MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016"

Transkriptio

1 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI SATAKUNNANSAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 Sisällys I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II NEUTROPEENISEN POTILAAN SEPSIS, EMPIIRINEN HOITO III. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 7 IV. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO AIKUISILLA IHON JA PEHMYTKUDOSTEN INFEKTIOT HENGITYSTEIDEN JA SUUN INFEKTIOT SUOLISTOINFEKTIOT UROGENITAALI-INFEKTIOT, ENDOKARDIITTI TUKI-JA LIIKUNTAELINTEN JA THORAXKIRURGISET INFEKTIOT KESKUSHERMOSTOINFEKTIOT MAHASUOLIKANAVAN KIRURGISET INFEKTIOT MUUT INFEKTIOT V. ENDOKARDIITTIPROFYLAKSI VI. ANTIBIOOTTIEN OMINAISUUDET JA KÄYTTÖ SAIRAALASSA VIITTEET... 34

2 2 MIKROBILÄÄKESUOSITUS Mikrobilääkesuositukset ovat osa toimenpiteitä, joilla pyritään ohjaamaan mikrobilääkkeiden käyttöä siten, että se olisi vaikuttavaa, näyttöön perustuvaa ja kustannus-hyötynäkökohdat huomioivaa. Mikrobilääkkeiden oikealla käytöllä pyritään myös estämään bakteerien resistenssitilanteen heikkeneminen sairaanhoitopiirin alueella. VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö on laatinut VSSHP:n sairaaloille mikrobilääkesuosituksen. Vastaava suositus on jo aiemmin ollut käytössä Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Suosituksen laadinnassa on pyritty pohjautumaan näyttöön perustuvaan tietoon, jos sellaista on käytettävissä. Satakunnan sairaanhoitopiirin ohjeeseen on tehty joitakin täydennyksiä ja lisäyksiä. Antibioottia valittaessa on tärkeää huomioida paikallinen resistenssitilanne, jonka takia kansainväliset suositukset eivät suoraan sovellu käytettäviksi Suomessa, vaan johtavat tarpeettoman laajakirjoiseen antibioottien käyttöön. Suosituksessa on seuraavia rajoituksia: 1. Suositus ei koske lasten mikrobilääkehoitoa. 2. Immunosupressiivisten potilaiden suhteen suositellaan varhaista infektiolääkärin konsultaatiota. Satakunnan ohjeeseen on lisätty kohta II neutropeenisen potilaan empiirinen hoito. 3. Suositukset ovat ohjeellisia eivätkä pyri esittämään tyhjentäviä vaihtoehtoja. Annosmäärät on ilmoitettu aikuispotilaille, joiden maksan ja munuaisten toiminta ei ole häiriintynyt. Ohjeen mikrobilääkkeiden annostelusta munuaisen vajaatoimintapotilaalle löytyvät Terveysportista Renbase- ja maksanvajaatoiminnassa Heparbase- portaaleista. Huomioi, että useiden antibioottien osalta annoksen pienennys tehdään vasta latausannoksen jälkeen. 4. Ohjeet koskevat mikrobilääkityksen aloitusta, ei yleensä jatkohoidon modifiointia tai hoidon kestoa. Jatkohoito on tarkistettava herkkyysvastausten ja kliinisen tilan mukaan. Hoidon kesto riippuu komplikaatioiden luonteesta ja hoitovasteesta. 5. Käytännön syistä muuhun hoitoon kuin mikrobilääkkeisiin otetaan kantaa vain suppeasti. Opas on tarkoitettu yleiseksi ohjeeksi antibioottien käytöstä sairaalassa. Opas ei korvaa infektiolääkärin konsultaatiota vaikeissa tai harvinaisissa infektioissa. Määrävälein päivitettävä suositus löytyy Satakunnan sairaanhoitopiirin infektioyksikön ammattilaisohjeista, mutta se palvelee parhaiten paperisena taskupainoksena. Opasta voi tilata monistuskeskuksesta. Raija Uusitalo-Seppälä Ylilääkäri Infektioyksikkö, SataDiag Tuomas Nieminen Osaston ylilääkäri Infektioyksikkö, SataDiag

3 3 Huomioitavia asioita ennen antibiootin aloitusta 1) Allergiat: Kysy potilaalta antibioottiallergioista ja tarkista ja täydennä Effican riskitiedot. Konsultoi infektiolääkäriä herkästi tilanteissa, joissa potilaalla on ollut aiemmin antibiootin aiheuttama anafylaktinen reaktio. Anamnestinen tieto allergiasta on usein väärä. 2) Mieti mikä on infektiofokus 3) Ota potilaasta infektiofokuksesta riippuen kattavat mikrobiologiset näytteet ennen antibiootin aloitusta (esimerkiksi virtsaviljely, veriviljelyt, bakteeriviljely infektiofokuksesta) 4) Mieti infektiofokuksen todennäköinen mikrobietiologia ja suhteuta tieto paikalliseen resistenssitilanteeseen. 5) Mieti, onko harkitsemallasi antibiootilla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Käytä Sfinxin interaktiotietokantaa: 6) Suhteuta antibioottivalinta potilaan munuaisfunktioon ja maksatilanteeseen. Terveysportin Renbase ja Heparbase-tietokanta. Huomioi, että useiden antibioottien osalta annoksen pienennys tehdään vasta latausannoksen jälkeen. 7) Kysy potilaalta viimeaikaisesta matkailusta (matkailu ja ulkomainen sairaanhoito viimeisen puolen vuoden kuluessa). Matkailuun liittyvissä infektioissa konsultoi herkästi infektiolääkäriä jo varhaisvaiheessa. Muista malarian mahdollisuus. 8) Huomioi mahdollinen aikaisempi resistentin bakteerin kantajuus (esimerkiksi MRSA tai ESBL). Infektioyksikkö pitää huolta potilaiden ajankohtaisista riskitietomerkinnöistä (kantajuus tai altistuminen). Jos et saa selvää riskitiedoista, kysy. 9) Potilaan ylipaino on huomioitava erityisesti vaikeiden infektioiden hoidossa, jolloin esim. beetalaktaamiantibioottien annoksia voidaan joutua nostamaan. Lihavien potilaiden antibioottiannostelusta ei ole julkaistu suosituksia, mutta on viitteitä siitä, että he saavat usein riittämättömiä annoksia, kun käytetään standardiannoksia. Konsultoi tarvittaessa antibioottiannostelusta infektiolääkäriä. 10) On tavallista, että CRP nousee seuraavana hoitopäivänä, vaikka lääkitys olisi tehokas. Kuume ja leukosytoosi laskevat usein nopeammin kuin CRP. Hoitotehoa voidaan CRP:n perustella arvioida vasta noin kolmantena - neljäntenä hoitopäivänä. Antibiootteja ei pidä vaihtaa laajakirjoisempiin liian nopeasti, elleivät potilaan kliininen tila tai mikrobiologisten tulosten vastaukset sitä vaadi. 11) Kirjaa aina sairaskertomukseen, miksi aloitat antibiootin (tee työdiagnoosi) ja jos diagnoosi muuttuu tai tarkentuu, kirjaa se sairaskertomukseen

4 4 I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO (EI NEUTROPEENINEN POTILAS) 1, 2 Modifioi hoitoa veriviljelytuloksen mukaan heti kun vastaus saatu. Ks. myös Sepsiksen Käypä Hoito suositus 3 On oleellista tunnistaa vakava, tehohoitoa vaativa infektio, johon viittaavat: o tiheä hengitystaajuus (> 20/min) o hypotonia (systolinen verenpaine < 90 mmhg) o takykardia (p > 120/min) o hapettumisongelma (happisaturaatio huoneilmalla < 90 % sairaalahoitoon, lisähapellakin < 90 % tehostetun hoidon tarve) o hypotermia (< 36 C) o tajunnantason lasku tai sekavuus o alentunut Glascow coma scale -arvo (GCS < 13) o niukkeneva diureesi (< 200 ml viimeisen 4 tunnin aikana) o leukopenia (B-leuk < 3.0 x 109/l) o trombosytopenia (B-tromb < x 109/l) o astrupissa todettu selvästi negatiivinen BE (< -2) o laktatemia (> 2 mmol/l) Näissä tiloissa on tärkeää toimia ripeästi ja käynnistää tehokas nestehoito ja tukitoimet ja konsultoida tarvittaessa tehon lääkäriä. Vakavien infektioiden antimikrobihoito aloitetaan välittömästi mikrobiologisten näytteiden oton jälkeen Jos oireet ovat kehittyneet hitaasti, on harvoin kiire ja on tärkeämpää tehdä kunnolliset tutkimukset ennen antibioottihoitoon ryntäämistä. 1. Avohoitolähtöinen sepsis, ei immunosupressiota, eikä tietoa resistentin mikrobin kantajuudesta: Kefuroksiimi 1,5 g X3 4 iv. (JOS BMI yli 30:1,5 g X4 iv) Moniresistentin bakteerin kantajilla konsultoi herkästi infektiolääkäriä, päivystystilanteessa: a. Jos potilas ESBL-kantaja: Aiemman herkkyysmäärityksen mukaan joko Ertapeneemi 1 g X1 tai Meronem 1g X3 iv. b. Jos potilas on MRSA-kantaja ja infektio sopii Staf. aureuksen aiheuttamaksi liitä kefuroksiimiin vankomysiini 1 g x 2 iv, mikäli ei munuaisen vajaatoimintaa 2. Virtsatielähtöinen sepsis: kefuroksiimi 1.5 g x 3 iv. (ESBL-kantaja, katso edellä) 3. Vakavia perussairauksia tai ollut hiljattain sairaala/tehohoidossa: Piperasilliinitatsobaktaami 4g x 3 iv.. 4. Intra-abdominaalinen sepsis: Kefuroksiimi 1,5 g X3-4 iv. + Metronidatsoli 500 mg X3 iv (avohoitoalkuinen) TAI piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 iv. TAI mero- tai imipeneemi 1-2 g x 3 iv. (Katso tarkemmin mahasuolikanavan infektiot) 5. Selluliitti, nekrotisoiva faskiitti, toksinen shokkisyndrooma: imi- tai meropeneemi 1-2 g x 3 iv. + klindamysiini mg x 3 iv. 6. Meningiitti: 4 1. Kortisoni: 15 minuuttia ennen antibiootin alkua annetaan deksametasoni 10 mg iv. Sen jälkeen 10 mg 4 iv. (0.15 mg/kg 4), 4 vuorokauden ajan.

