Loviisan kaupunki. Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013

Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kaupunginvaltuusto 11.6.2014

2

Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013

Loviisan kaupunki Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kaupunginvaltuusto 11.6.2014 Julkaisija: Loviisan kaupunki Taitto: Maria Lindroos Kuvat: LWT2 Werner Franzen, Tessjö skola/peak press, Olavi Kaleva/Peak press, Loviisa Baby -nuttu/ Peak press, kirjasto - lainaus/peak press

SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 3 Kaupunginjohtajan katsaus 6 Loviisan kaupungin organisaatio ja henkilöstö 8 Kaupunginvaltuusto 9 Vaalit 11 Tarkastuslautakunta 11 Kaupunginhallitus 13 Henkilöstö 15 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS 16 Merkittävimmät riskit 19 Ympäristötekijät 21 Kaupungin sisäisen valvonnan järjestäminen 21 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 23 KONSERNITILINPÄÄTÖS 29 Kuntakonsernin toiminta ja talous 30 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 35 YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO 36 Hallintopalvelut 38 Talouspalvelut 43 Kehittämispalvelut 46 Loviisan satama 48 PERUSTURVAKESKUS 50 Hallinto ja terveyden edistäminen 52 Lasten ja nuorten palvelut 54 Työikäisten palvelut 56 Senioripalvelut 59 Muut alueelliset palvelut 63 SIVISTYSKESKUS 64 Hallinto ja kehittäminen 68 Päivähoito- ja varhaiskasvatus 69 Koulutus 73 Lukio- ja ammatillinen koulutus 75 Vapaa sivistystyö 77 Vapaa-aikatoimi 79 Museo- ja kulttuuritoimi 80 Kirjastotoimi 82 TEKNINEN KESKUS 84 Hallinto-, talous ja toimistopalvelut 86 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 87 Kaupunkisuunnittelu 88 Rakentaminen ja ylläpito 91 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 93 Tuloslaskelman toteutuminen 96 Investointien toteutuminen 98 Rahoitusosan toteutuminen 104 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 105 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 107 LIITETIEDOT 117 LOVIISAN VESILIIKELAITOS 129 VESILIIKELAITOKSEN TOIMINTA VASTUUALUEITTAIN 132 Hallinto 132 Vesi 132 Jätevesi 133 Tilinpäätöslaskelmat 135 Liitetiedot 140 Allekirjoitus ja merkinnät 145 Luottelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 146 5

6 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli Loviisan kaupungin kannalta hyvä. Kaupungin tulos oli peräti 4,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka talousarvio oli laadittu noin 0,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Hyvään taloudelliseen tulokseen vaikuttivat monet asiat, mutta keskeistä on havaita, että toimintakulut vähenivät noin prosentin verrattuna talousarvioon 2013 ja peräti 7,5 prosenttia verrattuna tilinpäätökseen 2012. Keskukset ovatkin hyvin tiedostaneet tehostamistarpeet ja pystyneet vuonna 2013 vähentämään menojaan. Henkilöstökulut vähenivät myös 1,2 prosenttia verrattuna talousarvioon 2013. Verotulot kasvoivat myös ennakoitua enemmän, eli saimme noin 1,3 miljoonaa euroa enemmän verotuloja kuin mitä talousarviossa 2013 oli ennakoitu. Vaikka vuosi 2013 olikin taloudellisesti hyvä, on kuntakentällä käynnissä monta rakenteellista uudistusta, jotka tulevat vaikuttamaan kuntien toimintaedellytyksiin. Vuonna 2013 valtiovalta linjasi kuntarakenneuudistusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuntalain ja Olavi Kaleva, kaupunginjohtaja valtionosuuslainsäädännön uudistamista. Ratkaisut näistä merkittävistä rakenteellisista uudistuksista tehdään vuosien 2014 ja 2015 aikana, ja niillä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kuntien toimintaan. Kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2013 osallistua kahteen kuntarakenneselvitykseen. Itä- Uudenmaan kuntarakenneselvityksessä, johon osallistuvat Loviisa, Sipoo, Porvoo, Askola, Myrskylä, Pornainen ja Lapinjärvi, selvitetään edellytyksiä yhteisen kunnan muodostamiseksi. Toisessa selvityksessä, joka aloitetaan vuoden 2014 puolella, selvitetään Loviisan ja Lapinjärven mahdollista yhteenliittymistä. Päätökset näistä asioista tehdään kevättalvella 2015. Vuoden 2013 aikana tiivistettiin merkittävästi Loviisan kaupungin ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Yhteistyö yrittäjäyhdistyksen kanssa oli säännöllistä ja konkreettista keskittyen yhteisiin hankkeisiin, joita olivat esimerkiksi yhteiset koulutus- ja informaatiotilaisuudet, seudullisen elinkeino-ohjelman valmistelu yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja kaupunkikeskustan kehittäminen. Vuoden 2013 aikana ryhdyttiin aktiivisesti työstämään niin sanottua Loviisan läntisen liittymän aluetta tavoitteena kaupallisten palvelujen kehittäminen alueelle. Vuonna 2013 solmittiin kiinteistökehittäjän kanssa aiesopimus alueen suunnittelusta ja kehittämisestä. Alueen ensimmäiset kaupallisten palvelujen rakennustyöt aloitettiin niin ikään vuonna 2013. Pitkään toimenpidekiellossa olleen Sahaniemen alueen kehittämisestä aloitettiin ensimmäiset neuvottelut. Tavoitteena on luoda alueelle asuntorakentamista ja muuta sopivaa palvelutuotantoa. Hankkeen valmistelua jatketaan vuoden 2014 aikana, jolloin selviävät myös hankkeen toteuttamisedellytykset. Kaupungin suurimman investointihankkeen, suomenkielisen koulukeskuksen, rakentaminen aloitettiin vuoden 2013 aikana. Uusi koulukeskus otetaan käyttöön elokuussa 2014. Vuonna 2012 myydyn Almintalon kunnostus valmistui vuonna 2013. Almintalosta on heti alusta alkaen tullut merkittävä Loviisan kulttuurielämää rikastuttava ja vilkastuttava kohde, jossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja monentyyppistä kulttuuriohjelmaa ja -toimintaa.

