ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA

Samankaltaiset tiedostot
ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA

VUODEN 2014 ULKOISEEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

Itsearviointi ulkoista auditointia ennen

KOULUTUS, LAATU JA LAADUNHALLINTA ITSEARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Laatujärjestelmätyön ohjausryhmän kokous

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Tutkimusetiikan itsearvioinnin käytännön järjestelyt

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta

Tutkimusetiikan itsearvioinnin käytännön järjestelyt

Laatuvastaavien perehdytys

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

Ulla Keto & Marjo Nykänen

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

Kriteeristön esittely

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laatutyöpaja Helena Immonen

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Marjo Nykänen

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Arviointi ja mittaaminen

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto

Laadunhallinta kaupunkiorganisaatioissa Kuopion kaupunki laatupäällikkö Sirpa Pajula

EFQM Excellence malli

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

Osaava-hanke Mirja Antila Kankaanpään opisto

KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmän kehittäminen. Teija Sievänen Laatupäällikkö p

Tampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen

KOULUTUKSEN ITSEARVIOINNIT YHTEENVETO

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI

/Marjut Huttunen

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN AUDITOINTIKÄSIKIRJA VUOSIKSI

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Hakemuksen laatiminen. Tiedotustilaisuus Opetusneuvos Leena Koski

CAF ja ulkoinen palaute. Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC, Valtiokonttori

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille

Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi Korkeakoulujen arviointineuvoston

Tutkimuksen laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta. Mira Huusko

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Laatuvastaavien tapaaminen

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle.

Koponeuvoston kevään päätös Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Sidosryhmät koulutusohjelmia kehittämässä yhteenvetoa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneista arviointiasiantuntija Touko Apajalahti

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Tavoitteet. Toiminnan ohjaus. Jyväskylän yliopisto 1(5) L A A T U T Y Ö Ryhmällä tarkoitetaan työryhmää, toimikuntaa tai neuvostoa.

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen

Kolmannen auditointikierroksen kehittämisseminaari Esitysmateriaalit

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Arvioinnilla luottamusta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta

CAF, ulkoinen palaute. Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC

CAF, ulkoinen arviointi Kohti laadukkaita ja vaikuttavia julkisia palveluja. Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC

Laadunvarmistuksesta Ismo Kantola.

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI 2016 JA SITÄ SEURAAVAT KEHITTÄMISTOIMET

KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallinta osana organisaation toimintaa

Laatujärjestelmien arviointikriteeristön pilotointi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä keväällä 14

Ei näyttöä tai puheen tasolla

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2017 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Transkriptio:

ITSEARVIOINNIT ENNEN AUDITOINTIA Pedagogiset johtajat Humanistinen tiedekunta 4.6.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315

ULKOINEN AUDITOINTI Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA), joka on European Quality Assurance Register for Higher Educationin (EQAR) jäsen Uusi auditointi vuoden 2015 alussa Tällä hetkellä suunnitelmissa on kansallinen auditointi. 4.6.2012 Pirjo Halonen 2

AUDITOINNIN TAVOITE Yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja oman kehittämistoiminnan suuntaamisessa auttaminen (kehittävä arviointi) Yliopiston oman laadunhallintajärjestelmän kattavuuden, toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi. Tarkastellaan menettelytapoja ja niiden vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta tarkastellaan arvioimalla tuotosta verrattuna yliopiston itse määrittelemiin tavoitteisiin. 4.6.2012 Pirjo Halonen 3

AUDITOINTIPROSESSI Laatuleima Aineiston valmistelu Auditointiryhmän vierailu Auditoinnin raportointi Päätös tuloksesta Itsearvioinnit Perusaineisto Arviointiryhmän pyytämä muu aineisto Arvioitavien koulutusohjelmien valinta Vapaavalintaisen arviointikohteen valinta Sähköisten aineistojen järjestäminen auditointiryhmälle 4.6.2012 Auditointiryhmän arviot auditointikohteista esitys arviointineuvostolle läpäisystä Arviointineuvoston päätös auditoinnin läpäisystä. Pirjo Halonen 4

