Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 1 / 75 Kokoustiedot Aika 04.02.2015 keskiviikko klo 17:35-20:10 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu, saapui klo 18:04, 14 käsittelyn aikana. Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Jorma Malila Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Henna Partanen Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olavi Louko toimialajohtaja, poistui klo 19:45, 11 käsittelyn jälkeen. Ossi Keränen asemakaavapäällikkö Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Marianne Kaunio yleiskaavapäällikkö Mauri Hämäläinen lakimies Tiina Elo kaupunginhallituksen edustaja Yusef Abu Madi nuorisovaltuuston edustaja Päivi Ahlroos kehittämispäällikkö Saara Melama kaavoitusarkkitehti, poistui klo 18:25, 14 käsittelyn jälkeen. Outi Ruski arkkitehti, poistui klo 18:25, 14 käsittelyn jälkeen. Petri Suominen suunnittelupäällikkö, poistui klo 19:45, 11 käsittelyn jälkeen. Marita Forsberg palvelupäällikkö, sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 2 / 75 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 9.2.2015 Stefan Ahlman Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 13.2.2015 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä, osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4 krs, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 3 / 75 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 9 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 10 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 11 1 Espoon liikenneverkkovisio, pöydälle 10.12.2014, pöydälle 6 21.1.2015 12 2-3 Kirkkojärvenpuisto, asemakaavaehdotuksen ja 11 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 613500, 40. kaupunginosa Espoon keskus, pöydälle 21.1.2015 13 4 Puustellinmäki, asemakaavan muutosehdotuksen 19 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 110515, 51. kaupunginosa Leppävaara 14 5-6 Finnsinmäki I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan 25 muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 512600, 70. kaupunginosa Espoonkartano 15 Tiistinniitty II, asemakaavan muutosehdotuksen 43 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 311803, 23. kaupunginosa Matinkylä 16 7-8 Tuomarila II, asemakaavan muutosehdotuksen 47 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 611202, 40. kaupunginosa Espoon keskus 17 9 Kivenlahti I A, muutos, asemakaavan muutoksen 53 hyväksyminen, alue 411450, 34. kaupunginosa Espoonlahti 18 Keilaniemi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 58 220827, 10. kaupunginosa Otaniemi 19 Jupperi II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 62 141008, 60. kaupunginosa Laaksolahti 20 10 Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 2015 käyttösuunnitelman hyväksyminen 66
Espoon kaupunki Pöytäkirja 9 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 4 / 75 9 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja Markkulan ehdottaman käsittelyjärjestyksen muutos hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 28.1.2015 päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla. Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että asia 6, Finnsinmäki I, asekaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 512600, 60. kaupunginosa Espoonkartano, käsitellään ensin ja sen jälkeen palataan esityslistan käsittelyjärjestykseen. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti päättäneen hyväksyä puheenjohtajan esittämän käsittelyjärjestyksen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 5 / 75 10 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Stefan Ahlman.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 6 / 75 4940/10.03.01/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 174 10.12.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 3 21.1.2015 11 Espoon liikenneverkkovisio, pöydälle 10.12.2014, pöydälle 21.1.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Petri Suominen, puh. 046 877 1840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan liikenneverkkovisio -raportin Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että - kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy päätösehdotuksen kohdan 1 - sen lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta antaa jatkovalmistelua koskevat seuraavat ohjeet: Tämän sekä muun kaupunkisuunnittelussa tehdyn ja tehtävän valmistelutyön perusteella kaupunkisuunnittelulautakunta tekee kevään 2015 aikana esityksen kaupunginhallitukselle Espoon liikenneverkon kehittämisestä, jonka liitteenä esitetään tarpeelliset perustiedot liikenteen nykytilasta ja kehitysnäkymistä sekä kustannuksista. Tämän asiakirjan valmistelussa korostetaan seuraavia käyttötarpeita: Asiakirja: - ohjaa toimenpiteiden valmistelua siten, että valtuuston asettamat kaupunkirakenteen sekä liikkumisen ja liikenteen hyötytavoitteet (etenkin Kestävä verkostomainen kaupunki ja Kestävät liikkumisratkaisut ) ja muut strategiset tavoitteet kyetään mahdollisimman hyvin saavuttamaan. - edistää maankäytön pääratkaisujen valmistelua mm. tuottamalla perustietoa liikkumisen tarpeista, matka-ajoista ja kustannuksista eri reittien ja kulkumuotojen välillä. - ohjaa maankäytön, palveluverkon ja niitä tukevien liikenneverkkoratkaisujen suunnittelua ja toteutustoimenpiteitä koskevaa päätöksentekoa. - edistää liikkumisen ja liikenteen sujuvoittamista. - selkeyttää Espoon tavoitteita perusteluineen pääkaupunkiseudun liikenneinvestointeja koskevissa neuvotteluissa. - sisältää keskeisimmät perustiedot valmistelussa ja päätöksenteossa eri tasoilla ja tahoilla tehtäville valinnoille.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 7 / 75 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan liikenneverkkovisio -raportin. 2 Antaa jatkovalmistelua koskevat seuraavat ohjeet: Tämän sekä muun kaupunkisuunnittelussa tehdyn ja tehtävän valmistelutyön perusteella kaupunkisuunnittelulautakunta tekee kevään 2015 aikana esityksen kaupunginhallitukselle Espoon liikenneverkon kehittämisestä, jonka liitteenä esitetään tarpeelliset perustiedot liikenteen nykytilasta ja kehitysnäkymistä sekä kustannuksista. Tämän asiakirjan valmistelussa korostetaan seuraavia käyttötarpeita: Asiakirja: - ohjaa toimenpiteiden valmistelua siten, että valtuuston asettamat kaupunkirakenteen sekä liikkumisen ja liikenteen hyötytavoitteet (etenkin Kestävä verkostomainen kaupunki ja Kestävät liikkumisratkaisut ) ja muut strategiset tavoitteet kyetään mahdollisimman hyvin saavuttamaan. - edistää maankäytön pääratkaisujen valmistelua mm. tuottamalla perustietoa liikkumisen tarpeista, matka-ajoista ja kustannuksista eri reittien ja kulkumuotojen välillä. - ohjaa maankäytön, palveluverkon ja niitä tukevien liikenneverkkoratkaisujen suunnittelua ja toteutustoimenpiteitä koskevaa päätöksentekoa. - edistää liikkumisen ja liikenteen sujuvoittamista. - selkeyttää Espoon tavoitteita perusteluineen pääkaupunkiseudun liikenneinvestointeja koskevissa neuvotteluissa. - sisältää keskeisimmät perustiedot valmistelussa ja päätöksenteossa eri tasoilla ja tahoilla tehtäville valinnoille. Liite Selostus 1 Liikenneverkkovision loppuraportti Taustaa Työ liittyy keskeisesti Espoon pitkän aikavälin yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämiseen antaen lähtökohtia liikenneverkkojen ja maankäytön jatkosuunnitteluun. Työssä on haettu Espoon liikenneverkolle kokonaisratkaisu, joka ottaa huomioon sekä eri kulkutavat että maankäytön kehittämistavoitteet. Kokonaisratkaisu on esitetty joukkoliikenteen, pyöräilyn sekä tie- ja katuverkon visioina vuodelle 2050.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 8 / 75 Selvityksen lähtökohtana on Espoon raideliikennevisio (2011), jossa täydennettiin seudullisen raideliikenteen tavoiteverkkoa Espoon sisäisillä raitioteillä vuoden 2050 tilanteessa. Liikkumisen kasvu Espoossa 2000-luvulla on kanavoitunut lähes täysin sisäiseen liikkumiseen. Samalla kun sisäinen liikkuminen on kasvanut kolmanneksen, joukkoliikenteen osuus sisäisillä matkoilla on hieman laskenut, mutta jalankulun ja pyöräilyn suosio on noussut. Visiotyön maankäyttöarvioissa vuodelle 2050 Espoon asukasmäärä on noin 400 000 asukasta ja työpaikkamäärä noin 190 000 työpaikkaa. Joukkoliikennevisio Espoossa joukkoliikenteen rungon muodostavat Länsimetro ja Espoon keskukseen ulottuva kaupunkirata. Poikittaiset yhteystarpeet voidaan täyttää noin 2030-luvulle asti runkobussilinjastolla. Runkobussilinjasto parannetaan asteittain pikaraitiojärjestelmäksi, jonka runko muodostuu Raide-Jokerin lisäksi kahdesta uudesta linjasta: Tapiola- Suurpelto-Espoon keskus ja Matinkylä-Suurpelto-Kera-Karamalmi. Runkoverkko kytkee kaupunkirata- ja metrojärjestelmät yhteen ja parantaa kaupunkikeskusten välisiä liikkumistarpeita ja liityntäyhteyksiä. Tähän ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy 23 kilometriä pikaraitiotietä (Raide-Jokerin lisäksi) ja varikko. Alustava kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihe on kustannustehokas, mutta sen palvelu ei kata kaikkea visiotilanteeseen kaavailtua maankäyttöä. Kattavampi toinen vaihe sisältää noin 40 kilometriä pikaraitiotietä ja toisen varikon. Sen investointikustannus on 190 miljoonaa euroa. Toiseen vaiheeseen kuuluvien linjojen toteuttamisjärjestys riippuu siitä, missä järjestyksessä eri alueiden maankäyttöä kehitetään. Visiotilanteessa bussiliikenteen runkoyhteyksiä ovat Espoon keskus- Matinkylä, Espoon keskus-finnoo, Espoon keskus-espoonlahti, Jorvi- Kauniainen-Mankkaa-Tapiola ja Jorvi-Karamalmi-Leppävaara. Kaupunkikeskuksiin sijoittuvat raskaan raideliikenteen asemat Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti sekä Kivenlahti ovat liityntäliikenteen terminaaleja, joissa korostuvat laadukkaat liityntäbussiliikenteen olosuhteet sekä henkilöautojen ja pyörien liityntäpysäköinti. Pikaraitiojärjestelmän rakentaminen on mahdollista aloittaa, vaikka osa lähtökohtaverkon hankkeista olisi toteuttamatta. Käytännössä toteutuksen edellytyksenä on Raide-Jokeri, jotta verkko liittyy osaksi seudullista pikaraitiojärjestelmää. Lähtökohtaverkkoa täydentävän pikaraitiojärjestelmän rakentaminen voisi ajoittua ajanjaksolle 2035-2050, jolloin käytettäisiin vuosittain noin 20 25 miljoonaa euroa pikaraitiojärjestelmän kehittämiseen. Raitiotievarikoiden sijoittumista tutkitaan HSL:n varikkostrategiassa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 9 / 75 Päätöshistoria Pyöräilyn tavoiteverkko Pyöräilyn laatureittien tavoitteena on tarjota sujuvat ja vaivattomat yhteydet kaupunkikeskusten välille. Laatureitit ovat nopeaan ja tasavauhtiseen pyöräilyyn tarkoitettuja, autoliikenteestä eroteltuja laadukkaita pyöräteitä, jotka yhdistävät kaupunkikeskuksia ja seudun suurimmat työpaikkakeskittymät ja kampusalueet toisiinsa. Pyöräilyn laatureittien tavoiteverkon tarkoituksena on osoittaa reitit, joiden laatutasoa tulisi ensimmäisenä nostaa. Tavoitetilanteessa pyöräilyn laatureittejä ovat Espoon kaupunkiratakäytävä välillä Mäkkylä-Kauklahti, Kehä I:n varsi, Länsiväylän ja Länsimetron liikennekäytävä sekä Espoon keskuksen ja Tapiolan välinen diagonaalinen laatureitti. Lisäksi laatureittejä kulkee Otaniemessä, Perkkaalla sekä Olarin ja Matinkylän metroaseman välillä. Tie- ja katuverkko HLJ 2011:n mukaisilla autoliikenneverkon hankkeilla sekä joukkoliikenteen ja pyöräilyolosuhteiden voimakkaalla panostuksella voidaan säteittäisväylien ja kehäteiden sujuvuus pääosin turvata vuoden 2050 ennustetilanteessa. Moottori- ja kehäteiden osalta kiireellisintä on parantaa Turunväylä Kehä II:n ja Tuomarilan välillä. Espoo selvittää, voidaanko Kehä II:n liikennekäytävään toteuttaa lisääntyvää maankäyttöä palveleva pää- tai kokoojakatu yhdistämään Karakallio ja Lintuvaara. Infrainvestointien ohella tieliikenteen sujuvuuteen voidaan vaikuttaa joukkoliikennettä, liityntäpysäköintiä ja liikenteen hinnoittelua kehittämällä sekä muulla kulkumuototavoitteita tukevalla liikennepolitiikalla. Liikenteen hinnoittelulla voidaan vähentää tieverkon ruuhkaisuutta. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2014 174 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan liikenneverkkovisio -raportin Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun asian pöydälle jättämisestä päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tuleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 10 / 75 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.1.2015 3 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan liikenneverkkovisio -raportin Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 4.2. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta antaa samassa yhteydessä ohjeita toimenpideohjelman laadintaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 4.2. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta antaa samassa yhteydessä ohjeita toimenpideohjelman laadintaan. Tiedoksi - Tekninen keskus - Ympäristökeskus - HSL
