Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä

Samankaltaiset tiedostot
Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä

Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä

Elinsiirtopotilaiden infektiot ja rokotteet. Elinsiirtopotilaiden Infektiot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

PD-hoidon komplikaatiot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Immuunipuutospotilaan keuhkokuume

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa. V-J Anttila

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät

Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat. Niina Kerttula infektiolääkäri

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

HIV ja hepatiitit HIV

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

Pneumonia Maija Halme

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla

HSV- ja VZV-keratiitit

Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset. Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

MIKROBILÄÄKESUOSITUS

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

LOPPUTENTTI

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Moniresistentit bakteerit

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

MUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Moniresistentit mikrobit Teija Puhto infektiolääkäri

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Kuume tuntemattomasta syystä

Myyräkuume ja tularemia Elina Saarela

Transkriptio:

Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä V-J Anttila 29.8.2014 29.8.2014 1 Immuunipuutokset Tavallisimpia immunosuppressiotiloja neutropeniat < Lääkkeiden aiheuttamat solusalpaajat syöpäpotilailla muut lääkkeet < sädehoito < vaikeat infektiot < pahanlaatuiset veritaudit, aplastinen anemia, paroksysmaalinen yöhemoglobinuria < autoimmuunineutropenia, krooninen idiopaattinen neutropenia < synnynnäiset neutropeniat lymfopeniat (erityisesti CD4 auttaja T-solut) < HIV,AIDS < lääkkeet: kortikosteroidit, eräät solusalpaajat, antilymfosyyttiglobuliinit < muut immunosuppressiiviset lääkeaineet < synnynnäiset lymfosyyttien puutostilat Pernan puutos: poiston jälkitila, synnynnäinen, hankittu Gammaglobuliinien puutostilat: IgA puutos, IgG-alaluokkapuutos, CVI 29.8.2014 2

Infektioriskit pernan puuttuessa Riski kapselillisten mikrobien aiheuttamille vakaville infektioille on lisääntynyt Pneumokokki, meningokokki, hemofilus; Capnocytophaga canimorsus (koiranpurema/nuolaisu) Bakteremiat, keuhkokuumeet, meningiitit voivat olla fulminantteja Perna voi puuttua mm. Trauman, aiemmin Hodgkinin taudin levinneisyyden selvittelyihin kuuluneen splenektomian takia Kysy anamneesi tarkkaan; splenektomiasta voi olla kulunut vuosikymmeniä Jos harkitaan pernan poistoa: potilas rokotettava 29.8.2014 3 Pernanpoistopotilaan rokotukset THL:n suositus 2013 Pneumokokki Ensisijaisesti konjugaattirokote: < PCV13 eli Prevenar 13 (-2 vk, 5 v) < rokotussuojaa voidaan laajentaa 23 valenttisella polysakkaridilla (Pneumovax) 8 viikkoa edellisestä Meningokokki konjugoitu 4 valenttinen (ACWY): Nimenrix tai Menveo ei tarvita tehostetta Haemophilus influenzae, jollei ole aiemmin rokotettu kerta-annos Hiberix < ei tarvitse tehostaa 29.8.2014 4

Hypogammapotilas ja bakteeritulehdukset Toistuvien sinuiittien, korvatulehdusten ja keuhkokuumeiden takana voi olla hypogammaglobulinemia Vakavien bakteeri-infektioiden aiheuttajina tyypillisimmin pneumokokki, meningokokki, hemofilus, capnocytophaga canimorsus Estohoitona gammaglobuliinien korvaus, joskus pitäaikainen antibioottihoito Hypogamma voi liittyä sekundaarisina mm: myeloomaan, KLL, allogeenisen kantasolusiirron jälkeiseen käänteishyljintään Rokotuksilla ei yleensä saada suojaavien vastaaineiden muodostusta 29.8.2014 5 Kuumeinen Neutropeniapotilas Käytännön määrittelyt Kuume <>38ºC Neutropenia ( granulosytopenia) <<0.5x10 9 /l Syvä neutropenia <<0.1x10 9 L -Neut(A) 74 % 41-81/AIKUISET /l L -Lymf(A) 11 * % 20-45/AIKUISET L -Mono(A) 14 * % 1-11/17V- L -Eos(A) 0 * % 1-6/AIKUISET L -Baso(A) 0 % 0-1/AIKUISET B -Neut 2.26 E9/l 1.5-6.7/17V- B -Ly 0.34 * E9/l 1.3-3.6/17V- B -Monos 0.42 E9/l 0.2-0.8/17V- B -Eos 0.00 * E9/l 0.03-0.44/17V- B -Baso 0.01 E9/l 0-0.1/17V- 29.8.2014 B -Erblast 0.73 E9/l 6

