Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus RUUTANAN OSAYLEISKAAA JA KANGASALAN NTAOSAYLEISKAAAN UUTOS LUONNOS RORTTI 2 3 4 5 6 7
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A ESIPUHE Tämä Ruutanan osayleisaavaluonnosen selostus esittelee lyhyesti alueelle laadittavan osayleisaavan tavoitteet ja lähtöohdat seä varsinaiset luonnosvaihtoehdot ominaisuusineen. Lisäsi tässä yhteydessä tarastellaan luonnosvaihtoehtojen vaiutusia eri näöulmista atsottuna. Jatoon valitusta vaihtoehdosta ehitetään myöhemmin oieusvaiutteinen osayleisaava, joa toteutuu vuosien uluessa alueelle laadittavien asemaaavojen seä muiden projen ja ehittämishaneiden autta. Alueen vuosia jatunut vähittäinen tiivistyminen on johtanut tilanteeseen, jossa oonaissuunnittelulle on tilausta niin uuden asutusen sijoittelun, liienne- ja viristysyhteysien uin suojeluysymystenin rataisemisessa. Suurten linjojen jäsentämisen myötä saadaan varmuutta ja suuntaa alueen ehittymiselle ymmenisi vuosisi eteenpäin. Suunnittelutyön itsestäänselvänä tavoitteena on ollut asumisviihtyvyyden ja turvallisuuden taaaminen tiivistymisestä huolimatta. Kangasalla 0..2009 Kaisu Kuusela suunnittelija aru Lahtinen aavoitusaritehti 2
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO.TAOITTEET JA LÄHTÖTIEDOT 2.YLEISKAAAN KUAUS 2. Osayleisaavan oonaisraenne 5 2.2 itoitus 5 2.3 Osayleisaavaluonnosten uvaus 6 2.4 aihtoehtojen uvaus 8 2.5 Kuvaus merintäohtaisesti 0 3.ERTAILEAT TARKASTELUT 3. Suhde valtaunnallisiin alueidenäyttötavoitteisiin 6 3.2 Suhde maauntaaavaan 6 3.3 Suhde seutusuunnitelmiin 7 3.4 Suhde unnan strategiaan 8 3.5 Suhde unnan ehitysuvaan 8 4. OSAYLEISKAAAN AIKUTUKSET JA KEINOT HAITALLISTEN AIKUTUSTEN ÄHENTÄISEKSI 4. aiutuset yhdysuntaraenteeseen 8 4.2 aiutuset ihmisten elinoloihin 8 4.3 aiutuset palveluihin ja elineinojen harjoittamiseen 9 4.4 Liienteelliset vaiutuset 9 4.5 Ympäristövaiutuset 20 4.6 aiutuset maisemaan, taajamauvaan ja ulttuuriperintöön 20 3 4.7 aiutuset tenisen huollon järjestämiseen 2 4.8 Taloudelliset vaiutuset 2 5. KAAROSESSI JA AIKATAULU 5. aapolitiia 2 5.2 Aiatauluo 22 KAAAAN LTTYIÄ SELITYKSIÄ LTTEET Liite: Ruutanan osayleisaavan luontoselvitys, maanäyttösuosituset Liite 2: Ruutanan osayleisaava-alueen muinaisjäännösinventointi, ohteet Liite 3: Raennetun ympäristön selvitys, suojelusuosituset Liite 4: Luettelo raennetun ympäristön selvitysen suojeluohteista Liite 5: luonnos: iher- ja viristysalueet, eologiset äytävät seä viristysväylät Liite 6: luonnos : Raennettu ympäristö ja stö Liite 7: luonnos 2: iher- ja viristysalueet, eologiset äytävät seä viristysväylät Liite 8: luonnos 2: Raennettu ympäristö ja stö
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A. TAOITTEET JA LÄHTÖTIEDOT Ruutanan osayleisaavan tavoitteet ja lähtödot on julaistu ahdessa erillisessä raportissa vuoden 2009 uluessa. Seuraavassa tiivistelmä raportn sisällöstä: Ruutana sijaitsee noin seitsemän ilometriä Kangasalan esustasta pohjoiseen lähellä Tampereen rajaa. Suunnittelualue attaa Ruutanan ja Jussilan taajama-alueiden lisäsi idässä Haralanharjun etelärinnettä ja aaossa Saappaanpohjanojan eteläpuoliset metsäalueet Lintulahden ympäristöön saaa. Etelässä aava-alue ylettyy Kangasalan aseman ja Jussilan väliselle metsävyöhyeelle. Lännessä suunnittelualue jatuu Tampereen rajalle yltäen Tarastenjärven jätteenäsittelyalueeseen, Jyväsylänn pohjoispuolelle. Pohjoisessa alue rajautuu Suinula-Havisevan osayleisaava-alueeseen. Ruutanan osayleisaava laaditaan orvaamaan strategista Taajamien osayleisaavaa seä Rantaosayleisaavaa niiltä osin, un muutosia rantaosayleisaavan rajauseen tulee. Osayleisaavan taroitusena on Ruutanan alueen yhdysuntaraenteen ja maanäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja eri toimintojen yhteensovittaminen. Osa aavan sisältämästä dosta on paiaan liittyvää, säilyttämiseen ohjaavaa informaatiota, uten raennus-, ympäristö- ja luonnonsuojeluun liittyvät merinnät ja tavoitteet. Osa aavan esittämästä dosta liittyy pitän aiavälin ehityseen, jolloin haneiden toteutuminen voi olla ymmenien vuosien päässä. Pääosin aavalla ohjataan tulevaa asemaaavoitusta erityisesti asumiseen liittyen. Osayleisaavalla vastataan toisaalta aupuniseutu- ja maauntatasoilta tuleviin ehittämistavoitteisiin, toisaalta aavalla pyritään ohjaamaan alueen ehitystä oonaisuutena sen omista lähtöohdista. Kaavaprosessin myötä syntyy mahdollisuus uunnella alueen asuaiden tarpeita ja toiveita asuinympäristönsä suhteen. Seututason suunnittelualuetta osevat tavoitteet painottuvat lähinnä Jyväsylänn ympäristöön ehitettävän uuden työpaia-alueen suuntaan uuden asumisen painoarvon jäädessä seudullisesti atsoen pienesi. aauntaaavassa asetettuja tavoitteita ovat ainain seudullisesti merittävän viristysyhteyden uudelleenlinjaaminen alueen läpi Haralanharjulle seä Jyväsylänn varren työpaiaraentaminen. Asuaat ovat toivoneet parannusta muun muassa alueen sisäisiin liienneoloihin. 4
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A 2.YLEISKAAAN KUAUS 2. Osayleisaavan oonaisraenne Osayleisaavalla varaudutaan Ruutanan alueen asuinalueiden maltilliseen laajenemiseen ja tiivistymiseen seä alueen liienne-, viristys- ja viherjärjestelmän ehittämiseen. Lisäsi alueen pohjoisosassa, Jyväsylänn ympäristössä, varaudutaan alueelle ehitettävään teollisuus-, varasto- ja työpaia-alueeseen. aihtoehdosta riippuen uuden raentamisen painopiste on joo idässä esijärven rantavyöhyeellä Ruutanan oulun tuntumassa tai lännessä Laureeninallion jateena suunnaten alueen ehitystä ohti Tampereen puolella sijaitsevaa Nurmi-Sorilaa. olemmissa tapausissa Ruutanan palveluesus säilyy Ruutanann varressa radan läheisyydessä. (Liitteet 6 ja 8, Raennettu ympäristö ja stö) Osayleisaavalla turvataan alueen nyyiset arvot niin ulttuurihistoriallisesti merittävien ohteiden uin suojeltavien luontotyyppienin suhteen. Yleisaavatyön tuesi alueelle on laadittu selvitys raennetusta ympäristöstä seä muinaisjäännösinventointi (Liitteet 2, 3 ja 4, ulttuuriympäristön suojeluohteet) ja luontoselvitys (liite, luontoselvitys, maanäyttösuosituset). Lisäsi suunnittelurataisuihin on vaiuttanut lähtöaineistovaiheessa laadittu maisemaselvitys. Kaii selvityset ovat esältä 2009. Pinta-alat äyttötaroitusen muaan Käyttötaroitus Pinta-ala (ha) Uudet asemaaavoitettavat alueet Aluetehouudesi uusille pientaloalueille on lasettu 0,08, miä vastaa omaotialueen tehouutta. Jos uusien pientaloalueiden errosala jaetaan omaotitonteisi (220 m 2 /tontti), tontn luumääräsi saadaan vaihtoehdossa ysi 340 pl. iäli alueelle muuttaa neljä asuasta omaotitaloa ohti, uusien alueiden oonaan raennuttua suunnittelualueelle on odotettavissa 360 uutta asuasta. aihtoehdossa asi uusia tontteja saataisiin 700 appaletta, miä taroittaisi 2800 uutta asuasta. 2.2 itoitus Ruutanassa varaudutaan alueen vähittäiseen tiivistymiseen. Aluetta on taroitus ehittää pientalovaltaisena asuinympäristönä. Arvion muaan alue tiivistyy noin ymmenen tontin vuosivauhtia. Tällöin osayleisaavan aluevarauset riittävät noin 20 30 vuoden päähän. Ennuste asumisväljyydestä Kangasalla on 48,8 -m 2 /asuas vuonna 2030 (Tilastoesus ja Tampereen aupuniseudun asuntopoliittinen ohjelmaluonnos). Nyyinen väljyys on alle 40 -m 2 /asuas. 5 Olevat, tiivistyvät alueet Ruutanan nyyisten raennettujen alueiden oletetaan tiivistyvän 30 vuoden uluessa tonttijaojen myötä jonin verran. Yleisen asumisväljyyden lisääntymisen johdosta voidaan alueen asuasluvun olettaa pysyvän utauinin ennallaan raenteen tiivistymisestä huolimatta. Lähipalveluiden ja asumisen alueet Suunnittelualueen eseisille sijainneille on sijoitettu lähipalveluiden ja asumisen alueita, joiden oletetaan äytöiltään muuntuvan joustavasti paian tarjoamiin mahdollisuusiin. Näiden alueiden raentaminen voi eseisestä sijainnistaan ja julisluonteisesta toiminnastaan vuosi olla tehoaampaa uin muualla Ruutanassa. Jos pientaloalueiden aluetehouus on 0,08, voi lähipalveluiden ja asumisen alueilla tehouus olla yli 0,.
