Kuvia suunnittelualueelta Liite 2 Vasemmalla näkymä Kaaritietä koilliseen (Karjapellontien liittymä sekä Rivikujan rivitalot). Oikealla näkymä Karjapellontietä koilliseen, vasemmalla rautatie, oikealla kasvillisuusvyöhykettä. Vasemmalla näkymä Keskustieltä koulukortteliin, etualalla yläaste ja taustalla vaaleansininen lukion rakennus sekä lämpökeskuksen piippu. Oikealla Vartiomäentien rivitalokorttelit, näkymä koilliseen. Vasemmalla entinen Vartiomäen päiväkoti, nykyiset nuorisotilat. Oikealla näkymä Vartiomäentietä kaakkoon. Vasemmalla näkymä Lukiotieltä Pelikujan suuntaan, nähtävissä urheilu ja virkistyspalvelujen aluetta sekä Pelikujan kerros ja rivitalorakentamista. Oikealla näkymä Kaaritieltä Rivikujalle (pihakatu).
Ortoilmakuva Liite 3 Ortoilmakuva alueelta v. 2011, kaavarajaus likimääräinen. Lumos kohteet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet
Pohjavesialueet, vedenottamo ja virtaussuunnat Liite 4 Pohjaveden tarkkailupisteet ja liuotinaineiden levinneisyys
Kunnallistekninen verkosto Liite 5 Kartalla näkyvän lisäksi vesijohtolinja jatkuu Vartiomäentietä koilliseen ja Pursijärven vesiosuuskunta liittyy kunnan vesijohtoverkostoon radan länsipuolelta, entisen vedenottamon kohdalla. Kaukolämpöverkosto Ote kaukolämpöverkostokartasta 23.10.2009
Sähkönjakeluverkosto Liite 6 Carunan sähkönjakeluverkosto (10/2016). Sinisellä viivalla on esitetty 20 kv johdot ja o,4 kv johdot vihreällä. Ilmajohdot on esitetty yhtenäisellä viivalla ja maakaapelit katkoviivalla. Tietoliikennekaapelit Elisan ja Soneran kaapelit (Johtotieto 10.11.2016).
Rautatien melualueet, Oitin melu ja tärinäselvitys Liite 7 Ote selvityksestä, tie- ja raideliikenne, ennustetilanteessa 2030, keskiäänitaso päivällä LAeq 7-22 Ote selvitysestä, tie- ja raideliikenne, ennustetilanteessa 2030, keskiäänitaso yöllä LAeq 22-7
Tärinäalueen rajat, Oitin melu ja tärinäselvitys Liite 8
Maanomistustilanne Liite 9 Kunnan omistamat maa alueet on osoitettu punaisella vinorasterilla. Ote Kanta Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmästä Maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartta
Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta ja asemakaavojen indeksikartasta Liite 10 Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmäkartasta
Asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen luonnos (Ympla 14.4.2004 46) Liite 11
Luonnos II vaiheen lausunnot, muistutukset ja vastaukset, tiivistelmä Liite 12 Hausjärven tekninen lautakunta pitää hyvänä lämpökeskuksen poistumista alueelta. Rivikujan osalta kokousasian esittelytekstissä todetaan mm. seuraavaa: Rivikujan vanhan kaavan mukainen ratkaisu toteuttaa tontin sisäinen liikenne rasitteellista ajoyhteyttä pitkin on ollut luova ja varsin hyvä ratkaisu pienimuotoisella kaava alueella. Olemassa oleva ratkaisu hoitaa katualueen roolia yli 50 asunnolle. Alueelle on sijoitettuna myös yhtä paljon autopaikkoja kadun varteen. Maankäyttö ja rakennuslain mukaisesti kyseinen liikennejärjestely on hieman arveluttava. Maankäyttöja rakennusasetuksessa 37 todetaan, että jokaisen tontin tulee rajoittua katualueeseen, tästä poiketen tontin ajokelpoinen yhteys ja tekninen huolto voidaan järjestää tonttijaossa osoitettavana ja kiinteistötoimituksessa enintään kahta tonttia varten perustettavana rasitteena 1 kohdassa tarkoitetun tontin kautta. Tästä syystä ei ole perusteltua merkitä ajoyhteyttä takimmaiselle tontille. Myös alueen leikkikenttä jäänee ilman suunniteltua kulkuyhteyttä. Todettava