Kuumeinen Neutropeniapotilas Neutropenian aiheuttajat tavallisin aiheuttaja solusalpaajahoidot muut lääkkeet (esim. sulfat, klotsapiini=leponex) sädehoito vaikeat infektiot pahanlaatuiset veritaudit aplastinen anemia, paroksysmaalinen yöhemoglobinuria autoimmuunineutropenia, krooninen idiopaattinen neutropenia, synnynnäiset neutropeniat 29.8.2014 7 Neutropeenisen potilaan kuume: perusasioita Bakteeri-infektio voi johtaa nopeasti kuolemaan, jos potilas ei saa tehokasta bakteerilääkettä Kaikki bakteremiat eivät ole yhtä vaarallisia Bakteerilajien ja kantojen herkkyys eri antibiooteille vaihtelee Noin 80 % kuume episodista jää vaille mikrobiologista varmennusta Kuumeen syitä voi olla muitakin muut infektiot (virukset, sienet, alkueläimet), perustauti, lääkkeet 29.8.2014 8

Neutropeniapotilaan bakteremiariskiin vaikuttavia tekijöitä Neutropenia keskeinen Limakalvovauriot myös tärkeä tekijä Ihorikot, haavat Kanyylit, tippatiet yms. yhteydet suoraan verisuoniin Perustaudin tila Toimenpiteet, hematoomat, verisuonitukokset Yleistilan lasku, kohonneet verensokerit, muut perussairaudet 29.8.2014 9 Akuuttia leukemiaa sairastavien aikuispotilaiden suhteellinen bakteremiariski/1000 vrk eri neutrofiilitasoilla (1992-1999 HYKS) 25 20 lkm/1000 vrk 15 10 5 0 0-0.11 0.11-0.25 0.26-0.50 0.51-1.0 >1.0 29.8.2014 10

Infektion oireet neutropeniapotilaalla Kuume: tärkein < kuume voi: kortikosteroidit, parasetamoli, (NSAID) Hypotermia Yleistilan yllättävä lasku Hypotonia/septinen shokki Paikallisoireet Muista: selluliittien, märkäerityksen ja paiseiden muodostus puutteellista 29.8.2014 11 Neutropeniapotilaan infektioiden paikallisoireet Paikallisinfektio on aina merkittävä Paikallisinfektio voi johtaa yleistyneeseen infektioon kanyyli-infektio anaalihaava Potilaan tulee kiinnittää huomiota paikallisoireisiin ripuli, kivut (erityisesti anaalialue), punoitus jne Päivittäin tulee tarkistaa infektioiden mielipaikat suu, nielu, iho, kanyylien sisäänmenopaikat, keuhkot, anaalialueen silmämääräinen tarkistus jne. Paikallisoire antaa usein vihjeen infektion aiheuttajasta 29.8.2014 12

Neutropeenisen potilaan kuume Hoidon perusperiaate Neutropeniapotilaan kuumeilu johtuu bakteeri-infektiosta, kunnes toisin osoitetaan Periaatteen toteutus empiirisen antibioottihoidon nopea aloitus 29.8.2014 13 Neutropeniapotilaan infektio Kuumeen noustessa nopea toiminta veriviljelyt, aloita laajakirjoinen antibioottihoito veriviljelyiden ottamisen jälkeen (ks erillinen dia) muut laboratoriokokeet < PVK-t,B-neut, CRP, P-K, P-Na, P-krea, P-Alat. P-afos, B-gluk infektiofokuksen etsintä, yleistilan seuranta Antibioottihoidon aloitus empiirinen aloitusvaiheessa ei tiedetä infektion aiheuttajaa Hoidon myöhästyminen voi johtaa nopeasti paikallisinfektion yleistymiseen septiseen shokkiin potilaan menehtymiseen 29.8.2014 14