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A Asuasmäärän lisäys asemaaavoitettavien alueiden myötä Nyyisin suunnittelualueella on asuaita noin 2500. iäli alue tiivistyy noin ymmenen tontin vuosivauhtia ja alueen PLA-tontit raentuvat asumispainotteisesti tehoaimman senaarion muaan, alueen uusi asuasluu olisi aavan oonaan toteuduttua noin 3800-5300 heneä. 2.3 Osayleisaavaluonnosten uvaus Osayleisaavasta on luonnosvaiheessa nähtävillä asi vaihtoehtoa, jota poieavat toisistaan asumisen painopisteiden, liienteellisten rataisujen, mitoitusen ja alueen tulevan identiteetin suhteen. olemmissa vaihtoehdoissa on uitenin myös yhteisiä piirteitä, joista lyhyt uvaus seuraavissa ohdissa. Tarastenjärven ympäristö Tarastenjärven jätteenäsittelyalue rajautuu suunnittelualueeseen sen pohjoisosassa. Jätteenäsittelyalueen Kangasalan puoleisen ympäristön suunnittelua oseva osayleisaava on pantu vireille vuonna 2004, mutta prosessi on myöhemmin eseytynyt. Alueen suunnittelua jatetaan tämän Ruutanan osayleisaavan yhteydessä. Pitällä aiajänteellä (50 vuotta) jätteenäsittelyaluetta voidaan laajentaa itään, Kangasalan unnan puolelle. Tässä vaiheessa ei ole taroitusenmuaista tehdä laajenemista äsittelevää tarempaa suunnittelua, osa haneen aiajänne on pitä. Jätteenäsittelyalueen itäpuolelle osoitetaan osayleisaavaluonnosissa väljällä aluerajausella teollisuusalue, joa rajautuu suoraan Tampereen rajalle ehitettävään vastaavaan alueeseen. Alueoonaisuus yteytyy Nurmi-Sorilaan seä Ruutanann välitysellä Ruutanaan. Osayleisaavaluonnosiin on Tarastenjärven jätteenäsittelyalueen itäpuolelle tulevalle työpaia- ja teollisuusalueelle meritty Jyväsylänn alittava yhteys vanhan Ruutanann ohdalta. Jyväsylänn pohjoispuolelle ehitetään paiallista maanäyttöä palveleva rinnaaisväylä, joa yhdistää suunnittelualueen Tampereelle ja Onijärvelle. Suunnittelualueen eteläosassa varaudutaan atialann raentamiseen, jolloin alue yhdistyy Asemanseutuun ja atialaan. Tiehaneen asemaaava on hyväsytty, mutta siitä on tehty valitus. Osayleisaavaluonnosen molemmissa vaihtoehdoissa on pidetty lähtöohtana n toteutumista. iher- ja viristysyhteydet aauntaaava asettaa tavoitteesi viher- ja viristysyhteyden viemisen Jussilan läpi Haralanharjulle. Ruutanalaiset ovat toivoneet alueelle ympärivuotista liiuntareittiä: latua ja pururataa.täreänä tavoitteena on ollut aiaansaada turvallinen ja suora yhteys Jussilasta Ruutanan oululle. olemmissa aavaluonnosvaihtoehdoissa alueen viristysyhteydet on järjestetty siten, että lännen ja etelän suunnista voidaan raentaa useita yhteysiä Jussilan läpi Nevasjärvelle, mistä reitti jatuu oulun rannan autta Haralanharjulle. Reitn autta on mahdollista muodostaa seuraavat alueellista tai seudullista meritystä omaavia viristysyhteysiä: Seudulliset liienneyhteydet seä yhteydet muihin taajamiin Tiehallinto on laatinut Jyväsylänn perusparannussuunnitelman, jona myötä muuttuisi neliaistaisesi ja sen turvallisuutta parannettaisiin. Haneen toteutusaiataulu on tässä vaiheessa avoinna. 6
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A Kaarinanpolu Länsi-ja Etelä-Jussilassa polu voidaan johtaa Kangasalan aseman suunnasta radan länsipuolelta Perähaanlle, josta se jataa radan vartta pitin ohti Helenantä. Kaarinanpolu voidaan tuoda radan ali joo nyyisen alitusen autta tai Etelä- Jussilaan raennettavan uuden evyen liienteen alitusen autta, joa sijoittuisi iilunmäenn eteläpäähän paiaan, jossa Saappaanpohjanoja alittaa radan. Itä-Jussilassa Kaarinanpolulle on eri linjausvaihtoehtoja riippuen siitä, mistä ohtaa polu tuodaan radan ali. iäli polulle puhaistaan uusi väylä Jussilan eteläosassa, voidaan reitti tuoda Itä-Jussilan itä- tai länsipuolelta tai jopa Jussilan läpi Nevasjärvelle. iäli polu äyttää olemassa olevaa alitusta, voidaan se vetää suoraan aluululta Nevasjärvelle joo uusien omaotialueiden autta järven pohjoispuolelle tai Huhdinn autta järven eteläpuolelle. olemmissa tapausissa polu ulee ohti oulua alittaen sähölinjan. Sähölinjalta reitti jataa nyyistä latupohjaa pitin oululle. Koululta Haralanharjulle Kaarinanpolu ulee esijärven rannassa. arulan tilan tuntumassa polu liittyy ustoonhen. 7 Pururata/ latu Jussilassa latu säilyttää lähes nyyisen linjausensa. Reitti vedetään Saapasaaren eteläpuolitse Saappaanpohjan viljelyauean etelälaitaan, josta se jataa peltojen läheisyydessä Nevasjärven autta nyyiselle latupohjalle Savionlle ja sitä autta oululle. Koululta reitti uleeesijärven rannassa Suinulaan. Noin olmen ilometrin mittainen uusi latuosuus iertelee Jussilassa ahta vaihtoehtoista reittiä: Nevasjärven eteläpuoliselta viljelyauealta latu ääntyy myötäilemään Huhdintä länteen päin. Latu vedetään junaradan ali Ratavartijann alitusen ohdalla. Toinen reitti alituselle on Nevasjärven pohjoispuolitse. Alituselta latu siirtyy ulemaan iilunmäenn laitaa ohti etelää. Radan ali Itä-Jussilaan latu ulee Saappaanpohjanojan lasuojan ohdalle tehdyn evyen liienteen alitusen autta Helenann ja Perähaann välissä. Itä-Jussilassa latu ulee Järvin eteläpuolitse tai Kaitapolun ja Järvin välistä yhdistyen Asemalle ja Suinulaan jatavaan latuun atialann länsipuolella. Jussilassa on alueen maaseutuhistoriaan vahvasti liittyvä, jona hyvin säilyneet ulttuurimaisemat voivat saada alueen identiteettiä vahvistavia viristysmeritysiä: Huhdin Huhdin säilyttää nyyisen olemusensa. Sen omaleimainen luonne vahvistuu ympärille tulevien asuinalueiden raentuessa ja olevien alueiden tiivistyessä. Tien varrella oleva asutus voi äyttää tä entiseen tapaan miäli ulua ei voida järjestää muita reittejä pitin. Erityisesti Huhdinn itäpää säilyy entisellään. Länsiosan yhteyteen raennetaan latu ja pururata seä uutta asutusta. Luonnosvaihtoehdossa asi n länsiosa raennetaan osasi alueen uutta paiallisooojatä.
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A aihtoehto : vähittäisen tiivistymisen malli (liitteet 5 ja 6) 2.4 aihtoehtojen uvaus Asuminen ja elinolot: Ruutanan osayleisaava-alueelle muodostuu olme suurempaa alueoonaisuutta Laureeninallion, Ruutanann ja atialann yhteyteen seä pienempiä raennettuja oonaisuusia esijärven rantavyöhyeelle. Uusi asuminen on lähinnä olevaa täydentävää ja alueen yhdysuntaraennetta eheyttävää. Luonnosvaihtoehdon ainoa oonaan uusi asuinaluevaraus sijaitsee esijärven rantavyöhyeellä, Ruutanann itäpuolella suunnittelualueen eteläosassa. Asuinalueet yhdistyvät toisiinsa evyen liienteen väylästön ja viristysvyöhyeen avulla. Asumisen painopiste on esijärvellä, Ruutanan oulun ympäristössä. 8 Liiennejärjestelmä: Alueen ajoneuvoliienne järjestetään ulosyöttöisesi, jolloin Jussilan ja Iselän eseisimmät asuinalueet rauhoittuvat liienteeltä. Koo Länsi-Jussilan ajoneuvoliienne ohjataan Laureeninallion autta Ruutananlle. Seuraunnan alueelta osoitetaan varaus Suinulaan, jolloin Korvenperän voidaan muuttaa evyen liienteen väyläsi. Tämä ja alavien nvarsialueiden täyttäminen mahdollistavat asutusen sijoittamisen Korvenperänn etelälaidalle. Jussilan ajoneuvoliienne ohjataan atialanlle. Läpiajoliienne Iselässä rauhoittuu. Huhdinn ympäristö Jussilassa on taroitus säilyttää nyyisessä asussaan jolloin sitä voidaan hyödyntää omaleimaisena viristysreittinä. Huhdinn autta on taroitus järjestää niin alueen sisäinen evyt liienne, uin alueen läpi menevä Kaarinanpoluin. Julinen liienne nojaa Ruutananhen ja atialanhen. Identiteetti: Suunnitelmassa pyritään säästämään alueen vanhimmat maatalousalueet: Haralanharjun luoteisosan maaseutumiljöö seä vanha torpparien ja pientilallisten ulttuuriympäristö Jussilassa. Tavoitteena on nostaa alueella vielä luettavissa oleva historia arvosi ja viihtyisyyttä ja turvallisuutta lisääväsi teijäsi. Huhdin rauhoitetaan yhteisesi hitaan liiumisen ja viristymisen paiasi. Tien varrella olevat raennuset ertovat paian historiasta. On toivottavaa, että Huhdinn varrella olevat toiminnot, raennuset ja raennelmat säilyvät.
