MS-A0202 Di erentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 8: Taso- ja avaruusintegraalit

Samankaltaiset tiedostot
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

Matematiikan tukikurssi

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali

Täydennetään ja kerrataan Fitzpatrickin lukujen 18 ja 19 esitystä.

Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

4.3 Moniulotteinen Riemannin integraali

Määrätty integraali. Markus Helén. Mäntän lukio

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 5: Kaarenpituus ja skalaarikentän viivaintegraali

Todista suoraan integraalin määritelmään perustuen tasointegraalin ominaisuus. λ f = λ f,

(ks. kuva) ja sen jälkeen x:n ja y:n suhteen yli xy-tasossa olevan alueen projektion G:

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 6: Vektorikentän viivaintegraali

4.3.7 Epäoleellinen integraali

Matematiikan tukikurssi

Numeerinen integrointi

Numeerinen integrointi

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitukseen 3 /

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

1. Integrointi n-ulotteisessa avaruudessa

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

f x da, kun A on tason origokeskinen yksikköympyrä, jonka kehällä funktion f arvot saadaan lausekkeesta f (x, y) = 2x 3y 2.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

Matematiikan tukikurssi

Luentoesimerkki: Riemannin integraali

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

5. Integrointi n-ulotteisessa avaruudessa

Talousmatematiikan perusteet: Luento 18. Määrätty integraali Epäoleellinen integraali

x n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

Numeeriset menetelmät

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Laskuharjoitus 7 /

peitteestä voidaan valita äärellinen osapeite). Äärellisen monen nollajoukon yhdiste on nollajoukko.

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit laskuharjoitusviikkoon 5 /

Integrointi ja sovellukset

Luento 2: Liikkeen kuvausta

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

integraali Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Aiheet Linkkejä Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Määrätty integraali

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY exp z., k = 1, 2,... Eksponenttifunktion z exp(z) Laurent-sarjan avulla

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

= ( F dx F dy F dz).

Polkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä Olkoot γ : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

π( f (x)) 2 dx π(x 2 + 1) 2 dx π(x 4 + 2x 2 + 1)dx ) = 1016π 15

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Gaussin lause eli divergenssilause 1

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

Fr ( ) Fxyz (,, ), täytyy integroida:

Differentiaalilaskennan tehtäviä

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

Tilastomatematiikka Kevät 2008

Vektorilaskenta. Luennot / 54

Numeerinen integrointi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 16. Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

Numeeriset menetelmät

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

Lebesguen mitta ja integraali

Talousmatematiikan perusteet: Luento 17. Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 11. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 11 () Numeeriset menetelmät / 37

f(tx + (1 t)y) tf(x) + (1 t)f(y) jokaisella x, y A ja t [0, 1].

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

Anna jokaisen kohdan vastaus kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella muodossa

Matematiikka B1 - avoin yliopisto

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

PYÖRÄHDYSKAPPALEEN PINTA-ALA

Perusidea: Jaetaan väli [a, b] osaväleihin ja muodostetaan osavälejä vastaavat suorakulmiot/palkit, joiden korkeus funktion arvot kyseisellä välillä.

F dr = F NdS. VEKTORIANALYYSI Luento Stokesin lause

Sarjat ja integraalit

Määritelmä 17. Olkoon Ω joukko ja Σ sen jokin σ-algebra. Kuvaus P : Σ [0, 1] on todennäköisyysmitta (eng. probability measure), jos

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät ja B = Olkoon A = a) A + B b) AB c) BA d) A 2 e) A T f) A T B g) 3A

Transkriptio:

MS-A22 i erentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 8: Taso- ja avaruusintegraalit Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 25 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 / 8

Tasointegraali Olkoon R 2 joukko tasossa ja f :! R skalaarikenttä. Halutaan määritellä tasointegraali f (x, y) da. Integraalin arvo on pinnan z = f (x, y) jaxy-tason väliin jäävän alueen tilavuus. Tutkitaan aluksi erikoistapausta =[a, b] [c, d]: Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 2 / 8