5 5 2. Antibioottihoito: a) Keftriaksoni 2 g x 2 iv. (+ vankomysiini 1 g x 2 iv., jos epäily resistentistä pneumokokista (hiljattain matkaillut) tai neurokirurgiesti leikattu) b) Jos riskitekijöitä Listerian suhteen (ikä > 50, alkoholismi, immunosuppressio), alkuhoitona keftriaksoni 2 g 2 iv. ja vankomysiini 1 g 2 iv. ja ampisilliini 2 g 6 iv. c) Antibiootti aiheuttajan mukaan: ei tietoa aiheuttajasta: keftriaksoni 2 g x 1-2 iv. + vankomysiini 1 g x 2 iv. meningiitti vanhuksilla, immuunipuutteisilla: ks. Listeria. gramnegatiivinen kokkibakteeri = yleensä meningokokki: keftriaksoni 2 g x 2 iv. grampositiivinen kokkibakteeri = yleensä pneumokokki: keftriaksoni 2 g x 2 iv. (+ vankomysiini 1g x 2 iv., jos matkailutausta) grampositiivinen sauvabakteeri = yleensä Listeria: ampisilliini 2 g x 6 iv. + gentamysiini 1.5 mg / kg x 3 iv. gramnegatiivinen sauva = yleensä E.coli: keftriaksoni 2 g x 2 iv. Huom.! Antibioottiprofylaksi ks. kohta aivokalvontulehdus. II NEUTROPEENISEN POTILAAN KUUME, EMPIIRINEN HOITO Konsultoi infektiolääkäriä ja/tai hematologia. BAKTEERILÄÄKKET: 1. Neutropeniapotilaan kuume, ei tietoa resistentin mikrobin kantajuudesta: Keftriaksoni 2 g x 1 iv (yli 100 kg painaville kefriaksoni 2 g x 2) JA yksi seuraavista tobramysiini 4 mg/kg X 1 tai amikasiini 500 mg x 2 tai siprofloksasiini 400 mg x 2 iv TAI Piperasilliini-tatsobaktaami 4g x 3 iv. (+- siprofloksasiini 400 mg x 2 iv.) (Pip-tatso erityisesti, jos on suolioireita) Jos suolioireinen ja penisilliiniallergia: meropeneemi 1 g x 3 iv. (> 100 kg painaville 1,5 g x 3 iv.) Keuhkoinfektioepäilyssä voidaan liittää moksifloksasiini 400 mg x 1 po. 2. Neutropenia ja kliininen epäily vaikeasta sepsiksestä: Meropeneemi 1 g x 3 iv. (pitkä >3 tunnin infuusio suositeltava) (> 100 kg painaville 1,5g x 3 iv.) ja amikasiini (Biklin) 500 mg x 2 iv. Keuhkoinfektioepäilyssä voidaan lisäksi yhdistää moksifloksasiini 400 mg x 1 per os TAI Keftatsidiimi 2 g x 3 iv (pitkä > 3 tunnin infuusio suositeltava) + amikasiini (Biklin) 500 mg x 2 iv. Vankomysiini (ja linetsolidi tai daptomysiini) aloitetaan yleensä vain suunnattuun hoitoon tai MRSA-kantajille. Konsultoi infektiolääkäriä.

6 6 MRSA:n tai ESBL:n kantajan sepsisepäilyssä on MRSA:n tai ESBL:n mahdollisuus taudinaiheuttajana otettava huomioon primaarivalinnassa. a. Jos potilas ESBL-kantaja: Meropeneemi 1g X3 iv. b. Jos potilas on MRSA-kantaja ja infektio sopii Staf. aureuksen aiheuttamaksi liitä muuhun hoitoon vankomysiini 1 g x 2 iv, mikäli ei munuaisen vajaatoimintaa SIENILÄÄKKEET JA NEUTROPEENINEN KUUME Mikäli potilaalla on aiemmin todettu syvä sieni- infektio, aloitetaan empiirinen sienilääke aina yhtä aikaa bakteeriantibioottien kanssa. Muussa tapauksessa se aloitetaan, mikäli 4-5 vuorokauden kuluessa bakteeriantibiooteille ei ole tullut vastetta tai herää muista syistä epäily sieni-infektiosta. Tarkista lääkkeiden interaktiot! Konsultoi infektiolääkäriä ja/tai hematologia. Empiirinen sienilääkitys neutropeenisessä kuumeessa voi olla: kaspofungiini (Cancidas 1 vrk:n annos 70 mg x 1 iv., jatkoon 50 x1 mg iv. < 80 kg:lle ja 70 mg x1 iv. > 80 kg.lle) tai anidulafungiini (Ecalta 1 vrk:n annos 200 mg iv. jatkoon 100 x1 mg iv.) tai tai mikafungiini (Mycamine 100 x1 mg x1 iv.) Jos on syytä epäillä aspergillusinfektiota, suositellaan valittavaksi: Vorikonatsoli (Vifend ) 1 vrk:n annos 6 mg/kg x2 iv. tai 400 mg x 2 po., jatkoon 4 mg/kg x2 iv. tai 200 mg x 2 po.). Huomioi interaktiot! tai lipidipohjainen (Ambisome 3-5 mg/kg/vrk iv.) Vain infektiolääkärin konsultaation perusteella VIRUSLÄÄKKEET JA NEUTROPEENINEN KUUME Suun ja nielun herpesinfektioissa: o Valasikloviiri 500 mg- 1 g x 2 po. TAI asikloviiri 200 mg x 5 po. o Vaikeassa tilanteessa tai jos imeytyminen heikentynyttä --> asikloviiri (5 ) 10 mg/kg/iv. joka 8. tunti. Herpes zoster: o Asikloviiri 800 mg x 5 po. tai 10 mg/kg iv. joka 8. tunti o Valasikloviiri 1 g x 3 po.

7 7 Influenssaepidemian aikana herkästi influenssalääkkeen liittäminen kliinisen epäilyn perusteella (influenssa NhO ja tarvittaessa Respiratoristen virusten NhO näyte). Influenssalääkkeiden teho on sitä parempi, mitä nopeammin hoito aloitetaan. o Oseltamiviiri (Tamiflu ) 75 mg 1 x 2 po. Tehohoitopotilaille 150 mg X 2 po. o Tsanamiviiri (Relenza ) -inhalaatiot 2 x 2. Ei sovellu astmaatikoille (bronkospasmin vaara). Herkästi infektiolääkärin konsultaatio jos osastoepidemiaepäily tai sen uhka III. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA (korjaa antibioottivalinta herkkyysmääritysten valmistuttua!) A, B ja C-streptokokki G-penisilliini 2-4 milj.iu x 6 iv. tai kefuroksiimi 1.5 g x 4 iv. Vaikeissa A-streptokokkitapauksissa (toksinen shokkisyndrooma, nekrotisoiva faskiitti) mukaan myös klindamysiini mg x 4 iv. ja harkitse myös iv-immunoglobuliinia: kokonaisannos 2 mg/kg siten, että ensimmäisenä päivänä annos on 1 mg/kg ja toisena sekä kolmantena päivänä 0.5 mg/kg. Candida Konsultoi infektiolääkäriä. Candida albicans: flukonatsoli alkuannos mg x 1 iv., sitten 400 mg x 1 iv. Jos laji ei ole tiedossa tai on muu kuin C. albicans tai C. parapsilosis, käytetään ekinokandiinia iv. Candida glabrata -sepsiksessä aina ekinokandiini ( kaspofungiini 70 g i.v alkuannos, jatko 50 g X1 iv jos paino alle 80 kg, 70 g X1, jos paino yli 80 kg TAI anidulafungiini alkuannos 200 mg, jatko 100 mg X1 iv TAI mikafungiini 100 mg X1 iv) Infektiofokuksen ja sentraalisten kanyylien saneeraus on tärkeää. Persistoivan kandidemian toteamiseksi on tärkeää ottaa veriviljelyjä hoidon aikana päivittäin, kunnes ne osoittautuvat negatiivisiksi. UKG ja silmäpohjantutkimus ovat suositeltavia. CPE (karbapenemaasia tuottava enterobakteeri) Ks. herkkyysmääritystulos. Lisäresistenssin estämiseksi on hoidettava aina kahdella herkkyysmäärityksen mukaisesti tehoavalla antibiootilla yhtä aikaa. Infektiolääkärin konsultaatio on aina tarpeen. Hoidettava aina kosketusvarotoimin. Sairaalahygieenisesti erittäin merkittävä löydös. Escherichia coli (herkkä kanta) kefuroksiimi 1.5 mg x 3-4 iv. (Jos BMI yli 30 1,5 g X4 iv.) Toista lääkettä tarvitaan hyvin harvoin, ei turhaa kombinaatiolääkitystä! Enterokokit Ensisijaisesti ampisilliini 2 g x 4 iv. Jos kanta on ampisilliiniresistentti, vankomysiini 1g x 2 iv (15 mg (/kg X 2 iv.=, jatko pitoisuusmäärityksien mukaan. Vrt vankomysiini-ohje.