on, että nykyinen ratkaisu on ollut varsin toimiva järjestely kunnan kadulle. Tällä hetkellä alueen rasitetie on merkitty katumaisin elementein ja sitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Kyseinen katunimi tulisi alueelta poistaa ja asunnot tulisi merkitä Kaaritien mukaisesti. Kadun alkupäässä on pihakatua osoittava liikennemerkki. Pihakadusta on omat ohjeensa ja niiden osalta olisi hyvä, jos kyseinen ratkaisu olisi tarkasteltu jo kaavoituksen yhteydessä. Pihakadun päättymistä ei ole osoitettu millään tavoin. Lisäksi alueelta pääsee pois useampaa sisäistä rasiteliikenneyhteyttä pitkin. Tämän kokoisen ja laajuisen rasitetien käyttöä kaavoissa tulisi välttää. Mikäli kyseinen rasitetie tulisi muutettavaksi kaduksi, tulisi kadulle määrätä leveyttä vähintään 8 metriä. Kadun varrelle voidaan varata vieraspaikoitusta, mutta kiinteistöjen sisäinen autojen säilytys tulisi ottaa huomioon jo kaavamääräyksissä. Rivikujan osalta kaavoitusta tulisi tarkastella paremmin ja pohtia millä edellytyksillä nykyinen kunnan hoitama kiinteistön sisäinen rasitetie olisi joko katu, jota kunta kunnossapitäisi tai sitten vastuun ottaa kokonaisuudessaan ajoyhteyden ylläpitäjä. Alueen hoidon osalta ei ole mitään perusteita tehdä sitä kunnan toimesta, myöskään se ei ole kuntalaisten tasapuolisen kohtelun vuoksi perusteltua. Vastaus: Voimassa olevan asemakaavan (LH 28.2.1973) mukaisessa tilanteessa ns. Rivikujan alueella on kaksi tonttia. Tontin 1 muodostaa osin As Oy Riihipellon omistama kiinteistö ja tontin 2 As Oy:iden Rivikolmio ja Rivikuutio omistamat kiinteistöt. Tonteille 1 ja 2 ajo on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu Kaaritieltä, jonka lisäksi tontille 1 on kulku mahdollinen myös Uimalantieltä eli nykyiseltä Karjapellontieltä. Tontti 2 on asemakaavasta poiketen lohkottu kahdeksi kiinteistöksi, jotka ovat eri asunto osakeyhtiöiden omistuksessa. Asemakaavan muutoksen II luonnoksessa osoitettiin tontti nro 2 kiinteistöjaotuksen ja maanomistusolojen takia kahdeksi tontiksi, mistä muodostui tarve osoittaa taaemmalle tontille (As Oy Rivikuutio) kulkuyhteys. Luonnoksessa II kulkuyhteys osoitettiin ajoyhteysrasitteena, joka vastaa enemmän voimassa olevan asemakaavan mukaista ratkaisua. Rasiteyhteys koskee luonnoksen II mukaista tonttia 2 ja kulkuyhteys muodostuu tonteille 1 ja 3. Teknisen johtajan kanssa kaavan valmisteluvaiheessa käydyn keskustelun sekä tekniseltä toimelta saadun lausunnon mukaan, mikäli Rivikuja osoitettaisiin kaavakatuna, tulisi pysäköintiä tarkastella uudelleen. Nykytilanteessa autopaikoitus on järjestetty siten, että auton kääntäminen tapahtuisi suoraan kadulla, ei oman tontin puolella, mitä voidaan pitää riskinä liikenneturvallisuudelle. Pysäköinnin uudelleentarkastelu taas on hyvin haasteellista, sillä tontit on tiiviisti rakennettu. Pysäköintiä tonteille ei pystytä
osoittamaan siten, että kulkuyhteys muutettaisiin kaavakaduksi. Rakennuslupa asiakirjojen asemapiirroksissa paikoitus on myös osoitettu siten, ettei sisäisen kulun muuttaminen kaavakaduksi ole mahdollista. Myöskään pysäköintipaikkojen osoittaminen toisaalle ei onnistu tiiviisti rakennetulla kaavatontilla. Asemakaavan muutoksen luonnos II vaiheessa ei ajoyhteysasiassa saatu palautetta tai tiedusteluja taloyhtiöiltä, joten ehdotuksessa Rivikuja osoitetaan liikennemääristä huolimatta edelleen ajoyhteys merkinnällä, ei katuna, perusteluna turvallisuusnäkökohdat. Rivikuja nimi poistetaan kaavaan merkityltä