AUDITOINTI KESKITTYY Auditoinnin kohteena on yliopiston koko toiminta. Kuitenkin muita alueita enemmän keskitytään koulutuksen laadunhallintaan. Perusteluina laadun osoittamiseen ovat vaatimukset liikkuvuudesta, kilpailukyvystä, koulutusviennistä ja kansainvälistymisestä. 4.6.2012 Pirjo Halonen 5

AUDITOINTIKRITEERIT Auditointikohteet 1. Yliopiston laatupolitiikka 2. Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus 3. Laatujärjestelmän kehittäminen (!) 4. Perustehtävien laadunhallinta tutkintotavoitteinen koulutus tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö valinnainen auditointikohde 5. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt suunnittelu, toteutus ja vaikuttavuus 6. Laatujärjestelmän kokonaisuus Asteikko: puuttuva, alkava, kehittyvä, edistynyt. Kriteerit noudattavat eurooppalaisen korkeakoulualueen laadunvarmistuksen standardeja ja suuntaviivoja (ESG). 4.6.2012 Pirjo Halonen 6

ITSEARVIOINNIT Opetusta antavat laitokset arvioivat toimintansa ohjatusti. Yliopiston muut tehtävät (johtaminen, hallinto, tuki- ja palvelutehtävät) itsearvioidaan erikseen sovittavalla tavalla. Arviointia, ei kuvausta! reflektoivaa kehittämiskohteita tunnistavaa laadunhallintatyön käytänteiden konkreettinen kuvausta Omien vahvuuksien löytäminen ja erityisesti kyky tunnistaa kehittämiskohteita on osoitus toimivasta laatujärjestelmästä ja vakiintuneesta laatukulttuurista. Itsearviointien tulokset on pystyttävä kysyttäessä todentamaan. 4.6.2012 Pirjo Halonen 7

ITSEARVIOINNIT Toiminta itsearvioidaan 1.9.2012 20.6.2013 Itsearviointiaikataulu on laadittu ja julkaistu 15.3.2012. Viestintätieteiden itsearviointi on viikolla 36 (3. 7.9.2012). 4.6.2012 Pirjo Halonen 8

AUDITOINTIAIKATAULU 4.6.2012 Pirjo Halonen 9

REHTORIN LISÄYKSET Käsiteltävä itsearvioinnissa myös poikkitieteellisyys ja yhteistyö kansallisen ja kansainvälisen toiminnan, myös koulutuksen yhteistyö aikuiskoulutuksen integroituminen ainelaitosten kanssa 4.6.2012 Pirjo Halonen 10

ITSEARVIOINTI TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Vahvuudet: näyttöä toiminnassa toimintatapojen järkevyydestä ja yhtenäisyydestä menettelyjen soveltamisen systemaattisuudesta toiminnan arvioinnista oppimistavoista ja niiden soveltamisesta toimintatavan parantamisesta arvioinnin tuloksena näyttöä tuloksissa positiivisista kehityssuunnista järkevistä tavoitteista ja suorituskyvystä tavoitteisiin peilattuina vertailusta muihin organisaatioihin tulosten syntymisestä toiminnan seurauksena tulosten kattavuudesta Parantamisalueet: edellisten puutteet 4.6.2012 Pirjo Halonen 11

ARVIOINTIIN OSALLISTUJAT JA ROOLIT Opettajat Johtajat Palvelutehtävissä toimivat Opiskelijat Ohjaaja. Arviointiryhmä muodostaa yhteisen näkemyksen toiminnan ja tulosten vahvuuksista ja parantamisalueista Alustaja perehtyy arviointimalliin ja laatii arviointi-istunnon alussa pidettävän lyhyen alustuksen sovitusta arviointialueesta, sen toimintatavoista tai mittareista ja tuloksista. Aikavastaava valvoo arviointiryhmän ajankäyttöä. Sihteeri kirjaa arviointiryhmän havainnot. Ohjaaja suunnittelee ja ohjaa itsearviointityöskentelyä 4.6.2012 Pirjo Halonen 12

ARVIOINTIMALLI EFQM 3 Henkilöstö 7 Henkilöstötulokset 1 Johtajuus 2 Strategia 5 Prosessit, tuotteet ja palvelut 6 Opiskelijatulokset 9 Keskeiset tulokset 4 Kumppanuudet ja resurssit 8 Yhteiskunnalliset tulokset 4.6.2012 Pirjo Halonen 13