8 8 ESBL-kanta (E.coli, Klebsiella tai muu enterobakteeri, jolla on ESBL-ominaisuus) Mero- tai imipeneemi 1g x 3 iv. TAI ertapeneemi 1g x 1 iv. Hoidetaan kosketusvarotoimin. Listeria 5 ampisilliini 2 g x 6 iv. + hoidon alussa gentamysiini 1.5 mg/kg x 3 iv. Muista tartuntatauti-ilmoitus ja konsultoi infektiolääkäriä jatkohoidosta. Meningokokki Hoidetaan ensimmäisen vuorokauden ajan kosketusvarotoimin ja pisaraeristyksessä. Keftriaksoni 2g x 2 iv. (sepsis ja meningiitti, huom annostelu) Nielukantajuuden lopettamiseksi kerta-annos siprofloksasiinia 750 mg po. Huom! Antibioottiprofylaksi meningokokkimeningiitin ja sepsiksen lähikontakteille: Aikuisille ja > 12-v lapsille siprofloksasiini 750 mg kerta-annos po. Raskaana oleville keftraksoni 250 mg kerta-annos im. < 12-v lapsille, < 20 kg: siprofloksasiini 250 mg kertaannos < 12-v lapsille, > 20 kg : siprofloksasiini 500 mg kerta-annos. Ks. THL:n suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä: Muista tartuntatuti-ilmoitus. Konsultoi infektiolääkäriä, infektioyksikkö voi virka-aikana auttaa lähikontaktien jäljityksessä. MRSA Vankomysiini 1g x 2 iv. + rifampisiini 600 mg x 1 iv./po. Jos vankomysiini ei esim. nefrotoksisuuden tai allergian vuoksi käy, linetsolidi, daptomysiini tai keftaroliini yhdessä rifampisiinin kanssa. Antibioottihoito tarkistetaan heti kun herkkyysmääritys on valmistunut. Hoidetaan kahdella herkkyysmäärityksen mukaisesti tehoavalla antibiootilla yhtä aikaa. Hoidetaan kosketusvarotoimin. Konsultoi infektiolääkäriä jatkohoidosta ja mahdollisesta kontaktien jäljityksestä. Pneumokokki G-penisilliini 4 milj. IU x 6 iv. Jos pneumokokin penisilliiniherkkyys on alentunut, keftriaksoni 2 g x 1 iv. tai vankomysiini 1 g x 2 iv. Pseudomonas Resistenssin estämiseksi hoidetaan kahdella herkkyysmäärityksen mukaisesti tehoavalla antibiootilla yhtä aikaa. Yleensä beetalaktaamiantibiootti + aminoglykosidi. Beetalaktaamiantibioottina piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 iv. tai imi- tai meropeneemi 1g x 3 iv. tai keftatsidiimi 2 g x 3 iv. Aminoglykosidina tobramysiini 3 7 mg/kg x 1 iv., tai amikasiini 15 mg/kg x 1 Konsultoi infektiolääkäriä jatkohoidosta. Karbapeneemeille resistentti pseudomonas hoidetaan kosketusvarotoimin. Staphylococcus aureus Kloksasilliini 2 g x 6 iv. (oksasilliinille herkkä stafylokokki). Jos syviä infektiofokuksia tai epäily niistä, liitetään mukaan rifampisiini 600 mg x 1 po. (jos Marevan-hoito tai muita merkittäviä interaktioita, rifampisiinin tilalle klindamysiini tai levofloksasiini po. herkkyysmäärityksen mukaisesti) Etsi aina primaarifokusta ja mahdollisia syviä fokuksia. Endokardiitti on yleinen. Huomioi riittävän pitkä hoito ja konsultoi infektiolääkäriä jatkohoidosta.

9 Staphylococcus epidermidis tai muu koagulaasinegatiivinen staphylokokki Vankomysiini 1g x 2 iv. + rifampisiini 600mg x 1 po. tai daptomysiini 6 mg /kg x 1 iv.+ rifampisiini 600 mg x 1 iv./po tai keftaroliini 600 mg x 2 iv. + rifampisiini 600 mg x 1 iv./po. Mikäli kyseessä on oksasilliinille herkkä kanta, hoito kuten S. aureus- kohdassa. 9

10 10 IV. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO AIKUISILLA 1. IHON JA PEHMYTKUDOSTEN INFEKTIOT DIABEETIKON JALKA Ks. JALKAINFEKTIO VALTIMOVERENKIERRON VAJAUKSESSA (ASO, diabetes) ERYSIPELAS, RUUSU G-penisilliini 2 milj. IU x 4-6 iv. tai prokaiinipenisilliini 1.2 milj 1.5 milj. IU x 1 im. Penisilliiniallergisille tai jos on syytä epäillä stafylokokki-infektiota klindamysiini mg x 3 iv./ po. tai kefuroksiimi 1.5 g x 3 iv. Mikäli ruusu toistuu tiheästi, on harkittava pitkäkestoista ehkäisevää mikrobilääkitystä: V- penisilliini 1 2 milj. IU/vrk po. tai klindamysiini mg x 1 po. tai penisilliinibentsatiini (erityislupavalmiste) milj. IU, kolmen - neljän viikon välein im. IMPETIGO Aiheuttaja: yleensä Staphylococcus aureus, joskus -hemolyyttinen streptokokki. Hoito: Paikallishoito. Systeeminen antibioottihoito laaja-alaisissa tai hiusten ja parran alueen impetigossa: kefaleksiini tai klindamysiini. PARONYKIUM Klindamysiini tai kefaleksiini po. POSTOPERATIIVINEN HAAVAINFEKTIO (ei koske tekonivelinfektioita) Huom: Kirurginen revisio ja dreneeraus ensisijaista. Avauksen yhteydessä otetaan bakteeriviljelynäyte (Pu-BaktVi1, 3491) ja veriviljelyt ennen antibiootin aloittamista. Huom! Jos potilaalla on vierasesine (esim. lonkaproteesi) haavan alla, ota aina huomioon tekonivelinfektion mahdollisuus. Tällöin tekonivelen alueelta on saatava leikkaussaliolosuhteissa punktionäytteenä bakteeriviljely ennen antibioottien aloittamista. Hoito: - aiheuttaja tuntematon tai Staphylococcus aureus: kloksasilliini 2 g x 4 iv. tai kefaleksiini 500 mg x 3-4 po. - koagulaasinegatiiviset stafylokokit esim. Staphylococcus epidermidis: herkkyysmäärityksen mukaan 2 lääkkeen kombinaatio seuraavista: kefaleksiini, klindamysiini, rifampisiini, fusidiini tai linetsolidi po., tai vankomysiini iv. - -hemolyyttinen streptokokki: penisilliini tai kefuroksiimi. - Propionibakteeri: klindamysiini mg x 3 4 po. tai iv. PUREMAHAAVA 6 Varhainen antibioottihoito: Varhainen antibioottihoito 3 5 päivän ajaksi (profylaksi) jos alle 8 tunnin ikäinen haava suuren riskin puremissa: a) kun purema on kohtalaisen vaikea tai vaikea b) kun vaurio saattaa yltää luuhun tai niveleen c) käsien puremissa d) immuunipuutteisilla (alkoholin suurkulutus, pernan puutos, perussairaus ja systeemilääkitykset) e) raajojen veren- tai imunestekierron häiriöissä (diabetes, ASO) f) pureman ollessa lähellä tekoniveltä