Kiireellisten veriviljelyiden pyyntökäytäntö 20108 (HUSLAB tiedote 2010/60) Veriviljelytutkimukset saadaan tilata vähintään 1 (yhden) minuutin välein, toinen Veriviljelypullopari toisesta ja toinen toisesta kyynärtaipeesta. Tarvittaessa Hoitoyksikkö ilmoittaa muut näytteenottokohdat. Tutkimuspyynnön lisätietoihin Merkitään, mistä kohdasta kumpikin näyte pyydetään, jotta saadut viljelyvastaukset voidaan erottaa toisistaan. Näytteenottotekniikka ei muutu (ks. HUSLABin ohjekirjasta). 29.8.2014 15 Empiirinen antibioottihoito Mikrobilääkkeiden valintaan vaikuttavat tekijät potilaan oireet ja löydökset < aiemmat infektiot, neutropenian aste, limakalvovauriot, paikallisoireet yksikön bakteerien resistenssitilanne potilaan mahdollinen kolonisaatio/aiempi infektio resistentillä mikrobilla < esim. resistentti Pseudomonas aeruginosa potilaan lääkeaineallergiat Yksikössä tulee olla ohjeet empiriisen hoidon antibiooteista Antibiootit valitaan siten, että pyritään kattamaan ne yleisimmät aiheuttajat, joihin liittyy suuri mortaliteetti 29.8.2014 16

Empiirinen antibioottihoito: bakteerilääkkeen valinta Käytetään yleensä laajaspektrisiä antibiootteja esim. esim. III polven kefalosporiini+aminoglykosidi < esim. keftriaksoni (Rocephalin)+tobramysiini III kefalosporiini yksin: Pseudomonas teho < keftatsidiimi (Glazidim), kefepiimi (Maxipime), piperasilliini+tatsobaktaami (Tazocin) karbapeneemi: < meropeneemi (Meronem), imipeneemi (Tienam) Eri kombinaatioiden välillä ei oleellisia eroja tehoissa keftriaksonilla ei Pseudomonas-tehoa Vankomysiinin käyttöä empiirisenä antibioottina tulee välttää resistenssiongelmat 29.8.2014 17 Syöpäpotilaan kuumeinen neutropenia: oheissairauksien vaikutus sairaalakuolleisuuteen Lähde: Kuderer ym. Cancer 2006;106:2258-66 29.8.2014 18

Elinsiirtopotilaiden vakavat bakteeri-infektiot KTL:n SIRO aineiston mukaan veriviljelypositiivista bakteremioista n. 3 % esiintyy kiinteiden elinten siirtopotilailla 177 bakteremiaa/5705 (1998-2005 SIRO) Aiheuttajat KNS 27 % E.coli 13 % St.aureus 11 % Enterokokit 10 % Klebsiella 8 % Ps.aeruginosa 6 % Entrobacter lajit 4 % Candidat 4 % Todennäköisesti bakteremiat varhaisia eli varsin pian elinsiirron jälkeen 29.8.2014 19 Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Keuhkokuumeen aiheuttajat bakteerit: < bakteremioiden yhteydessä: Staphylococcus aureus, Pseudomonas, Klebsiella, mikä tahansa bakteeri < Pneumokokki: pernan poisto, Ig-puutos < Legionella: makrolidi, levofloksasiini, moksifloksasiini < Mykoplasma, Klamydia?: makrolidi, levofloksasiini, moksifloksasiini < Nokardia Mykobakteerit: M.tuberculosis, MAI (T-solupuutos) 29.8.2014 20

Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Sienet Aspergillus: elinsiirrot, harvoin leukemia, osa sairaalaperäisiä (remontit, ilmastoinnit) Kandida: usein disseminoituneissa muodoissa Mucor, Fusarium jne harvinaisuuksia kryptokokki harvinainen Suomessa(Tsolupuutos) Pneumocystis jirovecii: tavallisimpia aiheuttajia (T-solupuutos) 29.8.2014 21 Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Virukset Herpes 1 ja 2, Varicella:asykloviiri CMV (elinsiirrot): gansikloviiri, foskarnet Respiratoriset virukset: tsanamaviiri, oseltamiviiri(influenssa AB), ribavirin (parainfluenssa, RSV) Muut toksoplasma 29.8.2014 22

Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Immuunipuutoksen aste ja luonne vaikuttavat keuhkokuumeen riskin yleisyyteen aiheuttajakirjoon infektion vaikeuteen ennusteeseen? 29.8.2014 23 Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Keuhkokuumeen luokittelu aiheuttajan mukaan <pitäisi aina pyrkiä selvittämään taudinkuvan mukaan <diffuusit muutokset virukset, PCC <pesäkkeiset muutokset bakteerit, sienet infektion alkuperän mukaan <sairaala vs avohoito 29.8.2014 24

Pneumocystis jirovecii pneumonia Anamneesi: Suuri annos kortikosteroidia, ATG, OKT3, lymfaattinen maligniteetti, elinsiirto, ei profylaksiaa tai profylaksia loppunut noin 1 kk sitten Hiipivin oirein: hengenahdistus,kuiva yskä, lievä lämpöily jne. AIDS potilailla oireet pitempikestoisia kuin esimerkiksi elinsirto tai syöpäpotilailla Hapetushäiriö Dg: Kliininen kuva,thorax-rtg, CT, BAL Th: Sulfa+TMP, Pentakarinaatti +kortikosteroidi keskivaikeassa-vaikeassa Sulfa+TMP tai pentakarinaatti inhal ehkäisee n. 90 % 29.8.2014 25 Pneumocystis jirovecii pneumonia Kuolleisuus varmistetuissa infektioissa edelleenkin korkea 33-53 % Hoito sulfa-tmp 3-4 ampx4/vrk (norm. munuaisten toiminta) sulfa-allergisilla pentamidiini infuusio (4mg/kg/vrk hitaana infuusiona) tai klindamysiini 600mgx4 iv+primakiini 15mgx1 po jos keskivaikea tai vaikea hapetushäiriö yhdistä kortikosteroidi (esim. 40mgx2, annoksen puolitus 5 vrk:n välein) 29.8.2014 26

Immuunipuutospotilaan keuhkokuume Avainasiat aktiivinen ote diagnostiikassa <HRCT, BAL, biopsia tarkka diagnoosi auttaa hoidossa aikainen hoito tehoaa paremmin <PCP alkaa hiipien riskiryhmissä pitää muistaa profylaksi <PCP, CMV 29.8.2014 27 Herpes ryhmän virukset Herpes ryhmän virusinfektiot alfa-herpes: HSV1, HSV2, VSZ beta-herpes: CMV, HHV 6, HHV 7 gamma-herpes: EBV, HHV 8 Virukset jäävät yleensä piilevänä elimistöön aktivaatio esim. immunosuppression aikana Viruslääkkeillä ei viruksia saada yleensä häädettyä kokonaan elimistöstä immuunipuolustuksen kohentuminen saa virukset pysymään kurissa EBV ja HHV 8 assosioituvat maligniteetteihin Vesirokkoon ja HSV:hen liittyy joskus bakteerien aiheuttamia sekundaari-infektioita, sytomegalovirukseen muita virus-, bakteeri, sieni-infektioita Taudinkuvat poikkeavat immuunipuutteisilla potilailla 29.8.2014 28

Herpes virus infektioiden hoito HSV 1 ja 2 ensisijainen lääke asikloviiri; hoito riippuu oireista enkefaliitti, vastasyntyneen tai immuunipuutteisen potilaan yleistynyt HSV infektio vaatii laskimoon annettavan hoidon < asikloviiri 5-10mg/kg laskimoon 8 tunnin välein jatkohoito suun kautta, hoidon kesto 10 vrk (ad 14 vrk) < asikloviiri 200mgx5 po 10 vrk hinta n. 20 < valasikloviiri 500mgx2 po 10 vrk hinta n. 86 < famsikloviiri 250 mgx2 po 5-10 vrk hinta n. 80-160 29.8.2014 29 Vesirokkoviruksen aiheuttamat infektiot immunopuutteisilla potilailla Ennen vesirokkoa sairastamattomalla primaari-infektio voi olla vaarallinen < ihon sekundaari-infektiot Pneumonia, enkefaliitti, viskeraalinen muoto, joko reaktivaatio tai primaariinfektio Vyöruusu aiemmin vesirokon sairastaneella 29.8.2014 30