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A aihtoehto 2: Nurmi-Sorila malli (liitteet 7 ja 8) Asuminen ja elinolot: Suunnittelualueen uusi asuminen painottuu alueen itäosaan, Laureeninallion jateelle. yös Jussilassa on merittäviä uusia täydennysalueita. Asuminen ryhmittyy alueen täreimpien teiden: Ruutanann, atialann ja uuden, Laureeninalliolta atialanlle johdettavan ooojaadun varteen. Liiennejärjestelmä: Alueelle muodostetaan ysi uusi paiallisoooja, un Laureeniallion ooojatä jatetaan radan ali Jussilan autta atialanlle. Tieyhteyden myötä mahdollistuu jouoliienteen juohevoittaminen alueella. Etäisyys bussipysäille on vaihtoehtoluonnosessa lähes aiilla asuailla ohtuullinen. Identiteetti: Uusi linjaus Jussilan metsälaiujen ja peltojen läpi rioo alueella yli sata vuotta vallinneen pelto- ja metsäuvion. Nevasjärven eteläpuolen ympäristö muuttuu maaseutumaisesta taajamamaisesi uuden n ja uusien, täydentävien asuinortteleiden myötä. Alueen olevan stön luonne muuttuu joo entistä voimaaammin viristyspainotteisesi (Huhdinn itäosa) tai osasi paiallisooojaatua (Huhdinn länsiosa, Nappostenn pohjoisosa). Suunnittelualueen ehitys taajamamaisesi ympäristösi voimistuu. 9
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A 2.5 Kuvaus merintäohtaisesti Yleismääräyset aanäyttö- ja raennuslain 28 :n perusteella määrätään, että maisemaa muuttavaa maanraennustyötä, puiden aatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (toimenpiderajoitus) L-, A-, a-, ma-, seä osayleisaavan luontoarvoja sisältävillä alueilla. esistöjen rannoille tulee muodostaa vähintään 3 metriä leveä suojaistutusvyöhye, jolla vähennetään valumavesien haitallista vaiutusta alueen vesistöjen tilaan. Osayleisaava-alueella on erityisen täreää varmistua puhtaan veden saatavuudesta alueella todettujen ohonneiden arseeni-, radon-, rauta- ja mangaanipitoisuusien vuosi. esihuoltoveroston ulopuolisilla alueilla on raennuttajan toimitettava selvitys puhtaan veden laadusta ennen raennustöihin ryhtymistä. Kangasalan rantaosayleisaavan muutosta osevat yleismääräyset: L-, U-, vv--, L--, L-- ja A-alueiden rantavyöhyeeltä 200 metrin syvyydeltä on raennusoieus tutittu ja rataistu iinteistö- ja maanomistajaohtaisesti Kangasalan rantaosayleisaavassa. Raennusoieus on siirretty iinteistö- ja maanomistajaohtaisesti -alueille. Ympäristömuutosia uvaavat merinnät Suunnittelualueen asemaaavoitettujen tai asemaaavoitettavien alueiden ehitysdynamiiaa uvataan ympäristönmuutosia uvaavilla merinnöillä: Uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet näyvät luonnosissa ruseina rajausina, jota on nimetty alueelle suunnitellun päääyttötaroitusen muaan. Tällaisia alueita ovat muun muassa täysin uudet asuinalueet seä sellaiset jo raennetut alueet, joiden päääyttötaroitus nyyisestään muuttuu tai jota tiivistyvät merittävästi. Pienin toimenpitein ehitettävät alueet ovat pääasiassa jo raennettuja ympäristöjä, joita on määrä tiivistää pitän ajan uluessa samalla äyttötaroitusella, uin mitä nyyinen äyttöin on tai joiden liiennejärjestelyihin on luvassa muutosia. Käytännössä oo raennettu Ruutana on osoitettu tällä merinnällä. Nyyisellään säilyvät alueet ovat joo täysin viimeaiaisia asuinalueita tai jo suojeltuja sellaisia. Asuminen Uusia, merittävästi tiivistettäviä tai nyyisellään säilyviä asuinalueita ei ole päääyttötaroitusella erotettu toisistaan. Pelästään asumiseen taroitetut alueet on meritty -merinnällä. Tällöin alue varataan asuinpientalojen raentamiseen. Alue on taroitus asemaaavoittaa ja alueella varaudutaan esitetyn unnallisteniian raentamiseen. Asuinalueella tulee raentaa mahdollisimman vähän yhtenäisiä päällystettyjä pintoja. Alueella syntyvät hulevedet tulee hallitusti imeyttää. Hulevesivalunnan viivyttämisesi ja imeyttämisen mahdollistamisesi tulee vesille tontti-, atu- ja viristysalueilla varata riittävästi tilaa mm. viherpainanteisiin, näiden yhteyteen ivitasuihin, osteioalueisiin ym., joiden autta vedet johdetaan alueen ulopuolelle. Hulevesien äsittelyä osevalla ohjeistusella pyritään helpottamaan Saappaanpohjanojan ympäristön hulevesiuormaa, jota alueelle raentaminen lisää. 0
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A (PLA) Asumista voidaan sijoittaa myös lähipalveluiden ja asumisen alueelle, jota luonnosessa on osoitettu PLA-merinnällä. Tällaiset alueet varataan pääasiassa palveluiden järjestämiseen, mutta sinne voidaan sijoittaa myös asumista. Sijainnista riippuen asuminen voi olla volyymiltään hyvin erilaista. Esimerisi Ruutanan palveluesittymää täydennettäessä alueelle voidaan sijoittaa errostalomaista ympäristöä, jolloin palvelut sijoittuisivat raennusten ivijalaan. aihtoehdossa ysi oulun läheisyydessä oleva PLA- alue sen sijaan voi sisältää esimerisi päiväodin, jona lähiympäristöä täydennetään maisemaan sopivalla pientalomaisella asumisella. Palvelut PLA Erityisesti Ruutanann varressa on PLA- merinnällä osoitettuja lähipalveluiden ja asumisen alueita, jota on varattu seä julisille, että ysityisille lähipalveluille. Sijainnista riippuen palvelu taroittaa esimerisi uutta aupan varausta, vanhustentaloa tai päiväotia. Keseisen sijaintinsa vuosi alueen äytössä ja suunnittelussa painottuu sen julinen luonne. Alueelle voi sijoittaa myös asumista. PY Koulun ympäristö osoitetaan julisten palvelujen ja hallinnon alueesi (PY). Alue varataan pääasiallisesti unnan tai valtion palveluille ja hallinnolle, esimerisi oululle, vanhusten päivätuipisteelle tai lasten päiväodille. Raentaminen ja ympäristönhoito on sovitettava huolellisesti olemassa olevaan raentamiseen ja maisemaan. Teollisuus Suunnittelualueen pohjoisosiin sijoitetaan seudullisestiin merittävä työpaia- ja teollisuusalue. Tarastenjärven jätteenäsittelyalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseville alueille on mahdollista sijoittaa muun muassa jätteenäsittelyaluetta hyödyntävää toimintaa. T Jyväsylänn pohjoispuolella on teollisuus- ja varastoalue (T). TY- Jyväsylänn eteläpuolelle eritasoliittymän ja huoltoaseman ympäristöön on luonnosissa sijoitettu työpaiatoimintojen alue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimusia (TY-). Alue varataan pääasiallisesti teollisuus- ja varastoäyttöön. Alueelle saa sijoittaa vähäisessä määrin liie- ja aupan tiloja, ei uitenaan RL 4 :n muaista vähittäisaupan suurysiöä. TY-2 Jyväsylänn läheisyydessä olevan Siperiann ympäristö seä vaihtoehdossa asi Jussilassa radan lähellä olevat alueet osoitetaan työpaiatoimintojen alueesi (TY-2). Alue varataan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työpaiaraennusten ja työpaiatoimintaan liittyvien asuntojen raentamiseen. Alueelle voi myös raentaa vähäisessä määrin pientalovaltaista asutusta. Asuminen tulee järjestää siten, etteivät valtioneuvoston melun ohjearvot ylity sisätiloissa eivätä ulo-oleselutiloissa. Siperiann työpaia-alueelta on osoitettu yhteystarvenuoli itään, jolloin alue yhdistyisi Suinula-Havisevan osayleisaava-alueella olevaan vastaavaan ympäristöön. yös Jyväsylänn pohjoispuolelle ehitettävälle alueelle on osoitettu yhteystarpeet seä länteen, Tampereen puolelle, että itään, Suinula-Havisevan osayleisaava-alueelle.
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A aa- ja metsätalous Ruutanan osayleisaava-alueella on viljelyalueita, joiden meritys luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä, ulttuurihistoriallisina ja maisemallisesti arvoaina ohteina seä viristysalueina orostuu alueella olevan taajama-asutusen tiivistyessä. Alueen maa- ja metsätalousalueiden toivotaan säilyvän elinvoimaisina, mutta samalla niille osoitetaan täydentäviä maanäytöllisiä meritysiä. A arulan, Seppälän ja ustoon ympäristöissä on peltoalueita, joilla on seä maisemallista että ulttuurihistoriallista arvoa. Ympäristössä on suojeltuja raennusohteita ja alue on osa Haralanharjun maaunnallisesti arvoasta maisemaaluetta. aia oonaisuus on muillain merinnöillä osoitettu suojeltavasi, on täreää huomioida sen sisältämät arvot myös maataloutta osevissa määräysissä. Niinpä suojeltujen raennusohteiden viljely-ympäristö on osoitettu maisemallisesti arvoaasi peltoalueesi (A). Alue varataan maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Raentamisessa ja raennusten sijoittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon maaunnallisesti arvoas ulttuurihistoriallinen ympäristö ja sen maisemalliset ominaispiirteet. Peltoalueiden säilyminen avoimina ja viljelyäytössä on maisemauvan annalta täreää. Uudisraentaminen tulee ohjata avoimen maisematilan ulopuolelle, olevan raennusannan yhteyteen, metsiöihin tai metsän rajaan. Peltoja ei saa metsittää. Avoimien peltotilojen maisemarajat tulee säilyttää ehyinä. U Ruutanan ja Jussilan taajama-aluetta ympäröivät laajahot metsäalueet on osayleisaavaluonnosissa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisisi alueisi, joilla on uloilunohaamistarvetta (U). Alueella suoritettavissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon alueen viristysäyttöarvot ja -reitit seä maisema- ja luonnonolosuhteet. Aluetta osevat tavoitteet juontuvat maauntaaavasta, jossa alueille on osoitettu uloilunohjaustarve. SÄILYTETTÄÄ NÄKYÄ aaseutualueita osevia maisemallisia määräysiä on vähän, sillä alueiden maisemallisten arvojen atsotaan viljelyn myötä säilyvän muutenin. Kuitenin näymä uuden atialann ja Ruutanann risteysestä esijärvelle ansaitsee tulla eriseen mainitusi, sillä maisema on asvamassa umpeen. Kyseessä on maaunnallisesti arvoaalla maisema-alueella sijaitseva paia, joa on samalla ysi alueen maisemallisista ohoohdista. Osayleisaavaartassa esitetyllä viivalla osoitetaan avoimena pidettävät näymät. Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistot Arvoaisi atsottujen ympäristöjen päääyttötaroitusten oletetaan säilyvän ennallaan. Kohteiden suojelua tai säilymistä edistävät merinnät toimivat varsinaista päääyttötaroitusta täydentävinä, toa välittävinä merintöinä. a Haralanharjun maisema-alue sisältyy altioneuvoston periaatepäätöseen (995) valtaunnallisesti arvoaista maisema-alueista. Haralanharjun maisema-alue on ohdealue nro 39 Piranmaalta. Alue omaa geologisia ja ulttuurisia arvoja. Alue on altioneuvoston periaatepäätösen muainen valtaunnallisesti arvoas maisema-alue (a), jolla on maisemallisia, raennusperinteen ja ulttuurihistorian arvoja. Alueen maisemalliset peruspiirteet tulee säilyttää. Uudisraennettaessa ja orjattaessa, ympäristöjä hoidettaessa ja teitä raennettaessa ja orjattaessa tulee vaalia maisema-alueen oonaisuutta. Alueelle raennettaessa tai tehtäessä muutosia olemassa oleviin raennusiin on huolehdittava siitä, että uudisraentaminen sijoitusellaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu yläuvaan. Erityisesti tulee iinnittää huomiota siihen, että toimenpide sopeutuu arvoaisiin auonäymiin ja avoimiin peltomaisemiin. 2
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A ma Suunnittelualueen itäosat, jota sijaitsevat Haralanharjun läheisyydessä tai esijärven rannassa on osoitettu maisemallisesti arvoaasi alueesi (ma). Alue on osa maaunnallisesti arvoasta maisema-alue- ja ulttuuriympäristöohdetta Haralanharjun maisemanähtävyys (nro 5). Piranmaan arvoaita maisemaalueita ja ulttuuriympäristöjä on julaistu Piranmaan liiton julaisusarjassa: Piranmaan maisema-alueet ja ulttuuriympäristöt. Julaisu B 97 2006. Alueen suunnittelussa, raentamisessa ja äytössä tulee vaalia maisema-alueen oonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja ulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden äytön on sovelluttava arvoaiden maisema-alueiden historialliseen erroselliseen ehityseen. SRS erinnällä on osoitettu arulan tila raennusineen. Kyseessä on raennussuojelulain nojalla suojeltu alue (SRS), jona suojelupäätös on tehty 5.0.998. Raennusten ja piha-alueiden suojelua osevat määräyset on annettu suojelupäätösessä. Korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä lausunto useovirastolta. sr-2 Ruutanan osayleisaavan raennetun ympäristön selvitysen osoittamat paiallisesti merittävät ohteet: Ruutanan oulu, Korvenperä, Tuomontupa, Rajala ja Rästini on osoitettu raennustaiteellisesti, ulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti edustavisi raennusisi tai raennusryhmisi (sr-2). Raennus- tai raennusryhmä on maisemallisesti, ulttuurihistoriallisesti tai raennustaiteellisesti paiallisesti arvoas ja sen säilyminen on toivottavaa. Alueella, jolla on voimassa maanäyttö- ja raennuslain 53 :ssä taroitettu raennusielto asemaaavan laatimisen ajasi, tarvitaan raennusen puramista varten unnan raennusvalvontaviranomaisen lupa. uiden sr-2 ohteiden osalta raennusen tai sen osan puramisesta on ilmoitettava irjallisesti unnan raennusvalvontaviranomaiselle 30 päivää ennen puramistyöhön ryhtymistä. Raennusvalvontaviranomainen voi mainitun ajan uluessa perustellusta syystä vaatia puramisluvan haemista. Raennusissa suoritettavien orjaus- ja muutostöiden seä lähialueen ympäristönhoidon tulee olla sellaisia, että raennusten raennustaiteellisesti seä ympäristön ja yläuvan annalta merittävä luonne säilyy. Ympäristön uudisraentaminen tulee sopeuttaa ohteen maisemallisiin ja ulttuurihistoriallisiin arvoihin. sr- Ruutanan osayleisaavan raennetun ympäristön selvitysen osoittamat ohteet: Seppälä, Frantsila ja ahtitupa on osoitettu raennustaiteellisin, ulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltavisi raennusisi tai raennusryhmisi (sr-). aanäyttö- ja raennuslain 4 :n 2. momentin nojalla määrätään, että alueen arvoas raennusanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. aanäyttö- ja raennuslain 27. momentin nojalla määrätään, että raennusta tai sen osaa ei saa puraa ilman lupaa (puramislupa). Raennusissa suoritettavien orjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että raennusten raennustaiteellisesti, ulttuurihistoriallisesti ja yläuvan annalta merittävä luonne säilyy. Ympäristön uudisraentaminen tulee sopeuttaa ohteen maisemallisiin ja ulttuurihistoriallisiin arvoihin. useovirastolle tai Piranmaan maauntamuseolle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojeluohteita osevien lupahaemusten rataisemista. 3 S uinaismuistolain rauhoittama iinteä muinaisjäännös (S). Kaii aluetta, ja sen lähiympäristöä osevat maanäyttösuunnitelmat on lähetettävä useovirastoon tai Piranmaan maauntamuseoon lausuntoa varten. erinnällä on osoitettu Ruutanan osayleisaava-alueen muinaisjäännösinventoinnissa löytyneet historiallisen ajan ylätontit nro 55 ja 56 Seä todennäöisesti jälimmäiseen liittyvä ohde nro 52. Tarempi uvaus ohteista inventointiraportissa. KYLÄKUALLISESTI AROKAS TIE Suinulan maatalousmaisemaan uuluvat ustoon ja uistomerin seä Jussilassa sijaitseva Huhdin on osoitettu yläuvallisesti arvoaisi teisi, jota ovat osa ulttuurihistoriallisesti ja yläuvallisesti arvoasta aluetta. Tietä orjattaessa ja sen ympäristöjä hoidettaessa ja raennettaessa on toimenpide sopeutettava huolellisesti yläuvaan.