11 11 g) pureman ollessa lähellä genitaaleja h) kissan, koiran tai ihmisen puremissa. Profylaksina amoksisilliini-klavulaanihappo 500 mg 3 tai doksisykliinin 150 mg 1 tai 100 mg 2/vrk ja metronidatsolin (500 mg 3/vrk) yhdistelmä. Penisilliiniallergikoilla, lapsilla ja raskaana olevilla voidaan avohoidossa joutua käyttämään atsitromysiiniä tai klaritromysiiniä, useille antibiooteille allergisilla moksifloksasiinia tai levofloksasiinin ja metronidatsolin yhdistelmää. Puremahaavainfektion hoito: a) Lievä: amoksisilliini-klavulaanihappo. 500 mg x 3 po. b) Septinen: kefuroksiimi 750mg g x 3 iv.+ metronidatsoli 500 mg x 3 iv. tai piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 iv. c) Ihmisen puremissa moksifloksasiini 400 mg x 1 po. tai imipeneemi 1 g x 3 iv. Muista tetanustehoste ja arvioi tetanusimmunoglobuliinin tarve. Jos villi tai poikkeavasti käyttäytyvä eläin, huomioi rabies, ks. Muut infektiot, Rabies. Ks. VSSHP:n ohje Ohje eläimen puremien hoidosta ja rabieksen ennaltaehkäisystä. Katso myös sairaanhoitopiirin ohje RABIES JA ELÄIMEN PUREMA SELLULIITTI 7, 8 Akuutti, kuumeinen infektio joka ulottuu syvemmälle kudoksiin kuin erysipelas. Aiheuttajana huomioitava anaerobit, beetahemolyyttinen streptokokki, S. aureus tai sekainfektio. Lievässä infektiossa kefuroksiimi 1.5 g x 3-4 iv. Septinen: kefuroksiimi 1.5 g x 3 4 iv. + klindamysiini 600 mg x 3 4 iv. Kaasukuolio Diffuusisti leviävä, yli 90 %:ssa tapauksista anaerobisen Clostridium perfringens bakteerin aiheuttama vakava pehmytkudosinfektio, jossa on kaasun muodostusta kudoksiin (ihon krepitointi). Aiheuttajina on usein myös muita anaerobeja ja/tai aerobeja. Kudoksen gramvärjäyksessä runsaasti grampositiivisia sauvabakteereita (Clostridium) joko yksin tai muiden bakteerien kanssa. Nekrotisoiva faskiitti Syvissä faskioissa leviävä selluliitti infektio, joka leviää nopeasti ja aiheuttaa kudosnekroosia. Fournierin gangreena tarkoittaa kivespussien ja/tai välilihan alueelta alkanutta nekrotisoivaa faskiittia. Nekrotisoivan faskiitin tavallisia aiheuttajia ovat A-ryhmän streptokokit. Kyseessä voi olla myös Staphylococcus aureus tai sekainfektio. Hoito Nopea kirurginen, tarpeeksi laaja revisio. Revision yhteydessä otetaan näyte bakteerivärjäykseen (BaktVf, 1159), joka tutkitaan päivystyksellisesti (ilmoita laboratorioon epäilystä), sekä bakteeriviljelyyn (Pu-BaktVi1, 3491), muista myös veriviljelyt. Potilaat, joilla on yleisiä toksisia oireita tai joilla infektion eteneminen jatkuu, pitää ensimmäisen revision ja mikrobilääkehoidon aloituksen jälkeen lähettää ylipainehappihoitoon. Empiirinen antibioottihoito Aloitushoitona karbapeneemi (meropeneemi 2 g x 3 tai imipeneemi 1 g x 3 4 iv.) + klindamysiini 600 mg x 4 iv. Vaikeissa A-streptokokkitapauksissa (toksinen shokkisyndrooma, nekrotisoiva faskiitti) G-penisilliini 4 milj.iu x 6 iv. + klindamysiini 600 mg x 4 iv. ja harkitse myös iv-immunoglobuliinihoitoa: kokonaisannos 2 g/kg siten, että ensimmäisenä päivänä annos on 1 g/kg iv. ja toisena sekä kolmantena päivänä 0.5 g/kg iv.

12 12 VYÖRUUSU Asikloviiri 800 mg 5 7 po. tai valasikloviiri 1 g 3 7 po. Hoidetaan pisaraeristyksessä kosketusvarotoimin AIKUISEN VESIROKKO (myös profylaksi) A) AIKUISEN VESIROKON HOITO - voi olla erittäin raju tauti (disseminoitunut keuhkoihin, suoleen, sisäelimiin) - on erittäin tarttuva, hoidetaan ilmaeristyksessä kosketusvarotoimin - parhaat tulokset välittömällä hoidolla, joten HOIDA AINA! Hoidosta huolimatta immuniteetti syntyy. Asykloviiri 10 mg/kg x 3 iv. (immuunipuutteiset tai raju tauti) TAI Valasikloviiri 1 g x 3 seitsemän vrk ajan Raskaus on lääkitykselle vain relatiivinen vasta-aihe (sikiövaurioita ei ole kuvattu), vesirokko on paljon suurempi vaara. Käytä raskaana oleville asykloviiria (800 mg x 5 po.) tai 10 mg/kg x 3 iv. B) VESIROKON PROFYLAKSI POTILAAN AIKUISILLA LÄHIKONTAKTEILLA tai immunosuprimoiduilla lapsilla, jotka eivät ole vesirokkoa sairastaneet Tarkista vesirokkoanamneesi mielellään äidiltä. Vaihtoehdot aktiivisuusjärjestyksessä. (Konsultoi infektiolääkäriä, lasten suhteen pediatria): a) seuraa ja aloita hoito heti ensi oireissa (resepti mukaan, sopii immuniteetiltaan terveille) b) aloita vesirokon ehkäisevä hoito päivänä indeksipotilaan ensioireista - jos kliinistä tautia ei kehity, myöhemmin vesirokkovasta-ainetutkimus ja tarvittaessa rokote, jos immuniteettia ei syntynyt c) vesirokkorokote voi estää taudin, jos se annetaan 4 vrk sisällä indeksipotilaan oireista d) Jos altistunut on suuren riskin potilas ja/tai rokotukselle on vasta-aihe (esim. immuunipuutos tai raskaus) voidaan antaa varicella-zosterimmunoglobuliinia 96 tunnin sisällä altistuksesta e) Huom.! Immunosuprimoidut lapset pitää suojata konsultoi aina! 2. HENGITYSTEIDEN JA SUUN INFEKTIOT DIFTERIA (kurkkumätä) 9 Aiheuttajat: Corynebacterium diphteriae. Difteriaepäilyssä ota yhteyttä infektiolääkäriin. Difteria on yleisvaarallinen tartuntatauti, joista on tehtävä lääkärin tartuntatauti-ilmoitus A. Epäily: Difteriaa on epäiltävä henkilöllä, joka on palannut hyperendeemiseltä alueelta (esim. Venäjä) vähemmän kuin 7 vrk aikaisemmin ja on sairastunut vaikeaan tonsilliittiin /pharyngiittiin sekä niillä pahaan tonsilliittiin sairastuneilla, joilla on selvä sylkikontakti henkilöön, joka on edeltäneen 3 viikon kuluessa palannut maasta, jossa difteria hyperendeeminen: Hoidetaan sairaalassa pisaraeristyksessä omassa huoneessa.