Vyöruusu immunopuutteisilla potilailla Oireet alkavat usein kutinalla tai kivulla affisoituneen ihosegmentin alueella muutamaa vrk myöhemmin tyypilliset rakkulamuutokset paikallisesti syvästi immuunipuutteisella rakkulat usein nekroottisia, syviä voi levitä nopeasti immuunipuutteisella potilaalla yleistynyt vesirokko: kuume, pneumonia, viskeraalinen leviäminen enkefaliitti 29.8.2014 31 Viskeraalinen Varicella infektio Varicella infektio, joka alkaa vatsakivuilla Potilaalla syvä immunosuppressio Elinsiirtopotilailla harvinainen, mutta esiintynyt Suomessakin Vatsakivut alkuvaiheessa Ihomuutokset yleensä vasta noin viikkoa myöhemmin ei välttämättä tyypillisiä rakkuloita voivat olla nekroottisia syviä 29.8.2014 32

Viskeraalinen Varicella infektio Potilaat joutuvat tutkimuskierteeseen CT, UÄ askites, pinkeä sappirakko,suurentunut maksa, diagnostinen laparotomia Laboratoriolöydökset ASAT, ALAT koholla bilirubiinit koholla lipaasit, amylaasit koholla Erotudiagnostiikka vaikeaa invasiivisia toimenpiteitä Antiviraalihoito viivästyy 29.8.2014 33 Immuunipuutteisen potilaan infektiot: muut hoitolinjat Potilaan suojaus suojaeristys käsihuuhteiden käyttö vältä turhia toimenpiteitä potilaan ja läheisten suojaaminen rokotuksin < esim.kausi-influenssarokotukset, vesirokkorokotukset Kuumeen hoito: parasetamoli Riittävä nesteytys Kasvutekijät G-CSF, GM-CSF, palifermin? Ennen solusalpaajahoitoja mietittävä potilaan kokonaishoitolinja Allergiselle potilaalle: suunnitellaan etukäteen empiiriset mikrobilääkkeet Pseudomonas-bakteerin kantajalle mahdollisimman tehokas empiirinen hoitokombinaatio (2 antibiootin kombinaatio) Hoitojen välillä pyrittävä antamaan potilaalle mikrobilääkkeistä vapaita jaksoja 29.8.2014 34

Immuunipuutteisten potilaiden vakavat infektiot Huomioitavia asioita alkuoireet voivat olla lieviä, mutta johtaa nopeastikin vakavaan infektioon lääkitys saattaa estää kuumereaktion < kortikosteroidit, NSAID, parasetamoli infektion oireet voivat olla epäsuoria: < hypotonia, vasoaktiivisten aineiden lisääntynyt tarve, pulssin nousu, hapetuksen huononeminen jne. CRP ei ole alkuvaiheessa aina koholla tuleeko infektio mikrobilääkkeen läpi tai potilas on saanut viime aikoina runsaasti mikrobilääkkeitä < resistentit infektioiden aiheuttajat, aiemmat kolonisaatiot, infektio aiheuttajat immunosuppressiivisten lääkkeiden ja mikrobilääkkeiden interaktiot tulee tuntea potilaalla voi olla useampiakin infektio-ongelmia samanaikaisesti vaikka kuumetta ei olisikaan, niin bakteeriviljelyitä on syytä ottaa, jos potilaan kokonaistilanne näyttää hankalalta 29.8.2014 35 Immuunipuutteisten potilaiden vakavat infektiot Viiveitä tulee antibiootin aloituksessa välttää potilaat on arvioitava ja empiirinen mikrobilääkitys aloitettava päivystyksessä nopeasti Alkuhoidon jälkeen mieti asianmukainen hoitopaikka riittävä diagnostiikka helposti saatavilla Epätyypillinen keuhkokuume nuorella henkilöllä muista takana voi olla diagnostisoimaton HIV infektio Immuunipuutteisen potilaan epäilty keskushermostoinfektio kuuluu yliopisto tai keskussairaalan hoitoon bakteerilääkkeen aloitus ei silti saa myöhästyä meningiitti, enkefaliitti, aivoabskessit aiheuttajien kirjo laaja < bakteerit, muista myös Listeria (=kefalosporiinit eivät tehoa) < mykobakteerit < sienet: Candida, Aspergillus, Mucor, Kryptokokki < virukset < alkueläimet esim. Toksoplasma gondii 29.8.2014 36