Järjestämissopimus 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Vaalan kunta LUONNOS Päivitetty 21.11.2011 Toimitettu kuntaan 21.11.2011 Vaalan kunnanhallituksen muutosehdotukset punaisella 1
Sisällys 1 Sopimuksen osapuolet... 3 2 Sopimuksen kesto... 3 3 Palveluprosessit ja -rakenne... 3 4 Investoinnit... 13 5 Hankkeet... 14 6 Talousraami ja sen kohdentaminen... 16 7 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset... 17 8 Sopimuksen liitteet... 17 9 Sopimuksen seuranta... 17 10 Allekirjoitukset... 17 LIITE: Maisema-yhteenveto... 18 2
Järjestämissopimus vuodelle 2012 Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista sekä budjettiraamista. Järjestämissopimus perustuu valtuustokausittain linjattavaan palvelujen järjestämissuunnitelmaan. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, 91100 Ii Vastuuhenkilö: Kirsti Ylitalo-Katajisto, kuntayhtymän johtaja Vaalan kunta Vaalantie 14, 91700 Vaala Vastuuhenkilö: Tytti Määttä, kunnanjohtaja 2 Sopimuksen kesto Sopimus on voimassa 1.1.2012 31.12.2012. 3 Palveluprosessit ja -rakenne Seuraavassa on palvelualoittain kuvattu palveluprosesseihin ja -rakenteisiin liittyvä tavoitetila, tausta ja perustelut, tarvittavat resurssit ja kustannusvaikutukset vuodelle 2012. Perhepalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Sosiaalityö Lastensuojelutyön toimintakäytäntöjä on kehitetty. Vaalassa on paljon asiakkaita lastensuojelussa ja työkäytännöissä on kehitettävää. Perhepalvelujohtaja koordinoi. Ei lisämäärärahan tarvetta. Perheneuvolatoiminta on järjestetty seudullisena verkostomaisena rakenteena. Sosiaalihuoltolain mukainen lapsiperheiden palvelu, jonka järjestämisessä on pienillä kunnilla vaikeuksia. Yksikössä tulee olla Työnjaollisesti toteutetaan siten, että Pudasjärven perhepalvelujen palveluesimies koordinoi. Ei lisämäärärahan tarvetta. 3
perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä sekä konsultoiva psykiatri. On järkevää luoda seudullinen perheneuvolan rakenne, joka perustuu koko yhteistoiminta-alueen osaamisen hyödyntämiseen ja alueen asiakasmäärien tarkkaan analyysiin. Sitä kautta voidaan rakentaa asiakasmääriä ja asiakarpeita vastaava optimirakenne perheneuvolatyölle. Perheterapiatyön resurssia on vahvistettu. Lapsiperheiden tuen tarve ja ongelmat ovat monimutkaistuneet. Psykologityövoimaa on vaikea saada. Perhepalvelujen lähiesimiehillä on osana virkatehtäviä asiakastyötä. Kohdistetaan Pudasjärven perhepalvelujen esimiehen asiakastyön työpanosta terapiatyöhön, koska hänellä on siihen soveltuva koulutus ja työkokemus, näin ko. palvelua ei tarvitse ostaa kokonaan ostopalveluna. Perheneuvolatyön koordinaattori tekee asiakastyönä perheterapiatyötä seudullisesti. Ei lisämäärärahan tarvetta. Lastensuojelun sijaishuoltoon on saatu rekrytoitua perhehoitajia. Lastensuojelu on alueella laitosvaltaista. Lastensuojelulain mukaan lapset tulee sijoittaa sijaishuoltoon ensisijaisesti sukulaissijoituksiin, taikka perhehoitoon. Alueella on ollut tähän mennessä liian vähän, tai ei ollenkaan perhehoitajia. Perhehoitajien rekrytoinnin tulee olla keskitettyä ja suunnitelmallista ollakseen tuloksellista. Perhepalvelujohtaja koordinoi. Perhehoitajien koulutuskustannukset, palkkiot ja kustannusten korvaukset. Ei lisämäärärahan tarvetta. Tarvittavat määrärahat ovat jo tällä hetkellä lastensuojelun laitoshuollon määrärahoissa. Seudullinen oppilashuollon strategia on valmistunut ja strategia toimii osaltaan koulukuraattorityön kehittämisen välineenä. Peruskunnilla on ollut osittain omia oppilashuollon strategioita. Koska Oulunkaaren hoitama kouluterveydenhuolto sekä koulukuraattori- ja Strategiatyöryhmä ja siihen käytettävä työaika. Ei lisämäärärahan tarvetta, työ tehdään virkatyönä. 4
koulupsykologityö on osa oppilashuoltotoimintaa on perusteltua tehdä oppilashuoltotyön kehittämistä varten kuntien kanssa yhteinen seudullinen strategia oppilashuoltoyön kehittämisen välineeksi. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän Virta-hankeen myötä on saatu edistettyä 15 29-vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja heidän kuntoutumistaan sekä kiinnittymistään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Tunnuslukujen kertomana Oulunkaaren alueella on paljon nuoria toimeentulotukiasiakkuudessa, koulutuksen ulkopuolella, he kärsivät yksinäisyydestä ja heillä on päihteidenkäyttöä. Palveluverkostoa on kehitettävä niin, että monitoimijaisella jalkautuvalla työotteella saamme nuoret tarvittavan tuen piiriin ajoissa tukeaksemme heidän selviytymistään ja hyvinvointiaan. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta. Hankkeella on 25 % projektityöntekijä (Iin sosiaalitoimiston sosiaaliohjaaja) ja jokaisella palvelualueella yksi työntekijä tekee 10 %:n työpanoksella hankkeen projektityötä alueella, jotta koordinaatiohankkeen (Kainuun maakunta -kuntayhtymä ) ja Oulunkaaren osahankkeen toimenpiteet saadaan jalkautettua ja juurrutettua alueelle. Toteutetaan Virtahankkeen kautta. Kustannusvaikutukset koostuvat projektityöntekijöiden palkkauskustannuksista ja esim. koulutuskustannuksista. Oulunkaaren omarahoitusosuus 25 % = 28 175 jakautuen vuosille 2011-2012. Sähköisten palvelujen kehittäminen on käynnistynyt ja ensimmäisenä pilottina on toimeentulotuen sähköinen palveluprosessi. Sähköisiä palveluja tarvitaan asiakkaille käyttäjälähtöiseksi joustavaksi vaihtoehdoksi sellaisiin palveluihin, jossa aina ei tarvita henkilökohtaista asiointia toimistolla. Näin myös työntekijöiden työaikaa saadaan suunnattua niihin asiakkaisiin, jotka eniten hyötyvät ammatillisesta työstä. Toteutetaan asiaa koskevan kehittämishankkeen kautta. Vastuuhenkilö sosiaalijohtaja. Toteutetaan Sosiaalisujuva-hankkeen kautta. Ei vielä päätöstä hankerahoituksesta. Vammaispalvelut Erityisryhmien asumisolosuhteita on kehitetty yhteistyössä kunnan kanssa; riittävä määrä asuntoja, asumisen tukipalvelut toimivat. Palvelujen järjestämisstrategian ja valtakunnallisten suositusten mukaisesti erityisryhmien asumispalvelut on mahdollisimman pitkälle järjestetty normaalisuusperiaattella omissa asunnoissa asumisen tukipalvelujen turvin. Kunnissa on ollut huonosti saatavissa pieniä asuntoja, joita ko. asiakasryhmä tarvitsisi. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilöt: perhepalvelujohtaja ja erityisryhmien asumispalveluvastaava. Asumisen taitojen opetteluun liittyvän toimintamallin mahdollisesti tarvitsemat lisäresurssit. Asuntojen tavoitelukumäärä tarkentuu. Tarkentuu. Mahdollisesta lisämäärärahasta neuvotellaan kuntaneuvotteluissa. 5