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 11 / 75 2947/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 5 21.1.2015 12 Kirkkojärvenpuisto, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 613500, 40. kaupunginosa Espoon keskus, pöydälle 21.1.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Mikkola, puh. 043 825 2864 Mikla Koivunen, puh. 046 877 2502 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kommentit ja mielipiteet on annettu Kirkkojärvenpuiston valmisteluaineistosta, alue 613500, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 15.4.2013 päivätyn ja 12.1.2015 muutetun Kirkkojärvenpuisto - Kyrkträskparken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6791, joka käsittää korttelit 40140 ja 40210 sekä erityis-, virkistys- ja liikennealueita 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue 613500. (Muodostuu uusi kortteli 40140), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattama, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta palauttaa asian uuteen valmisteluun siten, että asemakaavasta ja sitä täydentävistä päätöksistä tulee järven toteuttamisen osalta velvoittava, eikä vain mahdollistava. Tavoitteena on toteuttaa järvi esitettyä havainnekuvaa laajempana ja pysyvänä kaupunkirakenne-elementtinä osaksi Espoon keskuksen aluetta. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle valmistellaan kustannusarviot järven ekologiset tekijät huomioon ottavasta toteuttamisesta ja ylläpidosta osana kaupunkikeskusta. Jotta tälle ratkaisulle saadaan taloudelliset edellytykset, tarvitaan lisää Espoon keskuksen alueen kaavataloudellisia laskelmia sekä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 12 / 75 arviot minne hyvää kaupunkiympäristöä kehittämällä voitaisiin lisätä kaupungille tuloja tuottavaa rakentamista. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: palauttaa asian uuteen valmisteluun siten, että asemakaavasta ja sitä täydentävistä päätöksistä tulee järven toteuttamisen osalta velvoittava, eikä vain mahdollistava. Tavoitteena on toteuttaa järvi esitettyä havainnekuvaa laajempana ja pysyvänä kaupunkirakenne-elementtinä osaksi Espoon keskuksen aluetta. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle valmistellaan kustannusarviot järven ekologiset tekijät huomioon ottavasta toteuttamisesta ja ylläpidosta osana kaupunkikeskusta. Jotta tälle ratkaisulle saadaan taloudelliset edellytykset, tarvitaan lisää Espoon keskuksen alueen kaavataloudellisia laskelmia sekä arviot minne hyvää kaupunkiympäristöä kehittämällä voitaisiin lisätä kaupungille tuloja tuottavaa rakentamista. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Kirkkojärvenpuisto, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 3 Kirkkojärvenpuisto, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kirkkojärvenpuisto, tapahtumaluettelo - Kirkkojärvenpuisto, kaavamääräykset - Kirkkojärvenpuisto, kaavakartta - Kirkkojärvenpuisto, ajantasa-asemakaava - Kirkkojärvenpuisto, havainnekuva Asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistaa Kirkkojärvenpuistoon monipuolisen viher- ja virkistysalueen. Suunnittelua ovat ohjanneet alueen luontoarvot sekä lähiympäristön kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Asemakaava osoittaa pääosan alueesta virkistysalueeksi. Turunväylä on osoitettu liikennealueeksi. Virkistysalueelle suunnitellut vesiaihe ja uudet toiminnot sekä tärkeimmät ulkoilureitit on osoitettu alueelle ohjeellisilla merkinnöillä. Virkistysalueen keskelle on sijoitettu liikerakennusten korttelialue, johon on osoitettu 200 kerrosalaneliömetriä (k-m²) uutta kerrosalaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 30.11.2011 T-merkinnällä kaavoituksen työohjelmaan vuodelle 2012 kuuluvien kohteiden linjaukset. Kirkkojärvenpuiston osalta seuraavasti: Kirkkojärven alue osoitetaan pääosin virkistyskäyttöön. Asemakaavaehdotuksen tavoitteena on mahdollistaa Kirkkojärven vesialueen palauttaminen ja osoittaa alueelle
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 13 / 75 monipuolista virkistyskäyttöä. Suunnittelussa tulee varmistaa alueen luontoarvojen säilyminen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Espoon tuomiokirkon asema tulee säilyttää jokilaakson maisemassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti virastokeskuksen kaava-alueen lähiympäristön uudistamisen periaatteista 15.10.2013. Päätöksessä otettiin kantaa myös Kirkkojärvenpuiston suunnitteluun. Päätöksen mukaan yhteydet jokilaaksoon, Kirkkojärvenpuistoon ja laajemmille virkistysalueille huomioidaan suunnitelmissa. Kirkkojärven palauttamista jatkosuunnitellaan alueen historiaa korostaen. Valtuusto käsitteli 20.10.2014 valtuustoaloitetta säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle. Päätöksessä valtuusto merkitsi selostusosan tiedoksi ja totesi asian loppuun käsitellyksi. Valtuusto lisäsi toiveen, että Kirkkojärven palauttamista jatkosuunnitellaan alueen historiaa korostaen kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.10.2013 linjauksen mukaisesti. Valtuusto pitää tärkeänä, että Kirkkojärven pinnan pysyvää nostamista selvitetään samassa yhteydessä kun Uudenmaan ELY-keskus suunnittelee Espoonjoen tulvasuojelua ja Turunväylän korottamista. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kirkkojärvenpuisto - Kyrkträskparken, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6791, käsittää korttelit 40140 ja 40210 sekä erityis-, virkistys- ja liikennealueita, 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue 613500. (Muodostuu uusi kortteli 40140). Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2012 nimikkeellä V14. Kirkkojärvenpuisto, 613500. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on tarkistettu 15.4.2013.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 14 / 75 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Espoon keskuksessa, noin 800 metrin päässä Espoon asemalta. Alue rajautuu Kirkkokadun ja Turunväylän välille. Pohjoisessa aluetta rajaa Lehtimäentie ja golfkenttä, eteläpuolella Kirkkojärven asuntoalue. Suunnittelualue on osa Espoonjokilaakson viheraluevyöhykettä. Alue on nykyisellään pääasiassa matalaa vähäpuustoista niittyä, joka on kasvamassa umpeen. Maisema on melko avoin pohjoisen suuntaan. Alueen maapohja on savea ja maasto on erittäin vaikeakulkuista. Maaston vaikeakulkuisuutta lisäävät Espoonjokeen laskevat ojat. Alue on Espoonjoen niin sanottua tulvaniittyä, joka tulvii usein keväisin. Suurin osa suunnittelualueesta on alttiina Turunväylän liikennemelulle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu pääasiassa virkistysalueeksi, jossa on Espoonjoen suuntainen viheryhteystarve. Turunväylä on osoitettu moottoriväyläksi. Kirkon ympäristö ja Lehtimäentie on merkitty kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeiksi alueeksi ja tieksi. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) suunnittelualue on pääosin osoitettu virkistysalueeksi (V). Turunväylä on osoitettu tieliikennealueeksi (LM). Alue on lähes kokonaisuudessaan kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä, jossa suojeluarvoltaan merkittävät rakennukset, rakenteet ja vanha tiestö tulisi säilyttää. Alueen länsiosassa on sm1 - merkinnällä osoitettu muinaismuistolailla suojeltu kohde (Espoon terveyslähde). Alueen läpi on osoitettu pääulkoilureitti, joka on ensisijaisesti ulkoilukäyttöön tarkoitettu kevyen liikenteen väylä, sijainti on ohjeellinen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä ja kaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Suunnittelualue on suurelta osaltaan kaavoittamatonta aluetta. Alueen etelä- ja länsireunoilla on voimassa olevia asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia, jotka osoittavat alueita puistoksi (VP) ja korttelin 40210 autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 15.4.2013 valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 13.5. - 11.6.2013. Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä kirjallista mielipidettä, ja saatiin yksi lausunto ja yksi kannanotto. Mielipiteissä otettiin kantaa Turunväylän meluun, alueen kasvillisuuteen, alueen uusiin toimintoihin sekä uuden vesiaiheen laajuuteen ja teknisiin ratkaisuihin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 15 / 75 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa kiinnitettiin huomiota alueen geotekniseen vakavuuteen, tulvakorkoihin ja alueen osittaiseen sijaintiin valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön alueella. Tonttiyksikön kannanotossa ei ollut huomauttamista. Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on valmisteluvaiheen nähtävilläolon jälkeen tehty seuraavat tarkistukset: Liikerakennusten sekä autopaikkojen korttelialueiden rajoja ja sijaintia on muutettu vähäisissä määrissä. Liikerakennusten ja puiston korttelialueiden pääkäyttötarkoitusta on tarkennettu kulttuuriympäristön huomioimisen osalta. Kaavamääräyksiä on täydennetty mm. geoteknisen vakavuuden sekä kulttuuriympäristön ja tulvasuojelun huomioimisen osalta. Kirkkojärven päiväkodin kortteli 40137 on viety ehdotukseksi ja saanut lainvoiman omana kaava-alueenaan. Asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava osoittaa pääosan alueesta virkistyskäyttöön. Valtioneuvoston melutason ohjearvot (alle 55 db) ylittyvät lähes koko alueen osalta. Alueen luonteen ja keskeisen sijainnin vuoksi pääosa alueesta on kuitenkin osoitettu puistomerkinnällä (VP/s) vain aivan Turunväylän vierellä osa alueesta on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Viheralueille osoitetut merkinnät ovat pääasiassa ohjeellisia, koska alueiden toiminnoista päätetään tarkemmin puistosuunnitelmassa. Alueelle on osoitettu uusi laaja vesiaihe sekä uusina toimintoina matonpesupaikka ja koirapuisto. Tärkeimmät jalankulun ja pyöräilyn reitit on merkitty kaavaan. Viheralueilla on sallittu puhtaiden maamassojen läjitys ja tulvahallinnan vaatimien pumppaamojen sijoitus. Uuden vesiaiheen laajuuden tutkiminen on ollut yksi suunnittelun lähtökohdista. Kaavassa ohjeellisena esitetty laajuus on arvioitu toteuttamiskelpoiseksi teknisesti sekä taloudellisesti. Suunniteltu laajuus on mahdollista toteuttaa kuivatyönä, jolloin Espoonjoen luontoarvot voidaan parhaiten huomioida. Alueelle osoitetaan vain vähän uutta rakentamista. Uuden vesiaiheen viereen sijoitetulle liikerakennusten korttelialueelle (KL/s) osoitetaan 200 k-m² uutta kerrosalaa. Paikalle voi rakentaa esimerkiksi puistopaviljongin, jossa tarjotaan kahvila- ja välinevuokrauspalveluita. Kaavassa on osoitettu alueita myös pysäköinnille. Kortteli 40210 on autopaikkojen korttelialuetta (LPA), joka on Omnian kampusalueen käytössä. Kaivomestarinniityn varrelle on osoitettu pieni yleinen pysäköintialue (LP), joka palvelee uudistuvan puiston käyttäjiä. Turunväylä on osoitettu maantien alueeksi (LT). Alueen rajaus on nykyisen tiealueen mukainen. Alueen kaakkoispäähän on osoitettu siltayhteys jalankululle ja pyöräilylle, kaavassa kohta on osoitettu eritasoristeyksenä (e).