KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS / 4. KAUPUNGINOSA LUONNOS 16.12.2016 ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 4. kaupunginosan kortteleita 1-6. Kaavan tunnus: 272 4/13 Kaavan päiväys: 16.12.2016 Kaavatyön koodi: G114/2016 Kaavan laatija: Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut, PL 43, 67101 Kokkolan kaupunki / kaavoituspäällikkö Jouni Laitinen p. 044 7809 360 Suunnittelutyöryhmä: kaavoitusarkkitehti Jenny Jungar (vastuuhenkilö) p. 044 7809 375, asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen, p. 040 4892 115 ja kaavoituspäällikkö Jouni Laitinen p. 044 7809 360, sähköposti: etunimi.sukunimi@kokkola.fi Käsittelyvaiheet on kuvattu kohdassa 4.3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustan alueella Urheilukadun, Kustaa Aadolfinkadun, Antti Chydeniuksenkadun ja Kaupunginsalmen (Sunti) rajaamalla alueella. Kansilehden karttaan on rajattu likimääräinen asemakaavan suunnittelualue. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Asemakaavan muutos - 4. kaupunginosa. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia kaupunginosan täydennysrakentamisen mahdollisuudet sen ominaispiirteet säilyttäen sekä rakennus- ja aluesuojelukysymykset koskien rakennettua ympäristöä ja Englanninpuistoa. 2
1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 4.1 Kaavoituksen käynnistäminen... 12 4.2 Keskeiset osalliset... 12 4.3 Osallistuminen, yhteistyö ja päätökset... 13 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1 Kaavan rakenne... 15 5.2 Ympäristön laatua kokevien tavoitteiden toteutuminen... 16 5.2 Aluevaraukset... 16 5.3 Kaavan vaikutukset... 16 5.4 Ympäristön häiriötekijät... 17 5.5. Kaavamerkinnät ja määräykset... 17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE... 21 3
1.5. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista 4. kaupunginosan inventointi (K.H. Renlundin museo, 2005) Kokkolan rakennusperintöä I-II (Kokkolan kaupunki, 2007-2008) Suunnittelualueen puuston suojeluesitys (Kokkolan kaupunki, 2015) 2 TIIVISTELMÄ Kaava-alue sijaitsee ydinkeskustan alueella Urheilukadun, Kustaa Aadolfinkadun, Antti Chydeniuksenkadun ja Kaupunginsalmen (Sunti) rajaamalla alueella. Kansilehden karttaan on rajattu likimääräinen asemakaavan suunnittelualue, vaikutusalue ulottuu lähialueille ja Kokkolan vanhaan kaupunkiin Neristaniin. Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn aloitus sisältyi vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan. Alueen nykyinen asemakaava on vanhentunut ja alue on asetettu rakennuskieltoon. Asemakaavaluonnoksessa aluetta on lähestytty kaupunkikuvan ja tavoitellun katutilan kautta. Määräyksin on huomioitu suojeltavat rakennukset ja mahdollisten uusien tai uusiutuvien rakennusten rytmittäminen ja uudisrakentamisen ohjaaminen. Asemakaavaluonnoksessa kortteleihin muodostuu nk. 2-kerroksisten rakennusten ulkokehä sekä 1-kerroksisten rakennusten sisäkehä. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat, perinteisellä rakennustapaa edustavat rakennukset katujen varsilla on esitetty sr-merkinnöillä sekä myös ne korttelien sisäosissa sijaitsevat piharakennukset, jotka muodostavat pihapiirejä. Sanallisilla määräyksillä ohjataan rakennusten massoittelua, rytmitystä, muotoa, materiaaleja ja värejä. Englannin puisto on mukana kaavassa ja sinne on osoitettu sen historialliset ominaispiirteet säilyttävä määräys. Myös Englannin puiston yksittäiset historiallisesti arvokkaat puut on osoitettu suojelumerkinnällä. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 5,4 ha. A-korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuusluvun e=0.65 mukaan ja kortteleissa 1, 2 ja 4 sijaitseville AK-korttelialueille tehokkuusluvun e=0.75 mukaan. Suurin sallittu kerrosluku on kortteleiden ulkokehien rakennusalueilla kaksi ja kortteleiden sisäosien rakennusalueilla yksi. Käsittelyvaiheet on kuvattu kohdassa 4.3. Osallistuminen, yhteistyö ja päätökset. 4