3 Henkilöstö 7 Henkilöstötulokset EFQM 1 Johtajuus 2 Strategia 5 Prosessit ja palvelut 6 Opiskelijatulokset 9 Keskeiset tulokset 4 Kumppanuudet ja resurssit 8 Yhteiskunnalliset tulokset KKA:n auditointikokonaisuudet 2. STRA- TEGINEN JOHTA- MINEN JA TOIMIN- NAN- OHJAUS Henkilöstö 4. PERUS- TEHTÄVI- EN LAA- DUNHAL- LINTA 5. TUTKINTO- TAVOITTEI- SEN KOULU- TUKSEN NÄYTÖT SUUNNIT- TELU TOTEU- Kumppanuudet ja resurssit 5. TUTKINTOTAVOITTEISEN KOULUTUKSEN NÄYTÖT Laatutyön vaikuttavuus keskeisimmät arviointitavat ja seurantaindikaatt orit toiminnan kehittyminen arviointien pohjalta 3-5 4.6.2012 Pirjo TUS Halonen 14 vuoden aikana

ITSEARVIOINTITAPAHTUMA 1 Kolme ryhmää, kukin noin 5 henkilöä Ryhmä 1: 1. Johtajuus 2. Strategia (5. Koulutusprosessit) voi käsitellä, jos aika riittää 9. Keskeiset tulokset Ryhmä 2: 3. Henkilöstö (5. Koulutusprosessit) voi käsitellä, jos aika riittää 7. Henkilöstötulokset 8. Yhteiskunnalliset tulokset Ryhmä 3: 4. Kumppanuudet ja resurssit 5. Koulutusprosessit 6. Opiskelijatulokset 4.6.2012 Pirjo Halonen 15

ARVIOINTI-ISTUNNOT Yksi osa-alue käsitellään kerrallaan (½ t 1 tunti) Ohjaaja esittelee arviointikohdan. (2 min) Alustaja esittelee arviointikohtaan liittyvät toimintatavat. (4) Itsenäinen pohdinta (2) Parikeskustelu (7) Vahvuuksiksi todetut havainnot kirjataan (toteamus seuraus) Kehittämiskohteiksi todetut havainnot kirjataan (toteamus seuraus) Havainnot ryhmitellään asiasisällöittäin Asiasisällöt havaintoineen priorisoidaan. (Kehityshankkeet aloitetaan istunnon jälkeen) 4.6.2012 Pirjo Halonen 16

Itsearviointi 2 Työskennellään pienryhmissä 3 tuntia. Ryhmät kommentoivat toistensa tuloksia ristiin 2 tuntia. Yhdessä priorisoidaan kehittämiskohteet ja pohditaan jatkotoimia 2 tuntia. Asiakirjoja, jotka ovat arvioinnin taustalla koulutusstrategia strateginen vuosikello toiminta- ja taloussuunnitelma opetussuunnitelmat keskeiset arviointimenettelyt ja seurantaindikaattorit opiskelija- ja opiskelutuloksia trendi näkyvissä imagoselvitysten tuloksia trendi sidosryhmäselvitysten tuloksia - trendi henkilöstötuloksia trendi henkilöstötietoja: ikäjakauma, vaihtuvuus (trendi), sairauspoissaolot (trendi) ym. strategisten tavoitteiden saavuttamista kuvaavia tuloksia laitoksen ydintoimintojen saavuttamista kuvaavia tuloksia Mahdollisimman iso osa tiedoista pyritään tuottamaan keskistetysti. Tiedoista keskeisimmät paperikopioina osallistujille, loput heijastettavissa tietokoneelta. 4.6.2012 Pirjo Halonen 17

Itsearviointi 3 Etsitään kunkin osa-alueen vahvuudet ja kehittämiskohteet. Kirjataan tyyliin Meillä koko henkilöstö osallistuu strategiseen suunnitteluun, ja sen hyöty on, että henkilöstö on sitoutunutta. tai Meillä johtoryhmä suunnittelee strategiat, ja siitä seuraa, että henkilöstön on vaikea sitoutua laitoksen toimintaperiaatteisiin. Tässä vaiheessa ei esitetä korjausehdotuksia. Kirjaukset tulostetaan ja leikellään lapuiksi. Laput ryhmitellään aihealueittain ja asiakokonaisuudet nimetään. 4.6.2012 Pirjo Halonen 18