Arvioidaan kevätlukukauden aikana mahdollisuus perustaa Vaalaan oma pienryhmä kehitysvammaisille oppilaille syyslukukauden alusta. Tiivistetään sivistystoimen ja soten yhteistyötä. Vältetään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittaminen kunnan ulkopuoliseen opetukseen. Sivistyksen tulosalueelle yksi erityisopettaja. Kesän aikana tarkistetaan tilanne sijoitettujen lasten suhteen, ja mikäli Oulunkaarella on säästymässä rahaa, voidaan määrärahaa siirtää sivistykselle pienryhmän perustamiseen. Työ- ja päivätoiminta Avo- ja tuetun työn lisääminen. Kehitysvammaisten avoja tuettu työ on valtakunnallisten linjausten mukainen kehitysvammaisten työtoimintojen tavoitetila. Työkeskukset ovat työhönvalmennuskeskuksia, jossa/josta valmennetaan ja ohjataan avo- ja tuettua työtä normaaleissa työpaikoissa. Vaalassa on vielä tarvetta lisätä tätä. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilöt perhepalvelujohtaja ja vastaava ohjaaja. Ei lisäresurssin tarvetta. Päihdepalvelut Päihdehuollon avohuollon erityispalveluja tuotetaan lähipalveluna ja työn sisältöjä on kehitetty. Ostettu aikaisemmin Oulun kaupungilta, mistä sitä ei enää saa ostopalveluna. On myös vaikuttavampaa tuottaa lähipalveluna, koska asiakasryhmät tarvitsevat uudenlaisia päihdetyön työkäytäntöjä ja vaikuttava päihdetyö edellyttää tiivistä yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa. Asiakaspalvelujen ostot. Vastuuhenkilö päihdetyön koordinaattori, Utajärvi- Vaalan perhepalvelujen palveluesimies. Hyödynnetään Innokylän työkaluja. Esim. nuorten päihdehoitopolku on mallinnettu ja sitä toteutetaan jalkautuvalla työskentelyotteella Ei lisämäärärahan tarvetta. Neuvolapalvelut Moniammatillisia työn toimintamalleja on kehitetty ja ne on otettu käyttöön yhteistyössä kunnan varhaiskasvatuspalvelujen kanssa. Neuvola-asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset; yhdessä päivähoidon henkilökunnan kanssa suoritettava Lene-testi (lasten neurologinen testi) + muu tarvittava moniammatillinen yhteistyö päivähoidon kanssa erityisen tuen tarpeessa olevien lasten tukea varten. Toteutetaan Tukeva 2 -hankkeen kautta. Ei lisämäärärahan tarvetta. 6
Henkilöstöresurssi vastaa suosituksia. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tehdään säännöllisesti ja toimintamallia on kehitetty seudullisesti. Tarvitaan seudullisia työkäytäntöjä. Toteutetaan Virta-hankkeen kautta ja omana kehittämistoimintana. Ei lisämäärärahan tarvetta. Terveyspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Vastaanotto Joustava, asiakaslähtöinen ja oikea-aikainen palvelu lääkärien ja hoitajien vastaanotolla. Sitä tuetaan hyvin toimivalla puhelinpalvelulla ja sähköisillä palveluilla. Vastaanottotilat ovat rakenteellisesti saneerattu ja vastaavat hyvin nykyaikaiseen toimintatapaan. Riittävä lääkäri- ja hoitajaresurssi ympärivuotisesti. Ei kustannusvaikutuksia. Lääkärityövoima on vakiinnutettu ja rekrytointiin panostettu. Syksyllä 2011 on täytetty pysyvästi 3/3,5 lääkärin virkaa osa-aikaisilla työntekijöillä. Osa-aikatyöstä, lomista ja muista vapaista johtuvien poissaolojen kompensoiminen sijaistyövoimalla on hyvin haasteellista. Odotettavissa on yhden lääkärin siirtyminen eläkkeelle. Ei vaadita lisävakansseja. Lääkärityövoiman optimaalinen rekrytointi on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Käynnissä on jatkuva rekrytointi. Ei kustannusvaikutuksia. Osallistutaan aktiivisesti Hyvä vastaanotto -hankkeeseen (osa Sujuva-hanketta). Tavoitteena toimintamalli, jolla käytettävissä oleva resurssi hyödynnetään optimaalisesti. Varmistetaan oikea-aikainen vastaanotolle pääsy jonottamatta. 30 henkilötyöpäivää hankkeen puitteissa. Ei lisämäärärahan tarvetta. Sähköinen palvelu on käynnistetty (Sujuva-hanke). Omahoitoalusta on avattu asiakkaiden käyttöön vuoden 2012 alusta. Palvelun käyttö on saatu niin laajaksi vuoden 2013 loppuun mennessä, että se merkittävästi tukee nykyistä toimintaa useilla Sähköisellä palvelulla kuntalaiset pystyvät aluksi varaamaan näytteenottoaikoja laboratorioon ja katselemaan omia laboratoriotuloksiaan sekä kommunikoimaan henkilökunnan kanssa suojatulla sähkö- Toteutetaan Sujuvahankkeella. Hankkeen omarahoitusosuus. 7
terveyspalvelujen lohkoilla. postilla. Myöhemmin tulevat mahdollisiksi ajanvaraukset vastaanotoille. Kuntoutus Koko kuntayhtymän alueella on erityisenä kehittämiskohteena lasten kuntoutus. Lasten kuntoutukseen panostaminen on vaikuttavaa ennaltaehkäisyä. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Mielenterveystyö Avohoitopainotteisuutta on kehitetty edelleen lääketieteellisin ja hoidollisin perustein. Sairaalassa laitoshoidossa olleille järjestetään tarvittaessa 24/7-hoitoa palvelukodeissa, ja palvelukodeissa kuntoutuneille järjestetään tuettua palveluasumista ja itsenäistä asumista päivätoiminnan tuella. Psykiatrinen hoito on edelleen liian laitosvaltaista. Avohoito on hoidettavien kannalta kokonaisuudessaan mielekkäämpää ja yhteiskunnan kannalta monin tavoin järkevämpää. Aktiivinen työ sairaanhoitopiirin suuntaan kaikilla vaikuttamisen tasoilla psykiatristen sairaalapaikkojen vähentämiseksi ja tällöin vapautuvien resurssien suuntaamiseksi avohoitoon. Tässä onnistuminen vähentää merkittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksia. Etenkin ennalta ehkäisevän mielenterveystyön kannalta olisi tärkeää saada täytettyä avoinna oleva psykologin vakanssi. Yhtymähallituksen päätöksellä