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ja historia 4. kaupunginosa on Urheilukadun, Kustaa Aadolfinkadun, Antti Chydeniuksenkadun ja Kaupunginsalmen (Sunti) välille sijoittuva alue, joka on korttelialueiltaan täysin rakentunut. Kaupunginosalle tunnusomaista on rakennuskannan kerroksisuus sekä rakennusten sijoittuminen korttelien kulmiin ruutukaavoille ominaisesti. Suunnittelualue koostuu Englanninpuiston lisäksi sen länsipuolelle sijoittuvasta kuudesta korttelista, joista kolme eteläisintä (korttelit 1-3) on kaavoitettu ensimmäisen kerran jo vuonna 1765 ja pohjoisempien kortteleiden (korttelit 4-6) ensimmäinen asemakaava on vahvistettu vuonna 1901/1909. Nykyinen asemakaava on vuodelta 1981. Kortteleiden 1-3 alkuperäinen olemus on perustunut suljettuihin pihapiireihin sekä tiiviiseen ja kohtalaisen matalaan katukuvaan. Vanhemmalla alueella säilynyt rakennuskanta on pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Kortteleille 4-6 tunnusomaista on väljempi puutarhakaupunkimainen rakennusryhmittely sekä suurempi tonttikoko. Kortteleissa 4-6 rakennuskanta on pääosin 1920- ja 1930-luvuilta. Englanninpuisto on kaupunginsalmeen rajoittuva 1890-luvulla perustettu laaja puistoalue, jossa jo 1700-luvulla oli kaupungin tervakauppaa ja kaupankäyntiä tukevia toimintoja. Englanninpuisto kuuluu kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksen alueeseen. 3.1.2 Luonnonympäristö Korttelialueilla on runsaasti puustoa. Suunnittelualueen erityiset luontoarvot kohdentuvat muutamia yksittäisiä tontinosia lukuun ottamatta Englanninpuiston alueelle. 5
3.1.3 Rakennettu ympäristö Alue kuuluu olennaisena osana Kokkolan historialliseen kaupunkirakenteeseen. Kaupunkikuvallisesti vanha kaupunkirakenne on selkeästi näkyvillä, vaikka rakennuskanta onkin voimakkaasti kerroksellista. Kortteleihin on toteutunut yksittäisiä rakennuksia aina 2000-luvulle saakka, joista osa on mittasuhteiltaan katumaisemaan sopimattomia. Suunnittelualueen rakennuskantaa, viistoilmakuva Kustaa Aadolfinkadun suunnasta (BlomDesktop 2014). 6
3.1.4 Maanomistus Alue on pääosin yksityisessä ja yhtiömuotoisessa maanomistuksessa, puisto- ja katualueet kaupungin omistuksessa. Ote kantakartasta. Kaupungin maanomistus on esitetty sinisellä. 7
3.2 Suunnittelutilanne MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta (A). 8
KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. KAUPUNGINOSA SELOSTUS / LUONNOS 16.12.2016 YLEISKAAVA Kokkolan yleiskaava 2010 (oikeusvaikutukseton, hyv. 13.1.1992): Suunnittelualue on yleiskaavassa pientalovaltaista asuinaluetta (AP). 9
ASEMAKAAVA Suunnittelualueella on voimassa 22.06.1981 (korttelin 3 eteläosaa lukuun ottamatta) ympäristöministeriön vahvistama asemakaava ja 26.3.1985 ympäristöministeriön vahvistama korttelin 3 eteläosan asemakaava sekä 3.8.1987 Kokkolan kaupunginhallituksen hyväksymä, korttelin 6 tonttia 30 koskeva asemakaavan muutos. Korttelialuemerkintöinä asemakaavoissa on osoitettu (A) asuinrakennusten korttelialue, (AK) asuinkerrostalojen korttelialue ja puisto (VP). Alueen nykyinen asemakaava on vanhentunut ja alue on asetettu rakennuskieltoon. Ote ajantasa-asemakaavasta. 10
POHJAKARTTA Suunnittelualueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 11
