Suomen YK-liiton lausunto vuoden 2019 talousarviosta ulkoasiainhallinnon alalta

Transkriptio

1 Suomen YK-liiton lausunto vuoden 2019 talousarviosta uloasiainhallinnon alalta Rahapula uhaa YK:n uudistamista - Suomen vahva tui ansainväliselle sääntöpohjaiselle järjestelmälle entistäin täreämpää Toimenpide-esitysemme: Luotava yli hallitusausien ulottuva suunnitelma siitä, miten YK:n asettama 0,7%-BKT-osuus saavutetaan ehitysyhteistyömäärärahojen osalta Suomen rahoitus YK-järjestöille on nostettava leiausta edeltävälle tasolle ja masatuset on tehtävä ajallaan. YK:n tilanne on riittinen ja rahoitusvaje uhaa vaavasti järjestön tavoitteiden saavuttamista. YK-järjestöjen tuemisessa painopisteen on oltava muiden Pohjoismaiden tapaan yleisrahoitusessa (s. Liite 1: Pohjoismaiden välinen core and non-core funding -vertailu) Suupuolten tasa-arvo merittäväsi osa- tai pääasiallisesi tavoitteesi 85 prosentissa aiista uusista ohjelmista vuoteen 2020 mennessä (ny. n 35%) Vähiten ehittyneiden maiden tui nostettava 0,2% bt:sta (ny. 0,14%) Kansalaisjärjestöjen tui nostettava 15%:n tasolle Eräiden valtionapujen momentilta tuea saavien järjestöjen tuea nostettava vastaamaan nyyistä ustannustasoa ja toimintaympäristön asettamia haasteita (Avustuset tällä hetellä vuoden 2002 tasolla) Suupuolitietoisen budjetoinnin ehittäminen ja suupuolivaiutusten arviointi seä suupuolitietoisen budjetoinnin sisällyttäminen estävän ehitysen budjetointiin Rauhanvälitysen osuutta budjetissa on asvatettava merittävästi siten, että se attaa myös ja päätöslauselmien toimeenpanon. Ennaltaehäisevä työ on aina taloudellisesti tehoaampaa uin jälien orjaus. (2019 esitysessä tui euroa) Demoratian edistäminen on ysi vaiuttavuustavoitteista. Kosa työhön ei ole varattu erillistä määrärahaa, tulisi toteutumista seurata osana tunnusluutauluoa (TA-esitys sivu 141) Suomen tulee pitää iinni Pariisin sitoumusista ja omasta osuudestaan EU:n sisäisessä taaanjaossa