7 Haluan kiittää kaikkia kaupungin palveluksessa olevia, niin työntekijöitä kuin luottamushenkilöitä, sekä yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Haasteet eivät lopu ja paljon tehtävää jää vielä tuleville vuosille, mutta uskon vakaasti, että yhteistyöllä voimme selvitä tulevaisuuden suuristakin haasteista. Olavi Kaleva kaupunginjohtaja 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Asukasmäärä 15 519 15 522 15 559 9 065 8 943 8 963 6 454 6 579 6 596 2013 2012 2011 ruotsinkieliset suomenkieliset ja muut kieliryhmät asukasmäärä Toimintakulut 110,6 milj. euroa 2 % 1 % 1 % 3 % Perusturva 9 % Sivistys Tekninen 11 % Yleinen ja konserni 50 % Ruokahuolto Siivous 23 % Vesiliikelaitos Verotulot /asukas Lainakanta /asukas 4 250 4 200 4 150 4 100 4 050 4 000 3 950 3 900 3 850 3 800 3 750 4 216 4 009 3 932 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1 176 1 056 1 282 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt ylijäämä/1 000 4 500 4 220 12 000 4 000 3 500 10 000 9 524 3 000 2 500 2 000 1 500 1 356 2 617 8 000 6 000 4 000 5 304 3 966 1 000 500 2 000 0 0 2013 2012 2011 2013 2012 2011

8 Loviisan kaupungin organisaatio ja henkilöstö KAUPUNGINVALTUUSTO Tarkastuslautakunta KAUPUNGINHALLITUS LOVIISAN KAUPUNKI Tytäryhteisöt/ Ulk. juridinen konserni Sisäinen konserni Konserniin kuulumattomat Kaup. palvelua tuottavat yhtiöt TYTÄRYHTEISÖT (omistusosuus-%) Liljendal Värme (99 %) Fast.Ab Wahlborg Kiint.Oy (95,23 %) Fast.Ab Liljendal bostäder (100 %) Bost. Ab Liljendal Åstrand as (100 %) Fast. Ab Neutronborg Kiint. Oy (100 %) Fast. Ab Siknätet Kiint. Oy (100 %) As.Oy Loviisan Vatro Bost.. Ab (100 %) Rauhalan liiketalo kesk. Oy (61,6 %) Fast. Ab Lov-AsKiint. Oy (62,5 %) Fast. Ab Stenborg Kiint. Oy (54,5 %) Kiint. Oy Ruotsinp. Vuokrat. (100 %) Ruotsinp. Eläkeläisas. Säätiö (100 %) Tesjoen Liikekulma KK Oy (83,8 %) Ruotsinpyhtään Kauppakulma (56,92 %) Fast. Ab Pernå bostäder (100 %) Pensionärshusstiftelsen i Pernå rf. (100 %) Loviisan liikuntahallisäätiö (100 %) Fast.Ab Talludden (71,1 %) Loviisanseudun Vesi Oy (81,04 %) Fast.Ab Lugnet (51 %) LOVIISA PERUSTURVAKESKUS SIVISTYSKESKUS TEKNINEN KESKUS YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO VESILIIKELAITOS KUNTAYHTYMÄT (peruspo-%) - Hels. ja Uud. Sairaanh.piiri (0,96 %) - Kårkulla samkommun (3,12 %) - Eteva Ky (1,42 %) - Inveon (25,5 %) - Itä-Uud. Koulutus ky (15,41 %) - Uudenmaan liitto (1,02 %) OSAKKUUSYHTEISÖT (om.osuus-%) -Bost.Ab Mickelsbo (31,9 %) - Fast.Ab Mariegatan 12 (31,2 %) - Kiint.Oy Petjärvenrivi (40 %) - As.Oy Ruots. Koivulanrinne (40,3 %) - Fast.Ab Forsby Center (34,0 %)