Utajärvi-Vaala -palvelualueen psykologivakanssin kotipesä siirrettiin Vaalasta Utajärvelle. Palkkakustannusten ja työpanoksen jakautuminen: suunniteltu Utajärvi 60 % ja Vaala 40 %. Vakanssi täytetään niin pian kuin siihen löytyy pätevä ja sopiva työntekijä. Kustannusvaikutus: 40 % psykologin palkkakuluista. Osastohoito Osastopaikkojen käytetään ensisijaisesti lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon. Kaikki erikoissairaanhoidosta tarjottavat potilaat otetaan välittömästi jatkohoitoon. Osastopaikkojen (hoivapaikat/akuuttihoito) määrä otetaan arvioitavaksi. Ylisuurten potilashuoneitten maksimaalista käyttöä on syytä rajoittaa niin, että 5- hengen huoneet pyritään muuttamaan toiminnallisesti 4-hengen huoneeksi. Osastoon ei kohdisteta vuonna 2012 remonttia. Osaston peruskorjauksen ajankohdan määrittely tehdään kun on selvillä lähivuosien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalli turhien investointien välttämiseksi. Kunta remontoi kevyesti 2011 vuoden lopulla Rahkatien kaksi kolmiota kahden asukkaan yhteisasunnoksi, joihin on mahdollista siirtää neljä hoivaosaston asiakasta. Hyvä yhteistyö vanhuspalvelujen ja erityisesti kotihoidon kanssa. Selkeiden kriteerien sopiminen vapautuvien paikkojen täyttämisessä. Vastuu: järjestämiskeskus Suunnittelumääräraha kunnan talousarvioon. Hoivaosaston asiakaspaikkamäärän vähentyessä, yhden henkilön työpanoksen siirtäminen väliaikaisesti kotipalveluihin kunnes lomien jälkeen palkataan toinen kotihoidon työntekijä. Dementiayksikön remontin valmistuttua yhden henkilötyöpanoksen siirto 8
Laaditaan kokonaissuunnitelma tarvittavista hoitopaikoista, jolla vastataan tulevaisuuden tarpeisiin. Pelakuuhun. Suun terveydenhuolto Toiminta on turvattu tasolle, jossa pysytään hoitotakuun rajoissa myös vuona 2012. Hoitotakuu toteutuu. Ei vaadi lisävakansseja. Ei kustannusvaikutuksia. Röntgenin digitalisointi. Siirtyminen nykyaikaan. Vaikutus kunnan investointeihin 12 500. Työterveyshuolto Tth:n järjestäminen harmonisoidaan Oulunkaarella. Perusedellytys tth:n jatkamisena omana toimintana on, että saadaan rekrytoitua työterveyshuollon ylilääkäri koko kuntayhtymän tarpeisiin. Koko kuntayhtymää koskeva kilpailutus järjestettävä, mikäli edellytykset omana työnä tehtävälle tth:lle eivät täyty. Ei vaadi lisävakansseja. Vuodelle 2012 ei muutosta. Erikoissairaanhoito Perustason erikoissairaanhoidon selvitystyö on saatu päätökseen. Erikoissairaanhoidon käytön ja kustannusten optimointi. Perustason erikoissairaanhoidon järjestäminen terveysasemilla. Simo Kokon ja Lauri Nuutisen tekemä selvitys valmistuu vuonna 2012. Työaikaresurssi Oulunkaaren asiantuntijoilta. Tarkentuu. Vanhuspalvelut Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Kotihoito Omaishoidon tuen määräraha on ollut riittävä. Omaishoidon tukea maksetaan tuen myöntämisen kriteerit täyttäville henkilöille. Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä on 38 vuonna 2011. Vuonna 2011 määräraha 190 000. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vanhuspalvelujohtaja vastaa omaishoidon tuen myöntämisestä. Omaishoidon tuen määräraha on vuoden 2011 tasolla eli 190 000. Selvitetään yhteistyössä Vaalan kunnan kanssa tukipalvelujen (esim. siivous) järjestämistapa kuntalaisille. Vanhus- ja vammaisneuvoston palaute. Työllistämisen kohdentaminen. Vastuutahot: järjestämiskeskus, Vaalan kunta. Ei toistaiseksi lisämäärärahan tarvetta. 9
Kotihoidossa on otettu käyttöön seudullisesti yhtenäiset toimintamallit. Kotihoidon palveluiden oikea kohdentaminen ja myöntämisen kriteereiden täsmentäminen. Tukipalveluluonteiset tehtävät työllistetyille. Hoitotyöhön koulutettu henkilöstö. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Ei lisämäärärahan tarvetta. Ateriapalvelujen osalta selvitetään vaihtoehdot tuottaa ateriapalveluita sekä lauantain ateriapalvelujen järjestäminen. Kotihoidon henkilöstömäärää on lisätty. Hoitajamitoituksessa on neljän työntekijän vaje kotihoidon selvityksen perusteella. Kahden vakanssin lisäys vuonna 2012. Rekrytoinnit: vuoden alussa yksi ja kesälomien jälkeen toinen. Kotihoidon henkilöstöön siirretään väliaikaisesti hoivaosastolta yksi htv kevätlukukaudeksi, jotta onnistutaan järjestämään Rahkatien 4 asiakkaan hoito. Vastaavasti kahden tukityöllistetyn vähennys kotihoidosta. Kustannusvaikutus vuositasolla 70 000. Vuodelle 2012 kohdentuu 45 000. Työllistämisen määrärahan vähennys, tarkentuu. Kotihoidon palveluprosessin johtamista on kehitetty seudullisesti. Tiimien asiakastyön kehittäminen ja henkilöstöresurssien oikea tehtäväkohtainen kohdentaminen. Kirjaamiskäytäntöjen tarkentaminen ja tehostaminen. Työvuorosuunnittelun kehittäminen. Toteutetaan erillisen hankkeen avulla. Toteutetaan Johtamisen tiekartta -hankkeen kautta. Ei vielä hankerahoituspäätöstä. Ikäihmisten päivätoiminnan sisältöjä on kehitetty. Kehittämistyössä on hyödynnetty seudullista ja alueellista osaamista. Jatketaan kehittämistyötä kuntien päivätoiminnan ohjaajien ja kotihoidon esimiesten kesken. Toteutetaan omana kehittämistoimintana. Vastuuhenkilö vanhuspalvelujohtaja. Ei lisämäärärahan tarvetta. Asumispalvelut Ikäihmisten asumisolosuhteita on kehitetty yhteistyössä kunnan kanssa. Ikäihmisille on tarjolla toimintakykyä tukevia senioriasuntoja. Laaditaan asumisen - ohjelma ja kokonaissuunnitelma. Prosessi on työskentelyvaiheessa. Vastuutahot: järjestämiskeskus ja vanhuspalvelujohtaja. Tarkentuu. Käydään läpi kuntaseminaarissa. Hoito- ja palveluketju on toiminut hyvin ja paikkalukumäärä kohdennetaan paremmin vastaamaan kysyntää. Maisemaraporttien avulla seurataan kvartaaleittain talouden ja toiminnan toteutumista. Paikkalukua mää- Vastuutahot: vanhuspalvelujohtaja ja asumisen palveluesimies. Tarkentuu. Pelakuuhun siirtyy terveys- 10