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 16 / 75 Kaavamääräyksin suojellaan Espoonjoen luontoarvoja ja Espoon kirkonmäen valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä. Espoon terveyslähteen alue on merkitty muinaismuistolailla rauhoitetuksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi (sm). Kaavatalous Kirkkojärven teknistaloudellisessa selvityksessä esitetyn viitesuunnitelman kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 3,7 miljoonaa euroa. Kaavan esittämä vesiaihe on laajuudeltaan suurempi, kuin teknistaloudellisen selvityksen viitesuunnitelma, joten myös kustannusten voidaan olettaa olevan suuremmat. Teknistaloudellisessa selvityksessä on esitetty myös 0+ -vaihtoehto, jossa alueelle ei ole esitetty uutta vesiaihetta, vaan puiston kunnostustoimenpiteet on rajattu mahdollisimman vähäisiksi. 0+ - vaihtoehdon kokonaiskustannuksiksi arvioitiin noin 1,2 miljoonaa euroa. Suunnitelmiin sisältyy toimenpiteitä myös Turunväylän pohjoispuolella, joka ei kuulu nyt käsiteltävään kaava-alueeseen. Tulvasuojauksen ja siihen liittyvän vesihuollon rakentamisen kustannukset riippuvat suojauksen laajuudesta ja rakentamistavasta, kustannuksia on arvioitu Espoonjoen tulvahallinnan jatkotarkastelut -selvityksessä. Selvityksessä suositellun vaihtoehdon kustannusten on arvioitu olevan noin 684 000 euroa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset ja muut suunnitelmat Suunnittelualueesta ja suunnittelualueeseen liittyvästä Espoonjokilaaksosta on laadittu lukuisia selvityksiä ja suunnitelmia. Kaavaselostuksessa on kuvattu lyhyesti selvityksiä ja niiden sisältöä. Uusimmat selvitykset liittyvät puiston toimintoihin ja suunnitellun uuden vesiaiheen tekniseen ja taloudelliseen toteutettavuuteen sekä Espoonjoen tulvahallintaan. Kaavoituksen pohjaksi on vuonna 2013 laadittu alustava puistoyleissuunnitelma. Alustavan yleissuunnitelman tavoitteena oli luoda riittävät reunaehdot Kirkkojärvenpuiston asemakaavaa varten. Suunnitelmassa on esitetty puistoon sijoitettavien toimintojen tilavarauksia sekä kevyen liikenteen yhteysreittejä. Lisäksi on hahmoteltu puiston maisemaelementtejä. Kirkkojärven teknistaloudellinen selvitys on laadittu vuonna 2011. Työssä oli tehtävänä selvittää tekniset ja taloudelliset edellytykset Kirkkojärven palauttamiselle. Työssä tarkasteltiin suunnittelualuetta sekä suunnitelmavaihtoehtoja mm. Espoonjoen virtaamien ja vedenkorkeuksien, geotekniikan sekä maa- ja vesirakentamisen sekä maiseman ja ympäristön kannalta. Hanke voidaan tehtyjen tarkastelujen perusteella todeta teknis-taloudellisessa mielessä toteuttamiskelpoiseksi, ainakin
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 17 / 75 Päätöshistoria raportissa esitetyillä suunnitelmaratkaisuilla. Asemakaavaehdotuksessa alueelle on esitetty laajempaa vesiaihetta. Vuosina 2013 ja 2014 on laadittu Espoonjoen tulva-alueiden tarkastelu Kirkkokadun ja Turunväylän ympäristössä sekä Espoonjoen tulvahallinnan jatkotarkastelut. Työssä määritettiin laserkeilausaineistosta laaditun maastomallin avulla Turunväylän yläpuolella käytettävissä oleva tulvatilavuus, jonne Espoonjoen vesi voisi nousta ilman suurta haittaa sekä Kirkkopuiston ja Turunväylän väliset alueet, jonne tulvavesi voi nousta ja niiden perusteella mahdollisten suojausrakenteiden korkeusasemat. Laskelmin osoitettiin, että riittävän suuren tulva-alueen toteuttaminen virtaamien tarvittavaksi rajoittamiseksi ei ole mahdollista Turunväylän pohjoispuolella. Rakenteellinen suojaus Kirkkojärvenpuistossa todettiin toteuttamiskelpoiseksi ja kustannuksiltaan melko maltilliseksi. Rakenteelliseen suojaukseen liittyy kuitenkin riskejä ja epävarmuuksia, joita tulee selvittää jatkosuunnittelussa tarkemmin. Asemakaavassa on mahdollistettu tulvahallintaan liittyvien suojarakenteiden rakentaminen. Perittävät maksut Tonttiyksikkö on maksanut 30.4.2013 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.1.2015 5 Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Kirkkojärvenpuiston alustava yleissuunnitelma (Loci maisemaarkkitehdit Oy, 2013) Espoonjoen tulva-alueiden tarkastelu Kirkkokadun ja Turunväylän ympäristössä (FCG, 2013) Espoonjoen tulvahallinnan jatkotarkastelut (FCG, 2014) Kirkkojärven teknistaloudellinen selvitys (FCG, 2011) Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä, lausunnoista ja kannanotoista Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kommentit ja mielipiteet on annettu Kirkkojärvenpuiston valmisteluaineistosta, alue 613500,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 18 / 75 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 15.4.2013 päivätyn ja 12.1.2015 muutetun Kirkkojärvenpuisto - Kyrkträskparken asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6791, joka käsittää korttelit 40140 ja 40210 sekä erityis-, virkistys- ja liikennealueita 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue 613500. (Muodostuu uusi kortteli 40140), 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Jäsen Klar-Nykvist jäsen Lahden kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko jäsen Klar-Nykvistin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Tonttiyksikkö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Liikennevirasto, lausuntopyyntö - Kauniaisten kaupunki, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 19 / 75 3121/10.02.03/2013 13 Puustellinmäki, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 110515, 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Saara Melama, puh. 043 825 3628 Ross Snell, puh. 046 877 3240 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Puustellimäen valmisteluaineistosta, alue 110515, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 26.1.2015 päivätyn Puustellinmäen - Boställsbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6891, joka käsittää korttelin 51086 tontin 3, 51. kaupunginosassa Leppävaara, alue 110515, 3 pyytää asemakaavasta / asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Puustellinmäki, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Puustellinmäki, tapahtumaluettelo - Puustellinmäki, kaavamääräykset - Puustellinmäki, kaavakartta - Puustellinmäki, ajantasa-asemakaava - Puustellinmäki, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) tontilla 3 korttelissa 51086. Suunnittelualueen pinta-ala on 1 426 m 2. Tontilla sijaitsevan toimistorakennuksen tekninen kunto on heikko, ja se
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 20 / 75 on tarkoitus purkaa. Kaavamuutoksen myötä tontin rakennusoikeudeksi tulee 1 850 k-m 2 sen ollessa nykyisin 1 024 k-m 2. Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asumista palvelevia asukkaiden yhteiskäyttöisiä tiloja, pysäköintilaitoksen sekä teknisiä tms. tiloja. Kaavahankkeen toteuttaminen edellyttää maankäyttösopimusta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Puustellinmäki - Boställsbacken, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6891, käsittää osan korttelia 51086, 51. kaupunginosassa (Leppävaara), alue 110515. Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 23.6.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Leppävaaran suuralueella Puustellinmäessä Postipuuntien ja Armas Launiksen kadun risteyksen pohjoispuolella, ja se käsittää tontin 3 korttelissa 51086 (osoite Postipuuntie 2). Tontilla on nykyisin kaksikerroksinen toimistorakennus, jonka tekninen kunto alkaa olla heikko. Rakennuksen peruskorjaus ei ole vuokramarkkinatilanteen takia perusteltua, eikä uuden vastaavankokoisen toimistorakennuksen rakentaminen ole taloudellisesti mahdollista. Lisäksi paikka ei ole sijainniltaan toimistorakennukselle otollinen. Tontti on yksityisessä omistuksessa. Tontin pinta-ala on 1 426 m 2 ja se sijaitsee etelään viettävässä rinteessä. Ympäröivä rakennuskanta koostuu pääasiassa asuinkerrostaloista. Tontille on ajoyhteys Armas Launiksen kadulta, joka toimii tonttikatuna ja liittyy Turuntien kautta muuhun liikenneverkkoon. Armas Launiksen katu
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 21 / 75 liittyy myös Mestarinkatuun. Leppävaaran rautatieasema ja bussiterminaali sijaitsevat noin 500 m päässä suunnittelualueesta. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Turuntiellä. Lähialueella on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet mm. Leppävaaran rautatieasemalle ja kauppakeskus Selloon. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka sijoittuu keskustatoimintojen alueen läheisyyteen. Alueen länsipuolella maakuntakaavassa on osoitettu liikennetunneli sekä moottoriväylä, ja eteläpuolella kulkee itä-länsisuuntainen pääratayhteys. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (vahvistettu YM 30.10.2014) alue on osoitettu tiivistettävänä alueena, joka sijaitsee pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin varrella. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske suunnittelualuetta. Espoon eteläosien yleiskaavassa (lainvoimainen 17.2.2010) alue on osoitettu asuntoalueeksi A, joka rajoittuu idässä virkistysalueeseen V. Eteläpuolella sijaitsee yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu sekä raide asemineen, ja luoteessa sijaitsee liikennetunneli. Alueen läheisyyteen sijoittuu myös julkisten palvelujen ja hallinnon alue PY sekä keskustatoimintojen alue C-K. Läheiset risteykset on yleiskaavassa esitetty eritasoliittyminä. Alueella on voimassa Puustellinmäki asemakaavan muutos (lainvoimainen 20.2.1984). Kortteli 51086 on siinä osoitettu tontin 3 osalta liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), ja muutoin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Korttelialue rajautuu kaakossa, etelässä ja lännessä katualueisiin, ja sen välittömässä läheisyydessä on asuinkerrostalojen korttelialueita (AK). Tontin 3 kaavanmukainen rakennusoikeus on 1 024 k-m 2 ja kerrosluku on kaksi. Kaavamääräyksen mukaan autopaikkoja tulee olla 1 ap liikehuoneistojen ja toimistojen 50 m 2 kohti. Tontti on nykytilassaan rakentunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 23.6.2014 valmisteluaineiston/ osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto/osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 11.8.2014-9.9.2014. Nähtävilläoloaikana jätettiin kolme kirjallista mielipidettä, mutta yhtään lausuntoa ja kannanottoa ei saatu. Mielipiteitä esitettiin pääasiassa rakennuksen korkeudesta (puolesta ja vastaan), ympäristöön sopivuudesta sekä sen vaikutuksesta naapurirakennuksista avautuviin näkymiin sekä valaistusolosuhteisiin. Huolta kannettiin myös mm. parkkipaikkojen riittävyydestä ja liikennemäärien lisääntymisestä alueella. Rakennuksen yhteyteen toivottiin osoitettavan myös liiketilaa monipuolisen kaupunkirakenteen turvaamiseksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 22 / 75 Nähtävilläolon jälkeen suunnitelmaa on tarkistettu, ja mm. varjostusolosuhteita on tutkittu. Valmisteluaineistossa esitetty kerroslukumerkintä V (1/2) noudattelee kuitenkin ympäröivän rakennuskannan korkeuksia ja on tontin käytön kannalta tarkoituksenmukainen ratkaisu, eikä sen muuttamiseen katsottu siten olevan perusteita. Ottaen huomioon rakennushankkeen pieni koko sekä haasteet nykyisen käyttötarkoituksen suhteen, ei myöskään liiketilojen osoittamiselle löydetty perusteluja. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Suunnitelma mahdollistaa viisikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen vanhan toimistorakennuksen paikalle. Asemakaavan muutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL -toteutusohjelman mukaisesti. Asuinrakennus Kaavamuutoksen mukainen rakennusoikeus on 1 850 k-m 2, ja suurin sallittu kerrosluku on viisi (V) siten, että ylimmän kerroksen ala saa olla korkeintaan puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää punatiiltä, ja julkisivun tulee olla kaikilta osin laadukas. Lämpörappauksen käyttö on kielletty maan ja pihakannen tasossa. Asuntojen parvekkeet ja terassit tulee lasittaa. Katon tulee olla tasakatto tai loiva lapekatto ja räystäiden vähintään 50 cm pitkät. IV-konehuone ja mahdolliset energiantuotantolaitteistot tulee integroida rakennuksen arkkitehtuuriin. Pihatilat Asuinrakennuksen rakennusalan itäpuolelle on osoitettu ohjeellinen aluevaraus leikki- ja oleskelualueelle, eteläpuoli on varattu pienpuilla ja pensailla istutettavaksi alueen osaksi ja länsipuolelle saa sijoittaa kansipihan alaisiin tiloihin johtavan ajoluiskan. Maanpinnan tai pihakannen likimääräisen korkeusaseman tulee olla +16.5. Ajoneuvoliittymän järjestäminen tontille on kielletty Armas Launiksen kadun ja Postipuuntien risteyksen kannalta tärkeän näkemäalueen kohdalta. Pihatilojen suunnittelussa on huomioitu riittävä mitoitus, ilmansuunnat, korkeuserot, esteettömyys sekä melusuojaus. Lisäksi kaavamääräyksillä ja -merkinnöillä pyritään huolehtimaan piha-alueen vehreydestä, viihtyisyydestä, hyvästä laatutasosta sekä varmistamaan edellytykset pelastustoiminnalle. Asukkaiden yhteisiä ulko-oleskelutiloja saa sijoittaa myös rakennuksen kattoterassille. Hulevedet Hulevesien käsittelyssä tulee suosia luonnonmukaisia ratkaisuja, ja kaavamääräyksillä pyritään varmistamaan tarkoituksenmukainen viivytyskapasiteetti paikan lähtökohdat huomioon ottaen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 23 / 75 Pysäköinti Suurin osa autopaikoista on osoitettu rakennuksen ja maan/pihakannen alle hyödyntäen tontin rinnemaastoa, minkä lisäksi myös maantasoon on osoitettu pysäköintipaikkoja. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 95 k-m 2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava lukittuun ja katettuun tilaan 1 pp / 30 k-m 2, mutta vähintään 2 pp / asunto. Lisäksi lähelle sisäänkäyntejä tulee järjestää pyöräpaikkoja. Lisärakennusoikeus Korttelialueelle tulee rakentaa asukkaiden yhteiskäyttöisiä saunatiloja, joita ei lasketa kaavaan merkittyyn rakennusoikeuteen. Myöskään muita asumista palvelevia yhteistiloja, asuntojen ulkopuolisia varastotiloja. teknisiä tiloja ja porrashuoneen laatua lisääviä 20 m 2 ylittäviä tiloja ei lasketa rakennusoikeuteen. Samoin rakennuksen tai pihakannen alaisen pysäköintilaitoksen saa rakentaa kaavassa ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja tai polkupyöräpaikkoja. Melusuojaus ja ilmanlaatu Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden sekä parvekkeiden ja terassien rakenteiden ja lasituksen tulee täyttää niille asetetut vaatimukset tieliikennemelua vastaan. Alueelle on myös rakennettava melueste leikki- ja oleskelualuetta suojaamaan ennen rakennusten käyttöönottoa. Hyvälaatuinen korvausilma pyritään varmistamaan kaavamääräyksellä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Korttelisuunnitelma Kaava-alueelle on laadittu korttelisuunnitelma. Perittävät maksut Hakija on maksanut 29.8.2014 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 24 / 75 - Asemakaavaselostus liitteineen - Puustellinmäki (alue 110515), Korttelisuunnitelma tontille 3 korttelissa 51086 (Apsis Arkkitehtitoimisto, 26.1.2015) - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä / lausunnoista / kannanotoista - Tie- ja raideliikennemeluselvitys, Kiinteistö Postipuuntie 2 (Promethor Oy, 17.10.2014) Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija(t) - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Distribution Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 25 / 75 5020/10.02.03/2014 14 Finnsinmäki I, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 512600, 70. kaupunginosa Espoonkartano Valmistelijat / lisätiedot: Outi Ruski, puh. 043 825 3629 Salla Karvinen, puh. 046 877 3001 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Mynttilän valmisteluaineistosta, alue 512400 ja Finnsinmäki, muutoksen valmisteluaineistosta, alue 511101, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 10.5.2010 ja 4.3.2013 päivätyn ja 26.1.2015 muutetun Finnsinmäki I - Finnsbacken I asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6883, joka käsittää korttelit 70003 70013, 70050 70052 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 70. kaupunginosassa Espoonkartano sekä liikennealueet 44. kaupunginosassa Kauklahti ja 45. kaupunginosassa Kurttila, 3 pyytää asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 25.2.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 25.2.2015 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 26 / 75 Liite Oheismateriaali Selostus 5 Finnsinmäki I, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 6 Finnsinmäki I, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Finnsinmäki I, tapahtumaluettelo - Finnsinmäki I, kaavamääräykset I - Finnsinmäki I, kaavamääräykset II - Finnsinmäki I, kaavamääräykset III - Finnsinmäki I, kaavakartta - Finnsinmäki I, ajantasa-asemakaava - Finnsinmäki I, havainnekuva Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on suunnitella Finnsinmäelle Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti pientalovaltainen asuinalue palveluineen siten, että ratkaisu sopeutuu alueen merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin erityisarvoihin. Vallitsevat luonnonolosuhteet huomioidaan suunnittelussa mahdollisimman hyvin. Alue tukeutuu Kauklahden olemassa oleviin palveluihin ja olemassa olevaan julkisen liikenteen verkostoon. Alue suunnitellaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jolla perustehokkuudet vaihtelevat e = 0,15 ja e = 0,25 välillä. Kaava mahdollistaa noin 29 900 k-m 2 uutta asuinrakentamista Finnsinmäen alueelle. Kaava-alueen kokonaispinta-alasta asuinrakennusten korttelialueiksi on varattu noin 17 ha ja noin 35 000 k-m 2. Julkisille rakennuksille ja palveluille rakennusoikeutta on varattu 2 680 k-m 2. Rakentamisen määrä mahdollistaa noin 600 uutta asukasta suunnittelualueelle. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 27 / 75 Finnsinmäki I - Finnsbacken I, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6584, käsittää korttelit 70003 70013, 70050 70052 sekä katu-, liikenne-, virkistys-, erityis-, suojelu- ja maa- ja metsätalousalueet 70. kaupunginosassa Espoonkartano sekä liikennealueet 44. kaupunginosassa Kauklahti ja 45. kaupunginosassa Kurttila, aluenumero 512600. Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu Mynttilä, Espoonkartanonmäki, Finnsinmäki osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 9.7.2009 ja muutettu 19.2.2010. Alueen nykytila Suunnittelualue on nykyisin vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista aluetta, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen myötä pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Kaava-alueen koillispuolella sijaitsee Espoonkartano tilakeskuksineen maiseman solmukohdassa Mankinjoen ja Gumbölenjoen risteyskohdan tuntumassa vanhan Kuninkaantien varrella. Kartanoalueen lisäksi suunnittelualueen läheisyydessä ja suunnittelualueella on runsaasti muitakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, esihistoriallisia muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylämäkiä sekä historiallista tiestöä. Merkittävimpiä näistä ovat muun muassa Mankbyn keskiaikainen kylätontti sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie). Eteläosaltaan suunnittelualue rajautuu Kehä III:een sekä Kauklahdenväylään ja Lapinkyläntiehen. Lännessä aluetta rajaavat Kuninkaankartanontie ja Hiekkarata. Pohjoisessa alue rajautuu Espoonkartanon laajaan peltoalueeseen ja sitä halkovaan Mankinjokeen. Itäreunaltaan alue rajautuu Finnsintiehen, jonka itäpuolelle jää Espoon ratsastustallin alueet. Ratsastustallin toimintaan liittyvä maneesi sijaitsee Finnsinmäen kaava-alueella. Kaava-alueen sisäinen tiestö perustuu nykyisin pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteen verkostoa nykyisellään ole. Alueen reunoilla kulkee myös voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista agraariympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Suunnittelualueen yhteislaajuus on noin 55 ha. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa Finnsinmäen asemakaava-alue on kokonaisuudessaan merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Alueen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 28 / 75 länsiosassa kulkee voimalinja. Lisäksi alueelle on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue ja tie. Pohjavesialue sijaitsee etelärajan tuntumassa. Kaakon suunnalla alue rajoittuu moottoriväylään. Espoon eteläosion yleiskaavassa Finnsinmäen läntinen osa on esitetty kehitettävänä ja uutena pientaloalueena (A3). Espoonkartanonmäki samoin, kuin Finnsinmäen itä- ja pohjoisosa kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alue on varustettu kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue -merkinnällä. Suuri Rantatie kulkee Finnsinmäen halki ja se on merkitty historialliseksi tieksi. Finnsinmäen keskiosa Espoonkartanon alueen ohella, Suuren Rantatien ympäristössä on osoitettu merkinnällä säilytettävä kyläalue (A4), jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää ja jolle sijoitettavat toiminnot ja uudisrakentaminen tulee huolellisesti sovittaa ympäristöön. Kuninkaantien ja kehä III:n väliin on varattu alue julkisille palveluille ja hallinnolle (PY). Finnsinmäen pohjoispuolelle on merkitty maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Lisäksi Kehä III:n tuntumassa sijaitsee muinaismuistoalue (SM) ja Mankinsolmun kohdalla pohjavesialue. Kehä III on merkitty kaksiajorataiseksi päätieksi tai pääkaduksi eritasoliittymineen koko osuudeltaan. Suunnittelualueella ei ole aiempaa lainvoimaista asemakaavaa lukuun ottamatta pientä palaa Finnsinkujasta, joka on voimassa olevassa Finnsinmäki asemakaavassa osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Finnsin kansanopiston lähialueet käsittävä Finnsinmäen suojeluhenkinen kaava on ainoa lainvoimainen asemakaava Kauklahden suuralueella Kehä III:n pohjoispuolella. Viranomaisneuvottelu Kaavasta on käyty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu 17.2.2010. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Finnsinmäki I oli valmisteluaineistovaiheessa osa Mynttilän kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa neljään osaan: Mynttilä, n, Myntinmäki ja Finnsinmäki I. Finnsinmäki I kaava-alueeseen liitettiin myös valmisteluaineistona 2.4. - 15.4.2013 MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä ollut Finnsinmäki, asemakaavan muutos. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 10.5.2010 Mynttilän valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 24.5. - 22.6.2010. Nähtävilläoloaikana jätettiin 19 kirjallista mielipidettä, joista Finnsinmäen kaava-aluetta koskevia oli 10 ja saatiin yhteensä 9 lausuntoa ja kannanottoa. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 4.3.2013 Finnsinmäki, muutos valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 2.4-15.4.2013. Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi kirjallinen mielipide.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 29 / 75 Mielipiteissä tuotiin esiin muun muassa huoli uuden rakentamisen määrästä, suurista tehokkuusluvuista sekä luontoarvojen ja näkymien katoamisesta uuden rakentamisen myötä. Mielipiteitä herättivät myös uudet katulinjaukset. Ratsastus- ja kesäteatteritoiminnan jatkoedellytykset pyydettiin huomioimaan. Lausunnoissa ja kannanotoissa pyydettiin huomioimaan muun muassa alueella kulkevat voimajohtolinjat, muuntamoiden paikat, hulevesien hallinta, energiatehokkuus, luontoselvityksen johtopäätökset ja kunnallisteknisen verkoston suunnittelu Blominmäen kalliopuhdistamo huomioiden. Lisäksi museo vaati avoimille peltoaukeille ja merkittäville näkymäakseleille esitettyjen kortteleiden poistamista, kiviholvisiltojen kuntotutkimuksen teettämistä ja suojelumerkintöjen tarkentamista. Uudenmaan ELY-keskus katsoi, että esitetty valmisteluaineisto on riittämätön sen varmistamiseksi, että saadaan laadittua valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämä ja maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä asemakaava. Asemakaavoituksen pohjaksi tarvitaan ELY:n mukaan riittävän laaja osayleiskaava vaikutusten arviointeineen. Valmisteluvaiheen suunnitelman tarkoituksena oli esittää yleispiirteinen näkemys Mynttilän kaava-alueen maankäytöstä sekä huomioida kaavamerkinnöin keskeiset suunnittelua ohjaavat reunaehdot, tarpeet ja tavoitteet. Maankäyttövaraukset osoittivat kunkin alueen pääkäyttötarkoituksen. Valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen kaavaalue jaettiin neljään osaan (Mynttilä, Finnsinmäki I, Espoonkartanonmäki ja Myntinmäki). Finnsinmäki I kaava-alueelle on tehty muutoksia muun muassa katuverkkoon sekä korttelialueiden rajauksiin ja tehokkuuksiin. Kaavamääräyksiä on tarkennettu huomioiden erityisesti alueen luonto- ja kulttuuriarvot. Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma kaavamääräyksiä täydentämään. Alueen kunnallistekninen tarkastelu tehtiin valmisteluaineiston pohjalta ja samassa yhteydessä pohdittiin tarkemmin alueen liikenneverkkoa ja sen toteuttamisedellytyksiä. Suurin muutos kokonaisuuden kannalta on esitys Finnsinmäkeä ja Mynttilää yhdistävän uuden Espoonkartanontie/Puistometsäntie kadun poistamisesta. Myös liikennemelun vaikutukset ja suojauskeinot selvitettiin perusteellisesti ennen asemakaavan ehdotusvaihetta. Kaavarunkoa laajennettiin ja tarkennettiin huomioiden myös Forsbackan alueen tulevaisuuden suunnitelmat sekä Espoonkartanon alueen liittyminen Kauklahteen ja Lapinkyläntien suuntaan. Asemakaava ja asemakaavan muutos Alueesta merkittävä osa kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Suunnittelun tärkeänä tavoitteena on huomioida Espoonkartanon ympäristön arvojen kannalta keskeiset maiseman ja luonnonympäristön piirteet ja sovittaa uudet asuinalueet osaksi kokonaisuutta. Asemakaavasuunnitelma mahdollistaa uuden, nykyistä kylämäistä asutusta täydentävän asuinrakentamisen Finnsinmäen alueille. Uusi rakentaminen sijoittuu verraten kapeina korttelialueina avoimen maiseman ja rinne- sekä selännealueiden vaihettumisvyöhykkeeseen. Maisemakokonaisuuden kannalta tärkeät, avointa maisematilaa rajaavat reunametsät ja puustoiset lakialueet säilytetään. Tilanteissa, joissa uutta pientalorakentamista sijoitetaan
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 30 / 75 avoimen maisematilan reunalle, kaavasuunnitelma edellyttää uuden maisemaa rajaavan reunavyöhykkeen toteuttamista. Finnsinmäen kaava velvoittaa säilyttämään, hoitamaan ja uudistamaan aluetta niin, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot, vaihtelevat maastonmuodot, luonne suurmaisemassa eivätkä pitkät avoimet näkymät vaarannu. Erityistä huomiota tulee kiinnittää hienovaraisiin maastonmuotoiluihin. Alueella tulee käyttää perinteisiä kulttuuriympäristön kasvilajeja ja luonnon mukaista kasvillisuutta. Viheralueverkosto muodostaa eheän ja kattavan kokonaisuuden koko alueella ja huomioi alueelle laadittujen selvitysten mukaiset luonnonsuojelukohteet sekä yhteystarpeet ympäröiviin viheralueisiin. Kaava-alue liittyy suoraan Kehä III:n liikennekäytävään ja olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Asuinympäristön tavoitteena on laadukas ja omaleimainen kokonaisuus. Alueen kehittäminen nykyistä tiiviimmin rakennettuna asuinympäristönä eheyttää lisäksi kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti. Alueen katu- ja kunnallistekninen rakentaminen vaativat suuria panostuksia, mikä edellyttää kaupunki- ja korttelirakenteelta alueen nykyistä rakentamista suurempaa tehokkuutta. Asukasmäärän lisääminen pääkatuyhteyksien varrella mahdollistaa myös paremman joukkoliikenteen palvelutason toteutumisen. Kaava-alueen kokonaispinta-alasta asuinkorttelialueiksi on varattu noin 30 %. Alueen uudesta pientalorakentamisesta on varattu noin 18 300 k-m 2 asuinpientalojen korttelialueiksi (AP), jolloin asuntorakentaminen toteutuu todennäköisimmin yhtiömuotoisena. Omatoimirakentamiselle varattuja erillispientalojen korttelialuetta (AO) on noin 16 600 k-m 2. Kaavalla mahdollistetaan 2 000 k-m 2 suuruisen päiväkodin ja alakoulun sijoittuminen julkisten lähipalvelurakennusten (YL-1) korttelialueelle sekä Träskbyn vanhan koulun säilyttäminen lähipalvelurakennusten korttelialueella (P-1/s), jolla ympäristö säilytetään. Korttelialue on osa laajaa Espoonkartanon-Träskbyn kulttuurimaisemakokonaisuutta. Kaavaratkaisun myötä suunnittelualueelta poistuu Espoon ratsastuskoulun käytössä oleva maneesirakennus sekä sen yhteydessä olevat ratsastustoimintaa palvelevat pysäköintipaikat. Maneesin tilalle on asemakaavassa esitetty asumista. Ratsastustoiminta ei tule maanomistajan mukaan jatkumaan alueella nykyisellään. Uusia korttelialueita varten alueelle muodostetaan liikenneverkko, joka mahdollisuuksien mukaan hyödyntää nykyisiä tielinjoja. Uudet katuyhteydet mahdollistavat arvokkaiden historiallisten tielinjojen ja historiallisten ympäristöjen rauhoittamisen lisääntyvältä liikenteeltä ja laajoilta muutostöiltä. Katuverkon sovittaminen maastoon on haasteellista, ja tilaa olemassa olevan kyläasutuksen keskellä on paikoin niukalti. Alueen katu- ja muiden reittien suunnittelussa on pyritty mahdollisimman tiukkaan ja paikkaan sopivaan mitoitukseen. Nykyisen Kuninkaankartanontien on tarkoitus säilyä joukkoliikennereittinä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 31 / 75 Lapinkyläntien aiheuttamaa melua torjutaan meluselvityksen mukaisin meluestein. Kaavakartassa on esitetty meluselvityksen mukainen melunsuojaus kortteliin 70003. Lapinkyläntien varressa meluesteen korkeus on 3,0 metriä tasausviivasta ja Espoonkartanontien eteläosassa 2,0-2,5 metriä. Asemakaavassa muutetaan voimassa olevan Finnsinmäki asemakaavan retkeily- ja ulkoilualueesta (VR) 57 m 2 :n suuruinen osa katualueeksi. Muutoksella mahdollistetaan ajo Finnsinkujalta vanhalle Finnsintielle ja helpotetaan siten alueen sisäistä liikennettä ja katujärjestelyjä suunnittelualueella. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen, kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Ympäristövaikutusselvitys Alueelle on laadittu ympäristövaikutusselvitys Mynttilän valmisteluaineiston pohjalta. Selvityksen mukaan asemakaavaluonnoksen mukainen maankäyttö toteuttaa maakuntakaavassa ja Espoon eteläisten osien yleiskaavassa määriteltyjä alueidenkäyttöperiaatteita. Suurin osa kaavaalueen uhanalaisista luontotyypeistä sijoittuu kaavassa osoitetuille lähivirkistysalueille tai alueille, joita koskevat kaavamääräykset ekologisten arvojen säilyttämisestä. Kaavaratkaisut mahdollistavat ekologisten yhteyksien säilyttämisen. Hulevesisuunnitelman mukaisella asianmukaisella käsittelyllä voidaan ehkäistä Mankinjokeen ja Gumbölenjokeen kohdistuvia vaikutuksia. Jatkosuunnittelussa ympäristövaikutusselvityksessä kehotettiin tutkimaan asutuksen sijainnin suhdetta liikenteen aiheuttamiin melu- ja ilmanpäästövaikutuksiin. Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma ja rakentamistapaohje. Perittävät maksut Kaavan laadinnasta ei peritä kaavoitusmaksua. Hyväksyminen Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Ympäristövaikutusselvitys (Pöyry Finland Oy, 2010)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 32 / 75 - Korttelisuunnitelma ja rakentamistapaohje (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, 2015) - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä, lausunnoista ja kannanotoista - Mielipidekartta - Luontoselvitys (Luontotieto Keiron Oy, 2009) - Kunnallistekninen yleissuunnitelma ja sen päivitys (Sito Oy, 2012 ja 2015) - Espoon kartanon sillat I ja II, Historiaselvitys (Petra Kotro, Mobilia, 2012) - Espoonkartanon kaavarungon tarkistus (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, 2015) Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.10.2008 6 (6201 / 503 / 2008) Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttiläasemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Peltokorven kannattamana, että asia jätetään tutustumista varten pöydälle. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin tutustumista varten yksimielisesti pöydälle seuraavaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 33 / 75 12.11.2008 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2008 10 (6201 / 503 / 2008) Ehdotus Yleiskaavapäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 päättää Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteisen suunnittelun jatkamisesta Espoon eteläosien yleiskaavaan, järjestettyyn ideakilpailuun ja em. raportin perusratkaisuihin tukeutuen, tarvittaessa kuitenkin yksityiskohtia aihealueittain tarkistaen. 3 päättää ottaa Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki sekä Mynttilä - asemakaavanimikkeet syksyn 2008 kaavoituksen työohjelmaan asemakaavatasoisten tarkempien selvitysten aloittamiseksi sekä asemakaavallisen valmistelun mahdollistamiseksi Kehä III:n tuntumassa. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Häggman ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että päätösehdotusta muutetaan siten, että 1. (kuten esittelijä ehdotuksessa) 2. poistetaan 3. poistetaan Lisätään seuraava uusi kohta: päättää siirtää Espoonkartanon asuntoalueen ja lähialueiden asemakaavoituksen jatkovalmistelutytöt kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemän yleiskaavapäätöksen mukaisesti yleiskaavan suunnittelukauden loppupuolelle (2020-2030), ja siten olla esittämättä asemakaavoituksen käynnistämistä ja alueiden jakamista asemakaava-alueiksi syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla (lista-asia nro 11). Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Kohta 1 eli tiedoksi merkitseminen kuten ehdotuksessa. 2. Kohta 2 hylätään ja päätetään, että asiaan palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 34 / 75 3. Kohta 3: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Jäsen Lahti ehdotti jäsen Lindbergin kannattamana, että kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Jäsen Mikkola ehdotti jäsen Lahden kannattamana, että lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän ehdotuksen kohta 1 hyväksyä, eikä sitä vastustettu. Edelleen puheenjohtaja totesi, että koska esittelijän ehdotuksen kohdista 2 ja 3 oli tehty toisistaan poikkeavia ehdotuksia, oli niistä äänestettävä. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 2 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestystä ei tarvita. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Seuraavaksi otettiin käsittelyyn päätösehdotuksen kohta 3. Hyväksyttiin käsittelyjärjestykseksi puheenjohtajan ehdotus, että ensin päätetään kohdan 3 sisällöstä ja sen jälkeen päätetään poistetaanko kohta vai ei.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 35 / 75 Seuraavaksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemäänsä ehdotusta täydentää jäsenten Lahti ja Mikkola tekemillä ehdotuksilla, eikä sitä vastustettu. Ensimmäisessä vaiheessa olivat vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus. Puheenjohtaja totesi, että äänestystä ei tarvita, koska lautakunta oli yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksen kannalla. Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että koska myös jäsen Häggmanin ehdotus poikkesi nyt voittaneesta ehdotuksesta, oli siitä äänestettävä. Asetettiin vastakkain jäsenten Lahti ja Mikkola ehdotuksilla täydennetty puheenjohtajan ehdotus ja jäsen Häggmanin ehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat puheenjohtajan ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat jäsen Häggmanin ehdotusta, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Arvola, Jääskeläinen, Kerola, Käri-Zein, Lahti, Leinonen, Mikkola, Päivinen, Söderman ja Tilli eli yksitoista (11) jäsentä ja jäsen Häggmanin ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Häggman ja Lindberg eli kaksi (2) jäsentä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksensa tulleen hyväksytyksi äänin yksitoista kaksi (11/2). Edelleen puheenjohtaja totesi jäsen Häggmanin uutta päätöskohtaa koskevan ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Jäsen Häggman ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen päätöksen johdosta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen". 2 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. 3 Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 36 / 75 asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T- merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. Jäsen Häggmanin eriävä mielipide: Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.4.2010 5 Esitän seuraavan eriävän mielipiteeni lautakunnan päätökseen: Mielestäni esitetty maanomistajien ja "tilaajien" ns. kaavarunkosuunnitelma ei riittävästi noudata maakuntakaavaa eikä yleiskaavaa, joten asiassa saatavissa olevan oheismateriaalin pohjalta lautakunnalla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta tehdä jatkovalmistelutoimia tai -päätöksiä koskien tulevaa asemakaavoitustyötä. Lista-asian oheismateriaaliin olisi ollut hyvä liittää pyydettyjä tietoja "kaavarunkovaihetta" ohjanneen työryhmän muistioista (2007-2008), maanomistajien ja tilaajien yhteistyön järjestäytymismuistiosta (2002), konsulttien laatimista maankäyttöluonnoksista (2003), yleiskaavaluonnoksesta Espoonkartano- Järvikylä alueelta (20.11.2003), ja yleiskaavaluonnoksesta kehä III:n pohjoispuolisista alueista (16.2.2006). Asemakaavoituksen käynnistäminen kiireellisenä syksyn 2008 työohjelmassa esitetyllä tavalla on mielestäni vastoin kaupunginvaltuuston 7.4.2008 tekemää yleiskaavapäätöstä, jossa yleiskaavan ensisijaisen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolelle jäävät uudet alueet tulee toteuttaa pääsääntöisesti suunnittelukauden loppupuolella (2020-2030). Alueen asemakaavoittaminen on mitä ilmeisimmin Espoon yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteiden ja ilmastovaikutusten sekä kaupungin maankäytön ja kunnallistekniikan rakentamisen kannalta kokonaistaloudellisesti erittäin epäedullista. Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 37 / 75 sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1.6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 38 / 75 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 22.4.2010 pidettävään kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2010 3 (6201 / 503 / 2008) Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin. 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. 1.3 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 39 / 75 1.4 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.5 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa. 1. 6 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.7 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.8 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki-Espoonkartanonmäki-Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana tiedotusja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Elo ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 40 / 75 lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. lisätään uusi kohta 1.3: Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. kohta 1.5. (uusi numero 1.6) muutetaan kuulumaan: Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta päättää seuraavaa: Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti jäsen Holman kannattamana, että tulevan tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Heikki Seppä. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen sekä jäsen Kemppi-Virtasen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 Hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi. 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 41 / 75 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen. 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut. 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä. 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin. 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa. 2 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat:
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 42 / 75 2.1 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi. 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa. 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma. 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset. 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja - maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 43 / 75 1772/10.02.03/2013 15 Tiistinniitty II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 311803, 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Sanna Seppänen, puh. 043 825 3077 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 5.11.2007 päivätyn ja 26.1.2015 muutetun Tiistinniitty II - Distängen II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6865, joka käsittää osan korttelista 23148 sekä katu- ja virkistysalueet, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue 311803, 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluista 60 %, 1 320 euroa sekä 2/3 kuulutuskustannuksista, 1 333,33 euroa, eli yhteensä 2 653,33 euroa asemakaavan muutoksen nähtävillä ollessa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Tiistinniitty II, tapahtumaluettelo - Tiistinniitty II, kaavamääräykset - Tiistinniitty II, kaavakartta - Tiistinniitty II, ajantasa-asemakaava - Tiistinniitty II, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydentää nykyistä pientaloasutusta. Nykyinen tehokkuus nousee 0,20-0,40, jolloin rakennusoikeutta tulee lisää 520 k-m². Lisäksi tavoitteena on säilyttää liito-oravan yhteys Matinkylästä Suomenojalle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 44 / 75 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tiistinniitty II - Distängen II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6865, käsittää osan korttelista 23148 sekä katu- ja virkistysalueet, 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue 311803. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 1999 Tiistinniitty II A asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 26.1.2014. Alueen nykytila Asemakaava-alue sijaitsee Matinkylässä Etuniementien ja -kujan risteyksessä. Etuniemenkujan varrella on olemassa olevaa väljästi rakennettua pientaloasutusta sekä rivitaloja. Lähempänä Kalastajantietä on sekä olemassa olevia että rakenteilla olevia kerrostaloja. Suunnittelualueen eteläpuolella on Suomenojan laaja puistoalue. Suunnittelualueella ei ole merkkejä liito-oravan esiintymisestä, mutta Etuniemen omakotitaloalue todennäköisesti toimii liito-oravan ekologisena yhteytenä Suomenojasta Tiistilään. Kaupungin tavoitteena on säilyttää liito-oravien yhteys Matinkylästä Finnooseen suunnittelualueen eteläpuolella. Yhteys on tällä hetkellä kriittinen ja sitä tulisi parantaa tulevaisuudessa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, joka rajautuu virkistysalueeseen (Suomenojan laakso). Alueen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 45 / 75 pohjoispuolella kulkee moottoriväylä (Länsiväylä) ja etelässä seutuliikenteen rata. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty asuntoalueeksi. Alue rajoittuu etelässä virkistysalueeseen. Ajantasa-asemakaavassa alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO), jolle saa rakentaa II-kerroksisia asuinrakennuksia tehokkuudella e = 0,20. Kerrosalan lisäksi tontille saa rakentaa varastotilaa enintään 10 m²/asunto ja autosuojan enintään 20 m²/asunto. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 2 asuntoa kohti. Rakennuksiin ei saa rakentaa pääasiallisesti maanpäällistä kellaria ja rakentamattomalla tontin osalla on oltava vähintään 1 puu tontin 70 m² kohti. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu Etuniemenkujan katualue sekä puistoa. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Suunnittelualue oli mukana Tiistinniitty II A asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheessa. Valmisteluaineistoon laadittiin kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, joissa esitettiin pientalotonttien täydennysrakentamiselle kaksi erilaista tehokkuutta e = 0,30 ja e = 0,40. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 3.12.2007-5.1.2008. Määräaikaan mennessä oli jätetty 16 mielipidettä, mutta ne eivät koskeneet nyt suunnitteilla olevaa aluetta. Valmisteluaineistosta saatiin kaksi lausuntoa, joista YTV:ltä tullut kannatti toteutusvaihtoehtoa 2. Suurin osa pientaloalueesta kuitenkin jätettiin tuolloin kaavaehdotuksen ulkopuolelle. Asemakaavan muutos Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueen (AO) rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla e = 0,40. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen II. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi kiinteistölle saa rakentaa kiinteistöä palvelevia teknisiä tiloja sekä asuntojen autotalli- ja varastotiloja yhteensä 15 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Asuinrakennusten pääasiallisen julkisivun tulee olla punaisen tai ruskean sävyinen tiili tai rappaus. Lisäksi asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto. Autopaikkoja tulee olla kaksi jokaista asuntoa kohti sisältäen vieraspaikat. Kiinteistön eteläreunalla, katualueen puolella, on liito-oravien reitiksi säilytettävä kuusiaita. Tämän vuoksi kiinteistön eteläosassa on kuuden metrin istutettava alueen osa, jonka alueella ei saa suorittaa puita tai niiden juuristoja vahingoittavia kaivaustöitä. Tontilla olevista puista mahdollisimman suuri osa tulee säilyttää. Rakentamattomat tontinosat, joita ei käytetä leikkipaikkoina, kulkuteinä tai pysäköintiin tulee istuttaa. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää tontin puustokartoitus ja pihasuunnitelma. Tulvariskin vuoksi uudisrakennusten alimmaksi sallituksi koroksi, jolla merivesi voi vaurioittaa rakenteita, on merkitty +2,8 mpy (N2000). Vettä
