiin, toimivaan verkostoyhteistyöhön ja kestävään talouteen. 1
2.4. Tuloskortti Näkökulmat Keskeiset strategiset tavoitteet 2012 15 Henkilöstö ja toiminnan uusiutumiskyky Asiakkaat ja yhteistyötahot Ydin- ja tukiprosessit Talous - ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - pätevän henkilöstön saanti, onnistunut rekrytointi - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa - oppimisympäristöt soveltuvia koko ikäluokkaa ja elinikäistä oppimista varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja opetusvälineiden käytössä -osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen -ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja yhteistyön syventäminen -yhteistyö valmistuneiden työllistämisessä - kokonaisvaltainen toiminnan suunnittelu ja ohjaus - toiminnan arviointijärjestelmä - systemaattinen palautteen kerääminen ja sen tulosten hyödyntäminen - kustannusten hyvä hallinta - riittävä investointikyky Ratkaisevat menestystekijät - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työkyky ja motivaatio - joustavat työajat ja -muodot - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeiden määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen kehittäminen yhteistyössä lukioiden kanssa - sähköinen toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönotto - esimiestoimintaa palvelevat kustannusten seurantajärjestelmät - välineiden ja tilojen uusiminen - tutkinnot toteutettava vos-rahoituksella 2
3. Kansainvälinen toiminta 3.1. Toimintaympäristö Kansainvälisessä toiminnassa on otettava huomioon sekä Euroopan että kansallisen tason linjaukset. Näitä ovat muun muassa: Kööpenhaminan prosessi, Bryggen kommunikea, Eurooppa 2020 -strategia, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma ja hallitusohjelman koulutuspoliittiset linjaukset ja toimeenpanosuunnitelma. Maakunnalliset kansainvälistymisen linjaukset tulevat Varsinais-Suomen maakuntaohjelmasta ja elinkeinostrategiasta, josta on tehty alueellisia strategioita, esimerkiksi Loimaan seutukunnan elinkeinostrategia. Kansainvälisen toiminnan strategia perustuu Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatukseen, visioon ja strategisiin tavoitteisiin. Kansainvälisen toiminnan perustelut ovat: kansainvälinen vuorovaikutus: luonteva kielitaito ja monikulttuurisuustaidot, muuttuvat toimintaympäristöt: monikulttuuriset työympäristöt kotimaassa ja kansainvälinen elinkeinoelämä sekä oman alan kehityksen seuranta ja opintojen täydentäminen ulkomailla. 3.2. Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Kansainvälisen toiminnan tavoitteet ovat: Opiskelija oppii käyttämään vierasta kieltä luontevasti sekä oppii tuntemaan ja ymmärtämään omaa kulttuuria ja vieraita kulttuureja. Valmistunut pystyy työskentelemään kansainvälisessä työelämässä ja monikulttuurisissa työympäristöissä. Henkilöstö kehittää valmiuksiaan tukea opiskelijoita kansainvälistymisessä. Koulutuskuntayhtymä edistää alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä kansainvälistä liiketoimintaa. 3.3. Kansainvälisen toiminnan menestystekijät Kansainvälisen toiminnan ratkaisevat menestystekijät ovat: opiskelijoiden ja henkilöstön riittävä kielitaito, viestintätaidot ja kulttuurien tuntemus, 3