13 13 Diagnostiikka, hoito ja ilmoittaminen Ks. THL:n ohje Toimenpideohje torjuntatoimista kurkkumätätapausten yhteydessä EPIGLOTTIITTI Aih: Haemophilus influenzae. Hoidettava sairaalassa intubaatiovalmiudessa. Kosketuseristys 24 h antibioottihoidon alusta lukien. Hoito: kefuroksiimi 1.5 g x 3 iv. Tarvittaessa iv-kortisoni. HAMMASINFEKTIOT, SUUN BAKTEERI-INFEKTIOT 10 - V-penisilliini 1 milj. IU x metronidatsoli 400 mg x 3.po.. - Toissijaisesti kefaleksiini 500 mg x 3 + metronidatsoli 400 mg x 3 po. tai klindamysiini 300 mg x 4 po. - Immuunipuutteisilla tai muuten kohonneen riskin potilailla amoksisilliini 500 mg x 3 + metronidatsoli 400 mg x 3 po. tai amoksisilliini-klavulaanihappo 500 mg x 3. Vaihtoehtona myös klindamysiini 300 mg x 4 po. - Invasiivisissa tai septisissä infektioissa G-penisilliini iv. tai imi- tai meropeneemi 1 g x 3 iv. KEUHKOABSESSI, EMPYEEMA Puntkiotyhjennys tai dreneeraus tärkeää hoitovasteen nopeuttamiseksi. Märkänäytteestä bakteeri-, sieni- ja tuberkuloosinäytteet. Kefuroksiimi 1.5 g x 3 iv. + klindamysiini 600 mg x 3 iv. Hoidon tarkennus bakteeriviljelytulosten perusteella. Thorax-kirurgin konsultaatio herkästi tarvittaessa. PNEUMONIA 11 Keuhkokuumeen mikrobilääkehoidossa tulee aina huomioida paikallinen resistenssitilanne. Avohoidon pneumoniassa mykoplasmaa ja keuhkoklamydiaa ei välttämättä tarvitse alkuvaiheessa huomioida lääkkeen valinnassa, sillä tutkimusnäyttö niihin tehoavan lääkityksen tarpeellisuudesta on ristiriitaista. Ellei potilaan tila parane 2 4 päivän kuluessa, suositellaan niiden kattamista mikrobilääkityksellä, jolloin hoitoon liitetään makrolidi tai doksisykliini. A. Avohoidossa alkanut keuhkokuume a) Lievä taudinkuva: amoksisilliini 1g x 3 tai 750 mg x 3-4 po. b) Epäily keuhkoklamydiasta tai mykoplasmasta: doksisykliini 100 mg x 2 po. c) Jos potilas on saanut muuta antibioottihoitoa kolmen edellisen kuukauden aikana tai on tehnyt ulkomaanmatkan tai hänellä on vaikea perussairaus (legionellaepäily), moksifloksasiini 400 mg x 1 tai levofloksasiini 750 mg x 1 po. d) Vakavampi taudinkuva, huonontunut yleistila tai tarvitsee lisähappea/ respiraattorihoitoa: kefuroksiimi 1.5 g x 3-4 iv. tai perusterveille, joilla lobaaripneumonia G-penisilliini 2 milj IU x 6 iv. tai moksifloksasiini 400 mg x 1 iv./po. tai levofloksasiini 500 mg x 2 tai 750 mg x 1 iv./po. B. Sairaalaperäinen keuhkokuume 12 a) Lievä taudinkuva: keftraksoni 2 g x 1 iv., tai keftatsidiimi 2g x 3 iv. + siprofloksasiini mg x 2 iv. b) Yleistila huonontunut tai tarvitsee lisähappea tai respiraattorihoitoa: piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 iv. tai imi-/meropeneemi 1g x 3 iv. c) Pseudomonas-epäily: keftatsidiimi 2 g x 3 + (genta-/tobramysiini 5-7 mg/kg x 1 iv. tai siprofloksasiini mg x 2 iv). tai imi-/meropeneemi 1g x 3 iv. d) Aspiraatio: kefuroksiimi 1.5 g x 3 + metronidatsoli 500 mg x 3 iv. tai piperasilliinitatsobaktaami tai klindamysiini yhdessä siprofloksasiinin kanssa tai imi- /meropeneemi.

14 14 e) Candida albicans -pneumonia: flukonatsoli alkuannos 400mg iv., sitten mg x 1iv. f) MRSA-pneumonia: kefuroksiimi 1,5 g x 3 iv. + vankomysiini 1g x 2 iv. tai linetsolidi 600 mg x 2 iv. tai keftaroliini iv. C. Immuunipuutteisen pneumonia Infektiolääkärin konsultaatio. Bronkoskopia ja infektio-bal-tutkimus. 3. SUOLISTOINFEKTIOT CLOSTRIDIUM DIFFICILE 13 Potilas hoidetaan kosketusvarotoimin omassa huoneessaan. Huom! Käsien saippua-vesipesu käsihuuhteen lisäksi sekä siivousohjeet. Potilaalle on syytä antaa potilasohje. Lievässä tapauksessa pyritään ripulin laukaissut antibioottihoito lopettamaan, eikä hoitoa välttämättä tarvita. Oireisessa tapauksessa ensisijainen hoito on metronidatsoli 10 vrk:n ajan annoksella mg x 3 po. Huom! Metronidatsolilla yhteisvaikutus varfariinin (Marevan ) kanssa. Vankomysiiniä käytetään, mikäli potilasta ei esim. aiemman yliherkkyysreaktion tai haitallisen yhteisvaikutusriskin vuoksi voida hoitaa metronidatsolilla tai jos oirekuva on vaikea tai jos hoito ei 3-4 vuorokaudessa tehoa. Hypevirulentin Clostridiumin hoidossa peroraalinen vankomysiini saattaa olla tehokkaampi. Vankomysiiniä annetaan 10 vrk:n ajan annoksella 125 mg x 4 po. Vankomysiini ei imeydy lainkaan mahasuolikanavasta,po vankomysiiniä voi käyttää raskauden aikana. Huom! Suoneen annosteltu vankomysiini ei tehoa C. difficile ripuliin. Komplisoiuneessa taudinkuvassa (esim ileus) voidaan käyttää yhdistelmää vankomysiini mg po/nml/peg-letkuun ja metronidatsoli 500 mg X3 iv. Konsultoi infektiolääkäriä ja gastrokirurgia. Vankomysiinin annostelu nenämahaletkuun tai PEG-letkuun: 500 mg vankomysiiniinfuusiokuiva-ainetta liuotetaan 10 ml steriiliä vettä. Annostelu 2,5 ml x 4. Lääkkeenannon jälkeen syöttöletku huuhdellaan vedellä. Laimennosliuos säilyy 24 h jääkaapissa. Erityisryhmissä (kuten hematologiset potilaat, elinsiirtopotilaat, vakavasti immunosuprimoidut) voidaan hoidoksi harkita infektiolääkärin konsultaation perusteella fidaksomisiinia 200 mg x 2 po. Tavoitteena on ehkäistä ripulin uusiutumista. HOITO UUSIUTUVASSA tapauksessa. Katso sairaanhoitoiirin erillinen ohje. 1. uusiutuma hoidetaan infektion vaikeusasteen mukaan metronidatsolilla tai vankomysiinilla samoin kuin primaari infektio 10 vrk 2. uusiutuma hoidetaan infektiolääkärin konsultaation perusteella joko a) pitkällä vankomysiinihoidolla: vankomysiini 125 mg kapselit 1 x 4 kaksi viikkoa, 1kaps x 2 yhden viikon ajan, 1 kaps x 1 yhden viikon ajan, 1 kapseli joka toinen päivä yhden viikon ajan ja 1 kaps joka kolmas päivä kahden viikon ajan TAI

15 15 b) vankomysiini-pulssihoidolla, jossa 10 vrk:n vankomysiinihoidon (1 kaps x 4) jälkeen annetaan 1 kapseli joka kolmas päivä kolmen viikon ajan TAI c) Fidaksomisiini 200 mg x 2 po. 10 vrk (erityisryhmien potilaat) 3. uusiutumassa aloita vankomysiini 125 mg x 4 po. ja konsultoi infektiolääkäriä. Harkitaan paksunsuolen bakteerikannan palautusta/ulosteensiirtoa ja muita hoitovaihtoehtoja. EHEC Epäiltävä veriripulitapauksissa. Näytteinä F-EHEC-Vi (4103) ja F-EHEC-Tox (1845). Löytyy myös BaktNhO (13904) tutkimuksesta. Hoidossa on tärkeää huolehtia neste- ja elektrolyyttitasapainosta, ravitsemuksesta, vakavan anemian, verenpaineen ja munuaisten vajaatoiminnan hoidosta. Antibioottihoitoa ei suositella, koska tutkimuksissa antibioottihoito on liitetty huonompaan kliiniseen ennusteeseen. EHEC on yleisvaarallinen tartuntatauti, joista on tehtävä lääkärin tartuntatauti-ilmoitus A ja ilmoitettava epäilyistä tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. THL:n ohje Toimenpideohje EHEC-tartuntojen ehkäisemiseksi 14. KAMPYLOBAKTEERI Diagnoosihetkellä oireinen kampyloinfektio hoidetaan makrolidilla esim. roksitromysiini 150 mg Erytromysiini tai roksitromysiini sopivat myös raskaana oleville. Fluorokinoloneille on kehittynyt runsaasti resistenssiä. SALMONELLA Salmonellaenteriittiä ei pääsääntöisesti hoideta antibiootein paitsi jos oireet ovat vaikeat. Diagnoosihetkellä keskivaikeaoireinen salmonella-ripuli (muut kuin lavantauti) hoidetaan siprofloksasiinilla 750 mg 2, 5 vrk:n ajan. Yli 4 viikkoa kestänyt salmonellakantajuus hoidetaan 2 3 viikon kuurilla siprofloksasiinia 750 mg 2. Viallinen sappirakko voi selittää pitkän kantajuuden. Oireeton salmonellan kantajuus on huomioitava tietyissä riskiammateissa työskentelevällä henkilöllä: ks. THL:n toimenpideohje salmonellatartuntojen ehkäisemiseksi 15 SHIGELLA Sekä oireiset että oireettomat shigellainfektiot hoidetaan siprofloksasiinilla 500 mg 2 po., hoitoaika 5 7 vrk. Septinen infektio hoidetaan kahden viikon hoidolla. YERSINIA Oireista yersiniaripulia hoidetaan fluorokinoloneilla normaalein hoitoannoksin 7 10 pv. 4. UROGENITAALI-INFEKTIOT 16, 17 GENITAALIHERPES Jo pelkän kliinisen epäilyn perusteella on syytä aloittaa lääkitys: asikloviiri 200 mg 5, valasikloviiri 500 mg 2 tai famsikloviiri 250 mg 3, 5 10 vrk ajan po. Parenteraalisen hoidon (asikloviiri 5 mg/kg x 3 iv. x 5-7 vrk) aiheita ovat erittäin raju taudinkuva, päänsärkyä aiheuttava meningeaalinen ärsytys, neonataaliherpes.