4 SUUNNITTELUN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN 4.1 Kaavoituksen käynnistäminen Aloite on Kokkolan kaupungin. Hanke on käynnistetty uudelleen, uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, työn aloitus sisältyi vuoden 2013 kaavoitusohjelmaan. Alueen asemakaavan vanhentuneisuus ja puutteet ovat olleet pitkään tiedossa. Tämä on vaikeuttanut kaupunkikuvan huomioivaa lisärakentamista. 4.2 Keskeiset osalliset Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan liitto K.H. Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Museovirasto Suomen Turvallisuusverkko Oy Rakennus- ja ympäristölautakunta Kokkolan Energia Oy Kenet Oy Liikelaitos Kokkolan Vesi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Anvia Oyj Lähiympäristön kiinteistönomistajat ja asukkaat Kaupungin eri hallintokunnat Muut alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja järjestöt, joiden toimialaa kaavoitus koskee. 12
4.3 Osallistuminen, yhteistyö ja päätökset Vaihe mennyt Tulevat vaiheet Pvm ja Kokous / vaihe kuvaus 20.12.2012 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 20.12.2012 742 hyväksyä vuoden 2013 kaavoitusohjelmana toimivan kaavoituskatsauksen, johon asemakaavatyö sisältyi. 2.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan 2.10.2013 169 ja päätti ilmoittaa osallisille asemakaavamuutoksen vireilletulosta. 17.10.- 18.11.2013 Vireilletulosta ilmoittaminen/ Lausunnot ja mielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yksi lausunto ja kaksi mielipidettä. Mielipiteessä A toivottiin Itäisen Kirkkokadun 50 ja 52 rajaa siirrettävän noin yksi metri numeron 52 puolelle. Tämä auttaisi kulkua pihalle. Mielipiteessä B (As. Oy Englanninpuisto) toivoo että kaavamuutoksessa huomioitaisiin Isokatu 41 parkkipaikkatilanne. Lausunnossaan 18.11.2013 K.H.Renlundin Museo toteaa mm. että kaavamuutoksen lähestymistapana alueen ominaispiirteiden säilyttäminen ja kehittäminen, lähtökohtana olemassa oleva rakennuskanta, on tärkeää. 12.11.2015 Maakuntamuseo / työneuvottelu Työneuvottelussa käytiin läpi kaavamuutoksen yleisajatusta sekä suojeluperiaatteita. Lisätään A-korttelialueen merkintään /s sekä varataan ohjeellinen rakennusala barkassille/ mahd. muulle siihen liittyvälle toiminnalle Englannin puistoon. 8.3.2016 Viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvottelun järjestämisen perusteena oli kaupunkikuva- ja rakennussuojelukysymykset. Viranomaisneuvottelussa käytiin läpi osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavaluonnos. 13
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavaselostusta täydennetään. Pidetään maakuntamuseon kanssa erillinen työneuvottelu. 11.11.2016 Maakuntamuseo / työneuvottelu Viranomaisneuvottelun jälkeen kaavaluonnokseen lisättiin 6 piharakennusta museon esityksen mukaan sr-merkinnällä. Työneuvottelussa käytiin läpi kaavaluonnosta. Tarkennetaan edelleen muutamia kaavamääräyksiä sekä kaavaselostusta. TULEVAT: Kaupunkirakennelautakunta Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaupunkirakennelautakunta Kaavaehdotus nähtävillä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkirakennelautakunta päättää tiedottaa keskeisiä osallisia asemakaavamuutosluonnoksesta, pyytää tarpeelliset lausunnot sekä asettaa luonnoksen nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten. Asemakaavamuutosluonnos asetetaan nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten vähintään kahden viikon ajaksi ilmoittamalla asiasta Kokkola -lehdessä ja kaupungin Internet -sivuilla. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lähetetään ilmoitus postitse vastaavasti kuin vireilletulovaiheessa. Kaavaluonnoksesta voi antaa mielipiteitä ilmoituksessa mainitulla tavalla. Tulleet lausunnot ja mielipiteet. Päätös hyväksyä asemakaavamuutosehdotus julkisesti nähtäville asetettavaksi ja lähettää sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululle ja kaupungin Internet -sivuille. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on tilaisuus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta kaupunginhallitukselle. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Ehdotusvaiheen nähtävillä olosta ilmoitetaan Kokkola -lehdessä sekä kaupungin Internet - sivuilla. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta lähetetään kirjallinen ilmoitus sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Kaupunginhallitus esittää kaavaehdotuksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyy kaavaehdotuksen. 14
4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavatyön tavoitteena on tutkia kaupunginosan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ominaispiirteiden säilyttäminen ja kehittäminen. Kaavoitustyön avulla voidaan säilyttää alueen mittakaava ja turvata viherrakentamisen paikallista historiaa. Englanninpuisto perustettiin yhdessä Länsipuiston ja Chydeniuksen puiston kanssa 1890- luvulla. Olemassa oleva rakennuskanta muodostaa kaavatyön peruslähtökohdan. Tavoitteena on alueen kerroksellisten ominaispiirteiden säilyttäminen ja alueen tulevan kehittymisen turvaaminen viihtyisänä ja vetovoimaisena asumisalueena aivan kaupunkikeskustan tuntumassa. Yhtenä tavoitteena on myös turvata katukuvan mittasuhteiden ja harmonian säilyminen. Osallistumis- ja arviointisunnitelman mukaan on laadittu seuraavat selvitykset: nykyisten rakennusten kulttuurihistorialliset arvot ja suojelutarpeet (Kokkolan rakennusperintöä I-II, Kokkolan kaupunki, 2007-2008 sekä 4. kaupunginosan inventointi, K.H. Renlundin museo, 2005) suunnittelualueen lisä- ja täydennysrakentamisen massoittelusta ja sijoittelusta suhteesta ympäröivään kaupunkirakenteeseen (havainnekuvat esitetty kohdassa 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat) tarvittavien autopaikkojen määrästä ja sijoittumisesta alueella (kaavan luonnosteluvaihe, Kokkolan kaupunki, 2015) selvitys asemakaavan sisällön suhteesta yleiskaavaan, aluetta ympäröivään asemakaavaan ja taajaman muuhun suunnitteluun. Luonnosvaiheessa kartoitettiin lisäksi suunnittelualueen puuston suojelutarpeet (suunnittelualueen puuston suojeluesitys, Kokkolan kaupunki, 2015). 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu 4. kaupunginosan korttelit 1-6 sekä puisto- ja katualuetta. Asemakaavassa ei osoiteta tonttijakoa, jonka myötä halutaan sallia kortteleissa mahdolliset rajojen muutokset. 5.1.1 Mitoitus Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on 5,4 ha. A-korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuusluvun e=0.65 mukaan ja kortteleissa 1, 2 ja 4 sijaitseville AK-korttelialueille tehokkuusluvun e=0.75 mukaan. Suurin sallittu kerrosluku on kortteleiden ulkokehien rakennusalueilla kaksi (tai hieman vajaa kaksi) ja kortteleiden sisäosien rakennusalueilla yksi. 5.1.2 Palvelut Suunnittelualueelle ei ole osoitettu palveluita. Kaava mahdollistaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien käsiteollisuus- tai niihin verrattavien toimistotilojen muodostumisen A-korttelialueille. Alueen lähiympäristön palvelut sijoittuvat Kustaa Aadolfinkadulle sekä etäämmälle liikekeskustaan. 15