rittää ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Asumispalvelupaikkojen määrä 26 omana toimintana, 7 paikkaa ostopalveluna. Henkilöstömitoituksen korjaaminen vakituisella henkilöstöllä tavoitteena. Nykyinen henkilöstömäärä Suopursussa (19 paikkaa) 6.5 työntekijää, mitoitus 0.34 tt/hoidettava. Hoidetaan lisäksi 12 ulkopuolella asuvaa. 3 työllistettyä hoitotyössä. Pelakuussa (6 paikkaa) 3 hoitajaa, mitoitus 0.5 tt /hoidettava. Vuonna 2012 Pelakuun paikkaluku kasvaa kymmeneen. Kunta remontoi kevyesti 2011 vuoden lopulla Rahkatien kaksi kolmiota kahden asukkaan yhteisasunnoksi, joihin on mahdollista siirtää neljä hoivaosaston asiakasta. palveluista osastolta yksi työntekijä, joka on mahdollista sijoittaa väliaikaisesti kotipalveluun mikäli neljän asiakkaan siirto Rahkatielle onnistuu. Lisäksi tarvitaan puoleksi vuodeksi määräaikainen lisähenkilöresurssi.lisäresurssi n kustannusvaikutus puolelta vuodelta on noin 20 000 vuonna 2012. Seuraaville vuosille määräaikaisen henkilön kustannusvaikutus n. 35 000 /vuosi + 8 paikkaa Pelakuu ja Rahkatie. -4 paikkaa hoivaosasto. Yhteensä +4 paikkaa lisää. Hoivahoito Hoito- ja palveluketju on toiminut hyvin ja paikkalukumäärä on ollut riittävä palvelutarpeisiin nähden. Tilannetta on seurattu kuntaneuvotteluissa. Maisemaraporttien avulla seurataan kvartaaleittain talouden ja toiminnan toteutumista. Paikkalukua määrittää ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Vastuuhenkilöinä vanhuspalvelujohtaja ja hoivahoidon esimies. Tarkentuu. Ylisuurten potilashuoneitten maksimaalista käyttöä on syytä rajoittaa niin, että 5- hengen huoneet pyritään muuttamaan toiminnallisesti 4-hengen huoneeksi. Osastoon ei kohdisteta vuonna 11
2012 remonttia. Osaston peruskorjauksen ajankohdan määrittely tehdään kun on selvillä lähivuosien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalli turhien investointien välttämiseksi. Hoivahoidon tiloja on kehitetty valtakunnallisten suositusten suuntaisesti. Pitkäaikaishoidon tilojen saneeraustarve lähiaikoina. Tällä hetkellä on käytössä 5- hengen huoneita ja ne eivät täytä annettuja suosituksia. Alustavia suunnitelmia tehty yhteistyössä kunnan kanssa. Työprosessia jatketaan yhdessä kunnan kanssa. Suunnitelmissa ollut vähentää kolme pitkäaikaishoidon potilaspaikkaa ja muistiyksikköön vastaavasti saneerattaisiin lisäpaikkoja. Tämän seurauksena osastolta siirtyisi noin 1 1,5 henkilön työpanos muistiyksikköön siirtyvien asiakaspaikkojen myötä. Tarkentuu. Vanhuspalvelujen yhteinen tavoite: Apteekkilääkejakelun käyttöön ottamisen hyödyt ja haitat on selvitetty. Apteekkilääkejakelu on otettu käyttöön, mikäli se on suunnitelman perusteella osoittautunut hoitotyön laatua ja kustannustehokkuutta parantavaksi toimintamalliksi. Hyödyt: Apteekki vastaa lääkärikonsultaatioista, reseptiliikenteestä ja lääkityskorttien tarkistuksesta sekä koneellista lääkkeenjakelusta. Asiakkaat hyötyvät lääkekustannuksissa, hoitohenkilöstön resurssia vapautuu varsinaiseen hoitotyöhön. Turvallisen lääkehoidon takaaminen ja lääkevirheiden minimointi. Toteutetaan omana selvitystyönä ja kehittämistoimintana. Työntekijöiden työhön käytettävä työaika. Vastuuhenkilöinä vanhuspalvelujohtaja ja terveydenhuollon koordinaattori. Paikallisilta apteekeilta pyydetään lausunnot. Apteekkilääkejakelun käyttöönotto ei saa vaarantaa apteekkipalvelujen olemassaoloa paikkakunnalla. Riippuu toimielimen päätöksestä, tuleeko kunnan vai asiakkaan maksettavaksi, tai mikä on asiakkaan maksuosuus kokonaiskustannuksista. Palvelualojen yhteiset Tavoitetila 2012 Tausta ja perustelut Tarvittavat resurssit Kustannusvaikutukset Yhteiskäyttöautoja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti. 2 autoa kotihoidossa ja 2 autoa ateria- ja henkilökuljetuksissa Utajärvi-Vaalan alueella. Käyttöä seurataan ja autojen mahdollinen lisätarve arvioidaan. Arvioitu säästö noin 6000 8000 / auto / vuosi. Logistiikkaa on kehitetty vuonna 2011 laaditun selvityksen pohjalta yhteistyössä kunnan kanssa. Kuntalogistiikan kehittämisen tarve esim. henkilökuljetusten osalta tällä hetkellä isot kuntakohtaiset erot. KOKO-logistiikkaselvitys valmistuu loppuvuonna 2011. Täsmentyy. Tavoitellaan palvelun laadun parantumista, kustannussäästöjä ja tarkoituksenmukaista henkilöstön työpanoksen kohdentamista. 12
Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen (Hyte) vastuut, työnjako ja tehtävät on määritelty jäsenkuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset on laadittu. Seudullinen hyvinvointikertomus on laadittu. 1.5.2011 voimaan astuneen uuden terveydenhuoltolain mukaisesti terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen tulee panostaa kunnissa ja kuntayhtymissä. Tavoitteena on myös tukea kuntalaisten omaa aktiivisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Seudulliset Hytetyöryhmät toimivat. Seudullisen Hytekoordinaattorin tarve ja vastuut on määritelty. Toteutetaan kuntalaisten hyvinvointikyselyt yhteistyökumppaneiden kanssa. Mahdollinen Terveempi Pohjois- Suomi 2 -hanke. Tarkentuvat vuonna 2012. Oulunkaaren valmiussuunnitelmat (yleinen ja toimialakohtaiset) on laadittu yhteistyössä peruskuntien kanssa. Toimialakohtaiset suunnitelmat: sote, tukipalvelut, viestintä. Oulunkaaren ja peruskuntien tulee yhteistyössä laatia lakisääteiset valmiussuunnitelmat. Valmiussuunnittelutyöstä vastaa Oulunkaarelle nimetty varautumistyöryhmä yhteistyössä peruskuntien vastuuhenkilöiden kanssa. Tarkentuu vuonna 2012: esim. koulutus ja harjoitukset. Suunnitelmat on siirretty soveltuvin osin sähköiseen tietokantaan (PPSHP). Vuoden 2012 aikana tavoitteena on organisoida vastuuhenkilöille tarvittava koulutus ja erikseen määriteltävä valmiusharjoitus. Oulunkaaren edustajat osallistuvat soveltuvin osin peruskuntien valmiusharjoituksiin. 13