ajoyhteydeltä, jotta jatkossa korostuu kulkuyhteyden luonne ajoyhteytenä, ei katuna. Teknisen toimen lausuman perusteella ajoyhteys taaemmalta tontilta poistetaan tarpeettomana. Puistomuuntamolle ja leikkipaikalle on osoitettu ajoyhteysmerkintä (pp/h) Karjapellontieltä, josta kulku on mahdollista tarvittaessa järjestää. Ajoyhteytenä osoitettaessa yhteyden hoito ja kustannukset tulevat jatkossa taloyhtiöille, kustannusjako heidän keskenään sovittaviksi. Kuten teknisen toimen lausunnossa on todettu, jatkossa mm. Rivikujan katunimi tulisi poistaa, asuntojen osoitenumerointi merkitä Kaaritien mukaan, sekä hidaskatu merkinnän tarve ja rooli arvioida uudelleen. Hämeen liitto toteaa kaava alueella voimassa olevan maakuntakaavatilanteen sekä mainitsee, että valmistelussa on maakuntakaavaluonnoksen 2040. Kannanottona asemakaavahanke on olemassa olevaa rakennettua ympäristöä toteava, eikä vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. Kaavamuutosluonnos II on maakuntakaavan mukainen ja edistää sen toteutumista. Hämeen liitto puoltaa ehdotuksen laatimista lausunnolla olevan luonnoksen pohjalta. Vastaus: Merkitään tiedoksi Hämeen ja Uudenmaan ELY keskukset totesivat lausunnossaan että alueelta tulee tehdä meluselvitys meluntorjuntatoimenpiteiden tarpeesta ja toteuttamisesta. ELY keskus ei tule osallistumaan melun ja tärinän torjunnan suunnitteluun tai toteuttamiseen, tai korvauskustannuksiin uusien rakennusten osalta. Kaavaan tulee lisätä meluntorjuntamerkinnät ja määräykset meluselvityksen perusteella. Asemakaavaan merkitty teoreettinen melualuemerkintä on liian yleinen ja tulee poistaa. Mikäli tontille rakennetaan uusi rakennus, tulee melualueiden osalta varmistaa, millaisin toimenpitein rakennuspaikoilla ei ylitetä melun ohjearvoja ulko oleskelutiloissa. ELY keskus viittaa oppaaseensa 02/2013, Melun ja tärinäntorjunta maankäytönsuunnittelussa. Vastaus: Alueelle on laadittu rautatien ja Kantatien 54 melualueiden tarkastelun käsittävä Oitin taajaman meluselvitys 2014 (Sito Oy), joka on mainittu asemakaavan lähdeluettelossa (kartat selostuksen liitteenä 7). Selvitys on laadittu vireillä olevia ja myöhemmin tehtäviä asemakaavoitushankkeita varten ja on asemakaavatarkkuinen. Selvityksen mukaan, sekä rakennustarkastajan kanssa käydyn keskustelun perusteella, normaalirakentamisella saavutetaan yleisesti 30 db äänitasoero ulko ja sisätilojen välille. Asemakaavassa on annettu tämän mukaisesti julkisivun ääneneristävyysvaatimukset, merkitty liikennemelualueen laskennallinen arvio ennustetilanteessa 2030 yöajalle, joka on melumääräysten antamisen suhteen määräävämpi, sekä annettu melua koskevat yleismääräykset. Keskustien varteen oli merkitty teoreettinen melualue Maantien teoreettinen melualueen raja 55 db (Tiehallinto 2008) (me 6), jotta mahdollisessa lisärakentamisessa kiinnitettäisiin huomio mahdolliseen meluntorjuntatarpeeseen. Tien teoreettinen melualue oli annettu arvioidun pahimman tilanteen mukaan. Poistetaan merkintä. Voimaan jäävät asemakaavan melua koskevat yleismääräykset, joissa on todettu uudisrakentamisen osalta seuraavasti: Uudet rakennukset tulee sijoittaa siten, että