kansainvälisesti painottunut tutkinto, johon sisältyy opiskelu-, työssäoppimisjaksojen ja ammattiosaamisen näyttöjen sekä työelämäjaksojen toteuttaminen ulkomailla, opiskelijoiden ja henkilöstön perehdyttäminen kansainvälisyysjaksoihin, kansainvälisyydelle avoin ja oppiva henkilöstö, toimiva yhteistyöpartnerien verkosto ulkomailla ja kotimaassa, tulosten arviointi ja toiminnan kehittäminen ja toiminnan alueellinen vaikuttavuus. 4. Toiminnan organisointi, rahoitus ja tiedottaminen 4.1. Kansainvälisen toiminnan organisointi Kuntayhtymäjohtaja vastaa yhdessä kansainvälisyystiimin kanssa kansainvälisen toiminnan strategian toteutumisesta. Tulosalueen esimiesten ja koulutusalavastaavien tehtävänä on opetussuunnitelmatyön yhteydessä huomioida kansainvälistymisen mahdollistaminen. Kansainvälisyystiimi koordinoi ja kehittää kansainvälistä toimintaa. Kansainvälisyysvastaavat vastaavat kansainvälisyyshankkeista, suunnitelmien toteutumisesta ja dokumentoinnista sekä kontaktien luomisesta, yhteydenpidosta partnereihin ja tiedonvälityksestä. He ohjaavat opiskelijoita ja henkilöstöä kansainvälistymisessä. Kansainvälisen toiminnan ohjeistus on laadunhallintajärjestelmässä. 4.2. Kansainvälisen toiminnan rahoitus Kansainväliseen toimintaan pyritään saamaan ulkopuolista hankerahoitusta, pääosin EU:n elinikäisen oppimisen ohjelmasta (LLP-ohjelma). Muita mahdollisia rahoituslähteitä ovat muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston NordPlus-ohjelma, Pohjola - Norden ja muut EU:n rahoituslähteet. Opetushallituksen kansainvälistymisen erillismäärärahaa saavat nykyisin vain verkostohankkeet. Hankerahoituksen lisäksi tarvitaan myös opiskelijan omarahoitusta. Henkilöresursseihin ja hallintokuluihin tarvitaan kuntayhtymän omarahoitusta. Talousarvioon varataan vuosittain strategian tavoitteiden toteutumisen kannalta tarkoituksenmukainen rahoitus. Kokonaiskustannuksia seurataan ja niiden kohdistamista eri toiminnoille. 4
4.3. Kansainvälisen toiminnan tiedottaminen ja dokumentointi 5. Kansainvälisyysjaksot Kansainvälisyystiimi tiedottaa toiminnasta ja dokumentoi sitä seuraavasti: oma Internet-sivusto: http://kv.lskky.fi, yksiköissä pidettävät infotilaisuudet, yksiköissä olevat kv-infopisteet, yksiköissä olevat infotelevisiot, sähköposti, www.lskky.fi: hankkeet, intranet: kokousmuistiot, hanketietokanta, tiedotusvälineet: tiedotteet. Internetissä ylläpidettävästä kansainvälisyystoiminnan sivustosta (http://kv.lskky.fi) myös ulkomaiset potentiaaliset yhteistyöpartnerit löytävät vieraskielistä tietoa oppilaitoksista ja koulutuksista. Opiskelijat ja henkilöstö kertovat kansainvälisen jakson antamista kokemuksista muille opiskelijoille ja henkilöstölle. Myös vaihto-opiskelijat ja asiantuntijat ovat mukana tiedotustoiminnassa. 5.1. Valintakriteerit 5.2. Valmennus Opiskelijoilta vaaditaan hyväksytysti suoritetut opinnot, riittävää kielitaitoa ja sosiaalisia taitoja, motivaatiota ja hyvää asennetta sekä kykyä selviytyä itsenäisesti ulkomailla. Opiskelijat ovat mielellään yli 18- vuotiaita. Henkilöstöltä edellytetään motivaatiota, kielitaitoa ja projektiosaamista. Valintakriteerit riippuvat hankkeesta. Matkustus-, kieli- ja kulttuurivalmennusta annetaan sekä opiskelijoille että henkilöstölle ennen jaksoa, sen aikana ja sen jälkeen. Valmennuksen sisältö on kirjattu valmennuksessa käytettävään listaan. 5