9 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston työskentely 2013 Haluan kiittää kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä vuodesta 2013. Vuosi 2013 oli taloudellisesti huomattavasti ennakoitua parempi, tuloksen päättyessä peräti 4,2 miljoonan euron ylijäämään. Valtiovalta on käynnistänyt suuria uudistuksia, jotka tulevat vaikuttamaan kuntien toimintaedellytyksiin. Valtuustot joutuvat ottamaan tulevina vuosina kantaa mittaviin rakenneuudistuksiin, joiden kaikkia vaikutuksia ei voida vielä riittävän hyvin arvioida. Vuoden 2013 aikana on valtuuston iltakouluja pidetty useasti eri asiakokonaisuuksista. Iltakoulujen aiheina ovat olleet mm. sisäinen valvonta, tehostamisohjelma, hallintosäännön uudistus ja ELPO elinkeino-ohjelma. Toimintavuoden 2013 aikana on hyväksytty toimenpideohjelmia, jotka liittyvät valtuuston hyväksymän kuntastrategian toteuttamiseen, eli valtuusto on saanut käsiteltäväkseen paljon strategisesti isoja kysymyksiä, mm. asunto- ja ikääntymispoliittiset ohjelmat. Hallintosäännön uudistamista on työstetty vuonna 2013 ja valtuusto tulee käsittelemään uudistettua hallintosääntöä kevään 2014 aikana. Hallintosääntö on yksi keskeinen asiakirja kaupungin hallinnon ja toiminnan hoitamisessa. Mielestäni nyt pitää kiinnittää katseet tulevaisuuteen ja nähdä Loviisa mahdollisuuksien paikkakuntana. Myönteiset signaalit luovat uskottavuutta kaupungin toimintaan ja luovat edellytyksiä yritysten syntymiselle ja uusien asukkaiden saamiselle Loviisaan. Me kaikki luottamushenkilöt ja virkamiehet, kuin myös kaupungin asukkaat, toimimme käyntikortteina. Vaikka kaupungin peruspalvelut ovat kaupungin kokoon nähden hyvässä kunnossa, nyt tulee myös varmistaa, että ne ovat tulevaisuudessakin hyvät ja kilpailukykyiset. Suurista valtuustotyölle asetetuista haasteista huolimatta tulemme tekemään parhaamme, että Loviisa olisi myös tulevaisuudessa taloudellisesti ja toiminnallisesti riittävän hyvässä kunnossa. Arja Isotalo Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuusto Loviisan kaupungin valtuustossa on 59 valtuutettua valtuustokaudella 2013 2016. Valtuusto kokoontui 10 kertaa vuonna 2013 ja teki päätöksen 130 asiakohdassa. Kaupungin valtuustossa toimi puheenjohtajana Arja Isotalo, (SDP), I varapuheenjohtajana Petra Paakkanen (RKP), II varapuheenjohtajana Kari Hagfors (KOK).

10 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C10 Valtuusto (1 000 ) TILIN- PÄÄTÖS 2012 TALOUS- ARVIO 2013 TA MUUTOK- SET TA 2013 MUUTOS- TEN JÄL- KEEN TOTEUTU- MA 2013 MUUTOS TA 2013/ TOT 2013 MUUTOS % TA 2013/ TOT 2013 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut -93-134 -134-109 25-19 % josta sisäiset -5-5 -5 Toimintakate -93-134 -134-109 25-19 % josta sisäiset -5-5 -5 Toimintakate ulkoinen -87-134 -134-104 30-22 % LOVIISAN KAUPUNGINVALTUUSTO 2013 RKP Liljestrand, Tom Heijnsbroek-Wirén, Mia Karlsson, Mikael Alm, Agneta Lindfors, Leena Paakkanen, Petra Stenvall, Patrik Björkman-Nysten, Nina Rosenberg, Thomas Ekebom-Jönsas, Benita Andersson, Otto Turku, Roger Skog, Kim Björklöf, Johan Bäcklund, Lars Björkell, Jan-Eric Grundström, Maria Hansson, Kenneth Lönnfors, Torbjörn Hydén, Pia Karlsson, Håkan Willner, Stefan Mether, Cosmo Lindholm, Glenn Meriheinä, Thérèse SDP Isotalo, Arja Grönberg, Merja Lappalainen, Kalevi Tähtinen, Keijo Lohenoja, Pertti Eriksson, Mats Kekkonen, Jari Holmström, Eeva Laitinen, Åke Wilenius, Yvonne Ekström, Veikko Hämäläinen, Satu KOK Hagfors, Kari Lepola, Janne Pere, Nina Erämaja, Elias Karvonen, Juha Melamies, Päivi Antas, Camilla Haverinen, Katri Pekkola, Janne PERUSSUOMALAISET Väkevä, Antti Fellman, Atte Lång, Saara Peltoluhta, Vesa Kouvo, Katja Poikeljärvi, Mauri VIHREÄT Ilvetsalo-Koskinen, Sonja Noroviita, Timo KESKUSTA Eloranta, Kimmo VASEMMISTOLIITTO Lindell, Armi Träskelin, Jerry Eriksson, Sari SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT (KD) Sihvonen, Jarmo