4 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli 10 000 euron investoinnit kunnassa. Suun terveydenhuolto: Digiröntgen, n. 12 500 euroa, on merkitty kunnan investointiohjelmaan. 5 Hankkeet Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat hankkeet Oulunkaaren kuntayhtymässä vuonna 2012. Lisätietoja hankkeista www.oulunkaari.com. ITTS-hanke ITTS = Implementing Transnational Telemedicine Solutions. Projektin toteutusaika on 1.9.2011 31.12.2013. Projekti on yksi Northern Periphery ohjelman ns. strategisia hankkeita, joka kuuluu luonnon ja yhteisöjen kestävän kehityksen toimintalinjan ruraalien terveydenhuollon palveluiden toimenpidekokonaisuuteen. Kansainvälinen projektikonsortio muodostuu Oulunkaaren lisäksi 2 skotlantilaisesta, 1 norjalaisesta, 3 ruotsalaisesta, 2 irlantilaisesta, 1 pohjoisirlantilaisesta organisaatiosta sekä yhdestä kansainvälisestä teknologiayrityksestä. Projektin kokonaiskustannusarvio on 2,32 M, josta tukirahoituksen osuus on 1,58 M. Projektin tavoitteena on implementoida etälääketieteen ratkaisuja arkipäivän käytäntöihin pohjoisessa periferiassa. Hankkeessa toteutetaan 10 pilottiprojektia kuudessa projektiin osallistuvassa maassa. Pilottien teemoja ovat videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja kotona tapahtuva terveydenhoito (home-based health services). Oulunkaaressa hankkeen puitteissa on tavoitteena toteuttaa mm. virtuaalihoitajakokeilu kotihoidossa. Kytke hanke 17 kunnan alueella meneillään oleva AVH-potilaiden (AVH = aivohalvaus) kuntoutusketju -osahanke on osa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan alueilla toteutettavaa Kytke-hanketta. Kytke tarkoittaa asiakkaan ja kodin kytkemistä sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan hoito- ja palveluketjuun. Oulu Pohjoinen -alueen osahanke koordinoi ja suunnittelee aivohalvauskuntoutuksen prosessia. Oulu-Pohjoinen selvitystyö, peruserikoissairaanhoito Oulu-Pohjoisen alueella ollaan laatimassa selvitystyötä perustason erikoissairaanhoitoon. Selvitystyötä vetävät Simo Kokko ja Lauri Nuutinen ja sen on määrä valmistua keväällä 2012. Sujuva-hanke Sujuvan tarkoitus on varmistaa vastaanottopalvelut Oulunkaarella muuttamalla toiminta monikanavaiseksi ja asiakaslähtöiseksi uuden teknologian ja palveluohjauksen avulla. Hanke toteute- 14
taan Oulunkaaren kuntayhtymän terveyskeskuksissa Iissä, Pudasjärvellä, Utajärvellä, Vaalassa ja Simossa. Hankkeelle on saatu rahoitusta vuosille 2011 2013 Pohjois-Suomen EAKR -toimenpideohjelmasta. Kokonaiskustannukset ovat 650 404 euroa. Hankkeen puitteissa terveyskeskusten vastaanottotoimintoja tehostetaan, pitkäaikaissairauksien hoidon kokonaisuuden hallittavuutta tehostetaan sekä sähköisten palveluiden ja työvälineiden hyödyntämistä monikanavaisessa asioinnissa tehostetaan. Lisäksi tehostettua palveluohjausta hyödynnetään uuden teknologian käyttöönoton mahdollistamiseksi asiakastasolla. Tukeva 2 hanke Tukeva 2 -hankkeen päätavoite on Tukeva-hankkeen aikana luodun Oulunkaaren perhekeskustoimintamallin käytäntöön vieminen ja uusien toimintamallien pilotoiminen alueella. Pilotteja ovat mm. FILMii-elokuvapilotti, Pudasjärven perhekeskus, raskausajan moniammatilliset kotikäynnit, Exit -haastavasti käyttäytyvän nuoren tuen polku ja etäperhevalmennus. Moniammatilliset perhekeskustyöryhmät käynnistyvät sekä paikallisesti että seudullisesti. Myös yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tiivistetään. Oulunkaaren osahanke toteutetaan ajalla 1.10.2010-31.10.2012. Hankkeen kustannusarvio on 95 341 euroa, josta sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusosuus on 75%. Virta-hanke Eri alojen toimijat kokoavat ja kehittävät yhteistyössä keinoja asiakkaiden sosiaaliseksi vahvistamiseksi ja yhteiskuntaan kiinnittämiseksi Virta-hankkeen tuella. Työn yhtenä tavoitteena on kehittää asiakaslähtöinen ja vaikuttava palvelumalli, jossa asiakkaan osallisuus ja tasa-arvo lisääntyvät. Hanketta hallinnoi Kainuun maakunta kuntayhtymä ja Oulunkaaren osahankkeen tavoitteena on saada 15-29-vuotiaat nuoret voimaan hyvin, kuntoutumaan ja kiinnittymään opintoihin tai muihin työllistämistoimiin palveluverkoston toimintaa tehostamalla. Toteutusaika on vuosina 2011-2012 ja kokonaiskustannusarvio on 2 126 473, josta Oulunkaaren omarahoitusosuus (koordinaatio ja oma hanke) 25 % on 28 175. Asumisselvitys Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala) selvitetään 31.12.2011 mennessä kuntien ja kunnan yhtiöiden/liikelaitosten omistamien asuntojen määrä, laatu/kunto ja pitkän tähtäimen karkea kunnossapitosuunnitelma kiinteistökohtaisesti. Kartoitus on jatkoa Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman asuin- ja elinympäristöjen kehittämistyölle, jolla on Oulunkaaren kuntayhtymässä tehty selvitys rakentamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja teknisten palvelujen kehittämiseksi sekä selvitys haja-asutusalueen väestön tulevaisuuden asumisen ja palvelujen tarpeesta. Nyt kartoitetaan kuntien mahdollisuuksia vastata asukkaiden tuleviin asuntotarpeisiin. Muut Lisäksi hankerahoitusta on haettu tai tullaan hakemaan kokonaisuuksille Sosiaalisujuva, Sotejohtamisen tiekartta/oulunkaaren osahanke, lapsiperheiden Tukeva-toimintamallien juurruttamishanke sekä SOHVI-hanke (sosiaalisen hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen sosiaalialan ammattikorkeakouluverkostossa). 15
6 Talousraami ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset mahdollisia. VAALAN KUNTA TP 2010 TA 2011 TA 2012 Muutos% 2011-2012 Perhepalvelut Tuotot 324 383 333 200 311 870-6,40 Kulut 2 719 394 2 736 174 2 760 416 0,89 Netto 2 395 011 2 402 974 2 448 546 1,90 Terveyspalvelut Tuotot 712 533 720 000 693 900-3,63 Kulut 2 672 827 2 937 734 2 944 125 0,22 Netto 1 960 294 2 217 734 2 250 225 1,47 Vanhuspalvelut Tuotot 851 831 804 600 804 140-0,06 Kulut 2 205 096 2 381 604 2 515 074 5,60 Netto 1 353 265 1 577 004 1 710 934 8,49 Raamin lisäys Tuotot 0 Kulut 46 572 Netto 46 572 Oma tuotanto yhteensä Tuotot 1 888 747 1 857 800 1 809 910-2,58 Kulut 7 597 317 8 055 513 8 266 187 2,62 Netto 5 708 570 6 197 713 6 456 277 4,17 Työllistäminen 63 213 29 927 60 000 100,49 Tukipalvelut 913 736 1 006 700 1 006 207-0,05 Sote hankkeet 11 969 14 320 12 600-12,01 Sisäiset 330 863 280 214 344 397 22,90 Oma tuotanto yhteensä 7 028 351 7 528 874 7 879 481 4,66 Erikoissairaanhoito Tuotot 1 507 11 000 0-100,00 Kulut 4 231 620 3 737 367 4 400 000 17,73 Netto 4 230 113 3 726 367 4 400 000 18,08 Koko kunta yhteensä Tuotot 1 890 254 1 868 800 1 809 910-3,15 Kulut 13 148 718 13 124 041 14 089 391 7,36 Netto 11 258 464 11 255 241 12 279 481 9,10 16