2

3 Suomen YK-liitto iittää uloasiainvaliountaa mahdollisuudesta lausua hallitusen talousarvioesityseen liittyen. Suomen vahva tui ansainväliselle sääntöpohjaiselle järjestelmälle on entistäin täreämpää nyytilanteessa, jota leimaa ansainvälisen yhteistyön ja yhdessä sopimisen ulttuurin ova ritiii. Kuten presidentti Niinistö totesi yleisoouspuheenvuorossaan: Sääntöpohjainen ansainvälinen järjestys on Suomen annalta olennaisen täreä. Se että voimme luottaa yhteisesti sovittuihin sääntöihin, on ansallisen turvallisuutemme ja hyvinvointimme perusta. Globaalilla tasolla yhteisiä rataisuja ja sääntöjä puolestaan tarvitaan, jotta voisimme tarttua aiamme vaieimpiin haasteisiin. YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin tavoitteena on estävän ehitysen tavoitteiden ja Agenda2030:n tehoas ja vaiuttava toimeenpano seä järjestön työn painopisteen siirtäminen onflitien rataisemisesta niiden ennaltaehäisyyn. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on riittistä, minä vuosi jäsenmaiden vahva poliittinen tui YK:n uudistamiselle ja riittävien resurssien taaaminen ovatin välttämättömiä. Silti YK:n perusbudjetissa on 139 miljoonan dollarin vaje ja tilanne on vaieampi uin osaan. Jäsenmaiden masuosuusien viivästyessä yhä pahemmin, YK voi joutua teemään hätäleiausia. YK:n jäsenmasuosuutensa oli masanut syysuuhun 2018 mennessä 141 jäsenmaata. Tilanne on estämätön. Suomen rahoitus YK:lle on nostettava taaisin leiausta edeltävälle tasolle Rahapula uhaa myös YK:n uudistumista ja legitimiteettiä. YK:n ehitysjärjestelmän uudistamisesi aavaillun maaoordinaattorijärjestelmän rahoitusesta on asassa vajaa puolet, vaia järjestelmä pitäisi ottaa äyttöön 2019 alussa. Suomi on luvannut tuea YK:n uudistumista, mutta talousarviossa tätä ei ole huomioitu. On pidettävä huolta siitä, että tui ei ole pois YK-järjestöjen öyhyyden vähentämiseen ja yhteisuntien raenteiden uudistamiseen tähtäävästä ehitysrahoitusesta. Muuten vaarana on, että uudistuset vastoin tavoitteitaan päätyvät heientämään YK:n tulosellisuutta ja legitimiteettiä ainain lyhyellä aiavälillä. Myös perusbudjetista erillinen YK-järjestöjen rahoitus on monilta osin huolestuttavalla tolalla. Yhdysvaltojen tuileiausia mm. UNFPA:lle, UNESCO:lle ja UNRWA:lle on osin paiattu muiden jäsenmaiden tuella, mutta lisätoimia tarvitaan. Tässä tilanteessa Suomen tulisi pitää huolta siitä, että se nostaisi pian YK-järjestöjen tuea rajujen, yli puolet tuesta syöneiden leiausten jäleen. Keseinen ongelma YK-järjestöille annettavan tuen näöulmasta on myös orvameritseminen, joa sitoo järjestöjen äsiä ysittäisten maiden prioriteetteihin avun vastaanottajien tarpeiden sijaan. Korvameritseminen vaieuttaa järjestöjen työn pitäjänteisyyttä, un pahimmillaan vain murto-osa rahoitusesta on yleisrahoitusta. Rahoittajana Suomenin pitäisi antaa YK-järjestöille mahdollisuus toimeenpanna estävän ehitysen tavoitteita ja Agenda2030:a lähtöohtinaan paialliset tarpeet. Suomen valitsema linja poieaa merittävästi muista Pohjoismaista, jota ovat viimeisten vuosien aiana nostaneet selvästi YK-rahoitusta ml. core-rahoitusen (eli yleisrahoitusen) osuutta aiissa YKjärjestöissä (Liite 1). Suomen tui YK:n toimintaan on ollut oo tämän hallitusauden ajan lasussa. Suomen leiauset ovat ohdistuneet YK-järjestöjen lisäsi mm. ilmastorahoituseen, un seä YK:n ympäristöohjelman UNEP:n että maailman ympäristörahasto GEF:n rahoitusta on vähennetty. Tämä herättää ysymysen siitä, aiooo Suomi pitää iinni Pariisin sopimusen sitoumusistaan ilmastorahoitusen osalta, ja miten Suomi aioo pitää iinni omasta osuudestaan EU:n sisäisessä taaanjaossa?

4 Luvut avoimisi ja läpinäyvisi Tämän, uten aiempienin talousarviolausuntojemme eseinen huomio on, että budjetin läpinäyvyys ja avoimuus ovat edelleen ongelmia. Esitysestä ei äy ilmi, miten monenesinen rahoitus jaautuu ansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden toimijoiden esen. YK-järjestöjen rahoitusen suunnitteluluvut pitäisi julaista, uten vuoteen 2015 asti talousarvioissa oli tapana. Nyt annettavat tiedot eivät ole riittäviä informoidun päätösenteon taustasi. Tarempien suunnitteluluujen julaiseminen lisäisi budjetin ymmärrettävyyttä ja helpottaisi vaiuttavuusarviointia. YK on viime vuosina itse merittävästi parantanut toimintaansa rahoitusensa avaamisessa, ja nyyään aii sen saama rahoitus on nähtävissä unin alajärjestön verosivuilla. Suomen tulisi ottaa tästä toimintatavasta mallia, sillä se edistää hallinnon avoimuutta ja läpinäyvyyttä ja mahdollistaa syvemmän esustelun määrärahojen ehitysestä. Johdonmuaisesti ohti 0,7%-tavoitetta Kehitysrahoituseen liittyen Suomella ei ole edelleenään seleää suunnitelmaa siitä, miten ehitysyhteistyön 0,7% BKT-osuus tullaan saavuttamaan ja miten se äytetään aiein tehoaimmin. Suomi osoittaa varoja ehitysmaiden investointien tuemiseen mm. Finnfundin autta. Kannamme uitenin huolta siitä, ohdentuuo yritysten autta annettu tui vähiten ehittyneisiin maihin leave no one behind -periaatteen muaisesti. Vähiten ehittyneiden maiden tui on edelleen auana Addis Abebassa luvatusta 0,2% BKT-tasosta, johon tulisi päästä nyyisen 0,14%:n sijaan. Suomen tavoite on ohjata tueaan niin iään yhteisuntien demoraattisuuden ja toimintayvyn vahvistamiseen. Budjettiirjassa ei uitenaan ole erillisiä määrärahoja demoratiatuelle ja sen vuosi tavoite on vaieasti seurattavissa. Kansalaisjärjestöjen tuea pitäisi nostaa vähintään 15%:een KYT-määrärahoista. Erityisesti pienten järjestöjen (ml. rauhanjärjestöt) tueminen jatossain on täreää, sillä hyvien yhteistyöverostojensa avulla myös pienet toimijat voivat olla huomattavasti ooaan suurempia ehitysen edistäjiä. Tuemme ehityspoliittisen toimiunnan näemystä siitä, että suupuolten tasa-arvon tulisi olla joo merittävä osa- tai pääasiallinen tavoite 85 prosentissa aiista uusista ohjelmista vuoteen 2020 mennessä. Tämä unnianhimoinen tavoite on myös EU:n suunnitelma. Viime vuosien aiana tasaarvotyön rahoitusosuus oo Suomen ehityspoliittisesta oonaisuudesta on ollut noin 35 prosenttia. Vauuttavuutta estävän ehitysen työhön budjettimallilla Kestävän ehitysen tavoitteiden toteuttaminen alaa otoa. Arvostamme hallitusen päätöstä sisällyttää estävä ehitys talousarvioesityseen entistä tiiviimmin vuonna Suomi on ysi ensimmäisistä estävän ehitysen budjetointia toteuttavista maista ja Suomen malli on herättänyt myös ansainvälisesti suurta iinnostusta. Vuoden 2018 budjettiesityseen sisällytettiin ensimmäistä ertaa uvauset estävän ehitysen toteutumisesta hallinnonaloilla. Vuonna 2019 uvausissa on vielä paremmin pyritty tunnistamaan yhtymäohdat talousarvion määrärahoihin ja tämä tuo vauuttavuutta työhön - samoin uin laajapohjainen ja ansalaisyhteisuntaa osallistava estävän ehitysen budjetoinnin ehittämisprosessi.

