PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja
Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset koulut aloittivat tämän koulun tiloissa 1867. Sivun leveys
Oppivelvollisuus Oppivelvollisuuslaki vuonna 1921 Kuusiluokkainen varsinainen kansakoulu vuonna 1958. Koulujärjestelmälaki vuonna 1970.
Peruskouluun siirtyminen Helsingissä Helsingin omistukseen siirtyi kaikki valtion oppikoulut ja kymmenet kaupungissa toimineista yksityisistä oppikouluista. Peruskoulujärjestelmään siirtymisen jälkeen Helsinkiin jäi valtion ja yksityisten koulujen lisäksi 12 peruskoulua korvaavaa yksityistä koulua, ns. sopimuskoulua.
Peruskoulun alkutaival Helsingissä Siirtyminen tapahtui kaupungissa hallinnollisesti ja sosiaalisesti samanaikaisesti: Uusi koululautakunta ja kouluvirasto aloittivat työnsä oppilashuollon palvelut vakiintuivat kaikkiin kouluihin Peruskoululainsäädäntö hyväksyttiin 1983. Paikallinen päätösvalta lisääntyi. Ryhmäjakosäännöksen korvattiin tuntikehysjärjestelmällä.
Helsingin peruskoulujen opetussuunnitelma 1987 Kasvatustyön lähtökohta oppilas eikä oppiaine. Tavoite: oppilaan kokonaispersoonallisuuden kehittyminen. Vähän kuntakohtaista osuutta. Opetussuunnitelmassa puhuttiin kodin ja koulun yhteistyöstä, jatko-opintokelpoisuudesta, kansallisesta kulttuurista kansainvälisyydestä. Opetussuunnitelma vahvistettiin Uudenmaan lääninhallituksessa.
1990-luvulla päätösvaltaa kuntiin ja kouluihin Helsinki mukana monessa valtakunnallisessa hankkeessa, mm akvaarioprojekti, KIMMOKE, LUMA Helsingissä päätösvaltaa delgoitiin kouluille. Opetussuunnitelmat koulukohtaisiksi. Ei kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. Koulut profiloituivat voimakkaasti oman opetussuunnitelmansa pohjalta. Psykologi- ja kuraattoripalveluja lisätään. Syrjäytyminen puhuttaa. Oppilasmäärä kasvaa voimakkaasti, myös mmt-oppilaiden määrä.
Toimintatavat muuttuvat Terminologia muuttuu: opetussuunnitelman vuositarkiste muuttuu koulukohtaiseksi työsuunnitelmaksi (toimintasuunnitelmaksi). Oppimistulosten arviointi laajenee työyhteisöjen arvioinniksi. Myös oppimaan oppimsen tutkimusta. Arvioinnin suorittamisstrategia 1994. Tietotekniikan vahva mukaantulo opetukseen ja hallintoon. Av-keksus muuttui Mediakeskukseksi. Täydennyskouluksen määrä kasvaa. Palvelukeskus perustetaan.
Koululainsäädännön kokonaisuudistus 1990-luvun lopussa Avainsanoja: yksilöllisyys, joustavuus, yhteistyö ja elinikäinen oppiminen. Lähikouluperiaate Esiopetus Oppilashuolto Aamu- ja iltapäivätoiminta Uusi tuntijako voimaan 2001. Kouluissa käynnistyi opetussuunnitelmatyö
O S A L L I S U U S OPETUS & KOULUN ARKI OPETUSSUUNNITELMA O P P I M I N E N H Y V I N V O I N T I OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET, VN:n ASETUS, LAKI JA ASETUS
Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö Kevät 05 Kevät 03 arvot, painotettu opetus koulujen kieliohjelmat 1-2 luokkien ops:t 3-9 lk:n ops- kokeilun valmistelu Syksy 02 - tuntijako, kieliohjelma, oppilaaksiotto, ops-runko, esi - ja perusop. Yhteistyö - 1-2 luokkien ops - työ alkaa - 3-9 pilottien työ jatkuu Kevät 04 - ops - linjausten valmistelu jatkuu - 3-9 luokkien ops - työ alkaa - 3-9 luokkien ops:t -3-9 ops-kokeilu päättyy - Syksy 04-3 - 9 luokkien ops - työ jatku Syksy 03-3 - 9 luokkien ops - kokeilu alkaa - yläasteiden perehdyttäminen - ops - linjausten valmistelu - palaute OPH:lle kokeiluperusteista Syksy 05 - uusien ops:ien mukainen työ käynnistyy
Opetustoimen visio ja arvot 30.9.2007 Visio ja arvot Oppiva, osaava, sivistynyt ja hyvinvoiva Helsinki Opetusvirasto painottaa toiminnassaan kaupungin arvojen asiakaslähtöisyyden, kestävän kehityksen, oikeudenmukaisuuden, taloudellisuuden, turvallisuuden ja yrittäjämielisyyden lisäksi jatkuvaa oppimista.