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A /s Ne alueet, joilla tulee pyriä säilyttämään ympäristön luonne alueen omaleimaisen, paiallisen ilmeen vuosi, mutta jolle ei atsota tarpeellisesi ehdotonta suojelua edellyttäviä määräysiä tai jota on jo aiemmin sisällytetty suojeltuihin miljöö- tai maisema-alueisiin, on osoitettu alueisi, joilla ympäristö säilytetään (/ s). Näitä alueita ovat: Loomon alue Ruutanassa, Haralanharjun luoteispuolella oleva viljelyalueoonaisuus seä esijärven huvila-alueeseen maisemallisesti uuluva asuinraennus Lahnasaaren ohdalla. Uudis- ja orjausraentaminen, teiden raentamis- ja orjaustoimenpiteet seä alueen ympäristönhoito tulee sopeuttaa alueen omaleimaiseen ja arvoaaseen raennusperinteeseen. Kulttuurimaisemassa aii vanhat raennuset, myös piharaennuset ovat täreitä ja niiden säilyttämiseen tulee pyriä. iheralueet ja viristys Taajamaraenteen sisään jäävät viher- ja viljelyalueet on luonnosissa osoitettu viristysalueisi. Taajama-alueiden pohjois- ja eteläpuolella on metsäalueita, joilla on viristysäyttöä. Koulun rantaa on taroitus ehittää julisena viritystilana ativiteetteineen. L Jussilassa, Nevasjärven ja Saappaanpohjanojan uoman ympäristössä on lähiviristysalueita (L). yös esijärven rantavyöhye on luonnosissa osoitettu lähiviristysalueisi. erinnällä on osoitettu taajamaraenteen sisällä olevat viher- ja viljelyalueet seä oulun ja sen sellaisten lähialueiden rannat, joita on mahdollista ehittää julisluontoisisi viristys- ja uloilualueisi. Alue varataan päivittäiseen ja yleiseen viristys- ja uloiluäyttöön. Alueella sallitaan yleistä viristystoimintaa palveleva raentaminen. U Koulun rantaan on taroitus sijoittaa pelienttä. Kentän tarvitsema alue on ensimmäisessä aavaluonnosvaihtoehdossa osoitettu urheilu- ja viristyspalvelujen alueesi (U). Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, viristys- ja vapaa-ajantoimintoja palvelevia raennusia ja raenteita. 4 LATUREITTI Ruutanan osayleisaava-alueen läpi osoitetaan uloilureitti, joa on olemassa oleva latuyhteys. Tavoitteena on parantaa yhteyttä ympärivuotisesi latu- ja pururatayhteydesi. Reitti on meritty aavaluonnosiin uloilureittisymboleilla. Suunnitelmassa on myös latu- ja pururatareittiä täydentäviä osia erityisesti Jussilassa. Täydennyset on meritty uloilureitin yhteystarve-merinnällä. LATUREITIN YHTEYSTARE Ruutanan pururadasi parannettavaa latuyhteyttä täydennetään uudella uloilureittivarausella erityisesti Jussilan alueella. IRKISTYSYHTEYSTARE Suunnittelualueen läpi erityisesti pohjois-eteläsuunnassa on osoitettu viristysyhteystarve. Lisäsi suunnittelualueella olevia asuinalueiden välille on osoitettu viristysyhteystarpeita. Rantoihin ytösissä olevat merinnät L- Ruutanan oulun rannassa on venesatama- tai venevalama-alue, joa varataan unnan tarpeisiin. - Ruutanan oulun rannassa on uimaranta-alue, joa on varattu unnan tarpeisiin. L- esijärven rantaan on osoitettu venevalama-alueita (L-), jota on varattu ysityisiä tai määrättyjen tilojen yhteisiä venevalamia varten. W Alueen järvet on meritty vesialueesi (W).
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A Luonto Osayleisaava-alueen läpi on maauntaaavassa osoitettu seä itä-länsi-, että pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve. erinnällä taroitetaan alueellisen viristysalueveroston ja/tai eologisten yhteysien annalta erityistä meritystä omaavaa yhteyttä. iheryhteyden sijoittamisessa on varmistettava maastoäytävän riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden muodostama verosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä oonaisuutena. (PIRKANAAN. AA- KUNTAKAAA, aauntavaltuusto 09.03.2005, altioneuvosto päätös n:o Y2/5222/2005, ympäristöministeriö 29.3.2007 ja orein hallinto-oieus 20.3.2008) Osayleisaavaluonnosissa on maa- ja metsätalousalueita, joita pitin seudullistain meritystä omaava viheryhteys voidaan osoittaa. Ruutanan osayleisaavan tausta-aineistosi laaditun luontoselvitysen (Nuottajärvi, 2009) pohjalta on alueen arvoohteet osoitettu ahdella eri merinnällä. Lisäsi eseisimmät eologiset yhteystarpeet on aavaluonnosissa huomioitu. LUONNON ONIUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Alueiden äyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden annalta täreiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytyset. erinnällä on osoitettu suunnittelualueen luontoselvitysessä esitetyt, paiallisesti tai muuten luonnonsuojelullisesti arvoaat alueet. erinnällä on osoitettu Ruutanan osayleisaavan luontoselvitysen liitteen 4 osoittamat arvoaat luontooonaisuudet, joihin sisältyy liitteiden ja 2 ohteita. Kohdeluettelo on luontoselvitysessä. IHERYHTEYSTARE pääasiallinen viheryhteystarve, joa uvastaa selvitysalueen merittävimpiä luonnonarvoalueita yhdistäviä eologisia äytäviä. iheryhteystarpeet on määritelty osayleisaavaa varten laaditussa luontoselvitysessä, josta tarempi uvaus on selvitysen liitteessä neljä seä selvitysen testiosassa. Suunnittelualueen lähteet, liito-oravien elinympäristöt ja tummaveroperhoselle soveltuvat ympäristöt on osayleisaavaluonnosissa osoitettu luonnon monimuotoisuuden annalta erityisen täreisi ohteisi tai alueisi (). Kyseessä on ohjeellinen alueen osa, jolla on luonnonsuojelullista arvoa. Aluetta saattavat osea luonnonsuojelulain 29, 47 tai 49, vesilain 7 a tai metsälain 0. Alueiden rajauset ja suojelun tapa määritetään o. laeissa. Aluetta suunniteltaessa ja hoidettaessa ei saa heientää alueen luonnonsuojelullisia arvoja. Tarempi uvaus ohteista löytyy Ruutanan osayleisaavan luontoselvitysen liiteartoista ja 2. Kohdeuvauset, joihin artoilla olevat indesinumerot viittaavat, ovat luontoselvitysen testiosassa. Liienne Osayleisaavan luonnosvaiheeseen ei ole laadittu erillistä liienneverotarastelua, vaan liienteelliset ysymyset on ratottu muun suunnittelun ohessa. Luonnosvaihtoehdot poieavat toisistaan liienteellisiltä rataisuiltaan ja niinpä luonnosten liiennettä osevat merinnät ovat osittain erit. mo/sel Jyväsylän on osoitettu moottoriliiennen selvitysalueesi. Tiehanetta suunniteltaessa tulee laatia riittävät vaiutustenarvioinnit. UUDET TIET JA LINJAT Luonnosvaihtoehdossa ysi Laureeninalliolta johdetaan uusi radan läheisyyteen raennettavalle uudelle asuinalueelle. Luonnosvaihtoehdossa asi Laureeninallion jateelta vedetään yhteys atialanlle. Alueen olemassa olevat ja uudet asuinympäristöt ytetään tähän uuteen paiallisooojahen. ERKITTÄÄSTI PANNETTAA TIEOSUUS erittävästi parannettavat osuudet on meritty mustalla ja viininpunaisella viivalla. aihtoehdossa asi on taroitus parantaa Huhdinn ja Nappoistenn eräitä osuusia. 5
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A 3.ERTAILEAT TARKASTELUT TIELKENTEEN YHTEYSTARE Luonnosissa on osoitettu yhteystarve Tarasjärven alueelta Tampereen aupungin alueelle Jyväsylänn pohjoispuolella seä Siperianltä ustijärvenlle Jyväsylänn eteläpuolella. aihtoehdossa ysi on osoitettu liienteen yhteystarve Seuraunnan alueelta Suinulaan. Tien linjaus määritellään taremmin alueen liienneverosuunnitelman yhteydessä tai ehdotusvaiheessa. KEYEN LKENTEEN REITTI Suunnittelualueelle on osoitettu täreimmät nyyiset evyen liienteen reitit seä sellaiset olevat linjauset, joilla evyen liienteen reitti voidaan toteuttaa. KEYEN LKENTEEN YHTEYSTARE Kevyen liienteen yhteystarve on osoitettu orjaamaan yhteysverostojen puutteita esimerisi ahden muuten yteytymättömän alueen välillä. JALANKULKUTUNNELI Etelä-Jussilaan seä Ruutanaan, Jyväsylän radan ali on osoitettu jalanulun ja pyöräilyn seä viristysyhteysien tarpeisiin raennettava tunneli, jota ei ole taroitettu ajoneuvoliienteelle. uut alueet SÄHKÖLINJA Alueen läpi ulevat 0 ja 400 :n sähölinjat on aavaluonnosissa osoitettu merinnällä z seä mustalla viivalla. 