5.3. Kansainvälisen toiminnan riskien hallinta Ennakkovalmennuksella minimoidaan riskejä. Siihen kuuluu osana muun muassa kriisivalmennus. Opiskelijoille ja henkilöstölle nimetään yhteyshenkilö vastaanottajaorganisaatiossa. He pitävät myös yhteyttä kotimaahan kansainvälisyysvastaavaan, ohjaavaan opettajaan ja lähipiiriinsä. Koulutuskuntayhtymä tekee yhteistyösopimukset partnerien kanssa sekä rahoitussopimukset rahoittajan, opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Opiskelijoilla ja henkilöstöllä on ulkomailla voimassa oleva tapaturmavakuutus sekä toiminnan vastuuvakuutus. He hoitavat itse vakuutuksen vapaa-ajalle ja matkatavaroille. He hoitavat itse myös viranomaisasiat, kuten opintuki, verotus, oleskelu- ja työluvat. Kuntayhtymä myös vastaanottaa opiskelijoita ja asiantuntijoita. Oppilaitosten vastuulla on ohjelman järjestäminen, arkielämään liittyvät järjestelyt ja muu tukitoiminta. Vastaavasti ulkomainen yhteistyöpartneri huolehtii koulutuskuntayhtymän opiskelijoiden ja henkilöstön vastaavista asioista. 6. Kansainvälisen toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen Määrällisiä tavoitteita seurataan vuosittain opetushallitukselle tehtävän opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuustilastoinnin avulla. Opetushallitukselle raportoidaan: Suomesta ulkomaille lähtevät opiskelijat: vähintään kahden viikon pituiset vaihdot, Suomesta ulkomaille lähtevät opiskelijat: alle kahden viikon pituiset jaksot, opiskelijaliikkuvuus ulkomailta Suomeen: vähimmäiskestoa ei ole rajattu, Suomesta ulkomaille suuntautuva opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus: vähintään viisi työpäivää ja opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus ulkomailta Suomeen: vähimmäiskestoa ei ole rajattu. Kansainvälisen toiminnan toteutumisesta tehdään kooste henkilöstötilinpäätökseen. Kansainvälistä toiminnasta pidetään talousseurantaa, jotta voidaan vuosittain tehdä realistinen talousarvio. 6
Opiskelijat ja henkilöstö laativat matkan jälkeen kirjallisen raportin. Opiskelijat pitävät ulkomaan jaksosta oppimis- ja kulttuuripäiväkirjaa. Myös matkakertomuksia julkaistaan internetsivustolla. Palautetta kerätään erityisesti opiskelijoilta, henkilöstöltä, yhteistyöpartnereilta ja -yrityksiltä. Tähän käytetään muun muassa kuntayhtymän palautelomaketta ja LLP-ohjelman tietokannan palautetta. Saapuvien opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa käydään palautekeskustelu. Myös työnantajilta saadaan palautetta. Hankkeiden loppuraportit antavat arviointi- ja kehittämistietoa. Ulkomailla suoritetut ammattiosaamisen näytöt toimivat myös toiminnan arvioinnin ja kehittämisen osana. EU-maissa olleet ja EU-maista tulevat opiskelijat saavat liikkuvuustodistuksen (Europass asiakirja). Muut saavat erillisen todistuksen. Nämä toimivat ulkomaan jakson virallisina dokumentteina opintojen tunnustamisessa ja työnhakutilanteessa. Myös henkilöstö saa todistuksen osallistumisesta kansainväliseen jaksoon. Lähivuosien tavoitteena on tehdä yhtenäiset kansainvälisen toiminnan prosessit ja dokumentointi koko koulutuskuntayhtymään. Vaikuttavuutta pyritään parantamaan osallistumalla hankkeiden levitysseminaareihin hyvien käytänteiden saamiseksi koulutuskuntayhtymän käyttöön ja järjestämällä omien hankkeiden tiedotustilaisuuksia ja seminaareja. 7. Kansainvälisyys opetuksessa 7.1. Kansainvälisyys opetussuunnitelmissa Kansainvälistymisen tavoitteet näkyvät ammatillisten tutkintojen perusteissa. Kansainvälistymiseen liittyvä osaaminen on sisällytetty muun muassa elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Osaamisvaatimuksissa painottuvat entistä enemmän kielitaito, sosiaaliset taidot sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden työelämän tuntemus. Kansainvälistymistä ohjaavat koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelmat. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) otetaan Suomessa käyttöön kaikissa tutkinnoissa vuonna 2013. Tutkinnon osien opintopisteet ilmoitetaan tutkintotodistuksissa. Tiedotetaan henkilöstöä EVCET-järjestelmästä ja valmistaudutaan sen käyttöön ottoon. ETY-merkintä poistuu ja vuodesta 2012 alkaen tutkintotodistuksissa tulee olla merkintä tutkinnon kansallisen viitekehyksen (NQF) tasosta ja sen suhteutumisesta eurooppalaiseen viitekehyksen (EQF) tasoihin. Tämä auttaa tutkintojen vertailtavuudessa. 7