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 46 / 75 läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueen sisällä. Velvoite koskee myös rakentamisen aikaisia vesiä. Hulevesiä saa hallitusti ohjata viheralueille. Viherkattojen osalta viivytystarve on 2/3 pinta-alaltaan vastaavan kokoisen vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Muut alueet Etuniemenkujan katualue levenee sen eteläpäästä noin kuusi metriä liitooravan yhdysreittiin kuuluvan kuusiaidan takia. Katualueelle on merkitty ekologinen yhteys (eko-1), jonka kautta tulee olla puustoinen latvusyhteys liito-oravien elinalueiden välillä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Tiistinniitty II A:n valmisteluvaiheessa ei ole peritty asemakaavan muutoksen kustannuksia, joten hakijalta tullaan ehdotusvaiheessa perimään asemakaavan muutoskustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Asemakaava kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan II. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Liito-oravalausunto - Lausunto Etuniemenkujan kuusiaidanteesta Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Caruna Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet, Kaupunkisuunnittelukeskus, Palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 47 / 75 2704/10.02.03/2012 16 Tuomarila II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 611202, 40. kaupunginosa Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Mikkola, puh. 043 825 2864 Roni Zein, puh. 043 825 4266 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunto ja mielipiteet on annettu Tuomarila II:n valmisteluaineistosta, alue 611202, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 26.1.2015 päivätyn Tuomarila II - Domsby II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6892, joka käsittää osan korttelia 40337 sekä katu- ja virkistysalueita 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue 611202. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 7 Tuomarila II, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 8 Tuomarila II, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet - Tuomarila II, tapahtumaluettelo - Tuomarila II, kaavamääräykset - Tuomarila II, kaavakartta - Tuomarila II, ajantasa-asemakaava - Tuomarila II, havainnekuva Asemakaavan muutos mahdollistaa nykyisen yleisten rakennusten korttelialueen länsiosan muuttamisen asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kerrostalokortteliin osoitetaan 4 900 kerrosneliömetriä (k-m²)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 48 / 75 rakennusoikeutta. Alueen itäosa muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi ja olemassa oleva rakennus suojellaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tuomarila II - Domsby II asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6892, käsittää osan korttelia 40337 sekä katu- ja virkistysalueita, 40. kaupunginosassa Espoon keskus, alue 611202. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 17.9.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 25.8.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Tuomarilantien varressa, Tuomarilan junaaseman läheisyydessä, noin 1,2 kilometriä Espoon keskuksesta itään. Alue käsittää osan korttelia 40337 sekä katu- ja puistoaluetta korttelin etelä- ja länsipuolella. Alue rajoittuu pohjoisessa Tuomarilantiehen, lännessä ja etelässä Ratalaakson puistoalueeseen ja idässä asuinkerrostaloihin. Alueen itäosassa on 1-kerroksinen vuonna 1945 valmistunut erämaaromantiikkaa edustava omakotitalo pihapiireineen sekä erillisiä piharakennuksia. Länsiosassa on vuonna 1969 valmistunut omakotitalo pihapiireineen sekä talousrakennus vuodelta 1961. Muuten suunnittelualue
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 49 / 75 on rakentamatonta. Rakentamaton alue on metsäistä jyrkkää rinnemaastoa, vain alueen länsiosassa on alava tasainen alue. Tuomarilantien ja Rantaradan liikenne aiheuttavat melua ja tärinää läheisille alueille. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen pohjoispuolta sivuaa itä-länsisuuntainen päärata. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) suunnittelualue on varattu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY). Kaavassa alueen länsipuolelle on merkitty etelä-pohjoissuuntainen kevyen liikenteen väylä. Kaavamuutos ei vastaa voimassa olevaa yleiskaavaa. Alueen maankäyttö on vakiintunut ja lähialueen peruspalvelut on rakennettu, joten kaupungin palvelutonttien tarveselvityksessä alue on esitetty muutettavaksi muuhun rakentamiseen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä. Yleiskaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassa olevan alueen. Alueella on voimassa Tuomarila II (611200)- asemakaava. Kortteliin 40377 on siinä osoitettu yleisten kaupungin tarpeisiin olevien rakennusten korttelialuetta (Y-k). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuudella e = 0,30. Alueen itäosassa olevalle rakennukselle ja alueen osalle on merkitty suojelumerkintöjä (s ja s-2). MRA 30 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 25.8.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 22.9. - 21.10.2014. Nähtävilläoloaikana jätettiin kaksi kirjallista mielipidettä, ja saatiin yksi lausunto. Mielipiteissä vastustettiin muodostuvan kerrostalotontin liikenteen johtamista Ratalaaksonkujan kautta, ajoneuvoliittymän toivottiin olevan Tuomarilantieltä. Myös laajaa pysäköintikenttää vastustettiin. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lausunnossa todettiin, että alueella on jätevedenpumppaamo, jolle tulee varata oma korttelialue, ja jolle tulee osoittaa huoltoajoyhteys. Asemakaavan muutos Kaavanmuutoksella lisätään asuntotontteja hyvän saavutettavuuden alueella. Täydennysrakentaminen sovitetaan Tuomarilantien kerrostalojen mittakaavaan.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 50 / 75 Alueen länsiosa osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Korttelialuetta on laajennettu etelässä puiston puolelle. Rakennusoikeutta on osoitettu 4 900 k-m² sekä lisärakennusoikeutta asumisen aputiloille ja teknisille tiloille. Kerroslukuna on viisi. Massoittelussa on tavoitteena porrastaa rakennusta rinteen mukaan. Rakennukseen tulee järjestää sisäänkäyntejä myös Tuomarilantien puolelta. Rakennuksen julkisivut tulee olla pääosin tiilipintaisia ja vesikatto konesaumattua peltiä. Piha-alueelle on merkitty ohjeelliset leikkialueet (le) sekä rakennusala olevalle muuntamolle (vm). Pysäköinti on ratkaistu maantasopysäköintinä alueen länsireunalle (p). Rakentamisessa tulee huomioida alueen melu- ja tärinäolosuhteet sekä hulevesien viivytys. Ajoneuvoliikenne osoitetaan korttelialueen länsireunasta Ratalaaksonkujalta. Ajoneuvoliittymän salliminen Tuomarilantieltä ei ole mahdollista, koska Tuomarilantie on nykyiseltä katuluokitukseltaan alueellinen kokoojakatu, jolta suorat tonttiliittymät ovat katuhierarkian vuoksi kiellettyjä. Tuomarilantien varsi on tämän vuoksi osoitettu kaavassa liittymäkieltoalueeksi. Alueen itäosa osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Alueella oleva omakotitalo säilytetään ja osoitetaan suojelumerkinnällä (sr). Alueelle osoitetaan lisäksi 70 k-m² rakennusoikeutta uudelle autotallille. Jätevedenpumppaamo merkitään yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Huoltoajo pumppaamolle tapahtuu Ratalaakson kevyen liikenteen väylän kautta (pp/h). Ajojärjestelyjen vuoksi puistoaluetta on muutettu Ratalaaksonkujan ja Ratalaakson katualueiksi. Sitova tonttijako Asemakaavan muutokseen sisältyy sitova tonttijako, joka on laadittu teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikössä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset Kerrostalojen korttelialueen rakentamista havainnollistaa viitesuunnitelma, joka sisältää alustavat rakennussuunnitelmat, pihasuunnitelman ja hulevesiselvityksen. Alueesta tehdyn tie- ja raideliikennemeluselvityksen mukaan tien ja radan puolella julkisivuille tulee etenkin raideliikenteen vaikutuksesta osoittaa korkeat ääneneristävyysvaatimukset. Selvityksen mukaan melu tulee
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 51 / 75 huomioida myös huoneistojen ja parvekkeiden sijoittelussa. Selvityksen perusteella rakennusmassoittelu on hyvin piha-alueita suojaavaa ja melutaso alittaa rakennuksen eteläpuolella pääosin ohjearvot. Alueesta on tehty selvitys raideliikenteen aiheuttamasta tärinästä ja runkomelusta. Mittaustulosten perusteella tärinä ei aiheuta vaurioriskiä selvitysalueelle suunnitellulle rakennukselle. Rungon resonanssi tarkastelun perusteella viisikerroksisen asuinrakennuksen rakentamiselle suunnittelukohteeseen ei ole estettä. Selvityksen mukaan perustuksiin tulee todennäköisesti toteuttaa runkomelua vaimentava katko. Lisäksi välipohjien jännevälimitoituksessa tulee huomioida tärinästä aiheutuva resonanssi. Kaupunkiratahankkeen vaikutukset on arvioitu tärinätasoihin merkityksettömäksi. Luontoselvityksen mukaan alueella sijaitseva metsä on hoidettua ja kuuluu osittain talojen pihapiireihin. Huomionarvoisia kasvilajeja tai luontotyyppejä ei havaittu. Myöskään liito-oravaa ei alueella esiinny. Kasvillisuuden osalta huomionarvoisinta on alueen ikääntynyt, järeä puusto. Lepakkoselvityksen perusteella selvitysalueen pihapiireissä ja kallion päällä liikkui saalistavia pohjanlepakoita läpi kesän, jonka vuoksi alueelle on suositeltavaa jättää myös jatkossa rauhallisia pimeitä tai korkeintaan hämärästi valaistuja aukioita pohjanlepakoiden saalistuspaikoiksi. Selvitysalueella ei kartoituksen perusteella sijaitse lepakoiden lisääntymistai levähdyspaikkoja tai lepakoille tärkeitä ruokailualueita. Perittävät maksut Hakija on maksanut 9.10.2014 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Tuomarila II - asemakaavan muutos - kerrostalotontin viitesuunnitelma (Arkkitehdit Ingervo Consulting Oy ja Maisemakonttori Oy, 2015) - Tie- ja raideliikennemeluselvitys, Tuomarilantie Espoo (Promethor Oy, 2014) - Liikenteen tärinäselvitys, Tuomarilantie Espoo (Promethor Oy, 2014) - Espoon Tuomarilantien luontoselvitys (Ramboll Oy, 2014) - Espoon Tuomarilantien lepakkoselvitys (Ramboll Oy, 2014) - Tuomarilantie, Espoo, Ympäristötekninen perusselvitys (Pohjatekniikka Oy, 2014) - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä ja lausunnosta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 52 / 75 Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos-liikelaitos, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 53 / 75 5070/10.02.03/2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta 137 12.11.2014 17 Kivenlahti I A, muutos, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 411450, 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Miika Ruokonen, puh. 046 877 2123 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Kannanotot on annettu Kivenlahti I A, muutos asemakaavan muutoksesta, alue 411450, 2 hyväksyy 3.11.2014 päivätyn ja 20.1.2015 muutetun Kivenlahti I A, muutos - Stensvik I A, ändring, asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6868, joka käsittää korttelin 34040 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 411450, 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 880 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,34 euroa, eli yhteensä 1 413,34 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 9 Kivenlahti IA, kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Kivenlahti IA, tapahtumaluettelo - Kivenlahti IA, kaavamääräykset - Kivenlahti IA, kaavakartta - Kivenlahti IA, ajantasa-asemakaava - Kivenlahti IA, havainnekuva