11 Vaalit Vastuuhenkilö: hallintojohtaja Vuoden aikana ei järjestetty vaaleja. Keskusvaalilautakunnalla ei ollut kokouksia vuonna 2013. Tarkastuslautakunta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 2013 Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta perehtyi arviointisuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti kaupungin hallintoon ja toimialojen toimintaan. Tarkastuslautakunta on seurannut ja arvioinut kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista, hallinnon toimivuutta ja kaupungin talouden kehitystä vastuualueiden raportoinnin ja johtavien viranhaltijoiden lautakunnalle antamien selvitysten pohjalta. Kaupunginvaltuuston kaudelle 2013 2016 valitsemana tilintarkastusyhteisönä toimii JHTT -yhteisö BDO Audiator Oy ja tilikaudella 2013 vastuullisena tilintarkastajana JHTT Krister Rehn. Lautakunnan avustamis- ja sihteeritehtävät ostettiin tilintarkastusyhteisöltä. Lautakunta on pitänyt vuonna 2013 yhteensä 10 kokousta. Tilintarkastusyhteisöltä ostettiin vuoden 2013 aikana yhteensä 48,5 tarkastuspäivää. Varsinaiseen lakisääteiseen tilintarkastukseen vuoden 2013 aikana käytettiin 40,5 päivää ja lautakunnan avustamiseen 8 työpäivää. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C8 Tarkastuslautakunta (1 000 ) TILIN- PÄÄTÖS 2012 TALOUS- ARVIO 2013 TA MUUTOK- SET TA 2013 MUUTOS- TEN JÄL- KEEN TOTEUTU- MA 2013 MUUTOS TA 2013/ TOT 2013 MUUTOS % TA 2013/ TOT 2013 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut -34-39 -4-43 -43 josta sisäiset Toimintakate -34-39 -4-43 -43 josta sisäiset Toimintakate ulkoinen -34-39 -4-43 -43

12 LOVIISAN TARKASTUSLAUTAKUNTA 2013 Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Pertti Lohenoja, puheenjohtaja SDP Jaakko Isotalo SDP Kari Hagfors, varapuheenjohtaja KOK Marina Astikainen KOK Berndt-Gustaf Schauman RKP Tony Granström RKP Kristina Lönnfors RKP Nina Lundström RKP Auli Lehto-Tähtinen SDP Kielo Kallio-Taponen SDP Mari Ståhls KOK Pertti Ajomaa KOK Immo Stenberg PS Veli-Matti Mettinen PS

13 Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen työskentely 2013 Uuden valtuustokauden ensimmäinen, kaupunginhallituksen näkökulmasta tapahtumarikas, vuosi on ohi. Aluksi hallitustyöskentely oli haastavaa, mutta nyt yhteistyö toimii paljon paremmin. Valtion julkisen talouden tasapainottamistoimenpiteet edellyttivät, että myös Loviisan täytyi alkaa sopeuttaa talouttaan pitääkseen sen tasapainossa tulevaisuudessa. Tehostamisohjelma laadittiin keskuksittain kaupunginhallituksen määrittelemien talousarviokehysten mukaisesti. Ohjelma, joka vähentää käyttötalouden menoja kolmen tulevan vuoden ajan, sisälsi muun muassa aika paljon palveluverkon rakenteeseen vaikuttavia toimenpiteitä. Eritoten lähipalveluleikkaukset olivat vaikeita päätöksiä ensin kaupunginhallituksessa ja sitten kaupunginvaltuustossa, mutta ne hyväksyttiin kuitenkin suurimmaksi osaksi talousarvion yhteydessä. Vaikka välimatkat eivät vieläkään muodostu kovinkaan pitkiksi, vaikuttavat päätökset erittäin vaihtelevasti elinvoimaan alueesta riippuen. On tärkeää, että tulevaisuuden säästöjä tehdään säilyttämällä strateginen kokonaisnäkemys. Vuonna 2012 hyväksytyn kaupunkistrategian seurantaohjelmien valmistelu on vuoden 2013 aikana kaikilta osin saatu valmiiksi valtuustokäsittelyä varten. Viimeinen näistä, elinkeino-ohjelma, käsiteltiin kaupunginhallituksessa 16.12. Kehitysasioista on keskusteltu aktiivisesti kaupunginhallituksessa vuoden aikana ja läntisen liittymän kehittäminen alkaa näkymään konkreettisesti nyt kuluvana vuonna. Hyvä taloudellinen tilinpäätöstulos antaa meille selkeästi paremman perustan niin näille panostuksille kuin ennen kaikkea valmiudelle kohdata edessämme olevat tulevien vuosien suuret taloudelliset haasteet. Haluan tässä esittää kiitokseni kaupungin koko henkilöstölle! He ovat työskennelleet ahkerasti, jotta tämä erittäin hyvä tulos on voitu saavuttaa. Noin miljoonan euron alitus toimintakustannuksissa osoittaa myös, että tulevaisuuden taloudellisista haasteista ollaan selkeästi tietoisia. Kiitokset myös kaikille luottamushenkilöille nyt meillä on selkeästi vahvempi asema puolustettavana Loviisan puolesta! Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tom Liljestrand Kaupunginhallitus Loviisan kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kokouksiin voivat osallistua myös kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston jäsenet ja heillä on näissä läsnäolo- ja puheoikeus. Kaupunginhallitus kokoontui 22 kertaa vuonna 2013 ja teki päätökset yhteensä 277 asiakohdassa. Kaupunginhallituksessa toimi puheenjohtajana Tom Liljestrand (RKP), I varapuheenjohtajana Janne Lepola (KOK) ja II varapuheenjohtajana Merja Grönberg (SDP). Kaupunginhallituksessa toimi esittelijänä kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ja sihteerinä hallintojohtaja Christoffer Masar (31.8.2013 asti) ja vt. hallintojohtaja Lilian Andergård-Stenstrand (1.9.2013 alkaen).