7 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 8 Sopimuksen liitteet Palvelujen järjestämissuunnitelma 2011-2012 Talousarvio 2012 9 Sopimuksen seuranta Palvelujen järjestämissopimuksen toteutumista seurataan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kvartaaleittain toteutettavalla laajemmalla väliarvioinnilla talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Keskeisenä työkaluna seurannassa hyödynnetään myös Oulunkaaren kuntayhtymän käytössä olevaa Maisema-mallia. Palvelujen järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan väliraporttien yhteydessä ja seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 10 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Kirsti Ylitalo-Katajisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Tytti Määttä Kunnanjohtaja Vaalan kunta 17
LIITE: Maisema-yhteenveto TILAUS Aikuispsykososiaaliset Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio 2010 2011 2012 160 100 200 Mielenterveystyön avohoito, asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) 7 7 0 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 727 1 196 602 Aikuispsykososiaaliset Kulut 116 339 119 580 120 334 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 1 311 0 0 Aikuispsykososiaaliset Netto 115 028 119 580 120 334 Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat 12 11 13 Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät 4 268 4 015 4 745 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 29 675 30 697 26 538 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 83 84 73 Aikuispsykososiaaliset Kulut 356 097 337 670 345 000 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 60 315 66 000 58 500 Aikuispsykososiaaliset Netto 295 782 271 670 286 500 Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan asiakkaat 19 18 20 Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan hoitopäivät 2 249 1 500 2 200 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 3 415 4 735 3 766 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 29 57 34 Aikuispsykososiaaliset Kulut 64 877 85 700 75 314 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 12 756 4 300 9 600 Aikuispsykososiaaliset Netto 52 121 81 400 65 714 Aikuispsykososiaaliset Hoitopäivät / 1000 asukasta 1 934 1 637 2 061 Aikuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN 537 313 542 950 540 648 KULUT YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 74 382 70 300 68 100 Aikuispsykososiaaliset NETTO 462 931 472 650 472 548 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen avohuollon 1 9 20 asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 2 249 667 369 Aikuispsykososiaaliset Kulut 2 249 6 000 7 380 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset Netto 2 249 6 000 7 380 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 1 1 0 asiakkaat Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun 365 365 365 hoitopäivät Aikuispsykososiaaliset / asiakas 23 780 23 000 0 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 65 63 65 Aikuispsykososiaaliset Kulut 23 780 23 000 23 600 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 4 575 8 300 6 070 Aikuispsykososiaaliset Netto 19 205 14 700 17 530 18
Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) 164 164 288 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 150 152 87 Aikuispsykososiaaliset Kulut 24 566 25 000 25 000 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 500 Aikuispsykososiaaliset Netto 24 566 25 000 24 500 Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas 20 657 5 168 2 693 Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / asiakas 18 789 4 373 2 377 (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** 50 595 54 000 55 980 Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 4 575 8 300 6 570 Aikuispsykososiaaliset NETTO 46 020 45 700 49 410 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, 587 908 596 950 596 628 kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas 174 177 177 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä 78 957 78 600 74 670 tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto 508 951 518 350 521 958 Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus 2 747-135 - 392 Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 511 698 518 215 521 566 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet 226 207 247 Aikuissosiaalityö / asiakasperhe 321 317 271 Aikuissosiaalityö Kulut 72 587 65 541 67 034 Aikuissosiaalityö Tuotot 376 0 0 Aikuissosiaalityö Netto 72 210 65 541 67 034 Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet 204 204 221 Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus toimeentulotukiasiakkaista 0 % 0 % 0 % Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe 2 922 2 838 2 201 Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita /1000 61 61 66 asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut 596 039 578 933 486 500 Aikuissosiaalityö Tuotot 164 931 161 400 154 000 Aikuissosiaalityö Netto 431 107 417 533 332 500 Aikuissosiaalityö Välitystiliasiakkaat 1 0 0 Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä olevat 4 0 15 Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä 1 227 0 533 oleva Aikuissosiaalityö Kulut 4 907 0 8 000 Aikuissosiaalityö Tuotot 2 371 0 5 000 Aikuissosiaalityö Netto 2 536 0 3 000 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö yhtensä 0 0 0 Aikuissosiaalityö Kulut 673 532 644 473 561 534 Aikuissosiaalityö Tuotot 167 679 161 400 159 000 Aikuissosiaalityö Netto 505 853 483 073 402 534 Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus 0 0 0 Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 505 853 483 073 402 534 19