Opiskelijat saavat tutkintotodistuksen liitteeksi englanninkielisen kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Europass asiakirja). Tästä on apua haettaessa töitä tai opiskelupaikkaa ulkomailta. 7.2. Kansainvälisyys opetuksen toteutuksessa Opiskelija voi hankkia kansainvälisesti painottuneen tutkinnon yksilöllisten opintopolkujen avulla. Perustutkinnoissa hyödynnetään ammatillisten ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien valinnaisuutta sekä paikallisia tutkinnon osia, jotka suunnitellaan kansainvälistyvän työelämän tarpeita vastaaviksi. Ammatillisissa tutkinnon osissa varmistetaan ammatillinen vieraiden kielten osaaminen. Vieraskielisen koulutustarjonnan suunnittelu tapahtuu normaalin opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Vieraskielistä opetusta tarjotaan, jos se katsotaan tarpeelliseksi. 7.3. Kotikansainvälistyminen 7.4. Maahanmuuttajakoulutus Kasvua monikulttuurisuuteen tapahtuu myös oppilaitoksen arjessa, sillä opiskelijoista yhä useammalla on monikulttuurinen kotitausta. Maahanmuuttajaopiskelijoiden kulttuuritaustoja pyritään hyödyntämään opetuksessa. Oppilaitoksissa on muun muassa kansainvälisiä teemapäiviä. Myös henkilöstö monikulttuuristuu. Syntyperäisellä englanninkielen opettajalla kannustetaan opiskelijoita ja henkilöstöä vieraiden kielten opiskeluun. Opiskelijoita rohkaistaan kotikansainvälistymiseen muun muassa järjestämällä yhteisiä illanviettoja ulkomaisten opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat voivat toimia vaihto-opiskelijoiden tutoreina oppilaitoksessa ja vapaa-ajalla. Kansainvälistymistä tehostetaan käyttämällä hyväksi alueen työelämän kansainvälisiä yhteyksiä sekä oppilaitosten vaihto-opiskelijoita ja asiantuntijoita. He kansainvälistävät alueen työelämää ja aluetta. Tietotekniikan hyödyntäminen antaa mahdollisuuksia virtuaaliliikkumiseen. Tarvittaessa maahanmuuttajille tarjotaan valmentavaa ja ohjaavaa koulutusta. 8
8. Kansainvälinen liikkuvuus Tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö nykyisten hyvien yhteistyöpartnerien kanssa ja yhtenäisten toimintamallien jatkuva kehittäminen. Maakarttaa pyritään laajentamaan, jotta kaikille aloille saataisiin yhteistyöpartnereitä. Maantieteellisenä painopisteenä on Eurooppa. Liikkuvuushankkeissa toimitaan sekä koordinoijana että partnerina, kuten tähänkin asti. Liikkuvuuteen osallistumisen astetta nostetaan. 8.1. Opiskelijaliikkuvuus Painopisteenä ovat ulkomaiset työssäoppimisjaksot, jotka antavat opiskelijoille aidon kokemuksen ulkomailla työskentelystä. Koulutuksessa hankittu kielitaito pääsee kehittymään sujuvammaksi suulliseksi kielitaidoksi. Työssäoppimista kehitetään niin, että jatkossa voidaan toteuttaa enemmän ammattiosaamisen näyttöjä ulkomaisissa työssäoppimispaikoissa. Tavoitteena on saada kuntayhtymälle toimiva ja kehittyvä työssäoppimispaikkojen verkosto sekä työpaikkaohjaaja- ja arvioijaverkosto myös ulkomailla. Koulutuskuntayhtymällä ei ole oppilaitosverkostoa ulkomailla suoritettavia opintoja varten, joten ulkomaisia opiskelujaksoja on harvoin. Useimmissa maissa vaihto-opiskelijat joutuvat maksamaan opetuksesta. Opiskelijoiden lyhyitä vaihtojaksoja ja vierailuja ovat muun muassa opintoihin kuuluvat opintomatkat ja kilpailumatkat, joita tehdään vuosittain muutamia aloista riippuen. Pääosin saapuvat opiskelijat tulevat työssäoppimaan. Harvoin he suorittavat opintoja, sillä opetuskieli on suomi. Hankkeissa tavoitteena on vastavuoroisuus. 