14 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2013 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden C11 Kaupunginhallitus (1 000 ) TILIN- PÄÄTÖS 2012 TALOUS- ARVIO 2013 TA- MUUTOK- SET TA 2013 MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOTEUTU- MA 2013 MUUTOS TA 2013/ TOT 2013 MUUTOS % TA 2013/ TOT 2013 Toimintatuotot 3 208 1 347 1 347 1 417 71 5 % josta sisäiset Toimintakulut -1 941-1 144-100 -1 244-1 245 0 % josta sisäiset -6-7 -7-8 -1 15 % Toimintakate 1 267 202-100 102 173 70 69 % josta sisäiset -6-7 -7-8 -1 14 % Toimintakate ulkoinen 1 273 209-100 109 180 71 65 % Poistot ja arvonalentumiset -5 LOVIISAN KAUPUNGINHALLITUS 2013 Puheenjohtajisto Puheenjohtaja Tom Liljestrand, RKP I varapuheenjohtaja Janne Lepola, KOK II varapuheenjohtaja Merja Grönberg, SDP Varsinaiset jäsenet Ruotsalainen kansanpuolue Tom Liljestrand Mia Heijnsbroek-Wirén Mikael Karlsson Agneta Alm Leena Lindfors Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Merja Grönberg Veikko Ekström Kansallinen kokoomus Janne Lepola Nina Pere Perussuomalaiset Atte Fellman (13.11.2013 asti) Vesa Peltoluhta (13.11.2013 alkaen) Vasemmistoliitto Armi Lindell Henkilökohtaiset varajäsenet Kim Skog Nina Björkman-Nystén Roger Turku Johan Björklöf Benita Ekebom-Jönsas Eeva Holmström Harri Hakala Juha Karvonen Camilla Antas Saara Lång Marita Peltokorpi

15 Henkilöstö Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 Hallintopalvelut 29 29 30 1 1 1 30 30 30 Talouspalvelut 86 86 82 3 9 8 89 95 90 Kehittämispalvelut 65 64 68 8 13 13 73 77 81 Perusturvakeskus 316 320 324 87 108 83 403 428 407 Sivistyskeskus 336 333 331 154 146 122 490 479 453 Tekninen keskus 69 73 73 9 10 7 78 83 80 Yhteensä 901 905 908 262 287 234 1 163 1 192 1 141 Loviisassa oli vuonna 2013 yhteensä 1 141 päätoimista palvelusuhdetta. Näistä oli vakituisia 908 ja 234 määräaikaisia. Henkilöstön kokonaismäärä on laskenut edellisvuodesta yhteensä 51. Vähennys on tapahtunut määräaikaisten palvelusuhteiden lukumäärässä, kun taas vakituisten palvelusuhteiden määrä on hieman noussut. Tähän on vaikuttanut muun muassa alueen maaseutuhallinnon keskittäminen Loviisaan. Sivuvirkojen tai -tehtävien määrä oli 145, eli samalla tasolla kuin vuonna 2012. Sivuvirkoja on eniten opetuksessa ja kansalaisopistoissa. Omaishoitajia, perhehoitajia ja kotihoidon kuntalisän saajia oli vuoden 2013 aikana keskimäärin 286. Yhteensä 302 luottamushenkilölle maksettiin kokouspalkkiota. Vuoden 2013 lopussa oppisopimussuhteisia työntekijöitä oli 9. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 20. Palkkamenot sivukuluineen olivat 49,4 miljoonaa euroa. Palkkamenot kasvoivat siten 0,5 miljoona euroa tai noin 1 % edellisvuodesta. Kasvu johtuu helmikuussa 2013 toteutetusta kunta-alan palkkojen 1,46 % yleiskorotuksesta ja työehtosopimusten mukaisesti jaetusta 0,6 % järjestelyvaraerästä. Ilman sopimuksenmukaisia palkankorotuksia olisivat kaupungin palkkakustannukset pienentyneet noin 1 %. Henkilökunnasta suurin osa (84,5 %) oli naisia. Sukupuolijakauma on pysynyt melko samanlaisena uuden Loviisan aikana. Koko henkilökunnan keski-ikä oli 46,4 vuotta, mikä on hieman yli kunta-alan keskimäärän (45,6 vuotta). Kunta-alan henkilöstön ikärakenne korostaa työkyvyn ja työssä jaksamisen merkitystä. Työkyvyn ylläpitäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat työnantajan tärkeimpiä keinoja työurien pidentämisessä. Poissaoloja pyritään vähentämään varhaisen tuen mallin avulla sekä tiivistämällä yhteistyötä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Aktiivisilla ennaltaehkäisevillä keinoilla ja varhaisen tuen toimintamallilla on sairauspoissaolojen määrää onnistuttu vähentämään 8 % edellisvuodesta. Suhteutettuna henkilöstömäärään sairauspoissaolot olivat 12,9 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaolojen väheneminen on ollut suurinta perusturvakeskuksessa ja teknisessä keskuksessa. Vuonna 2013 jäi 35 henkilöä eläkkeelle ja heidän eläköitymisikänsä oli keskimäärin 62,2 vuotta. Eläkepoistuma jatkuu lähivuosina suurena erityisesti hoivapalveluissa, jossa ammattitaitoisen työvoiman kysyntä uhkaa jatkossa olemaan tarjontaa suurempi. Joihinkin ammattiryhmiin on jo tällä hetkellä vaikea rekrytoida henkilöstöä.