5.2 Ympäristön laatua kokevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavakartassa on esitetty määräyksiä koskien kaupunkikuvan kannalta arvokkaiden ominaispiirteiden säilyttämistä. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA KAUPUNKIKUVAN KANNALTA ARVOKKAAT OMINAISPIIRTEET TULEE SÄILYTTÄÄ (A/s) ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE (AK) 5.2.2 Muut alueet PUISTO, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN (VP/s) katualueita 5.3 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutusten selvittämisvelvollisuudesta määräävä MRL 9 on tullut uudessa muodossaan voimaan 1.4.2015. Lain mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Tämän kaavatyön osalta mahdollisesti olennaisiksi vaikutuksiksi on arvioitu seuraavat. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön (MRA 1 (1)). Arvio: alueen kokonaisilme tulee asemakaavan muutoksen toteutumisen myötä yhtenäistymään. Kaavan mahdollistama ohjattu täydennysrakentamisen edistää myös alueen kehittämistä, jolla on edelleen positiivisia vaikutuksia elinympäristön vireyteen ja viihtyisyyteen. Alue sijoittuu aivan Kokkolan keskustan tuntumaan joten maakuntakeskustasoiset palvelut ovat kävelyetäisyydellä saavutettavissa. Alue sijoittuu Kokkolan keskustan keskeisen viherakselin (Suntinvarsi) varteen. Keskuspuisto urheilupalveluineen on aivan alueen vieressä ja kevyen liikenteen yhtenäinen reitistö jatkuu Meripuistoon ja siitä edelleen eteenpäin. Ulkoiluun ja virkistykseen on siten erinomaiset edellytykset. 16
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen (MRA 1 (4)). Arvio: alueen täydennysrakentaminen tulee lisäämään liikennesuoritteita alueella; kaavan toteuttaminen tulee tapahtumaan kuitenkin niin pitkällä aikavälillä sekä jakautuen eri kortteleihin, että liikenteen lisääntymisen vaikutukset kokonaisuudessaan keskustan kaupunkiympäristössä pysyvät vähäisinä. Kaavalla on selkeytetty Härnösandinkadun länsiosan nykyisellään sekavaa kadunvarsipysäköintiä. Korttelialueiden sisäinen pysäköinti on täydennysrakentamisessa otettu kaavamääräyksissä huomioon siten, ettei pysäköintitarvetta ilmene kohtuuttomasti katujen varsille. Alue rajautuu Keskustan pääkatuihin, Antti Chydeniuksenkatuun ja Kustaa Aadolfinkatuun. Katujen kautta on joukkoliikenteen toimintaedellytykset tarpeen mukaan tehokkaasti toteutettavissa. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön (MRA 1 (5)). Arvio: alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennuskanta, historiallisesti merkittävä Englannin puisto sekä alueen yksittäiset arvokkaat puut tulevat kaavalla säilytettäviksi. Täydennysrakentamisen vaikutusten minimointi edellä mainittuihin on varmistettu kaavamääräyksillä. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei ole merkittäviä, normaalista kaupunkiympäristöstä poikkeavia häiriötekijöitä. 5.5. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty asemakaavakartassa. 17
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Luonnosvaiheessa tarkasteltiin kortteleiden täydennysrakentumista sekä erillispientaloalueena että pienipiirteisenä pienkerrostaloalueena. Havinnekuvassa esitettynä kaavalla suojeltavat rakennukset, säilyvät nykyiset rakennukset ja mahdolliset uudisrakennukset. 18
Luonnosvaiheessa tarkasteltiin kortteleiden täydennysrakentumista sekä erillispientaloalueena että pienipiirteisenä pienkerrostaloalueena. Havinnekuvassa esitettynä kaavalla suojeltavat rakennukset, säilyvät nykyiset rakennukset ja mahdolliset uudisrakennukset. 19
6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Alue on pääasiassa jo rakentunutta kaupunkiympäristöä. Täydennys- ja muutosrakentamisen osalta asemakaavan toteuttaminen voi alkaa sen saatua lainvoiman. KOKKOLASSA 16.12.2016 Jouni Laitinen Kaavoituspäällikkö 20
ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE 21