Yhden muuttujan tapaus Yhden muuttujan tapauksessa integraali saadaan Riemannin summien raja-arvona Formaalisti ˆ b a f (x) dx = lim n! nx f (x i ) x, missä a = x, x,...,x n = b on välin [a, b] tasavälinen jako ja jakovälin pituus. i= x on Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 3 / 8

Usean muuttujan tapaus (tasointegraali, R 2 ) Jaetaan tason osajoukko =[a, b] [c, d] tasavälisesti ruudukoksi niin, että kummallakin akselilla on n jakopistettä: Nyt voidaan määritellä f (x, y) da = lim n! nx i= nx f (x i, y j ) x y, missä x ja y vastaavat jakovälien pituutta x ja y-suunnassa: x = b a n, y = d c. n j= Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 4 / 8

Usean muuttujan tapaus (avaruusintegraali R 3 ) Tason tapauksessa edellä määriteltyä integraalia kutsutaan tasointegraaliksi. Samaan tapaan voidaan määritellä avaruusintegraali: f (x, y, y) dv = lim n! nx i= nx j= nx f (x i, y j, z k ) x y z, k= kun =[a, b ] [a 2, b 2 ] [a 3, b 3 ] R 2 ja f :! R. Tässä x = b a n, y = b 2 a 2 n ja z = b 3 a 3 n Matematiikan kannalta vieläkin useamman muuttujan funktioita f : R n! R, missä n 2, voi integroida samaan tapaan. Niitä ei kuitenkaan yleensä esiinny sovelluksissa.. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 5 / 8

Huomautuksia Yhden muuttajan tapauksessa integraaleille pätee Analyysin peruslause: f (x) = d dx ˆ x c f (t) dt, kun c, x 2 [a, b] ja f :[a, b]! R on jatkuva funktio. Analyysin peruslauseesta seuraa, että integrointi ja derivointi ovat toistensa vastaoperaatiota, mikä johtaa moniin integroinnissa hyödyllisiin kaavoihin. Valitettavasti Analyysin peruslauseelle ei ole suoraa vastinetta usean muuttujan tapauksessa. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 6 / 8

Moninkertainen integraali Monen muuttujan integraaleja voidaan usein kuitenkin laskea moninkertaisina integraaleina. Kaksiulotteinen tapaus (integrointialue suorakaide) f (x, y) da = ˆ d c ˆ b a f (x, y) dx dy, kun =[a, b] [c, d]. Kolmiulotteinen tapaus (integrointialue suorakulmainen särmiö) f (x, y, z) dv = ˆ b3 a 3 ˆ b2 kun =[a, b ] [a 2, b 2 ] [a 3, b 3 ]. a 2 ˆ b a f (x, y, z) dx dy dz, Mikäli funktio f : R n! R (n =2, 3,...) on jatkuva, niin integroimisjärjestyksellä ei ole väliä. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 7 / 8

Esimerkki Olkoon f (x, y) =xy 2.Lasketaan f (x, y) da, missä = {(x, y) 2 R 2 :applex apple, apple y apple }. Aluksi kirjoitetaan tasointegraali kaksinkertaisena integraalina, ja lasketaan xy 2 da = xy 2 dx dy = apple x 2 y 2 2 x= dy = y 2 2 dy = apple y 3 6 y= = 6. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 8 / 8

Esimerkki 2 Olkoon f (x, y, z) =xye z.lasketaan f (x, y, z) dv, missä =[, 2] [, ] [, ]. Kirjoitetaan avaruusintegraali kolminkertaisena integraalina. Lasketaan ˆ 2 xye z dv = xye z dx dy dz = = x 2 ye z 2 2 x= y 2 e z dy dz = y= dz = e z dz 2ye z dy dz = e z z= = e e. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 9 / 8