16 16 Uusiutuvassa herpeksessä asikloviiri 200 mg 5 tai valasikloviiri 500 mg 2 po., lievittää oireita ja lyhentää oireisen vaiheen kestoa. Estohoitoa (yli kuusi kuukautta) harkitaan, jos uusintaepisodeja kuusi tai enemmän vuoden aikana. Estohoitona asikloviiri 400 mg x 2 tai valasikloviiri 500 mg x 1 tai famsikloviiri 250 mg x 2. GONORREA Hoito: Ensisijainen lääkitys on keftriaksoni 500 mg kerta-annos im.. Siprofloksasiini 500 mg kerta-annos po. on käypä hoito ainoastaan, mikäli bakteerin on todettu olevan sille herkkä. Gonorrea on ilmoitettava tartuntatauti; tippuritapauksista on tehtävä lääkärin tartuntatautiilmoitus A. Tippurin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet ovat potilaalle maksuttomia. Ellei lääkitystä voida antaa hoitopaikasta, tulee potilaalle antaa resepti, jossa on merkintä Tartuntatautilain mukainen maksuton lääke ja hoitavan yksikön yhteystiedot laskutusta varten. Potilasta hoitava lääkäri on tartuntatautilain mukaan ensisijaisesti vastuussa siitä että ilmoitettavaa tartuntatautia sairastava ja muut mahdollisesti tartunnan saaneet saatetaan tutkimuksiin ja hoitoon. KESTOKATETRIPOTILAAN HOITO Suosi mieluummin kertakatetrointia tai rakkopistokatetria. Resistenttien bakteerikantojen kehittymisen välttämiseksi ei rutiininomaista antibioottiprofylaksi. Ei rutiininomaista virtsaviljelyä. Oireetonta bakteriuriaa ei hoideta. Kestokatetripotilaalla metenamiini ei ole hyödyllinen. Oireinen virtsainfektio: ks. kystiitti. SUKUPUOLIKLAMYDIA Hoito: atsitromysiini (ensisijainen) 1 g x 1 kerta-annos po. tai doksisykliini 100 mg 2 po. 10 vrk tai tetrasykliini 500 mg 3 po. 10 vrk tai lymesykliini 300 mg 2 po. 10 vrk. Klamydian tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet ovat potilaalle maksuttomia. Ellei lääkitystä voida antaa hoitopaikasta, tulee potilaalle antaa resepti, jossa on merkintä Tartuntatautilain mukainen maksuton lääke ja hoitavan yksikön yhteystiedot laskutusta varten. Potilasta hoitava lääkäri on tartuntatautilain mukaan ensisijaisesti vastuussa siitä että ilmoitettavaa tartuntatautia sairastava ja muut mahdollisesti tartunnan saaneet saatetaan tutkimuksiin ja hoitoon. SYFILIS Primaari- ja sekundaarikuppa: prokaiinipenisilliini 1.2 milj. IU x 1 lihakseen 10 vuorokauden ajan tai bentsatiinipenisilliini 2.4 milj. IU kerta-annoksena im. Penisilliiniallergisille keftriaksoni 1 g x 1 lihakseen 10 vuorokauden ajan. Keskushermo-oireita epäiltäessä tulee aina konsultoida erikoissairaanhoitoa. Latentin kupan hoito: prokaiinipenisilliini 1,2 milj. IU x 1 im. 21 vuorokauden ajan tai bentsatiinipenisilliiniä 2,4 milj. IU im. viikon välein kolmesti. Penisilliiniallergisille keftriaksoni 1 g x 1 lihakseen 21 vuorokauden ajan. Tertiäärivaiheen (neurosyfiliksen) tai silmäoireisen varhaisvaiheen kupan hoitoon käytetään G-penisilliiniä 24 milj. IU vuorokaudessa 2 viikon ajan. Hoidon yhteydessä tulee huolehtia uusien tartuntojen ehkäisemisestä: yhdynnöistä pidättyminen hoidon ajan ja kondomin käyttö ensimmäiseen serologiseen seurantatutkimukseen asti Hoidonjälkeinen serologinen seuranta: Kupan hoitovastetta tulee seurata kardiolipiinivastaaineilla (S-KardAb). Kardiolipiinivasta-aineet tarkistetaan 1, 3, 6 (ja 12) kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä. Primaari- ja sekundaarivaiheen kupan onnistuneen hoidon jälkeen kardiolipiiniarvo laskee yleensä vähintään kuudesosaan hoitoa edeltäneestä arvosta kuuden kuukauden kuluessa. Myöhäisvaiheen kuppaa hoidettaessa kardiolipiiniarvot ovat jo

17 17 diagnosointivaiheessa usein matalia, eikä selkeää laskua havaita asianmukaisen hoidon jälkeen. Syfilis on yleisvaarallinen tartuntatauti, joista on tehtävä lääkärin tartuntatauti-ilmoitus A. Syfiliksen tutkimus ja hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet ovat potilaalle maksuttomia. Lääkitys annetaan hoitopaikasta. Potilasta hoitava lääkäri on tartuntatautilain mukaan ensisijaisesti vastuussa siitä että yleisvaarallista tartuntatautia sairastava ja muut mahdollisesti tartunnan saaneet saatetaan tutkimuksiin ja hoitoon. VIRTSATIEINFEKTIO 18 A. Akuutti kystiitti Trimetopriimi 160 mg x 2, 3 vrk, nitrofurantoiini 75 mg x 2, 3 vrk, pivmesillinaami 400 mg x 2, 3 vrk. B. Toistuva virtsatieinfektio Estolääkitykseen suhtaudutaan yleensä pidättyvästi. Vaihtoehtoina trimetopriimi 100 mg tai nitrofurantoiini mg. Karpalomehu saattaa olla yhtä tehokas kuin trimetopriimi. C. Pyelonefriitti Kefuroksiimi 1.5 g x 3 iv. tai fluorokinoloni po., jatkohoitona fluorokinoloni, ensimmäisen polven kefalosporiini tai sulfatrimetopriimi po. ESBL-kantajan pyelonefriitti (empiirinen hoito): meropeneemi 1 g x 3 iv. tai ertapeneemi 1 g x 1 iv. 5. ENDOKARDIITTI 19 Ennen antibioottihoidon aloitusta otettava 4-6 veriviljelyt. NATIIVILÄPÄN ENDOKARDIITTI Empiirinen hoito ennen mikrobiologisia vastauksia: Keftriaksoni 2 G X 1 iv. + gentamysiini 3 mg/kg X1 iv. TEKOLÄPPÄENDOKARDIITTI Empiirinen hoito ennen veriviljelyvastuastakeftriaksoni 2 g X 1 iv + vankomysiini 1 g x 2 (+ gentamysiini 3 mg/kg iv.iv. huomioi munuaistoksisuus) Veriviljelyvastausten tultua suuntaa hoitoa (katso kohta III) ja konsultoi infektiolääkäriä jatkohoidosta. 6. TUKI-JA LIIKUNTAELINTEN JA THORAXKIRURGISET INFEKTIOT ARTRIITTI A. NATIIVINIVEL Steriilisti otettu nivelnestenäyte bakteeriviljelyyn mielellään ennen antibiootin aloitusta: Pu-BaktVi1 (3491), Sy-Kide-O ( 2055) ja ( erityisesti jos antibioottihoito on aloitettu ) -BaktNhO (4381). Harkinnan mukaan Tbc-Vr ja viljely Empiirinen hoito ennen viljelyvastauksen tuloa: kefuroksiimi 1.5 g x 3 4 iv. 1. Viljely negatiivinen: Kefuroksiimi 1.5 g x 3-4 iv. tai antibioottihoidon lopetus (esim jos todetaan kideartriitti) 2. Staphylococcus aureus: Kloksasilliini 2 g x 4-6 iv., + rifampisiini 600 mg x 1 po. 3. Staphylococcus epidermidis ym. koagulaasinegatiiviset stafylokokit (ks. herkkyysmääritystulos): vankomysiini 1 g x 2 iv. + rifampisiini 600 mg x 1 po. Jatkoon herkkyysmäärityksen perusteella valitut kaksi bakteerilääkettä po.. Konsultoi infektiolääkäriä.