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 54 / 75 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa toimisto-, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue 34040 asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntojen sijoittaminen nykyiseen toimistorakennukseen, joka on aiemmin toiminut hoivakotina. Asemakaavan muutoksessa tontin pinta-ala eikä rakennusoikeus muutu. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kivenlahti I A, muutos - Stensvik I A, ändring, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6868, joka käsittää korttelin 34040 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 411450. Vireilletulo Muutoksen hakijana on tontin 34040/1 omistaja, Kiinteistö Oy Espoon Aallonhuippu 4. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut 21.11.2013. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 3.9.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 11.8.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kivenlahdessa osoitteessa Aallonhuippu 4. Kortteliin 34040 on rakennettu vuonna 1986 kaavan mukainen toimistorakennus. Vuonna 2001 toimistorakennuksen käyttötarkoitus muutettiin hoivakodiksi. Tämän jälkeen rakennuksessa toimi hoivakoti,
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 55 / 75 joka on lopettanut toimintansa ja rakennus on jäänyt tyhjilleen. Korttelissa sijaitsevan rakennuksen koko on 796 k-m² ja sen kerrosluku on kaksi. Kortteli sijoittuu kahden kadun, Aallonhuipun ja kevyenliikenteen kadun Aallonharjan väliin. Kortteli rajautuu koillispuolelta Tyrskyvuoren puistoalueeseen ja kaakosta yleiseen pysäköintialueeseen. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on yleiskaavassa osoitettu nykyisellään säilyväksi asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen alapuolella kulkee liikennetunnelivaraus. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Kivenlahti I A -niminen asemakaavan muutos, joka on saanut lainvoiman 20.2.1984. Suunnittelualue on asemakaavassa osoitettu toimisto-, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (K-2). Korttelin kokonaiskerrosala on 800 k-m² ja 10 % kerrosalasta saadaan käyttää myymälätiloja varten. Suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi (II). Kortteliin saadaan sijoittaa autopaikkoja kellarikerrokseen tontille tai erilliseen autotallirakennukseen. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 12.11.2014 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 1.12.2014-2.1.2015. Ehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta, eikä siitä pyydetty lausuntoja. Kannanotot saatiin teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluilta ja tonttiyksiköltä. Kummallakaan ei ollut huomautettavaan asemakaavan muutokseen. Tonttiyksikkö ilmoitti, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Kaavamuutoksesta käytiin kaavan nähtävilläolon jälkeen keskustelu rakennusvalvonnan kanssa ja asemakaavamääräyksiä täydennettiin keskustelun jälkeen. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen asemakaavamääräyksiin on tehty seuraavat tarkistukset: - Autopaikkamääräykseen on lisätty, että autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 85 k-m². Autopaikkoja on kuitenkin rakennettava vähintään
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 56 / 75 1 ap / asunto niin, kuin kaavaehdotuksessa oli esitetty. - Lisättiin määräys asukkaiden leikki- ja oleskelualueiden vähimmäismäärästä. Asukkaiden yhteisiä leikki- ja oleskelutiloja on rakennettava vähintään 15 % rakennusoikeuden määrästä. Asemakaavan muutos Yleisperustelu Kaavamuutoksella mahdollistetaan lisää asuntoja Kivenlahden alueelle. Muutoksen avulla saadaan tyhjillään oleva rakennus käyttöön ja näin ollen parannettua alueen nykyistä tehokkuutta. Alueella ei ole kysyntää kaavan mukaisista toimisto- tai teollisuusrakennuksista. Asuinkerrostalojen korttelialue sopii hyvin rakennettuun ympäristöön ja yhtenäistää asuinaluetta. Maankäyttö Kaava-alue on kokonaisuudessaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Korttelialueelle on soitettu rakennusoikeutta 800 k-m² kerrosluvun ollessa kaksi (II). Rakennusoikeuden määrä ei kasva kaavamuutoksella. Kortteliin saa rakennusoikeuden lisäksi rakentaa 10 m² erillisiä varasto- ja säilytystiloja asukkaiden yhteiseen käyttöön. Kaavassa on lisäksi määrätty, että rakennuksen porrashuoneesta tulee olla suora uloskäynti leikki- ja oleskelualueelle ja kortteliin on varattava asukkaiden yhteistä leikki- ja oleskelualuetta vähintään 15 % kokonaiskerrosalasta. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Hakija on maksanut 8.9.2014 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä kannanotoista
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 57 / 75 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 137 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Kivenlahti I A, muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 411450, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 3.11.2014 päivätyn Kivenlahti I A, muutos - Stensvik I A, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6868, joka käsittää korttelin 34040 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 411450, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Kivenlahti I A, muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 411450, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 3.11.2014 päivätyn Kivenlahti I A, muutos - Stensvik I A, ändring, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6868, joka käsittää korttelin 34040 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 411450, 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Kaupunkisuunnittelukeskus, Palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 58 / 75 3941/10.02.03/2014 18 Keilaniemi, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 220827, 10. kaupunginosa Otaniemi Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh. 046 877 2772 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy 18.11.2014 päivätyn Keilaniemi - Kägeludden asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6877, joka käsittää osan virkistysaluetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220827. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Keilaniemi, tapahtumaluettelo - Keilaniemi, kaavamääräykset - Keilaniemi, kaavakartta - Keilaniemi, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on asemakaavan mukaisen puistoalueen muuttaminen katualueeksi, jolloin mahdollistetaan ajoyhteys katualueelta korttelin 10041 tonteille rakennettua katua pitkin.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 59 / 75 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Keilaniemi - Kägeludden, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6877, käsittää osan virkistysaluetta 10. kaupunginosassa (Otaniemi), alue 220827. Vireilletulo Aloite asemakaavan muutokseen on tullut Espoon kaupungilta. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 6.10.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 6.10.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue on asemakaavassa merkitty puistoalueeksi (VP- Keilalahdenpuisto) ja on asfalttipäällysteistä katualuetta (Keilalahdentie), jota pitkin ajetaan korttelin 10041 tonteille. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja Asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen läheisyyteen on merkitty moottoritiet, (Länsiväylä ja Kehä I) ja seutuliikenteen rata (länsimetro). Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (vahvistettu YM 30.10.2014) alue on
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 60 / 75 merkitty tiivistettäväksi alueeksi, jonka itäpuolelle on merkitty ohjeellinen metrolinjaus. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske Otaniemeä. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Yleiskaavassa alue on varattu kehitettäväksi työpaikka-alueeksi (TP). Suunnittelualueen läheisyydessä olevat maanalainen raide (metrotunneli) sekä kaksiajoratainen päätie tai pääkatu (Kehä I) on esitetty punaisella; punaisella on esitetty merkittävästi parannettavat ja uudet liikenneverkon ja raideliikenneverkon osuudet. Alueen eteläpuolella yleiskaavassa on merkitty moottoritie (Länsiväylä). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaava Alueella on voimassa Keilaniemi asemakaava (lainvoimainen 1.11.2006) ja Keilaniemen metrotunneli maanalainen asemakaava (lainvoimainen 17.2.2010). Alue on asemakaavassa osoitettu puistoksi, jossa sijaitsee jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, joka on sijainniltaan ohjeellinen, mutta yhteydeltään sitova ja jolla huoltoajo on sallittu. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi 1.12.2014 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 15.12.- 31.12.2014. Ehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta, kannanottoa tai lausuntoa. Asemakaavan muutos Asemakaavassa muutetaan alueen käyttötarkoitus puistoalueesta (VP) katualueeksi (Keilalahdentie). Muutoksella mahdollistetaan nykyinen ajoyhteys korttelin 10041 tonteille. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 200 m2. Sopimusneuvottelut Asemakaavan toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Kaavan laatimisesta ei peritä maksua. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 61 / 75 Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Tiedoksi - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 62 / 75 4422/10.02.03/2013 19 Jupperi II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 141008, 60. kaupunginosa Laaksolahti Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Riihimäki, puh. 050 553 2886 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy 17.11.2014 päivätyn Jupperi II - Jupper II asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6874, joka käsittää osan korttelia 60115 60. kaupunginosassa (Laaksolahti), alue 141008, 2 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 480 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 533,33 euroa eli yhteensä 1013,33 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Jupperi II, tapahtumaluettelo - Jupperi II, kaavamääräykset - Jupperi II, kaavakartta - Jupperi II, ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa ajoyhteys suoraan tontilta 60115/53 Tammipääntielle. Asemakaavan muutoksella poistetaan osa ajoneuvoliittymäkiellosta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.2015 Sivu 63 / 75 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Jupperi II - Jupper II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6874, käsittää osan korttelia 60115, 60. kaupunginosassa (Laaksolahti), alue 141008. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 3.9.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 11.8.2014. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Laaksolahdessa Tammipääntien (lainvoimaisessa asemakaavassa katu on merkitty nimellä Jupperintie) ja Harjumäentien risteyksessä osoitteessa Harjumäentie 1a-1b. Alue koostuu kahdesta tontista, joilla molemmilla sijaitsee asuinrakennus. Tontille 60115/53 on rakennettu erillinen autotalli asuinrakennuksen ja Tammipääntien väliin. Nykytilanteessa tontin 60115/53 ajoyhteys on järjestetty rasiteoikeudella viereisen tontin kautta Harjumäentien ja Tammipääntien risteysalueelle. Kulkurasite on muodostettu kaavan vastaisesti. Tammipääntiellä asemakaavamuutosalueen kohdalla on ajoradan kavennus. Alueella on voimassa nopeusrajoitus 30 km/h. Voimassa oleva asemakaavatilanne Suunnittelualueella on voimassa Jupperi II, Jupperinranta -niminen asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.2.1987 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 11.10.1988. Suunnittelualue on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Rakennusoikeutta on osoitettu tehokkuuden e = 0,20 mukaan kerrosluvun ollessa II. Rakennusalalle saa rakentaa kaksi asuntoa.