3. Suhde valtaunnallisiin alueidenäyttötavoitteisiin Alueen yhdysuntaraenne eheytyy, un täydennysraentamisessa unnioitetaan seä alueen topografisia piirteitä, että olemassa olevaa asutusraennetta. Uusi raentaminen tuee vahvasti olemassa olevaan raennettuun ympäristöön. Kulttuuri- ja luonnonperintö säilyy luonto- ja raennusohteita suojelemalla, mutta myös unnioittamalla raentamisessa alueen maisemallisia ominaisuusia. Näin alueen vanhimpia ulttuurisia errostumia säilyy viljelyäytössä, jolloin myös vanhan viljely-ympäristön viristyselliset ja luonnonsuojelulliset arvot vahvistuvat. Lisäsi hulevesien hallinta helpottuu täydentävästä raentamisesta huolimatta. Yhteysverostoissa suunnittelun painopiste on ollut liiumisjärjestelmän ehittämisessä evyen liienteen ehdoilla. Tavoitteena on ollut mahdollistaa lasten itsenäinen oulutaival eri puolilta suunnittelualuetta. Tehoaan energianhuollon järjestämisen edellytyset paranevat, un alue tiivistyy ja yhteydet muihin unnanosiin ehittyvät. 3.2 Suhde maauntaaavaan Piranmaan. maauntaaavassa, joa on hyväsytty maauntavaltuustossa 9.3.2005 ja vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Ruutanan ja Jussilan alueet on osoitettu taajamatoimintojen alueesi. Raentamisen painopiste on esijärven rannassa. Taajaman läpi on osoitettu viher- ja viristysyhteys seä itälänsisuunnassa, että pohjois-eteläsuunnassa. Ruutanan esusta on meritty maaseudun esusen ohdemerinnällä. Jyväsylänn varteen on osoitettu työpaia-, teollisuus- ja varastoalueita. arulan ja Seppälän ympäristöt on maauntaaavassa osoitettu erityisiä ympäristöarvoja sisältäväsi maatalousalueesi. Koo esijärven rantaaistale on sisällytetty Haralanharjun maisema-alueeseen, joa on arvoas. Ruutanan alueen lähimetsät ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on erityistä uloilunohjaustarvetta. 6
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U TA N A N O S AY L E I S K AA A Suunnitelma toteuttaa maauntaaavassa olevat maanäyttö- ja suojelutavoitteet. Ensimmäisessä luonnosvaihtoehdossa raentamisen painopiste on maauntaaavan muaisesti Jussilassa esijärven rannan tuntumassa. Toisessa luonnosvaihtoehdossa uuden raentamisen painopiste sijoittuu radan länsipuolelle edistäen seudun pohjoisten taajamien esinäistä verottumista. Haralanharjun etelärinne on osayleisaavassa taroitus säilyttää maaseutumaisena ympäristönä, jolla on erityisiä suojeluarvoja. Lisäsi esijärven rantavyöhye osoitetaan maisemallisesti arvoaasi ympäristösi. Jyväsylänn varren suunniteltu maanäyttö noudattelee maauntaaavassa esitettyjä tavoitteita. 3.3 Suhde seutusuunnitelmiin Tampereen aupuniseudun raennemallityöryhmän laatima raennemalliluonnos osoittaa Ruutanan alueelle maltillista ehitystä seudun merittävän asvun painopisteiden sijoittuessa Tampereen esustan seä siitä säteittäisesti lähtevien nauhataajamien ympäristöihin. Ruutanan lähimetsät on osoitettu taajamien lähiviristysalueisi seä seudullisesti merittävisi viheryhteysisi. Jyväsylänn varressa, Tarastenjärven ympäristössä on merittävästi ehitettävä työpaia-alue. ote Piranmaan. maauntaaavasta aasaan 52 52 29 29 200 Ylöjärvi Orivedelle Jyväsylään 50 50 Tampereelle 2 2 42 42 46 46 28 28 Noia 3 3 8 8 Tampere 0 0 40 40 38 38 37 37 9 9 47 47 48 48 24 24 Pirala 3 3 23 23 49 49 56 56 77 58 58 35 35 22 22 2 2 99 20 20 5 m Kangasala 33 33 Lahteen 88 39 39 55 44 44 Piralan lentoenttä 4 4 26 26 25 25 27 27 55 55 ammalaan Raumalle Turuun 5 5 5 5 66 53 53 Poriin Orivesi 34 34 6 6 olemmat Ruutanan osayleisaavaluonnosvaihtoehdot voidaan mitoittaa seutusuunnitelmia vastaavisi. Tämä taroittaa sitä, että uuden asuinraentamisen volyymi pidetään maltillisena niin vuosittain myyntiin tulevien tontn, uin aavoitettavien tontn tehouusienin suhteen. Alueen läpi aavaillut viheryhteydet tuevat alueen viristysäyttöä myös seudullisessa mielessä. Jyväsylänn varteen osoitetaan suunnitelmassa työpaiaraentamiseen taroitettuja ympäristöjä. 43 43 Jyväsylään 30 30 57 57 Tampereen aupuniseudun raennesuunnitelma 2030 Ehdotus 30.0.2009 Kävelyesusta/ävelyesustasi ehitettävä alue. erinnällä on osoitettu nyyiset ja uudet esusta-alueet, joille sijoitetaan monipuolisesti esustahauisia julisia ja aupallisia palveluja, työpaioja seä asumista. 7 7 36 36 Uusi tai merittävästi ehitettävä työpaia-alue Uusi/merittävästi täydennettävä asuinalue 4 4 Alueen numero (uvaus selostusessa) Kaupuniseudun viristysen, eologian ja/tai maisemaraenteen annalta merittävä ehitettävä vihervyöhye. 45 45 Kehitettävä viheryhteys. Lähijunaliienteen ävelyvyöhye (etäisyys asemasta alle m) 4 4 33 Jouoliienteen laatuäytävä Lähijunavero ja asema/seisae esilahti Alustava ja tavoitteellinen aturaitiovero, jona laajuudesta päätetään taremmin äytettävissä olevat resurssit huomioiden, un raennesuunnitelman maanäytöstä on tehty lopullinen päätös. Bussiliienteen laatuäytävä Lempäälään 4433 22 7 22 Kehän suuntainen jouoliienneyhteys uoden 2030 jäleen mahdollisesti toteutuvat merittävät haneet Uusi aupunginosa. 54 54 Lempäälä 32 32 Aaaseen Hämeenlinnaan Helsiniin Tieliiennehaneet: ehä 2 Hervanta-Lentola seä valtan 3 oiaisu Lempäälä-Pirala ja uusi linjaus Ylöjärvi-Hämeenyrö Raideyhteys lentoasemalle aleaoselle Tampereen läntinen oiorata (sijainti epätara) ja siirrettävä ratapiha Raennesuunnitelmaan liittyy selostus, jona liitteenä on raennesuunnitelman toteuttamisohjelma. Tampereen aupuniseudun raennesuunnitelma 2030, ehdotus 30.0.2009
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A 3.4 Suhde unnan strategiaan Kuntastrategia 206-luonnosessa on mainittu myös osayleisaavatyöhön vaiuttavia strategisia tavoitteita: Osayleisaavalla huolehditaan suunnittelualueen vetovoimateijöiden säilymisestä seä alueen asvun hallitsemisesta, mitä molemmat ovat unnan strategiassa mainittuja arvoja. Osayleisaavatyö tuee ihmisen ja luonnon välistä suhdetta ehittämällä luontevia yhteysiä asumisen ja viristysalueiden välille. Osayleisaava helpottaa alueen peruspalveluiden tarpeen arvioimista, miä vuorostaan parantaa unnan valmiutta tarjota palveluita. Jyväsylänn varteen tuleva uusi työpaia-alue hyödyntää alueen hyvää seudullista saavutettavuutta ja tarjoaa mahdollisuuden synergiaetujen haemiseen alueella jo olemassa olevien toimintojen anssa. 3.5 Suhde unnan ehitysuvaan Seudullisen raennemallityön pohjasi laadittu unnan ehitysuva tähtää radanvarsirenessanssiin. Ruutanan esustaa on ehitysuvassa määrä eheyttää paiallisesusena. Jyväsylänn varteen on taroitus ehittää työpaia- ja teollisuusalue. iheryhteysien järjestäminen Kangasalan esustasta Kaupin ja Haralanharjun suuntaan on täreä ehitysuvan teema. Osayleisaavaluonnoset vastaavat aiiin muihin ehitysuvan asettamiin tavoitteisiin, paitsi asutusen painopisteiden sijoittumiseen radan varteen seisaeen mahdollistavalla tavalla. Luonnosten tarjoama asvumalli on ehitysuvaa maltillisempi jättäen raideliienteen ehittymiselle tilaa ens tulevina vuosiymmeninä. 4. OSAYLEISKAAAN AIKUTUKSET JA KEINOT HAITALLISTEN AIKU- TUSTEN ÄHENTÄISEKSI Osayleisaavan vaiutusten arvioinnilla pyritään tiivistämään suunnitelman toteutuessaan aiheuttamat muutoset nyyisessä raennetussa ympäristössä seä tulevien muutosten vaiutuset ympäristöön ja seutuun laajemmin. aiutusten arviointia ja selvitysten laatimista jatetaan tarvittaessa osayleisaavatyön myöhemmissä vaiheissa. 4. aiutuset yhdysuntaraenteeseen Ruutanan ja Jussilan alueiden täydennysraentamisella on yhdysuntaa tiivistävä vaiutus. Uusien raennettavien alueiden sijoittuminen alueellisesti merittävien liienneyhteysien läheisyyteen helpottaa jouoliienneyhteysien tehostamista suunnittelualueella. Suunnitelmat pyrivät tuemaan evyen liienteen osuuden lisääntymistä alueen sisäisessä liiumisessa. 4.2 aiutuset ihmisten elinoloihin Huomattava osa suunnittelualueen väestöstä on alle 5-vuotiaita. Alue on lapsiperheiden suosima ja suunnitelma tuee tätä piirrettä. Tiivistämisestä huolimatta asuinympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen on iinnitetty erityistä huomiota. Osayleisaavan esittämät liiennejärjestelyt erityisesti Jussilassa seliyttävät ja helpottavat alueella ulemista eri liiumismuodoilla. Suunnitelman myötä alueen asuinaluepainotteisuus vahvistuu, miä helpottaa alueen identiteettiä tuevien raenteiden, uten lähiviristysalueiden säilyttämistä. ote unnan ehitysuvasta 8