Integrointi yleisemmissä alueissa/2 Tutkitaan funktiota f :! R, joka on määritelty tason (tai avaruuden) osajoukossa. Tähän asti on oletettu, että on suorakaide (vast. suorakulmainen särmiö). Yleisemmässä tapauksessa voidaan tarkastella suorakulmiota ˆ, jolle ˆ. Jotta integraali olisi määritelty, täytyy joukon olla siisti (esim. riittää, että reuna on paloittain sileä). Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 / 8

Integrointi yleisemmissä alueissa2/2 Määritellään funktio ˆf : ˆ! R seuraavasti: ˆf (x, y) = f (x, y), kun (x, y) 2,, kun (x, y) 2 ˆ \. Nyt voidaan määritellä f (x, y) da := ˆ ˆf (x, y) da. Samaan tapaan voidaan määritellä myös avaruusintegraali ei-suorakulmaisen integroimisalueen tapauksessa: f (x, y, z) dv := ˆf (x, y, z) dv, kun ˆ on suorakulmainen särmiö ja ˆ. ˆ Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 / 8

Esimerkki 3 /2 Olkoon = {(x, y) 2 R 2 :< x <, < y < x}. Lasketaan funktion f (x, y) =xy integraali yli alueen. xy da = ˆ x xy dy dx = xy 2 2 x y= dx = x 3 2 dx = x4 8 x= = 8. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 2 / 8

Esimerkki 3 2/2 Integrointi on mahdollista suorittaa myös toisessa järjestyksessä: xy da = y xy dx dy = x 2 y 2 x=y dy = y 2 y 3 2 dy = apple y 2 4 y 4 8 y= = 4 8 = 8. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 3 / 8

Esimerkki 4 Lasketaan funktion f (x, y) =e x2 e x2 da = ˆ x Sijoituksella t = x 2, dt =2xdx saadaan 2 e t dt = 2 et integraali Esimerkin 3 alueessa. e x2 dy dx = t= = e 2 Huom. Integroimisjärjestyksellä on väliä. Integraali on hyvin vaikea laskea. y e x2 dx dy 2. xe x2 dx Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 4 / 8

Epäoleelliset integraalit /2 Tähän asti on oletettu, että integrointi tapahtuu rajoitetussa alueessa (siis suorakulmaisen särmiön ˆ sisällä). Monialotteisia integraaleja on mahdollista laskea myös rajoittamattomissa alueissa. Tarkastellaan ainoastaan tapausta, jossa funktio f on ei-negatiivinen eli f (u) kaikilla u 2. Lasketaan Esimerkin 4 funktion integraali alueessa suorien y = ±x, kun x >, rajoittamassa alueessa. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 5 / 8

Epäoleelliset integraalit 2/2 Mikäli integraali on olemassa, sen arvo saadaan laskemalla ˆ x e x2 da = e x2 dy dx = 2xe x2 dx x ˆ R = lim R! 2xe x2 dx. Integraalin laskemiseksi tehdään muuttujanvaihdot t = x 2, dt =2xdx,eli ˆ ˆ 2xe x2 dx = e t dt = e t + e = e x2 + e. Siten lim R! ˆ R 2xe x2 dx = lim R! e x2 R x= = lim R! e R2 =. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 6 / 8

Esimerkki 5 /2 Olkoon = {(x, y) 2 R 2 :< x <, y apple x 2 } ja f (x, y) =/x 2. Lasketaan integraali x 2 da = = ˆ x2 2 dx =2. dy dx x 2 x2 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 7 / 8

Esimerkki 5 2/2 Lasketaan integraali alueessa 2 = {(x, y) 2 R 2 :< x <, y apple p x}. = 2 p x x 2 dx = 2 x 2 da = ˆ px dy dx p x x2 2x 3/2 dx = lim R! 2x /2 /2 x=r =. Suppeneminen riippuu integroitavasta funktiosta ja myös alueesta. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A22 Syksy 25 8 / 8