5 Edistystä on tapahtunut erityisesti hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi -painopisteen osalta: sitä äsittelee erillinen määräraha-analyysi, jossa arvioidaan, mitä määrärahat onreettisesti edistävät painopisteen tavoitteita: ilmastotoimia, bio- ja iertotaloutta, cleantech-innovaatioita ja estäviä julisia hanintoja. Myös ympäristölle haitallisia tuia arvioidaan yleisperusteluissa laadullisesti. Täreää on myös, että talousarvioesityseen on sisällytetty tulopuolen eseiset verotusysymyset, joilla on meritystä tämän painopisteen annalta. Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi -painopistealueen ehittämisesi esitämme erityisesti suupuolitietoisen budjetoinnin ehittämistä esimerisi Tasa-arvoa talousarvioon -talousarvion suupuolivaiutusten arviointi ja suupuolitietoinen budjetointi (Elomäi & Ylöstalo 2018)[1] suositusten pohjalta ja suupuolivaiutusten arvioinnin ja suupuolitietoisen budjetoinnin sisällyttämistä estävän ehitysen budjetointiin jatossa. [1] Elomäi, Anna & Ylöstalo, Hanna (toim.) Valtioneuvoston selvitys- ja tutimustoiminnan julaisusarja 52/2018. Valtionneuvoston anslia.

6 Liite 1. Nordic Funding for UNFPA, UNICEF, UN Women, UNDP and UNHCR UNFPA Sweden 57,4 32, ,70 63,8 53,10 Norway 55,6 4,20 46,8 6,25 50,8 17,20 Denmar 39,6 7,00 28,1 5,80 43,1 45,60 Finland 38, , ,10 UNICEF Sweden 62,39 111, ,80 84,50 114,00 Norway 58,87 102,68 52,21 154,30 48,00 156,00 Denmar 31,87 14,64 20,95 19,77 13,00 34,00 Finland 22,09 10,75 6,08 8,22 6,00 13,70 UN WOME N Sweden 8,28 24,79 12,72 27,59 17,12 27,13 Norway 12,56 12,56 8,88 7,31 9,01 14,45 Denmar 8,81 2,08 8,69 0,90 9,60 3,31 Finland 15,16 4,24 11,37 6,62 11,61 6,90 UNDP Sweden 58,83 74,69 71,89 75,87 70,50 99,00 *¹ Norway 81,28 81,10 64,22 64,50 64,24 85,00 Denmar 42,28 14,64 30,32 22,99 27,25 60,00 Finland 16,9 23,26 1,12 23,84 1,08 20,00

7 UNHCR Sweden 80 30,70 94,9 41,90 76,10 35,90 *¹ Norway 44 44,40 40,2 78,20 40,90 58,10 Denmar 28 45,20 23,6 36,80 22,80 35,50 Finland 8,8 20,70 7,7 20,40 7,40 14,60