16 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätöksistä kerättyjen ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos on parantunut edellisen vuoden luvuista huikeat 600 miljoonaa euroa. Verotulojen tilityssyklin muutos vaikutti useiden kuntien verotulokertymiin positiivisesti, mutta jo aloitetut säästötoimenpiteet ja toimintojen tehostamisohjelmat näkyivät kuntien tilinpäätösluvuissa, yksinomaan henkilöstömenoissa säästöjä arvioidaan toteutuneen noin 400 miljoonaa euroa. Yleinen ongelma kuntakentällä on edelleen lainakannan nousu, ja vaikka vuosikatteet paranivat, ei kovinkaan monen kunnan vuosikate riitä kattamaan poistoja. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta nousi 13 prosenttia edellisvuodesta ollen keskimäärin 2 553 euroa/asukas. Vuodesta 2014 odotetaan kuntakentällä varsin tiukkaa. Valtionosuuksien ennustetaan pienenevän peräti 100 miljoonaa euroa ja verotulojen kasvun ennustetaan jäävän toimintamenojen kasvua pienemmiksi. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ansioiden odotetaan nousevan 1,3 prosentilla vuonna 2014 ja kuluttajahintojen ennustetaan nousevan 1,5 prosenttia. Ansiokehityksen hidastumisen odotetaan pysäyttävän talouden yksikkökustannusten nousun, ja vaikka työllisyystilanteen ei odoteta enää paljoa heikkenevän, odotetaan palkansaajien reaalitulojen supistuvan 0,8 prosenttia. Vuonna 2015 työllisyyskehityksen arvioidaan kääntyvän nousuun, jolloin myöskään reaalitulojen supistuminen ei jatkuisi samalla trendillä. Työn tuottavuuden kehitys on historiallisen alhaista ja julkinen velka on nousemassa yli 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta, eli finanssipolitiikan tavoitteet ovat karkaamassa käsistä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n mukaan maailmantalous on toipumassa, mutta poikkeuksellisen hitaasti. Suomessa kestävyysvaje on kiistaton ja hallituksen rakennepaketin lähtökohta on julkisen talouden 4,7 prosentiksi arvioidun kestävyysvajeen poistaminen. Oman alueen taloudellinen kehitys Yleisesti voidaan sanoa, että Uudenmaan kunnilla menee kohtuullisen hyvin verrattuna Manner- Suomen keskimääräisiin lukuihin. Loviisan tilinpäätöksestä 2013 lasketut tunnusluvut kestävät hyvin valtakunnallisen vertailun. Itä-Uudenmaan kunnat ovat velvoitetut tekemään 1.7.2013 voimaan astuneen kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen. Selvitys tehdään syksyn 2013 ja kevään 2015 välisenä aikana ja väliraportti on tulossa vuoden 2014 helmi-maaliskuun aikana. Loviisan väkiluku on vuodessa vähentynyt ennusteen mukaan 32 henkilöllä. Työttömyysaste oli joulukuussa 11 prosenttia kun se edellisen vuoden vastaavana aikana oli 9,3 prosenttia.

17 TP 2013 TP 2012 TP 2011 TP 2010 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 avoimet työpaikat 20 33 22 24 yli vuoden 161 197 189 242 alle 25 v 66 50 65 93 709 692 684 801 Loviisan kaupungin tulos 4,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen Loviisan kaupungin tulos on 4,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 4,2 miljoonaa. Luku sisältää vesiliikelaitoksen alijäämäisen tuloksen, joka tilinpäätössiirtojen jälkeen on 0,599 miljoonaa euroa alijäämäinen. Positiivisen tilinpäätöksen suurimpia osatekijöitä olivat toimintatuottojen 1,8 miljoonan euron, verokertymän 1,3 miljoonan euron ja rahoitustuottojen 1,1 miljoonan euron kasvut. Huomioitavaa on, että suurin osa verotuksen ja rahoituksen tuloeristä ovat kertaluontoisia. Myös menojen kasvua onnistuttiin hillitsemään noin 1,1 miljoonan euron verran. Verrattuna edellisvuoden tilinpäätökseen kulut ovat lähes pysähtyneet ja kasvua on vain 0,05 prosenttia. Vuoden 2014 talousarviovalmistelussa sovittiin noin 6 miljoonan euron tasapainottamisohjelmasta vuosille 2014 2016 ja tämä työ näkyy jo tilinpäätöksessä 2013. Keskukset ovat oma-aloitteisesti pitäneet tiukkaa taloudenpitoa. Loviisan kaupungin lainataso on maltillinen. Lainat per asukas on 1 176 euroa. Lainatarve arvioitiin talousarviovaiheessa olevan 13 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset kuntatodistukset olivat käytössä yli kesän ja sen jälkeen kilpailutettiin 7 miljoonaan euron pitkäaikainen laina. Lainaerästä nostettiin joulukuussa 5 miljoonaa euroa ja loput tammikuussa 2014. Loviisan kaupungin verotulot ovat vielä hyvällä tasolla. Verotulot yhteensä ovat 4 216 euroa per asukas ja nousu edellisvuodesta on 5,1 prosenttia. Vuoden 2012 tilinpäätöksissä Loviisan verotulot euroa/asukas on sijalla 15 ja noin 448 euroa suuremmat kuin Manner-Suomen kunnissa keskimäärin. Tästä johtuen tämän vuoden verotulojen tasausmaksu on yli 3 miljoonaa euroa. Toimintakulut asukasta kohden ovat kuitenkin Loviisassa korkeat verrattuna samankokoisiin kuntiin. Osatekijänä korkeisiin kustannuksiin on yhteistoiminta-alue; Loviisa hoitaa itäisen Uudenmaan maaseutuhallinnon sekä vanhustenhuoltoa lukuun ottamatta Lapinjärven sosiaali- ja perusturva-alaisen toiminnan. Tulevaisuuden haasteet ovat kuitenkin toimintojen tehostaminen ja kulukehityksen hillitseminen ja kulutason saattaminen kilpailukykyiselle tasolle. Loviisan verotulojen ennustetaan laskevan ja hallituksen kehysriihen leikkaukset ulottuvat vuoteen 2017. Myös uusi valtionosuuslaki, joka tulee voimaan 2015, tarkoittaa Loviisan kaupungin osalta noin 2 miljoonan euron säästötavoitetta. Tavoitteena on, että Loviisan kaupungin asukkaiden palvelutaso voidaan säilyttää ja kaupungin talous on jatkossakin terveellä ja kestävällä pohjalla.

