Espoon kaupunki Pöytäkirja 8. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh Juhani Lehikoinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raportin, 2 lähettää raportin tiedoksi tekniselle lautakunnalle ohjeellisena noudatettavaksi tulevia investointiohjelmia laadittaessa. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali Selostus - Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma (luonnos) Lähtökohdat Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kokouksessaan Espoon liikenneverkkovisiota ja antoi jatkovalmisteluun seuraavat ohjeet: Tämän sekä muun kaupunkisuunnittelussa tehdyn ja tehtävän valmistelutyön perusteella kaupunkisuunnittelulautakunta tekee kevään 2015 aikana esityksen kaupunginhallitukselle Espoon liikenneverkon

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 kehittämisestä, jonka liitteenä esitetään tarpeelliset perustiedot liikenteen nykytilasta ja kehitysnäkymistä sekä kustannuksista. Tämän asiakirjan valmistelussa korostetaan seuraavia käyttötarpeita: Asiakirja: a) ohjaa toimenpiteiden valmistelua siten, että valtuuston asettamat kaupunkirakenteen sekä liikkumisen ja liikenteen hyötytavoitteet (etenkin Kestävä verkostomainen kaupunki ja Kestävät liikkumisratkaisut ) ja muut strategiset tavoitteet kyetään mahdollisimman hyvin saavuttamaan. b) edistää maankäytön pääratkaisujen valmistelua mm. tuottamalla perustietoa liikkumisen tarpeista, matka-ajoista ja kustannuksista eri reittien ja kulkumuotojen välillä. c) ohjaa maankäytön, palveluverkon ja niitä tukevien liikenneverkkoratkaisujen suunnittelua ja toteutustoimenpiteitä koskevaa päätöksentekoa. d) edistää liikkumisen ja liikenteen sujuvoittamista. e) selkeyttää Espoon tavoitteita perusteluineen pääkaupunkiseudun liikenneinvestointeja koskevissa neuvotteluissa. f) sisältää keskeisimmät perustiedot valmistelussa ja päätöksenteossa eri tasoilla ja tahoilla tehtäville valinnoille. Espoon liikenneverkon kehittämisohjelman lähtökohtina ovat olleet 2014 valmistunut Espoon liikenneverkkovisio, lautakunnan kokouksessaan antamat jatkosuunnitteluohjeet sekä maaliskuussa 2015 valmistunut Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ HLJ 2015-suunnitelmassa on ohjelmoitu seudun pääliikenneverkon kehittämishankkeet ja esitetty muita liikennejärjestelmän kehittämistoimia. Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma yhtäältä täydentää HLJ-suunnitelmaa Espoon omien hankkeiden osalta ja toisaalta tarkentaa Espoon liikenneverkkovisiota toimien ajoituksen, kustannusten ja vaikutusten osalta. Kehittämistarpeet Noin 15 vuoden päästä Espoon joukkoliikenteen rungon muodostavat Länsimetro Kivenlahteen, Rantarata Espoon kaupunkiradalla täydennettynä ja Raide-Jokeri Itäkeskuksesta Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Vuonna 2017 uudistuu nykyinen joukkoliikennelippujen vyöhykejako, joka mahdollistaa itäisen Espoon kuulumisen samaan vyöhykkeeseen Helsingin keskustan kanssa. Näin joukkoliikennematkustaminen Espoon itäosista Helsinkiin ja Vantaalle on tuntuvasti nykyistä edullisempaa. Bussilinjaston kehittämistarpeita ovat linjastorakenteen selkeyttäminen, sujuviin vaihtopaikkoihin panostaminen sekä poikittaisten ja diagonaalisten yhteyksien vahvistaminen. Raideliikennejärjestelmän laajeneminen ja aiempaa liityntäpainotteisempi bussilinjasto tuovat erityisvaatimuksia terminaalien ja vaihtopaikkojen laatutasolle.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Espoon kaupunkiliikenne tukeutuu tulevaisuudessa vahvasti raideliikenteeseen, jolloin on tärkeää vahvistaa pyöräilyn roolia yhtenä matkaketjun osana. Pyöräilyn suosio kasvaa erityisen voimakkaasti Länsimetron liikennekäytävässä, jossa kaupunkikeskustojen ja niiden välisten yhteyksien olosuhteita tulee kehittää pyöräilyn edistämisohjelman ja metroasemien pyöräilykaupunkiselvitysten periaatteiden mukaisesti. Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluskenaarioissa liikennesuoritteen väheneminen vähentää ruuhkia ja parantaa tieliikenteen sujuvuutta nykyiseen verrattuna. Näissä skenaarioissa Espoon pääväyliin ei kohdistu lähivuosina muita merkittäviä välityskykyä lisääviä kehittämistarpeita HLJ 2015-suunnitelmaluonnoksessa esitettyjen kauden hankkeiden lisäksi. Vuoteen 2040 mennessä suurimmiksi pääväylien sujuvuusongelmiksi jäävät Turunväylän välistyskyvyn ylittyminen Tuomarilan ja Lommilan välillä ja Vihdintien liittymien ruuhkautuminen Vantaan puolella. Ilman tieliikenteen hinnoittelua parantamistarpeet aikaistuvat ja lisääntyvät. Pääkatujen kehittämistarve painottuu poikittaisiin yhteyksiin mm. Matinkylä-Espoolahden ja Espoon keskuksen alueiden välille sekä Leppävaarasta Myyrmäen suuntaan. Painopisteet Ensimmäisessä vaiheessa liikenneverkon kehittämisen painopiste on vahvasti seudullisten raideyhteyksien sekä pyöräilyn kehittämisessä. Liikenneverkon kehittämisellä luodaan edellytyksiä kestävään liikkumiseen perustuvien uusien asuin- ja työpaikka-alueiden synnylle, mikä yhdessä liikenteen hinnoittelussa näköpiirissä olevien muutosten kanssa ohjaa liikenteen kasvua autoliikenteestä joukko- ja kevytliikenteeseen. Pidemmällä aikajänteellä (2025-) painopiste siirtyy Espoon sisäisten liikenneyhteyksien kehittämiseen. Joukkoliikenteen runkoyhteyksiä rakennetaan vaiheittain pikaraitioteiksi, ja toisaalta Espoon sisäistä tie- ja pääkatuverkkoa kehitetään vastaamaan kasvavan maankäytön synnyttämää joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn ja autoliikenteen kysyntää. Kehittämisohjelman kustannukset Kehittämisohjelman ensimmäiseen vaiheeseen esitettyjen pääliikenneverkon kehittämishankkeiden Espoon kaupungille kohdistuva kustannusarvio ilman tontinluovutuskompensaatioita on noin miljoonaa euroa eli noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä summasta yli puolet kuluu metron jatkeeseen Matinkylästä Kivenlahteen. Jäljelle jäävästä summasta noin 35 % kohdistuu muihin seudullisiin raidehankkeisiin (Espoon kaupunkirata, Raide-Jokeri), noin 40 % seudullisiin pääväyliin, lähes 20 % Espoon pääkatuihin ja hieman alle 10 % sisäisten joukkoliikenneyhteyksien ja pyöräilyn väyliin.

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Kehittämisohjelman toiseen vaiheeseen esitettyjen pääliikenneverkon kehittämishankkeiden Espoon kaupungille kohdistuva kustannusarvio on noin 600 miljoonaa euroa eli runsaat 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä summasta lähes puolet kohdistuu Espoon pääkatuihin, yli 40 % Espoon sisäisiin pikaraitioteihin, ja noin 10 % seudullisiin liikenneyhteyksiin. Vaikutukset Vaikutustarkastelut koskevat liikennejärjestelmän ja maankäytön muodostaman kokonaisuuden muutoksia vuodesta 2012 kehittämisohjelman mukaiseen vuoden 2040 tavoitetilanteeseen. Liikkumisessa ja liikenteessä tapahtuvia muutoksia aiheuttavat Espoon liikenneverkon muutosten lisäksi maankäytössä, seudullisessa liikenneverkossa sekä liikenteen hinnoittelussa tapahtuvat muutokset, joten kyse ei ole pelkästään liikenneverkon kehittämisen vaikutuksista. Espoon liikennesuorite asukasta kohti laskee ja painottuu nykyistä enemmän joukkoliikenteeseen sekä jalankulkuun ja pyöräilyyn. Absoluuttisesti suoritteet kuitenkin kasvavat, eniten joukkoliikenteessä ja vähiten henkilöautoliikenteessä. Ruuhkaliikenteessä joukkoliikennematkustamisen keskinopeus kasvaa Espoossa noin 10 % ja autoliikenteen keskinopeus noin 8 % nykyiseen verrattuna. Liikkumisen nopeutuminen ja asukaskohtaisen liikennesuoritteen väheneminen erityisesti henkilöautoilla johtavat siihen, että liikenteen kustannukset matkustusaika ja onnettomuudet huomioiden laskevat Espoossa vuositasolla euroa / asukas. Esimerkiksi asukkaan osalta liikenteen ja liikkumisen muutoksista tuleva hyöty olisi yhteensä noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Liikenneverkon toimenpideohjelma Espoon joukkoliikennejärjestelmä uudistuu voimakkaasti erityisesti raideliikenteen kehityksen ansiosta. Tällä jaksolla toteutuvat Metro Matinkylään ja edelleen Kivenlahteen, Kaupunkirata Espoon keskukseen ja Raide-Jokeri. Näiden lisäksi tavoitellaan joukkoliikennekadun toteuttamista Suurpellosta Kuurinniittyyn. Pyöräilyn laatukäytäviä toteutetaan mm. Kaupunkiradan yhteydessä Leppävaarasta Espoon keskukseen ja muita laatukäytäviä 15 miljoonalla eurolla. Pääväyläverkkoa kehitetään noin 250 miljoonalla eurolla, mikä sisältää mm. Kehä I:n parantamiset Keilaniemi-Tapiolassa ja Laajalahdessa. Espoon pääkatuverkkoa parannetaan lisäksi noin 70 miljoonalla eurolla.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5