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A Kaavaluonnosvaihtoehto ysi säilyttää enemmän maatalousalueita, jolloin hoidettuja maaseutuympäristöjä on mahdollista äyttää myös viristystä palvelevina ympäristöinä. aihtoehdossa asi useat maa- ja metsätalousympäristöt on otettu raentamisen piiriin, jolloin jäljelle jäävät viheralueet saavat seleitä viristys- tai suojelumeritysiä. Liiennejärjestelmä aihtoehdossa ysi ajoneuvoliienne järjestetään ulosyöttöisesi siten, että Jussilan ympäristö liittyy atialanhen ja radan länsiosien vanha ja uusi asutus liittyy Laureeninallion autta Ruutanhen. Järjestely mahdollistaa radan lähiympäristön rauhoittamisen ajoneuvoliienteeltä seä suunnittelualueen eseisimpien osien järjestämisen evytliiennepainotteisisi. Luonnosten esittämät parannuset erityisesti jalanulun ja pyöräilyn järjestämisesi alueella helpottavat asuaiden, erityisesti lasten area. Lasten itsenäinen uleminen muuttuu turvallisemmasi ja esimerisi oulumatat on aiempaa helpompi ulea omaehtoisesti. 4.3 aiutuset palveluihin ja elineinojen harjoittamiseen Ruutanassa on ymmeniä pieniä yritysiä, joiden toiminta on seä paiallista, että seudullista. Ruutanan esustassa on pieni palveluesittymä, johon uuluu seä ysityisiä, että julisia palveluita. Alueen tiivistyminen ja täydentyminen parantaa ysityisten palveluntarjoajien toimintaedellytysiä. Ruutanan esustan aupallisia palveluita vahvistetaan yhdellä uudella aupan toimijalle taroitetulla tontilla. Uuden työpaia-alueen ehittäminen Jyväsylänn varteen mahdollistaa alueella toimivien yritysten yteytymisen seudullisella tasolla toimivaan työpaia-alueeseen. Uusi alue tarjoaa myös toiminnan laajentamismahdollisuusia niille alueen yritysille, joiden lisäraentamismahdollisuudet ovat jo raennetussa, asuinpainotteisessa ympäristössä rajoittuneet. Uudet asuinalueet tuovat muassaan lisää ysyntää unnallisille palveluille. Osayleisaavassa varaudutaan palveluiden lisäämiseen. 4.4 Liienteelliset vaiutuset Osayleisaavasta on arvioitavana asi luonnosvaihtoehtoa, jota poieavat toisistaan liienteellisiltä rataisuiltaan. Seuraavassa esitellään luonnosvaihtoehtojen eseisimmät erot eri näöumista tarasteltuna. aihtoehdossa asi muodostetaan ajoneuvoyhteys Laureeninalliolta atialanlle. Yhteyden myötä julisen liienteen parantamisen edellytyset helpottuvat erityisesti Jussilassa. Kevyen liienteen yhteydet on mahdollista järjestää alueen paiallisooojateiden varteen seä asuinalueiden läpi evytliiennepainotteisina pihaatuina esimerisi Jussilasta oululle. Liienneturvallisuus aihtoehto ysi mahdollistaa seä turvalliset evyen liienteen yhteydet suunnittelualueen eri osien välille, että yhteyden suunnittelualueen eteläosista Ruutanan oululle. yös evyen liienteen yhteys Ruutanan oululta Suinulaan on järjestetty. aihtoehdossa asi uusi raentaminen sijoittuu pääosin uuden paiallisooojan tuntumaan, jona yhteyteen raennetaan myös evyen liienteen väylä. Liiumisolosuhteet seliytyvät nyyisestä. Liiennemäärät atialann jate lisää jonin verran läpiajoliiennettä suunnittelualueen suurimmilla teillä: Ruutananllä ja Korvenperänllä.aihtoehdossa ysi Korvenperän muutetaan evyen liienteen väyläsi ja yhteys Ruutanan ja Suinulan välille muodostetaan Seuraunnan alueen autta. Tavoitteena on, että rasas liiennöinti oulun ympäristössä rauhoittuisi. aihtoehdossa ysi varsinaiset asuinalueet rauhoitetaan läpiajoliienteeltä, osa yhteys eri taajamanosien välillä pyritään järjestämään ensisijaisesti evytliiennepainotteisesti. aihtoehdossa asi liiennemäärät lisääntyvät Jussilassa, osa uuden n myötä muodostuu myös jouheva ajoneuvoyhteys alueen läpi. Lisäraentaminen lisää alueen liiennettä. 9
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A 4.5 Ympäristövaiutuset Jouoliienne aihtoehdossa ysi jouoliienne nojaa Ruutananhen ja atialanhen. Suuri osa uudesta asutusesta sijoittuu ilometrin säteelle jouoliienneyhteysistä. aihtoehdossa asi edellytyset jouoliienteen järjestämisesi Jussilaan ja Laureeninalliolle paranevat. Kaiilta suunnittelualueen uusilta ja lähes aiilta olevilta asuinalueilta on tässä tapausessa alle ilometrin mata linja-autopysäille. Asutusen täydentäminen ja tiivistäminen parantaa mahdollisuusia jouoliienteen järjestämiseen. Erityisesti luonnosvaihtoehdossa asi jouoliienne muodostuu houuttavasi vaihtoehdosi autolle, osa etäisyys pysäille on lähes aiialla suunnittelualueella ohtuullinen. Jalanulu, pyöräily ja viristysreitit Suunnitelmassa varaudutaan Kaarinanpolun reitittämiseen uudelleen Ruutanan ja Jussilan läpi Haralanharjulle. aihtoehdossa ysi painottuvat jalanuluun, pyöräilyyn ja viristyseen varatut yhteydet alueen osien välille seä alueelta pois. aihtoehdossa asi jalanulu ja pyöräily tueutuvat alueen ooojateihin. Asuinalueiden läpi on mahdollista järjestää yhteysiä äyttämällä evytliiennepainotteisia pihaatuja. iristysyhteysien järjestämisessä pitää erityistä huomiota iinnittää teiden ja viristysväylien risteysiin. elu Ruutanan alueella on jonin verran ympäristöstä antautuvaa melua. Esimerisi Tarastenjärven jätteenäsittelyalueelta antautuu ääntä asuinalueelle saaa. Tiealueista Jyväsylän on voimaain melunlähde seututeiden liiennemäärien- ja nopeusien jäädessä alhaisemmisi. ittausten muaan raideliienne aiheuttaa melua erityisesti Jussilassa. Suunnitelma lisää alueen liiennettä jonin verran. oimaaita melunlähteitä ei uitenaan ole suunnitelman myötä luvassa: Ruutanan ja Jussilan alueet pyritään rauhoittamaan asumiselle ja sen tarvitsemille oheistoiminnoille. Luontoarvot Suunnitelman myötä alueen luontoarvot on mahdollista säilyttää, osa osayleisaavaprosessissa alueen luontoarvot artoitetaan ja niille osoitetaan säilymisen annalta riittävät alueet. Ruutanan ympäristöstä on laadittu luontoselvitys esällä 2009. aluma- eli hulevedet Alueen valumavesiä on äsitelty Ruutanan osayleisaavan lähtöaineistoraporttiin uuluvassa aisemaselvitysessä. Erityisesti Jussilan alue on hulevesien annalta herää aluetta, osa siellä risteilevän Saappaanpohjanojan valuma-alue on laaja. Puro erää vetensä lähes oo Ruutanan taajama-alueelta seä Asemanseudulta. Kaii valuma-alueella tapahtuva raentaminen lisää hulevesiuormaa laasossa ojan läheisyydessä. Osayleisaavalla alavimmat laasonpohjat ja ojan uomat rauhoitetaan raentamiselta. iristysmahdollisuudet ja viristysreitit Alueen viristysmahdollisuudet paranevat, un Jussilan läpi järjestetään seudullisesti täreä vaellusreitti. Lisäsi aavassa pyritään järjestämään turvallisia jalanulu- ja pyöräily-yhteysiä suunnittelualueella olevien asuinalueiden välille. Lisäsi esimerisi esijärven rannan viristysäyttöä pyritään tehostamaan. 20