Hoito ja hoiva Omaishoidon tuen asiakkaiden 38 55 38 määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 2,61 2,26 2,56 Hoito ja hoiva / RAVA-piste 1 346 1 846 1 675 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 6 % 6 % 6 % Hoito ja hoiva / asiakas 3 989 4 007 5 838 Hoito ja hoiva Kulut 151 595 220 400 221 825 Hoito ja hoiva Tuotot 0 0 0 Hoito ja hoiva Netto 151 595 220 400 221 825 Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä 192 192 239 Hoito ja hoiva joista hoito- ja palvelusuunnitelman 192 192 154 piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 1,90 1,90 2,52 piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste 0 0 0 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat, hoitosuunnitelman 34 % 34 % 28 % piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas 5 118 5 781 5 026 Hoito ja hoiva Kulut 982 572 1 109 957 1 201 157 Hoito ja hoiva Tuotot 461 572 349 800 367 210 Hoito ja hoiva Netto 521 001 760 157 833 947 Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät 312 416 320 Hoito ja hoiva / hoitopäivä 0 0 0 Hoito ja hoiva Kulut 0 0 0 Hoito ja hoiva Tuotot 12 497 0 0 Hoito ja hoiva Netto - 12 497 0 0 Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät 11 785 11 345 10 911 Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,16 3,29 3,18 Hoito ja hoiva / RAVA-piste 12 751 10 794 11 200 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 6 % 6 % 6 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä 95 45 98 Hoito ja hoiva Kulut 1 123 676 506 310 1 064 470 Hoito ja hoiva Tuotot 254 795 152 900 280 500 Hoito ja hoiva Netto 868 882 353 410 783 970 Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät 5 910 5 911 5 000 Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,73 3,75 3,71 Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta 15 894 12 438 13 630 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 3 % 3 % 3 % Hoito ja hoiva / hoitopäivä 119 114 122 Hoito ja hoiva Kulut 705 301 676 160 610 865 Hoito ja hoiva Tuotot 177 941 160 000 163 636 Hoito ja hoiva Netto 527 359 516 160 447 229 20
Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoitopäivät 6 427 5 667 5 900 Hoito ja hoiva / hoitopäivä 177 204 180 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat - - - Hoito ja hoiva Kulut 1 138 649 1 157 097 1 062 822 Hoito ja hoiva Tuotot 139 793 164 088 136 964 Hoito ja hoiva Netto 998 857 993 009 925 858 Hoito ja hoiva Kulut yhteensä 4 101 794 3 669 924 4 161 139 Hoito ja hoiva Tuotot 1 046 598 826 788 948 310 Hoito ja hoiva Netto 3 055 196 2 843 136 3 212 829 Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus - 886 839-34 199 Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 3 054 310 2 843 975 3 178 630 Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias 9 095 8 137 9 226 Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 97 % 97 % 97 % Kuntoutus Terapia-asiakkaat 46 37 87 Kuntoutus / terapia-asiakas 434 605 276 Kuntoutus jonotusaika kk - - - Kuntoutus Kulut 19 964 22 400 24 000 Kuntoutus Tuotot 0 0 0 Kuntoutus Netto 19 964 22 400 24 000 Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat 135 122 152 Kuntoutus / kuntoutusasiakas 612 717 604 Kuntoutus Kulut 82 556 87 504 91 805 Kuntoutus Tuotot 1 635 2 000 1 600 Kuntoutus Netto 80 921 85 504 90 205 Kuntoutus Laitoskuntoutusasiakkaat 1 1 50 Kuntoutus Laitoskuntoutushoitopäivät 311 280 220 Kuntoutus / laitoskuntoutusasiakas 7 737 7 972 178 Kuntoutus / hoitopäivä 25 28 40 Kuntoutus Kulut 7 737 7 972 8 880 Kuntoutus Tuotot 0 0 0 Kuntoutus Netto 7 737 7 972 8 880 Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat 23 20 20 Kuntoutus / asiakas 1 613 1 324 800 Kuntoutus Kulut 37 089 26 473 16 000 Kuntoutus Tuotot 0 0 0 Kuntoutus Netto 37 089 26 473 16 000 Kuntoutus Rintamaveteraani kuntoutusasiakkaat 27 27 35 (valtio) Kuntoutus / asiakas 1 352 1 337 857 Kuntoutus Kulut 36 499 36 100 30 000 Kuntoutus Tuotot 34 674 36 000 30 000 Kuntoutus Netto 1 825 100 0 Kuntoutus Kustannukset yhteensä 183 844 180 450 170 685 Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman valtion 147 346 144 350 140 685 määrärahaa 21
Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa 1 635 2 000 1 600 Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa 145 711 142 350 139 085 Kuntoutus Ulkokuntien osuus 132 305 0 Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen 145 842 142 655 139 085 Perhepalvelut Ehkäisevä lastensuojelutyö, asiakkaat 47 44 90 Perhepalvelut / asiakas 1 767 783 423 Perhepalvelut Kulut 83 033 34 450 38 110 Perhepalvelut Tuotot 622 300 500 Perhepalvelut Netto 82 412 34 150 37 610 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas 118 91 84 Perhepalvelut / asiakas 781 928 1 191 Perhepalvelut Kulut 92 176 84 440 100 066 Perhepalvelut Tuotot 0 0 0 Perhepalvelut Netto 92 176 84 440 100 066 Perhepalvelut Avohuolto, asiakas 71 59 80 Perhepalvelut / asiakas 446 1 559 1 391 Perhepalvelut Kulut 31 636 92 010 111 311 Perhepalvelut Tuotot 0 0 0 Perhepalvelut Netto 31 636 92 010 111 311 Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, asiakkaat 15 15 9 Perhepalvelut Hoitopäiviä 3 803 3 803 3 Perhepalvelut / hoitopäivä 162 134 139 340 Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 2 % 2 % 1 % Perhepalvelut / asiakas 41 068 34 033 46 447 Perhepalvelut Kulut 616 025 510 500 418 020 Perhepalvelut Tuotot 23 991 23 200 19 600 Perhepalvelut Netto 592 034 487 300 398 420 Perhepalvelut Jälkihuolto, asiakkaat 6 5 7 Perhepalvelut / asiakas 10 527 7 560 3 230 Perhepalvelut Kulut 63 160 37 800 22 610 Perhepalvelut Tuotot 4 304 0 0 Perhepalvelut Netto 58 855 37 800 22 610 Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat 75 41 77 Perhepalvelut Jonotusaika kk 0 0 0 Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 12 % 7 % 12 % Perhepalvelut / asiakas 402 862 595 Perhepalvelut Kulut 30 114 35 350 45 840 Perhepalvelut Tuotot 0 0 0 Perhepalvelut Netto 30 114 35 350 45 840 Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas 58 58 50 Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä tapaamissopimukset 53 0 1 Perhepalvelut / sopimus 207 0 12 306 Perhepalvelut / asiakas 189 186 0 Perhepalvelut Kulut 10 987 10 810 12 306 22