18 Oheiseen taulukkoon on laskettu tunnuslukuja Loviisan kaupungin tilinpäätöksistä 2013 ja 2012 sekä verrattu niitä asukasmäärältään samankokoisten kuntien sekä Manner-Suomen kuntien vastaaviin keskiarvolukuihin. Tunnuslukuja euro/asukas, tilinpäätös 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2013 LOVIISA TILINPÄÄTÖS 2012 KUNNAT, JOIDEN ASUKASLUKU 10 000 20 000 MANNER- SUOMEN KUNNAT KESKI- MÄÄRIN Asukasluku 15 519 15 519 10 001 20 000 5 398 173 per asukas per asukas per asukas per asukas per asukas Lainat 1 176 1 056 4 045 2 262 Bruttoinvestoinnit 698 303 579 658 Vuosikate, % poistoista 212 % 126 % 53 % 71 % Verotulot 4 216 4 010 3 158 3 562 Valtionosuudet 1 690 1 659 1 880 1 488 Toimintatuotot 1 655 1 734 1 324 1 567 Toimintakulut 7 123 7 119 6 238 6 536 Vuosikate 559 357 141 248 Tilikauden tulos 291 75-54 -57 Rahavarat 492 372 356 619 Henkilöstökulut ja erikoissairaanhoidon kulut Henkilöstökulut ovat merkittävin erä kulurakenteessa. Ne muodostavat 45 prosenttia kaikista kuluista. Henkilöstökulut alittivat talousarvion 586 355 eurolla. Henkilöstökulujen jälkeen suurimman yksittäisen kuluerän muodostaa erikoissairaanhoito, joka puolestaan on 16 prosenttia kaupungin kokonaiskuluista. Talousarviossa 2013 erikoissairaanhoitoon oli varattu 17,3 miljoonaa euroa. Lopullinen erikoissairaanhoidon lasku oli Loviisan kaupungille 16,6 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna maksettiin 17,3 miljoonaa euroa. Investoinnit Investointihankkeisiin oli varattu yhteensä 12,7 miljoonaa euroa talousarviossa 2013. Suurin yksittäinen erä, 7 miljoonaa euroa, oli budjetoitu suomenkielisen koulukeskuksen rakennushankkeelle. Hankkeen kokonaiskustannus on 12,1 miljoonaa euroa ja toteutuneita kustannuksia tilinpäätökseen on kertynyt 5,1 miljoonaa euroa. Investointien toteutumisprosentti on kaiken kaikkiaan 70.