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A 4.8 Taloudelliset vaiutuset Ilmastonmuutos Toistaisesi Ruutana on ollut lähes oonaan autoliienteen varassa toimiva alue. Tiivistymisen myötä edellytyset seä paiallispalveluiden lisäämiseen että tehoaan jouoliienteen järjestämiseen paranevat. 4.6 aiutuset maisemaan, taajamauvaan ja ulttuuriperintöön Osayleisaavatyön taustalle on laadittu maisemaselvitys ja selvitys raennetusta ympäristöstä. Selvitysten avulla osayleisaavassa on mahdollista määrittää suojelunarvoisia maisema-alueita seä raennettuja oonaisuusia ja ohteita. Selvityset on myös huomioitu uusien asuinalueiden sijoittelussa ja viristysreitn linjausissa. Kaiiaan tavoitteena on ollut aiaansaada alueen maisema- ja ulttuuriarvot sisältävä oonaisuus, jossa taajamamaisen ja maaseutumaisen ympäristön raja on seleä ja jossa vanhoja ulttuuriympäristöjä voidaan äyttää viristyseen ja alueen identiteettiä vahvistamaan. 4.7 aiutuset tenisen huollon järjestämiseen Raennetun unnallisteniian äyttö alueella tehostuu. atialann raentamisen myötä viemäriveroston laajentaminen attamaan suurimman osan suunnittelualueen asutusesittymistä mahdollistuu. Nyyisin harvaan asuttujen haja-asutusalueiden tiivistyminen perustelee myös näiden alueiden saattamisen unnallisen huollon piiriin. Kunnan talouteen ohdistuvat vaiutuset Suunnitelmassa esitetyt muutoset ja lisäyset linjausiin seä uudet asuin- ja työpaia-alueet tuottavat uluja unnalle raentamisvaiheessa. Lisäsi alueen tiivistymisestä johtuva unnallisten palveluiden ysyntä tulee attaa. Ruutanan alueen ehittäminen ja tiivistäminen suunnitelmallisesti on uitenin järevää, osa taajaman joa tapausessa tiivistyessä sen liienneolot ja palveluiden tarve tulevat rataistavisi ennemmin tai myöhemmin. Ysityistaloudelliset vaiutuset Suunnittelualueen tiivistyminen luo edellytyset ysityisen palveluntarjonnan lisääntymiseen. Alueen viristystoimintojen ehittäminen seä yhteysien paraneminen muihin taajamiin teee Ruutanasta entisestään houuttavamman asuinalueen. 5. KAAROSESSI JA AIKATAULU Alueen raentuminen toteutuu pääosin yleisaavan muaisen asemaaavoitusen autta vaiheittain. Kaarinanpolu linjataan osayleisaava-alueelle erillisenä haneena. 5. aapolitiia Kangasalan unta omistaa maata eri puolilta suunnittelualuetta, mutta suurilta osin maa on ysityisten maanomistajien hallussa. aapoliittisen ohjelman muaan unta pyrii ensisijaisesti hanimaan raentamisalueet omistuseensa ennen asemaaavan laatimista. Osayleisaavassa olevista reiteistä ja muista haneista sovitaan aina eriseen maanomistajien anssa. 2
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A 5.2 Aiatauluo uosi Työn osa Työn vaihe Teijä Koous tai neuvottelu Koousissa yms. pvm. 2009 02 iranomaisneuvottelu 9.2. Piranmaan ympäristöesus, maauntamuseo, Fingrid Oyj, jätehuolto, Tampereen aupuni 04 OAS 0.3. Kaavoituslautaunta Kunnanhallitus 04 OAS nähtävillä 20.4.-9.5.2009 04 yleisötilaisuus 2.4. Kangasalan unta (Ruutanan oulu) 04-07 luontoselvityset raennetun ympäristön selvitys 05 Raportti : Tavoitteet Kaavoituslautaunta -ehitysuvavaihtoehdot Kunnanhallitus 09 Raportti 2: Perusselvityset ja 8.9. Kangasalan unta, onsultit erillisselvityset 0 Raportti 3: Osayleisaava- Kaavoituslautaunta luonnosvaihtoehdot Kunnanhallitus 200 0-02 Raportti 4:Palauteraportti Kaavoituslautaunta Kunnanhallitus 03-06 Raportti5: Kaavoituslautaunta Osayleisaavaehdotus Kunnanhallitus 08-2 Raportti 6: Kaavoituslautaunta Palauteraportti Kunnanhallitus Raportti 7: Kaavoituslautaunta 20 0-03 Osayleisaavaehdotusen Kunnanhallitus selostus 22
Kangasalan unta Teninen esus Kaavoitus R U U T A N A N O S A Y L E I S K A A A KAAAAN LTTYIÄ SELITYKSIÄ LUONTOSELITYS Suunnittelualueesta on laadittu esällä 2009 luontoselvitys, jona yhteydessä alueen uhanalaisen asvien ja eläinten esiintyvyys on taristettu. Selvitysen on laatinut arja Nuottajärvi FCG Planeo Oy:stä. KENNETUN YPÄRISTÖN SELITYS Ruutanan alueen raennettu ympäristö on selvitetty Selvitystyö Aholan toimesta. Työn on laatinut F Teija Ahola. UINAISJÄÄNNÖSINENTOINTI Inventoinnin on tehnyt areologi Timo Jussila iroliitti Oy:stä. AISEASELITYS Suunnittelutyön tausta-aineistosi on laadittu maisemaselvitys. (Kaisu Kuusela, 2009) Selvitys nostaa esiin suunnittelualueen ominaispiirteitä ja maiseman auneimpia ohtia seä maisemallisia vauriopaioja. Selvitysestä äy ilmi maisemaraenteen annalta järevimmät raentamisalueet seä suosituset raentamatta jätettävistä alueista. 23
I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I LTE, Ruutanan osayleisaavan luontoselvitys, maanäyttösuosituset 24
LTE 2, Ruutanan osayleisaava-alueen muinaisjäännösinventointi, ohteet 25
LTE 3, Raennetun ympäristön selvitys, suojelusuosituset
Kohdeluettelo Kartta 4 Nro Raportin Nimi Luoa artalla luu 8. Suinulan A maatalousmaisema. 8.. arula R.2 8..2 Seppälä R.3 8..3 Frantsila R 2 8.2 esijärven huvila-alue A 2. 8.2. Rauhalahti R 2.2 8.2.2 Kolumäi R 2.3 8.2.3 Koreasaari R 2.4 8.2.4 Sarjola R 3 2.5 8.2.5 äli-usto R 3 2.6 8.2.6 äi-usto R 3 2.7 8.2.7 Joiranta R 3 3 8.3 Loomon alue R 2 4. 8.4. Ruutanan oulu R 3 4.2 8.4.2 ahtitupa R 4.3 8.4.3 etsästysmaja R 4.4 8.4.4 Korvenperä R 3 4.5 8.4.5 Tuomontupa R 3 5 8.5 iherympäristöt - A-D 8.6 uut - alueoonaisuudet 6. 8.6 a) Rajala R 3 6.2 8.6 a) Rästini R 3 LTE 4, Luettelo raennetun ympäristön selvitysen arvoaista ohteista 27
TA SEUDULLINEN IRKISTYSREITTI IRKISTYSREITTI LATU IRKISTYSREITTIKAAIO KULTTUURIPAINOTTEISET IHER- JA IRKISTYSALUEET (Huhdinn ympäristö, ustoon ja uistomerin) URHEILU- JA AA-AJANTOIINTOJEN KEHITTÄISALUE ASUKKAIDEN LÄHIIRKISTYSALUE LTE 5, luonnos : iher- ja viristysalueet 28
TA SEUDULLINEN PYÖRÄREITTI AUTOTIE PYÖRÄREITTI LKENNEKAAIO UUDEN ASUISEN PAINOPISTE PALELUIDEN PAINOPISTE LTE 6, luonnos : Raennettu ympäristö ja stö 29
TA KANGASALA 2:200 RUUTANAN ALUEEN OSAYLEISKAAA 5:29 5:29 LTE 2 iher- ja viristysalueet, luontoohteet ja eologiset äytävät seä viristysväylät 5:29 5:29 2:44 2:43 2:42 5:57 5:29 2:4 2:40 2:40 5:6 ittaaava :20 000 z 5:29 5:29 SEUDULLINEN IRKISTYSREITTI 876: 5:6 5:30 5:6 Haavin nevanti U e 876:2 876: 896:6: 5:29 Jyväsylän 0: 895:2: Ranssila 5: 9 T E 63 Suinula 5:30 n Jyväsylä 5: 0 T 5: 7:47 500 000 m Suinula 0:4 Ranssila 7:47 :276 0:4 876: 876:2 us ti järv i ITTAKAAA :20 000 58-6,93 0:4 2:96 2:4 2:06 v 2:3 2:09 2:06 :42 Ranssila 2:96 Peemon :45 oisio n 2:35 20 W 2:38 änty 2:08 mäen 2:36 2:37 :4 2:4 2:07 l m o /s e :89 2:0 Suinula 0 v :9 Itunorpi :65 :2 ustijärven Nuot :9 Hara :3 lanha ionti e en rjunti 0:4 e :9 Kuus orv 2:40 0:4 :30 :39 :64 :9 Riiheno rven Siitama 2:5 :9 ma 2:26 0:3 4:29 :85 :53 :27 TY-2 0:4 :68 :54 895:2:0 4:80 :65 :6 a v n Suinula 20 U 0:3 0:4 v 20 mäe npol u 0:4 0 v :27 Hieta vt Kallionseisaee TY- :86 J 895:2:9 2:27 :68 n 2:25 Ranssila :99 Ranssila :00 J 0:4 0:7 7:47 7:47 0:4 :76 :33 2:02 3:3 3:6 IRKISTYSREITTI 3:26 3:4 Suinula 3:8 2:8 7:47 0:4 6 :27 : Pappila 3: 3:95 ie 0K Kulma art 2:60 3:38 2:96 2:209 20 ie i Kes Järvi 20 2:207 Sorola :83 20 2:28 :39 :302 :303 ellon Savip Ruutanan toon us Franssilan J 5:20 n 20 n anna nperä 5:5 Juusela 5:2 5:9 3:58 :83 t 3:525 /2 5:4 h :278 5:22 Lehtola 2:247 /2 5:6 T 3:530 2:248 2:08 J/p 5:7 /2 2:270 sr- 3:52 2:6 /2 :32 3:529 400 :269 46 4 3:367 :39 :40 20 :40 5:28 47 0 2:6 3:43 Katajajärvi 2:269 3 5:28 :30 U :47 T Halimajärvi 876: 876: :30 876: 20 J/p 876: 20-4 U 5:28 20 I /2 2:394 2:44 4:88 2:08 :46 Halimajärvi :366 2:80 2:8 2:52 2:6 7,45 :40 Halimajärvi Sorola 4:80 4:83 4:85 4:87 I /2 I /2 4:82 4:8 I /2 :277 T 4:86 0 Halimajärvi I /2 I /2 4:423 4:363 4:362 :298 4:79 4:395 9 :366 4:78 2:43 I /2 2:393 2:42 4:394 4:89 t I /2 4:90 t 2:82 2:4 t Halimajär ven 2:400 4:9 I /2 20 4:42 U-2 ASUKKAIDEN LÄHIIRKISTYSALUE 2 7 2:30 Sorola : Halimajärvi 4:432 I /2 :6 :207 :277 :83 2 5:4 t 3:35 4:25-4 5:8 Nappoisten 3:44 URHEILU- JA AA-AJANTOIINTOJEN KEHITTÄISALUE :536 arttila : 4:2 5:3 ar 3:346 3:45 :39 :39 ma Pappila 5:6 5:4 :295 :298 6:8 5: 5:4 Pappila 3:59 :299 :307 Korve Rästin 3:37 2:08 :305 :306 :40 :84 Kuusela :38 :300 :546 :60 :254 5:2 Järvi h :32 2:99 :255 :292 :294 :309 :545 :547 :525 Sorola 8:3 8: :30 :34 :356 :269 8:0 L :36 W :37 3:370 T 400 :89 :320 :279 Huhd 2:70 :355 ar 2:7 2:27 L- 2:72 2:28 2:60 Saapa 4 7 2:98 20 ie u 3:50 Aurino 2:239 2:2 saari :39 8:2 Pappila 2:238 t h 4:0 :96 :68 istent pol :98 /2 :277 :95 Ojar z 20 in Nappo Kaita t 2:240 /2 :278 :94 vt 2:47 :255 2:73 :93 20 9 :62 La.yht e ar :62 :33 2:99 2:56 n iti 2:89 2:80 :535 :33 :87 7:39 tana Pysä 2:88 2:206 :96 ar :36 Pappila La.yht 2:56 2:237 2:8 :30 :309 7:55 :6 2:79 2:236 2:245 2:85 :62 :44 Riu 2:84 2:82 :99 :92 :270 3:4 Porrasjärvi :44 KULTTUURIPAINOTTEISET IHER- JA IRKISTYSALUEET Suinula Pappila 2:99 Ruu yht :87 :86 z 2:83 2:66 2:65 Kyötiälä r