Helsinkiläinen perusopetus 2015 Edistämme oppimisen intoa sekä kasvua sivistyneeksi kansalaiseksi. Oppimisen into: vuorovaikutus ja yhteisöllisyys kaikkien oppimiskapasiteetin vapauttaminen: erilaisuus, lahjakkuus halu oppia ja rohkeus kokeilla elinikäinen oppiminen Luovuus Sivistynyt kansalainen: kokonaisvaltaisesti kehittynyt: muodollinen ja sydämen sivistys oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja kaikkien hyvinvointi osallisuus ja vaikuttaminen
Opetusviraston toimiala 30.9.2007 Perusopetus 131 peruskoulua (109 + 22) + 14 sopimuskoulua, 6 valtion koulua ja 6 yksityistä koulua Lukiokoulutus 18 lukiota (14 + 4) + 4 valtion lukiota ja 16 yksityistä lukiota Ammatillinen koulutus 3 ammatillista oppilaitosta + 24 yksityistä oppilaitosta, oppisopimustoimisto Aikuiskoulutus 4 aikuislukiota (3 + 1) + 2 yksityistä aikuislukiota, ammatilliset oppilaitokset, oppisopimustoimisto Nuorten työpajat 4 työpajaa Osaltaan myös esiopetus Koululaisten iltapäivätoiminnan koordinointi Helsingissä
Opetustoimen menot vuonna 2006 Opetustoimen käyttötalouden menot (tuhatta euroa) 3,1 %, Hallinto, 13 100 000 2,9 % Keskitetyt tietotekniikka ja kiinteistöpalvelut, 12 426 000 2,3 %, Oppisopimuskoulutus, 9 907 000 12,7 % Ammatillinen koulutus, 53 669 000 7,5 % Ruotsinkielinen yleissivistävä koulutus, 31 665 000 0,4 %, Työllisyyden hoitaminen, 1 831 000 1,6 %, Muu toiminta, 6 538 000 Suomenkielinen yleissivistävä koulutus, 294 741 000 Oppilasta kohti 7 131 euroa esi- ja perusopetuksessa 69,5 % Käyttötalouden menot yhteensä 424 miljoonaa euroa
Perusopetus Perusopetuksessa on oppilaita yhteensä n. 48 900 (v. 2006), joista n. 3 400 ruotsinkielissä kouluissa. Mmt-taustaisia oppilaita noin 4 000. Peruskoulun 1 2 luokan oppilailla on mahdollisuus osallistua opetusviraston koordinoimaan iltapäivätoimintaan. Erityisopetusta sai vuonna 2006 noin 8 prosenttia oppilaista. Kasvua noin 0,7% vuodessa. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarjotaan valmistavaa opetusta, oman äidinkielen opetusta ja suomi toisena kielenä opetusta. Lisäluokkapaikka varataan noin 8% oppilaista.
Opetustoimen hankkeita Palveluverkoston ja palvelujen rakenteen kehittäminen Yhtenäisen peruskoulun kehittäminen Erityisopetuksen kehittäminen Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen Opinto-ohjauksen kehittäminen Nuorten osallisuuden lisääminen Tietotekniikan osaamisen ja verkkooppimisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen palkitsemisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen Opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittäminen Rehtorien johtamistaitojen kehittäminen Kestävän kehityksen edistäminen
Tulevaisuuden haasteita Oppilasmäärän kehittyminen Toimiva oppimisympäristö ja monipuoliset oppimisen mahdollisuudet kaikille Oikea-aikainen tuki jokaisella Koulutuksen vetovoimaisuus ja alueellinen yhteistyö Johtajuuden kehittäminen Osaava ja jaksava henkilöstö Hallintokuntien yhteistyö