19 Merkittävimmät riskit Loviisan kaupungin toiminnallisista riskeistä merkittävimmät ovat henkilöriskit sekä tietojärjestelmien toimivuuteen, lainsäädännöllisiin muutoksiin ja suhdannevaihteluihin liittyvät riskit. Henkilöstöriskit Loviisan kaupungin henkilöstön keski-ikä on hieman muuta kuntasektoria korkeampi, mikä asettaa normaalia suurempia vaatimuksia työhyvinvoinnin johtamiselle ja työntekijöiden jaksamisen tukemiselle. Lisääntyvien työpaineiden aiheuttama henkilöstön uupuminen muodostaa merkittävän henkilöstöriskin, joka voi ilmetä kasvavina sairauspoissaoloina ja kustannuksina. Ellei käytössä ole tehokkaita ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä on myös riski, että työntekijät vaatimusten ja resurssien ristipaineessa hakevat ratkaisua tilanteeseen vaihtamalla työpaikkaa. Vuosittainen eläkepoistuma on noin 40 henkilöä. Eläköityminen jatkuu lähivuosina nopeana erityisesti hoivapalveluissa, jossa ammattitaitoisen työvoiman kysyntä uhkaa jatkossa olla tarjontaa suurempi. Joihinkin ammattiryhmiin on jo tällä hetkellä vaikea rekrytoida henkilöstöä. Palvelukysynnän muutoksissa ja muissa työelämän murrosvaiheissa on erityisesti huolehdittava henkilöstön osaamisesta ja sen kehittämisestä. Eläkkeelle siirtymisten yhteydessä on varmistuttava siitä, ettei menetetä kaupungin toiminnan kannalta olennaisia tietoja ja taitoja vaan on huolehdittava siitä, että ns. hiljainen tieto siirtyy myös nuorelle osaajapolvelle. Henkilöstöriskejä on pyritty vähentämään tukemalla esimiestyötä järjestämällä johtamis- ja esimieskoulutuksia, sekä tarjoamalla henkilökunnalle täydennyskoulutusta. Tavoitteena on henkilökunnan sitoutuminen omaan työhönsä. Erityisenä painopisteenä on ollut työhyvinvoinnin johtaminen ja sairaspoissaolojen ennaltaehkäiseminen. Niin sanotun varhaisen tuen toimintamallilla on sairaspoissaolojen määrä vähentynyt 8,5 prosenttiin edellisvuodesta. Tietojärjestelmäriskit Kaupungin tietojärjestelmät on pääosin kartoitettu vuoden 2013 aikana ja tuloksia tullaan omalta osaltaan käyttämään tietojärjestelmäriskien pienentämiseen. Tietojärjestelmät koostuvat monesta eri tuoteperheestä ja tästä aiheutuu riskejä, että tieto ei siirry katkeamatta sovelluksesta toiseen. Automaattisia toimintakontrolleja on lisätty, mutta joidenkin järjestelmien rajapinnat vaativat manuaalisia toimenpiteitä tietojen siirtämisessä. Työasema- ja verkkoympäristön standardointi on pienentänyt osaltaan tietoturvariskejä. Jatkossa pyritään panostamaan henkilökunnan tietotekniseen koulutukseen, jotta käyttäjien toiminnasta aiheutuvat tietoturvariskit pienenisivät. Lainsäädäntöön liittyvät riskit Kaupungilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa lainsäädännössä tapahtuviin muutoksiin, mutta tulevia ja valmisteilla olevia lainsäädännön muutoksia voidaan seurata aktiivisesti ja arvioida niiden vaikutuksia toimintaan ennakoivasti. Muutokset lainsäädännössä tulevat usein nopealla aikataululla ja ne usein lisäävät kaupungin tehtäviä ja kuluja. Lainsäädännöllisiin muutoksiin tulee reagoida riittävän ajoissa, ettei säädettyjen velvoitteiden toteutuminen vaarannu. Laki ja asetukset myös määrittelevät osittain eri riskien hallintaa, mutta vain lakien ja asetusten noudattaminen ei saisi muodostua riskienhallinnan päätehtäväksi.

20 Suhdannevaihteluihin liittyvät riskit Suhdannevaihtelut aiheuttavat kysynnän muutoksia ja vaikuttavat sitä kautta työttömyyteen sekä yritysten tulokseen. Sekä yritysten, että asukkaiden maksamilla veroilla on suora, mutta viiveellisesti näkyvä vaikutus kaupungin kassaan. Talouden ja suhdanteiden muutosten seuranta ja ennakointi tulee olla osa kaupungin strategian ja toiminnan suunnittelua. Rahoitukseen liittyvät riskit Kaupungilla oli myönnettynä vuoden 2013 lopussa 11,8 miljoonaa euroa takauksia (10,8 miljoonaa euroa vuonna 2010, 10,6 miljoonaa euroa vuonna 2011, 11,9 miljoonaa euroa vuonna 2012). Luottotappioiden hallinta kunnallisessa toiminnassa luo omat haasteensa, mutta kaiken kaikkiaan Loviisassa luottotappioiden määrä on pysynyt varsin vakiona, eikä muodosta varsinaista riskiä rahoitukselle. Myös antolainakanta on vähäistä eikä sisällä olennaisia riskejä luottotappioiden syntymiseksi. Kuntaliiton varsin jyrkkä kielteinen kanta kunnallisen perintäprosessin ulkoistamista vastaan on ristiriidassa niiden pyrkimysten kanssa, joissa pyritään nimenomaan supistamaan hallintoa ja vähentämään kunnan työtehtäviä. Tehokas ja nopea perintäprosessi ovat niitä harvoja keinoja, joita kunnilla on luottotappioriskien minimoimiseksi, mutta resursseja ja perintälain syvällistä tuntemusta ei välttämättä ole saatavilla muuten kuin ulkoistamisratkaisujen kautta. Vahinkoriskit Kaupungilla ei ole ollut merkittäviä vahinkotapahtumia tilikaudella 2013. Kaupungilla on omaisuusvakuutus hankittuna Vahinko-vakuutusyhtiö Pohjolalta ns. all-risk periaatteella. Omavastuu on kiinteistöjen osalta 20 000 euroa ja irtaimiston osalta 3 000 euroa. Loviisalla on myös toiminnan keskeytymisen varalta vakuutus, josta korvataan toiminnan uudelleenjärjestelykulut vahinkotapahtuman yhteydessä vakuutuskirjassa sovittuun toimintokohtaiseen enimmäismäärän asti. Lisäksi kaupungilla on vastuuvakuutus, josta korvataan kaupungin toiminnallaan ulkopuoliselle mahdollisesta aiheuttama vahinko enimmäismäärältään henkilö- ja esinevahingossa 3 000 000 euroa ja varallisuusvahingoissa 500 000 euroa. Lakisääteisten tapaturmavakuutusten lisäksi kaupungilla on vapaaehtoinen ryhmätapaturmavakuutus. Vakuutus on voimassa kaupungin järjestämissä ja valvomissa tapahtumissa. Loviisan kaupungin vakuutusturva on kaiken kaikkiaan kattava ja vahinkoriskien hallinnassa kaupungilla on apuna vakuutusmeklari John Nieminen, City Yrityspalvelu JN:stä. Vakuutusturva käydään tarkoin läpi vähintään kerran vuodessa yhteistyössä vakuutusmeklarin kanssa.