Riu T ie La. :262 :26 ar :9 liönt J 20 2:70 :88 :84 :39 2:6 4:24 2:47 2:33 2:34 0 Kive :297 :90 La.yht :35 2:86 :86 2:64 :294 :253 :6 :62 anan 3:0 3:37 2:77 2:67 haan :293 :39 :67 Kaitala :29 ar 2:68 2:69 Riu 2:47 2:38 2:64 i Kes 2:7 Perä yht 2:72 :89 Lentola Ruut 4:23 2:97 878:3 2:73 2:74 :9 :83 5 Saappaanpohjanpolu 895:2:3 ie 3:38 :90 :92 :8 :308 20 2:85 2:87 2:47 3:496 Huhdint 3:37 2:38 :80 :82 :390 :29 2:86 : :449 (Huhdinn ympäristö, ustoon ja uistomerin) :59 e 2:64 2:75 e Huhd :93 istenti in yht t Grani ie 878:3 u ittipol iti :42 Nappo liönt Pysä :43 :38 :39 2 7:55 Huhdin Kive ht. :94 :39 9 :483 La.y :482 I /2 :335 r Riu in haan :44 :29 3 Nils Perä 400 :334 3:329 20 t :337 Riu 2:9 t 2:87 :60 e nant v.yh 2,30,3 2:6 2:90 :248 20 2:79 :98 t 2:76 :95 :2 Pappila 7:56 :58 2:99 2:9 5 2:6 Suinula U 2:5 2:97 Pappila 2:77 4 :59 P 3:56 :269 :33 Li ntuv uori 5:28 20 0 24 T J/p 20 SL- -4 2:33 895:2:3 82,84,89, 23 3:352 3:534 :72 :45 :338 Saappaanpohja P p Hele La. 3:35 :239 3 4 2:6 878: 2:33 :248 2:78 3:32 :38 :47 2 U-2 2:38 876: 2:87 2:64 in 2:3 2:20 2:6 e s i j ä rv i h 2:2 :72 2:9 2:22 2:29 2:5 2:97 :46 4 h h 2:3 2:63 Huhd :47 P Ranssila 6:0 sr-2 4:65 2:23 :239 :486-4 - 876:2 sivunti TY-2 :6 :48 :487 :527 :339 W 6 Suinula e s i j ä rv i 876:2 t 2:5 0 2:67 :58 t :49 :46 W 876: 2:5 4:73 J/ Jussilan :50 :5 Sorola :544 876: 90 :485 2:87 :530 /2 2:67 876:2 20 :484 :3 Leh KT :72 :57 876: 2:36 Ruutanan tirai tti :32 U L :290 8:0 :24 2:26 2:28 t 8:0 L- -4-2:36 h h 7:3 2:54 3 7:29 Lahden 2:208 895:2:3 4:66 4:7 2:25 2:5 3 3 2:28 h 4:70 4:7 2:63 R 8 IRKISTYSREITTIKAAIO L 20 7:3 ll 4:67 on 876: ar :28 6 3:324 Savi 2: 2:24 2:67 L l/2 2:27 2:3 :99 :54 :522 4:0 4:5 3:6 3:7 J t :38 4:8 l/2 2:3 2:3 L- 7:47 Lahdensivun en :243 20 iilumä 3:9 2:3 4 7:47 Saappaanpohja :226 :287 sr-2 4:72 3:8 2:5 2:3 2:99 3:90 /s 7:40 Ranssilanlahti L- enesatama 2:07 2:97 2:97 3:438 3:439 3:22 yht Ranssila ar 2:23 Pmo 2:6 2:4 3:89 878:6 : 55 3:3 TT z :95 Ruutanan I I oulu L Ranssila 2:97 2:8 2:7 W PY L- : 3:2 2:06 3:88 t 3:477 Lampi Nevasjärvi S 3:2 3:0 3:478 :98 7:24 0 L- 4:73 t l/2 3:93 3:220 Nevasjärvi :97 I I 876:2 Yht 20 92 3:523 :283 TY-2 2:67 :55 :37 2:6 3:420 3:29 2:268 2:267 2:266 2:69 4:24 7:40 7:26 20 2:6 2:04 Pappila 2:05 3:222 2:262 2:69 2:265 2:257 2:249 I I p 2:257 :2 t 39 3:4 :2 :22 7:27 2:96 3:28 2:264 2:250 2:67 :279 :280 2:94 2:3 3:42 3:94 :259 2:25 2:259 :20 Korvenpe h äli 2:6 3:520 2:26 2:263 :2 :22 :50 2,3 :22 0 3:380 o 3:95 4:73 2:9 20 2:59 2:23 Ka t 3:27 3:224 2:37 :22 :20 :288 u enpol 3:85 3:96 3:26 J to ar 3:223 2:6 :280 :280 :59 allas Yht Ranssilan jaounta 876: 7:0 Ranssila 2:5 :344 7:24 7:2 Laolammi n Jussila a Ka 3:24 :345 3403 a lan ut Jussi lan ie len Suvituu nuj yt 3:25 3:457 3:242 t :259 erän J afori 3:243 :92 2:69 2:260 rän 4:52 p 2:93 3:05 3:03 3:527 7:8 7:7 7:40 4:2 3:04 3:02 8,20, 80,86 20 :258 :9 :74 2:68 2:36 anan 3:84 ar e s i j ä rv i Korvenp Ruut PLA 2:7 3:485 3:484 7:46 0:0 arulanlahti 876:2 4:52 4:50 7:50 7:53 4:49 4:74 3:98 3:506 4:5 /2 2:9 2:20 2:9 2:204 3:226 3:458 3:243 3:253 2:252 2:66 3:24 3:239 vt 9:0 4:39 7:4 inuja Furuhjelm 2:30 7:49 7:53 7:22 4:34 Korvenperänmäi sr-2 2:258 2:92 3:57 T Sem 2:253 3:244 t ja 7:48 7:36 895:2:3 3:39 2:95 3:24 at 3:0 Pitä 6:0 2:254 at 7:35 7:52 4:33 3:38 r 3:85 3:25 3:95 3:00 :250 :66 2:257 2:67 Nevas P eltoti e 3:252 2:258 Rästinuja Paim äli Kuusi ä Haapa n unna Seura y Törmä Tuom Koivu änt riant Sipe yht La. i i Tuom Iltarusonuja J Lepp Jussi Harjut 20 3:254 2:255 :346 7:49 3:95 3:87 3:84 3:95 2:205 20 sr- 3 3:85 3:85 3:28 t 3:97 t 3:83 3:227 ar u 4:38 4:32 3:89 3:226 e 3:98 3:82 t 3:23 Laoti 3:94 3:99 3:8 3:99 3:228 ru ie Runosepont 4:3 J Laureenin J äi t 3:76 3:93 3:53 3:238 3:245 T 3:80 3:200 3:22 3:229 3:237 3:246 Lo T 3:423 3:422 3:236 Noto :04 3:502 4:37 t 2:9 Franssilan 8:0 4:40 4:54 Korvenperä 7:48 ar Noto 3:236 3:247 20 3:25 5:4 :324 7:44 7:47 3:85 878: 2:36 2:48 I /2 7:34 4:4 Yht t :0 I /2 I /2 9:3 2:5 2:52 7:54 4:53 3:55 3:76 :05 :07 3:249 3:256 n 3:2 3:248 :06 3:440 3:257 7:43 7:46 3:84 3:78 äi 3:74 3:75 Salo 3:255 2:69 sedä :260 3:235 e 3:249 3:258 en 7:45 3:77 3:6 3:73 3:92 4:36 lamm a r 0:0 3:262 t 7:27 3:59 Lao 3:440 3:26 oti 5 3:424 3:425 :5 J Hela 3:397 5:07 Laureeninallio 4:35 2:9 7:42 7:37 7:29 7:72 7:66 7:70 3403 7:7 3:62 3:9 3:532 3:20 3:378 Satu s 3:398 5:06 5:08 5:4 Pappila 3:207 3:209 3:202 3:379 3:235 3:445 3:444 7:78 7:65 7:67 7:59 4:42 7:4 3:27 5:05 5:09 7:6 3:58 3:72 3:20 3:404 7:56 7:68 7:6 4:45 4:44 7:8 3:79 3:55 l 3:405 Hela art yt 5:0 3:97 3:203 3:55 3:409 3:408 3:398 5:05 4:43 4:54 56 7:79 sr- 7:57 7:73 n 7:39 7:63 tana 7:49 3:208 Ka 3:96 3:86 3:20 3:268 3:266 5:4 3:224 3:87 3:232 3:234 5:98 5:04 20 rra 5:03 7:83 4:47 Ruu 7:52 3:2 30 7:82 7:8 4:52 4:46 7:53 3:82 3:336 3:269 5:97 5:00 5:99 ll 5:83 3:65 3:335 4:76 7:35 7:50 7:26 3:95 3 luo-2 S 7:77 7:80 7:74 Ranssila 4:52 Ranssila 4:7 7:7 t 3:52 äli 3:56 7:75 :0 7:69 3:208 7:20 4:48 7:60 3:5 3:65 3:337 3:209 5:96 5:0 5:02 ll ll l 7:7 895:2:3 3:45 I /2 I /2 3:338 4:6 7:24 7:3 7:67 Riu 35:0 7:9 3:44 3:50 3:66 3:64 3:504 Po 5:8 5:82 5:4 7:66 7:6 7: 3:43 I /2 3:23 3:233 :23 7:62 4:77 I /2 3:22 3:76 3:500 3:204 7:22 7:70 7:65 t 3:494 äli 3:288 Nevas 5:94 3:46 2 /2 5:93 5:79 36 7:5 3:36 3:47 3:75 3:205 3:207 3:522 3:287 3:27 3:475 5:95 3:35 3:206 I /2 3:53 3:275 3:273 4 L- 0:6 Suinula 7:76 LATU 0:5 4:59 7:63 0:4 52 7:47 6,7,29, 49-5, 62,63,88 4:78 7:69 7:5 3:30 3:74 3:290 3:54 3:487 3:486 3:279 3:272 La.yht. 3:476 3:37 5:76 7:4 3:25 3:483 3:498 3:286 Kivio 3:358 ar 3:357 5:80 3:535 3:280 3:276 3:36 3:482 3:28 3:5 ie 5:78 Purot 3:34 3:479 ie t. 5:92 5:77 3:0 Seurauntat utat 3:277 3:274 3:359 5:86 n 3:35 L 5:85 eeni 3:360 3:38 5:90 5:9 Laur 3:29 sr-2 3:524 5:84 5:73 5:74 Puh. 3:480 3:282 3:36 3:34 3:39 5:89 5:87 t 5:75 nuja tniity Kevä Pani 3:298 3:383 5:69 5:70 5:7 5:72 5: 3:95 3:299 4:79 3:40 3:28 allas 3:85 3:469 5:22 5:23 5:68 5:67 4:59 3:95 3:382 3:283 3:470 3:278 3:70 3:23 U t S 4:22 3:4 to 3:24 La.yh 5:88 I 3:362 4:26 3:72 Puis 3:22 3:26 3:33 SRS 3:42 sr-2 3:2 3:22 3:342 :49 3:32 3:84 At At 5:62 5:2 PLA 3:363 4:59 3:43 3:73 3:9 anan Puh. es. 3:3 3:82 Linnunlaulunj ll ll 3:83 3:4 3:76 3:74 3:92 3:93 3:6 895:2:3 3:8 3:44 3:5 3:75 3:99 3:4 3:206 3:205 Ruut 3:426 3:79 5:60 5:20 3:42 At At 5:3 3:205 3:204 Pappila 895:2:3 :49 3:427 5:48 5:6 3:98 3:33 340 3:34 3:43 Hona 5:59 5:58 5:57 5:56 5:2 5:63 3:8 7:0 3:328 :20 :4 :48 Leii. 3:78 sr- 0:0 Kulma t 5:4 5:47 en stus Sara 5:39 5:65 Ylä 3:2 2:5 Kpa PLA 3:87 t 3:87 3:77 3:0 2:43 : 3:5 PLA 3:76 3:69 t iserrysuja 5:64 PLA t 3:87 3:407 3:74 3:75 3:68 3:70 3:302 3:406 3:67 t 3:63 3:44 5:46 Kpa 3:72 t 3:66 5:45 3:28 3:65 t 3:376 3:377 5:44 U 3:45 T 3:6 t 3:60 3:48 /s 3:62 t 5:43 5:37 5:38 3:95 3:49 2:42 2:84 3:50 :3 4:22 Riu 3:48 r 3:32 3:508 3:56 3:49 3:58 3:46 5:42 5:36 5:52 3:80 3:82 ar 3:7 3:56 0:4 2:02 3:95 3:62 2:83 Pappila SL- U- 0:4 ar 3:24 3:83 3:30 0:2 4:59 merin Hona 3:54 3:50 5:4 5:34 5:35 5:5 5:53 Ranssila 3:8 3:6 3:63 ar 3:5 7:0 3:27 3:7 895:2:3 :5 3:60 3:58 3:57 3:25 3:27 3:3 t 5:27 Usvauja 5:50 7:57 3:59 3:9 3:39 3:38 3:70 3:59 3:64 ar 3:40 3:68 3:36 3:95 3:30 3:69 895:2:3 3:55 3:87 3:47 5:28 3:94 3:22 3:68 Ruutanan allas 3:53 5:40 5:32 5:33 5:29 5:54 sr-2 3:2 3:220 3:3 3:48 5:49 5:55 3:4 3:67 3:467 3:294 5:30 3:29 3:33 3:78 3:5 3:466 3:295 5:26 5:25 3:79 vt 3:90 3:50 3:533 5:3 :52 20 Kuusi 3:9 3:6 5:4 5:9 n 26 0: uisto PLA 5:8 :205 895:2:3 5:24 4:26 340 5:4 Hattara 5:4 Ranssila :5 :70 2 :33 Suinula 4:59 3:95 PLA :330 25 R uutanajärv i :8 7:47 3:95 A :26 T W 3:3 J 4:3 :33 :33 0 20K 4:2 :33 at ajärv i :33 :39 3:3 3:4 Sorola 3:4 3:8 2:6 3:3 Sorola 37-39, 40-43 :33 W 30 - LTE 7, luonnos 2: iher- ja viristysalueet
TA SEUDULLINEN PYÖRÄREITTI PYÖRÄREITTI AUTOTIE LKENNEKAAIO UUDEN ASUISEN PAINOPISTE PALELUIDEN PAINOPISTE LTE 8, luonnos 2: Raennettu ympäristö ja stö 3