8.2. Henkilöstöliikkuvuus Pääpaino on henkilöstön työelämäjaksojen toteuttamisessa ulkomailla. Jakso voi olla esimerkiksi oman alan työn tekemistä tai työssäoppimisen ohjausta, työpaikkaohjaajan kouluttamista ja ammattiosaamisen näyttöjen seurantaa ja arviointia. Nämä edistävät sitoutumista kansainväliseen toimintaan, jonka seurauksena valmiudet tukea opiskelijoita kansainvälistymisessä lisääntyvät. Tavoitteena on kielitaitoinen, kulttuureja tunteva ja kansainväliseen toimintaan sitoutunut henkilöstö, jolla on ulkomaisten koulutusjärjestelmien ja työelämän tuntemusta. Asiantuntijavaihtojaksoja on harvoin, sillä jakson onnistuminen edellyttää erittäin hyvää kielitaitoa. Rahoitusta haetaan LLP-ohjelman Job shadowing -hankkeisiin, joissa opettajat voivat seurata opetusta, tutustua 9
oppilaitokseen, sen käytäntöihin ja koulutuksen sisältöön. Tällaiset jaksot on helpompi toteuttaa, koska kielitaitovaatimus ei ole niin korkea. Henkilöstön lyhyitä vaihtoja ja vierailuja ovat muun muassa valmistelevat vierailut, hankekokoukset, neuvottelu- ja kokousmatkat, matkat alan kongresseihin, seminaareihin ja kansainvälisiin tapahtumiin. Määrät vaihtelevat aloista riippuen. Saapuvien asiantuntijoiden määrät ovat pieniä. Lähinnä asiantuntijat ovat työssäoppimisen ohjaavia opettajia, jotka toimivat saapuvien opiskelijoiden tukihenkilöinä, tai he osallistuvat hankkeiden valmisteleviin vierailuihin. 9. Kansainvälinen yhteistyö Verkostohankkeissa toimitaan joko yhden maan, koulutusalan tai toimintamuodon puitteissa. Verkoston muodostavat suomalaiset hanketoimijat. Kansainvälisiä hankkeita ovat oppilaitosten toimintaan ja oppimisympäristöihin tai opetussuunnitelmiin liittyviä kehittämis-, kokeilu- ja arviointihankkeita. 9.1. Kansalliset verkostohankkeet Opetushallituksen kansainvälisiä verkostohankkeita ovat muun muassa Venäjä-, Intia-, Japani- ja Kiina-verkostot sekä kehitysyhteistyöverkosto. Koulutuskuntayhtymä ei ole mukana mainituissa verkostoissa, koska sen painopisteenä eivät ole kyseiset alueet. Koulutuskuntayhtymä on jäsenenä Varsinais-Suomen kansainvälisyysverkostossa, joka on toteuttanut useita LLP-ohjelman liikkuvuushankkeita Alakohtaisen tarpeen mukaan liitytään verkostoihin, jotka tukevat tavoitteiden ja painopisteiden mukaista toimintaa. 9.2. Kehittämishankkeet Kehittämishankkeiden päätavoitteena on laadun kehittäminen ja uusien opetus- ja opiskelumahdollisuuksien luominen. Kehittämishankkeet ovat laajoja yhteen aihe-alueeseen keskittyviä hankkeita, joita usein tehdään laajan yhteistyöverkoston kanssa. Tavoitteena on osallistua kehittämishankkeisiin partnerina alakohtaisen tarpeen mukaan. 10
9.3. Työelämäyhteistyö Koulutuskuntayhtymä osallistuu aktiivisesti elinkeino- ja aluekehittämiseen. Oppilaitoksilla on toimivat suhteet paikallisiin yrityksiin. Niitä kannustetaan ottamaan ulkomaisia työssäoppijoita ja asiantuntijoita työelämäjaksolle. Ammattitaitokilpailut (Taitaja, Euro Skills ja World Skills) pyrkivät lisäämään ammatillisen koulutuksen laatua, näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta. Kilpailujen rahoituksessa tärkeässä osassa ovat elinkeinoelämästä tulevat sponsorit. Mahdollisuuksien mukaan osallistutaan kilpailuihin ja Skills Finland -organisaation toimintaan. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus kilpailuvalmentautumiseen. 11