ARVIOINTIKOKOUKSEN VAIHEET Arviointiistunnot Havainnot Ryhmittely Vahvuudet, mahdolliset menestystekijät Keskeiset kehityskohteet Priorisointi strategiaan suhteutettuna kehitysprojektiehdok kaat 4.6.2012 Johdon päätös Kehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus Strategisesti oikein valitut kehityshankkeet ja -toimet Pirjo Halonen 19 Lähde: Heikki Niemi, Laatukeskus

v v k k v v k k v v v k k v k v k v v k k k Erinomainen raportointikäytäntö ja - järjestelmä Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen 4.6.2012 Pirjo Halonen 20

Onnistunut arviointi Arvioijat tuntevat arvioitavan toiminnan Ohjaaja tuntee arviointimallin ja tekniikan Onnistunut arviointi Yksikkö valitsee arviointikokouksen osallistujat ja alustajat. Ohjaaja laatii arviointikokouksen ohjelman. Ohjaaja järjestää osallistujille infotilaisuuden. Ohjaaja opastaa alustusten tekemisessä. Ohjaaja opastaa tarvittaessa arviointikokouksessa. Ohjaaja vetää ristiinkommentoinnin: arviointi, ryhmittely, priorisointi. 4.6.2012 Pirjo Halonen 21

Arvioinnin jälkeen Johtoryhmä päättää kehityshankkeista. Kehityshankkeet ovat yksikön seuraavassa toimintasuunnitelmassa. Johtoryhmä asettaa kehitysprojektit ja seuraa niitä. Projektiryhmät toteuttavat kehitysprojektit. Yksikkö vakiinnuttaa kehityshankkeilla tehdyt muutokset ja parannukset. Laatupäällikkö seuraa muutosten edistymistä ja tarvittaessa auttaa niiden läpiviennissä. 4.6.2012 Pirjo Halonen 22

Keskusteluun Mikä on koulutuksessa tiedekuntatasoisesti arvioitavaa? strategia? johtaminen? prosessit? arviointi? voimavarat? Saadaanko eri ohjelmat arvioiduiksi? Kannattaisiko näkökulman olla pääaineissa vai suuntautumisvaihtoehdoissa? Eri oppiaineiden näkemys saataisiin ottamalla arviointiryhmään useampi kuin yksi opiskelija. Mitä erityisesti pitäisi arvioinnissa selvittää kaikilta laitoksilta? OKM:lle raportoitavat tunnusluvut laatupäällikkö toimittaa keskitetysti, samoin yliopistotasolla sisäisesti seurattavat tunnusluvut Mitä muuta? 4.6.2012 Pirjo Halonen 23

Pedagogiset johtajat itsearvioinnissa Pedagogisten johtajien merkitys itsearvioinnin suunnittelussa on keskeinen. Kunkin pedagogisen johtajan on syytä kuulua yhteen kolmesta arvioijaryhmästä. Pedagogiset johtajat kutsutaan tästä lähtien laatuvastaavien tilaisuuksiin. Seuraava laatuvastaavien tapaaminen on 13.6.2012 klo 13:15 16 Ag C234:ssä. (https://www.jyu.fi/hallintokeskus/laatu/tiedotteet/ajankohtaista/laatuvastaavat_130612) Miten laitosta valmennetaan itsearviointiin? Pari viikkoa ennen itsearviointia laitoksella laatupäällikkö pitää parin tunnin briifauksen itsearviointiin osallistuville. Itsearviointiryhmien koostumuksen on hyvä olla tiedossa noin kuukautta ennen itsearviointitapahtumaa. Itsearviointiviikko on määrätty (ks. https://www.jyu.fi/hallintokeskus/laatu/auditointi2015/ia). Laatupäällikkö odottaa itsearviointipäivän määrittelyä laitoksilta. 4.6.2012 Pirjo Halonen 24

KYSELKÄÄ KAIKISTA EPÄSELVYYKSISTÄ LAATUPÄÄLLIKÖLTÄ! pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 4.6.2012 Pirjo Halonen 25