18 18 B. TEKONIVEL 20, 21, 22 Ennen antibioottihoidon aloitusta on tärkeää ottaa veriviljelyt ja nivelnestenäyte leikkaussaliolosuhteissa (Pu-BaktVi1, 3491, BaktNhO 4381 ja Sy-Kide-O 2055). Antibioottihoidon valinta riippuu ko. mikrobin mikrobilääkeherkkyydestä: Konsultoi aina ortopedia ja vastusten tultua infektiolääkäriä. Empiirinen lääkevalinta (näytteenoton jälkeen) voi olla kefuroksiimi iv. Infektion aiheuttaja Iv-antibioottihoito Peroraalinen hoito Koagulaasinegatiiviset vankomysiini stafylokokit Herkkyysmäärityksen mukaisesti: esim. rifampisiini + toinen antibiootti (fluorokinoloni, fusidiinihappo tms.) S.aureus (metisilliiniherkkä) oksasilliini + rifampisiini Streptokokki G-penisilliini penisilliini tai amoksisilliini Enterokokit ampisilliini tai vankomysiini amoksisilliini (tai linetsolidi) Gramnegatiiviset enterobakteerit Pseudomonas sp. Aiheuttaja ei tiedossa kefuroksiimi tai karbapeneemit +/- aminoglykosidit karbapeneemit yhdessä aminoglykosidin tai fluorokinolonin kanssa vankomysiini + karbapeneemi tai vankomysiini + rifampisiini tai vankomysiini + fluorokinoloni kefaleksiini tai fluorokinoloni fluorokinoloni rifampisiini + fluorokinoloni Antibioottihoidon kesto riippuu mahdollisesta kirurgisesta hoidosta. Kaksivaiheisessa revisiossa tekonivel poistetaan, jonka jälkeen annetaan antibioottihoitoa 6 viikon ajan. Kahden viikon antibioottitauon jälkeen otetaan uudet nivelnestenäytteet. Jos niissä ei ole kasvua, asennetaan uusi tekonivel. Jos revisioleikkauksessa tekonivel jätetään paikalleen, suositellaan 6 viikon iv-antibioottihoitoa. Jos tehdään tekonivelen vaihto, neljän viikon ivantibioottihoito voi riittää. Iv. -antibioottihoidon jälkeen annetaan peroraalista antibioottihoitoa. Jos tekonivel on jätetty paikalleen, po-antibioottihoidon kesto min. 3 6 kuukautta. Jos on tehty tekonivelen revisio, min. 6 viikon ajan. Jos kirurgista hoitoa ei voida antaa, aloitetaan peroraalinen supressiohoito antibiooteilla. Supressiohoidon kestosta infektiolääkärin ja ortopedin konsultaatio. DIABEETIKON JALKAINFEKTIO: Ks. jalkainfektio EPIDURAALIABSESSI Absessista on otettava mikrobiologiset näytteet mikrobilääkehoidon suuntaamisen helpottamiseksi. Antibiootteina esim. kloksasilliini 2 g x 6 iv. + levofloksasiini 500 mg x 2 po. / iv. tai vankomysiini + levofloksasiini. Jos aiheuttajaksi osoittautuu Staphylococcus aureus, levofloksasiinin tilalle rifampisiini 600 mg x 1 po. JALKAINFEKTIO VALTIMOVERENKIERRON VAJAUKSESSA (ASO, diabetes) 23 Bakteeriviljelynäyte olisi otettava kyrettinäytteenä haavan pohjalta tai osteiitin kyseessä ollen reviision yhteydessä luusta (Pu-BaktVi1). Pelkkä bakteerikasvu haavasta ei ole riittävä merkki infektiosta eikä sinänsä hidasta haavan paranemista., ratkaisevaa on kliininen arvio siitä, onko

19 19 haavassa tai sen ympäröivässä kudoksessa infektio. Antibioottihoitoa ei suositella jos haava ei ole kliinisesti infektoitunut. Antibioottihoidon indikaatioita usein ovat: bakteerikasvuna haavasta Staphylococcus aureus tai β-hemolyyttinen streptokokki. Antibioottihoidon aloitusta arvioitaessa on myös huomioitava osteiitin mahdollisuus kliinisesti sondilla (probe-to-bone test) ja kuvantamisen avulla (korteksin eroosio tai periosteaalinen reaktio) tai MRI-löydös. Pehmytkudoshaavauman alla olevassa luussa havaittua osteiittisuspektia löydöstä on pidettävä osteiittina, ellei toisin osoiteta. Lievissä infektioissa grampositiivisiin kokkibakteereihin tehoava antibioottihoito on useimmiten riittävä. Vaikeissa infektioissa hoito aloitetaan parenteraalisesti ja laajakirjoisesti. Empiirisen hoidon ei tarvitse kattaa Pseudomonasta ellei erityistä riskiä Pseudomonasinfektiolle ole (Pseudomonaksen aiheuttama osteiitti). Antibioottihoitoa jatketaan kunnes kliinisesti haavan infektio on parantunut. Tämä ei edellytä että haava on kiinni. Lievissä pehmytkudosinfektioissa hoitoaika on tavallisesti 2 viikkoa, vaikeammissa infektioissa 3 viikkoa. Osteiitin hoitoaika on pidempi. Infektion vaikeusaste Lievä Todennäköiset patogeenit S.aureus, streptokokit Keskivaikea S.aureus, streptokokit, enterobakteerit Vaikea kuten ed. + Pseudomonas Antibioottivalinta kefaleksiini 500 mg x 3 po. tai klindamysiini 300 x 3 4 po. tai amoksisilliini-klavulaanihappo 500 mg x 3 po. kefuroksiimi 1.5 g x 3 iv. tai fluorokinoloni po./ iv mero-/imipeneemi 1g x 3 iv. tai piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 iv. tai fluorokinoloni + klindamysiini Huom. voidaan usein hoitaa po.- lääkityksellä alkuhoito aina ivlääkityksellä MEDIASTINIITTI Thoraxin CT, veriviljelyt ja infektiolääkärin ja thorax-kirurgin konsultaatio hoidon alussa ovat tärkeät. Empiirinen aloitushoito: 1. Ruokatorven repeämä: Piperasilliini-tatsobaktaami 4 g x 3 iv. (+/- flukonatsoli 400 mg x 1 iv.) 2. Postoperatiivinen mediastiniitti: vankomysiini 1 g x 2 iv. + meropeneemi / imipeneemi 1g x 3 iv. OSTEIITTI Ennen antibioottihoidon aloitusta luusta on pyrittävä saamaan biopsianäyte bakteeriviljelyyn. Aiheuttajat: Staphylococcus aureus, ns. koagulaasinegatiiviset stafylokokit (esim. Staphylococcus epidermidis), streptokokit, joskus Pseudomonas, E.coli. (Ks. myös Jalkainfektio valtimoverenkierron vajauksessa). 1. Bakteeriviljely negatiivinen: kloksasilliini 2 g x 4 iv. + rifampisiini 600 mg x 1 po. 2. Staphylococcus aureus: kloksasilliini 2 g x 4 iv. + rifampisiini 600 mg x 1 po. 3. Staphylococcus epidermidis ym. koagulaasinegatiivinen stafylokokki (tarkista herkkyysmääritystulos): Jos kloksasilliinille herkkä: kloksasilliini 2 g x 4 iv. + rifampisiini 600 mg x 1 po. Jos kloksasilliinille resistentti: vankomysiini iv. + rifampisiini 600 mg x 1

20 20 po. tai herkkyysmäärityksen mukainen kahden bakteerilääkkeen kombinaatio. 4. E.coli: kefuroksiimi 1.5 g x 3 iv. tai siprofloksasiini 200 mg x 2 iv. 5. Pseudomonas: keftatsidiimi 2g x 3 iv. + siprofloksasiini 200 mg x 2 iv. Jos käytät rifampisiinia, muista tarkastaa lääkeaineinteraktiot SPONDYLIITTI Konsultoi infektiolääkäriä hoidosta ja tutkimuksista Ennen antibioottihoidon aloitusta nikamasta on otettava mikrobiologiset näytteet sekä PAD ellei aiheuttaja ole selvillä veriviljelyiden perusteella. Huom: jos hoitovaste puuttuu, huomioi myös tuberkuloosi. Jos alaraaja- tai cauda-oireita, huomioi epiduraaliabsessin mahdollisuus (rangan CT tai MRI ja kirurgin konsultaatio). Antibioottihoidosta katso Osteiitti. 7. KESKUSHERMOSTOINFEKTIOT AIVOABSESSI Staphylococcus aureus, Staphylococcus epidermidis ja muut stafylokokit, streptokokit, gramnegatiiviset sauvabakteerit, sekainfektio. Postoperatiivinen: stafylokokit, anaerobit, sekainfektio. Ennen antibioottihoidon aloitusta absessista on otettava mikrobiologiset näytteet ellei aiheuttaja ole selvillä veriviljelytulosten perusteella: 1. Aiheuttaja tuntematon: keftriaksoni 2 g x 1-2 iv. + metronidatsoli 500 mg x 3 iv. tai meropeneemi 1g x 3 iv. + vankomysiini 1 g x 2 iv. 2. Staphylococcus aureus: kloksasilliini 2 g x 6 iv. + rifampisiini 600 mg x 1 po. 3. Staphylococcus epidermidis ym.: Jos kloksasilliinille herkkä: kloksasilliini 2 g x 6 iv. + rifampisiini 600 mg x 1 po. Jos kloksasilliinille resistentti: vankomysiini 1 g x 2 iv. (krea:n mukaan) + rifampisiini 600 mg x 1 po. AIVOKALVONTULEHDUS Meningiitti: Kortisoni: 15 minuuttia ennen antibiootin alkua annetaan deksametasoni 10 mg iv. Sen jälkeen 10 mg 4 iv. (0.15 mg/kg 4), 4 vuorokauden ajan. 2. Antibioottihoito: d) Keftriaksoni 2 g x 2 iv. (+ vankomysiini 1 g x 2 iv., jos epäily resistentistä pneumokokista (hiljattain matkaillut) tai neurokirurgiesti leikattu) e) Jos riskitekijöitä Listerian suhteen (ikä > 50, alkoholismi, immunosuppressio), alkuhoitona keftriaksoni 2 g 2 iv. ja vankomysiini 1 g 2 iv. ja ampisilliini 2 g 6 iv. f) Antibiootti aiheuttajan mukaan: ei tietoa aiheuttajasta: keftriaksoni 2 g x 1-2 iv. + vankomysiini 1 g x 2 iv. meningiitti vanhuksilla, immuunipuutteisilla: ks. Listeria. gramnegatiivinen kokkibakteeri = yleensä meningokokki: keftriaksoni 2 g x 2 iv. grampositiivinen kokkibakteeri = yleensä pneumokokki: keftriaksoni 2 g x 2 iv. (+ vankomysiini 1g x 2 iv. jos matkailutausta) grampositiivinen sauvabakteeri = yleensä Listeria: ampisilliini 2 g x 6 iv. + gentamysiini 1.5 mg / kg x 3 iv. gramnegatiivinen sauva = yleensä E.coli: keftriaksoni 2 g x 2 iv.