Perhepalvelut Tuotot 0 0 0 Perhepalvelut Netto 10 987 10 810 12 306 Perhepalvelut Kulut yhteensä 927 130 805 360 748 263 Perhepalvelut Tuotot 28 917 23 500 20 100 Perhepalvelut Netto 898 213 781 860 728 163 Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus 1 137 976 1 121 Perhepalvelut Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 899 350 782 836 729 284 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat 1 952 1 952 1 951 Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 49 % 49 % 49 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 98 % 98 % 98 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 53 % 53 % 53 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 44,40 70,50 0,00 (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä 412 835 371 509 416 771 Suun terveydenhuolto Tuotot 151 104 143 552 138 044 Suun terveydenhuolto Netto / asiakas 134 117 143 Suun terveydenhuolto Netto / asukas 78 68 83 Suun terveydenhuolto Netto 261 731 227 957 278 727 Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus 5 562 4 062 4 628 Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 267 293 232 019 283 355 Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat 21 1 24 Vammaispalvelut / asiakas 5 017 45 708 1 785 Vammaispalvelut Kulut 105 366 45 708 42 846 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 105 366 45 708 42 846 Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman 89 28 87 palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas 163 1 790 828 Vammaispalvelut Kulut 14 510 50 119 72 000 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 14 510 50 119 72 000 Vammaispalvelut Vammaisten työtoiminta, asiakkaat 1 6 5 Vammaispalvelut / asiakas 305 2 997 1 489 Vammaispalvelut Kulut 305 17 983 7 443 Vammaispalvelut Tuotot 0 3 600 1 500 Vammaispalvelut Netto 305 14 383 5 943 Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus asiakkaat 69 0 40 Vammaispalvelut / asiakas 38 0 320 Vammaispalvelut Kulut 2 610 0 12 801 Vammaispalvelut Tuotot 0 0 0 Vammaispalvelut Netto 2 610 0 12 801 Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ 122 790 113 809 135 090 Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEEN- 0 3 600 1 500 SÄ Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO 122 790 110 209 133 590 23
Vammaispalvelut Kehitysvammaiset avohoitoasiakkaat 25 25 0 Vammaispalvelut / asiakas 8 996 9 777 0 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 224 904 244 418 269 107 Vammaispalvelut Tuotot 22 715 20 600 22 600 Vammaispalvelut Netto 202 189 223 818 246 507 Vammaispalvelut Kehitysvammaisten palveluasumisen 5 392 4 747 7 394 hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä 84 132 81 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 454 331 624 363 598 067 Vammaispalvelut Tuotot 62 330 112 444 70 864 Vammaispalvelut Netto 392 001 511 918 527 203 Vammaispalvelut Kehitysvammaisten laitoshoitopäivät 519 519 70 Vammaispalvelut / hoitopäivä 143 475 286 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 74 410 246 483 20 000 Vammaispalvelut Tuotot 4 521 0 0 Vammaispalvelut Netto 69 889 246 483 20 000 Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut YH- 753 645 1 115 263 887 174 TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut/asiakas 18 350 25 442 43 689 Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot YH- 89 567 133 044 93 464 TEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO 664 079 982 219 793 710 Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut 876 435 1 229 072 1 022 264 YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden tuotot 89 567 136 644 94 964 YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden NET- TO 786 868 1 092 428 927 300 Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus 1 994-618 - 421 Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen 788 863 1 091 810 926 878 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 2 731 2 731 0 Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 234 279 260 Vastaanotto / asiakas 289 345 0 Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen lääkäripalvelujen peittävyys 69 % 69 % 86 % Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista käynneistä - - - Vastaanotto Terveysasemien asiakastyytyväisyys 0,00 0,00 0,00 (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille (vrk) (keskiarvo) 19,33 25,50 0,00 24
Vastaanotto Kulut 788 852 941 700 875 254 Vastaanotto Tuotot 67 499 69 599 81 300 Vastaanotto Netto 721 353 872 101 793 954 Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat 1 433 1 115 1 240 Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 34 28 36 Vastaanotto / asiakas 79 86 97 Vastaanotto Kulut 113 122 95 573 120 080 Vastaanotto Tuotot 0 0 0 Vastaanotto Netto 113 122 95 573 120 080 Vastaanotto Laboratoriotutkimukset 34 518 34 898 34 600 Vastaanotto / tutkimus 5,3 5,7 5,1 Vastaanotto Kulut 183 749 200 226 175 517 Vastaanotto Tuotot 33 429 71 100 56 700 Vastaanotto Netto 150 319 129 126 118 817 Vastaanotto Röntgentutkimukset 1 067 1 040 1 142 Vastaanotto / tutkimus 57,0 56,9 63,5 Vastaanotto Kulut 60 829 59 205 72 524 Vastaanotto Tuotot 17 767 17 789 21 175 Vastaanotto Netto 43 063 41 416 51 349 Vastaanotto Sairaankuljetukset 226 232 150 Vastaanotto / kuljetus 357 458 667 Vastaanotto Kulut 80 643 106 317 100 000 Vastaanotto Tuotot 0 0 0 Vastaanotto Netto 80 643 106 317 100 000 Vastaanotto Kulut yhteensä 1 227 196 1 403 021 1 343 375 Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen 364 416 399 asukas Vastaanotto Tuotot 118 695 158 488 159 175 Vastaanotto Netto 1 108 501 1 244 533 1 184 200 Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus 2 339-2 114-11 954 Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 1 110 840 1 242 419 1 172 247 25