rakennuspaikalle muodostuu liikennemelulta suojattua ulko oleskelutilaa. Sisätilojen järjestelyssä tulee ottaa huomioon alueen liikennemelutilanne ja makuuhuoneet pyrkiä sijoittamaan rakennukseen melulta suojatun pihan puolelle. Museovirasto, Hämeenlinnan toimisto toteaa ettei sillä ole huomautettavaa esitettyyn kaava aineistoon. Kaavaehdotuksesta ei tarvitse pyytää lausuntoa, ellei siinä ole oleellisia muutoksia luonnosvaiheeseen verrattuna. Vastaus: Merkitään tiedoksi. Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) ilmoitti, ettei kaavamuutosalue sijaitse Tukesin valvomien kemikaalilaitosten tai maakaasuputkistojen vaikutusalueilla, joten sillä ei ole lausuttavaa muutokseen. Vastaus: Merkitään tiedoksi. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöterveysosasto toteaa, että mm. melu ja sijainti pohjavesialueella on huomioitu annetuissa kaavamääräyksissä. Lausuntonaan ympäristöterveysosasto toteaa, että radonin esiintymistä alueella ja sen mahdollisesta torjuntatarpeesta ei ole mainintaa asemakaavaselvityksessä. Muilta osin ympäristöterveysosastolla ei ole huomautettavaa kaavamuutoksen luonnoksesta. Vastaus: Täydennetään kaavaselostuksen lähtötietoja maininnalla radonin mahdollisesta esiintymisestä alueella, kohtiin 3.1.2 Maaperä, 3.1.5 Erityisalueet ja mahdolliset ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot sekä 6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet. Radonin mahdollinen esiintyminen otetaan huomioon rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Kanta Hämeen pelastuslaitos ilmoitti, että pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa II luonnoksesta. Vastaus: Merkitään tiedoksi. Caruna Oy lähetti otteen jakeluverkostokartasta. Tarvittavat johto ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Oy:n toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä reitti. Caruna pyytää mahdollisuutta antaa lausunto vielä ehdotusvaiheessa, kun kaavan tarkempi käyttötarkoitus tarkentuu. Vastaus: Merkitään tiedoksi. Verkostokartta täydennetään kaavaselostukseen. Kaavaselostukseen lisätään teksti: Alueella kaivutöitä tehtäessä tulee ottaa huomioon sähkö ja telekaapelit, kaukolämpöverkosto, kunnallistekninen verkosto sekä muut mahdolliset johtolinjat. Elisa Oyj totesi lausunnossaan, että alueella on telekaapeleita, jotka on otettava huomioon ennen rakentamisen aloittamista. Kaapelikarttoja on saatavissa www.johtotieto.fi. Vastaus: Merkitään tiedoksi. Kaavaselostukseen lisätään teksti: Alueella kaivutöitä tehtäessä tulee ottaa huomioon sähkö ja telekaapelit, kaukolämpöverkosto, kunnallistekninen verkosto sekä muut mahdolliset johtolinjat.
Alueen maanomistajalta 25.10.2016 saapuneessa mielipiteessä huomautetaan, että kiinteistölle 15:8 (Karjapellontie 10) on kulku pohjakartassa esitetty tontin kaakkoispuolella olevan nimettömän kujan kautta. Kyseisessä kohdassa on täysimittaisia puita ja kulku kiinteistölle on suoraan Karjapellontieltä. Kiinteistön tieliittymä Karjapellontielle kulkee niin, että se leikkaisi asemakaavaluonnoksessa suojaviheralueen (EV) eteläisen kärjen. Tästä syystä tulee kärkeä siirtää pohjoisen suuntaan, lähemmäs rataa. Lisäksi muistutuksen jättäjä huomauttaa, että Karjapellontien hulevedet virtaavat tontin suuntaan, joten jatkossa tulee Karjapellontiellä tehtävien rakentamis ja muutostöiden yhteydessä huomioida, että hulevesien virtaama ei lisäänny kiinteistöllä 15:8. Vastaus: Tarkistetaan kaavan pohjakarttaa siten, että poistetaan virheellisesti merkitty kulku tontille ja lisätään nykyinen kulku. EV alueen rajaa siirretään ottaen huomioon nykyinen tonttiliittymä Karjapellontielle. Hulevesiasia on välitetty tiedoksi tekniselle toimelle. Hausjärven sivistyslautakunta, Hausjärven perusturvalautakunta, Liikenneviraston rautatieosasto ja Adven Oy eivät antaneet II luonnoksesta lausuntoa.