21 21 PROFYLAKSIA meningokokkimeningiitin ja sepsiksen lähikontakteille: Aikuisille ja > 12-v lapsille siprofloksasiini 750 mg kerta-annos po. Raskaana oleville atsitromysiini 500 mg kertaannos po. < 12-v lapsille, < 20 kg: siprofloksasiini 250 mg kerta-annos < 12-v lapsille, > 20 kg: siprofloksasiini 500 mg kerta-annos. Ks. THL:n ohje Suositus estolääkityksestä ja rokotteen käytöstä meningokokkitapausten yhteydessä 25 ENKEFALIITTI Aiheuttajia mm. Herpes simplex, varicella zoster, muut virustaudit (enterovirus ja muut virukset), mykoplasma, puutiaisaivokuume (Kumlingen tauti). Poissuljettava bakteerimeningiitin mahdollisuus. Empiirinen aloitushoito. asikloviiri 10 mg /kg x 3 iv. + keftriaksoni 2 g x 1-2 iv. + doksisykliini 100 mg x 2 iv. Ota likvoria varaputkeen mahdollisia myöhempiä tutkimuksia varten. Konsultoi infektiolääkäriä. KESKUSHERMOSTON SHUNTTI-INFEKTIO Harkitse shuntin vaihtoa/poistoa. Tarkista likvorin tai poistetun shuntin bakteeriviljelyn herkkyysmäärityksen tulos. Empiirinen hoito: vankomysiini 1 g x 2 iv. + rifampisiini 600 mg x 1 po./iv. tai mikäli todettu mikrobi on oksasilliinille herkkä stafylokokki, kloksasilliini 2 g x 6 iv. + rifampisiini 600 mg x 1 po/iv. Konsultoi neurokirurgia ja/tai infektiolääkäriä. 8. PD-peritoniitti ja MAHASUOLIKANAVAN KIRURGISET INFEKTIOT 26 (linjaukset sovittu yhdessä gastrokirurgien kanssa) PD-PERITONIITTI (Linjaus yhdessä nefrologien kanssa) Huom! Tutki ennen hoidon aloitusta veriviljelyt x 2, PD-nesteen solut (Pd-leuk), leukosyyttien erittely (Pd-diffi), bakteerivärjäys ja -viljely. Jos katetrin juuressa on viitteitä infektiosta, pyydä erikseen tavalliset bakteeri- ja sieniviljelyt myös siitä. Hepariinia lisätään 1000 KY/pussi niin kauan kuin ulostuleva neste on sameaa. Empiirinen hoito, jos aiheuttajaa ei tiedetä: Kefalotiini + aminoglykosidi; joko gentamysiini tai tobramysiini. Kefalotiini 1000 mg laimennetaan 5 ml Aqua. Ensimmäiseen pussiin aloitusannoksena 1000 mg (5 ml), seuraaviin pusseihin 500 mg (2.5 ml). Laimennos säilyy jääkaapissa 24 h. Ellei Kefliniä ole saatavissa, vaihtoehtona on kefuroksiimi 750 mg laimennetaan 7.5 ml Aqua. Ensimmäiseen pussiin aloitusannoksena 400 mg (4 ml). Seuraaviin pusseihin 200 mg (2 ml). Laimennos säilyy jääkaapissa 24 h. Gensumycin/Tomycin 40 mg yhteen pussiin/vrk (pitkään vaihtoon.) Aminoglykosidin ja kefalosporiinin saa laittaa samaan pussiin. Aminoglykosidin 0-pitoisuutta seurataan 1-2 vuorokauden välein eikä pitoisuutta 2 mg/l saisi ylittää (tarvittaessa annosväliä pidennetään/annosta pienennetään). Konsultoi tarvittaessa nefrologia ja infektiolääkäriä.

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 15.3.2016 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 30.4.2014 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI JA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I SEPSIKSEN ALOITUSHOITO (EI NEUROPEENIN POTILAS)... 4 II NEUTROPEENISEN POTILAAN KUUME,

Lisätiedot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus! Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010 1 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 4 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO AIKUISILLA...

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle Päivitetty 15.2.2019 Antibioottiopas Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle 1 Hyvä kollega, Tämä opas on tarkoitettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalalääkäreiden käyttöön. Ohje on tarkoitettu

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa? 6.5.2010 HELSINKI Irma Koivula, LT sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri KYS Sidonnaisuudet: olen osallistunut lääketeollisuuden

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus

Lisätiedot

Päivystäjän antibiootit

Päivystäjän antibiootit Päivystäjän antibiootit Päivystys 2016 Jyväskylän Paviljonki Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka AMINOGLYKOSIDI T -tobra/gentamysiini β-laktaamit GLYKOPEPTIDIT -vankomysiini PENISILLIINIT -kapea/laajakirjoiset

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2015 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian

Lisätiedot

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Mikrobilääkeresistenssitilastot Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2014 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 1 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 1. SEPSIS... 4 1.1 Henkeä uhkaavan yleisinfektion eli sepsiksen tunnistus. 4 1.2 Resistentin mikrobin riskitekijät... 5 1.3 Epäillyn infektiofokuksen mukainen

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)

INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) 1 (6) 26.1.2016 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito 54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos potilaalle

Lisätiedot

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 2017

MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 2017 MIKROBILÄÄKEHOITO- OPAS 2017 1 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 1. SEPSIS... 4 1.1 Henkeä uhkaavan yleisinfektion eli sepsiksen tunnistus. 4 1.2 Resistentin mikrobin riskitekijät... 5 1.3 Epäillyn infektiofokuksen

Lisätiedot

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP 8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2013. / 23.4.2014 / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 213 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin

Lisätiedot

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2017 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen mikrobilääkehoidon aloitusta... 4 2. Mikrobiologisten

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka

Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Clostridium difficile ja antibioottipolitiikka Esa Rintala 20.5.2008 Dubberke et al. Clostridium difficile-associated Disease in a Setting of Endemicity: Identification of Novel Risk Factors. Clin Infect

Lisätiedot

Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit.

Proteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit. Mikrobilääkkeiden jaottelu Proteiinisynteesiä estävät mikrobilääkkeet Pekka Rauhala Biolääketieteen laitos, HY 2012 Soluseinään vaikuttavat lääkkeet Proteiinisynteesin estäjät VTI -lääkkeet (nukleinihappohin

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;

Lisätiedot

Kirurginen antibioottiprofylaksi

Kirurginen antibioottiprofylaksi AMMATTILAISOHJE 1 (6) INFEKTIOYKSIKKÖ /RUS YHTEISTYÖSSÄ OPERATIIVISEN TOIMIALUEEN KANSSA Kirurginen antibioottiprofylaksi YLEISET PERIAATTEET Profylaksin tavoite: Vähentää leikkausalueen infektioita. Oikein

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko

Lisätiedot

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola

15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,

Lisätiedot

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit

Avohoidon antibiootit Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS

Lisätiedot

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ: Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille CLAVUBACTIN 250/62,5 mg tabletti koirille CLAVUBACTIN 500/125 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,

Lisätiedot

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus, pikkulapsilla ja pisaraeristys Anthrax (pernarutto) - kliininen sairaus - altistuminen

Lisätiedot

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä eri infektiotaudeissa https://hoitoohjeet.fi/ohjepankkivsshp/%20eri%2 0infektiotaudeissa.pdf Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus,

Lisätiedot

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011

Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 2011 1 Antibioottiresistenssitilanne Pohjois- Pohjanmaalla 211 2 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Quiflox vet 80 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi tabletti sisältää:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Quiflox vet 80 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi tabletti sisältää: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Quiflox vet 80 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Marbofloksasiini.80 mg Apuaineet: Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F 1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu

Lisätiedot