KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012
Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä: Puolukat Kirsikat Mustikat Vadelmat Mansikat Toiminta-ajatus Katajalaakson päiväkoti tarjoaa turvallista ja tavoitteellista varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Toimimme luonnonläheisessä ympäristössä ja järjestämme lapsen tarpeista lähtevää iän ja kehitystason mukaista toimintaa yhteistyössä perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Tärkeimmät arvomme - fyysinen ja psyykkinen turvallisuus - välittäminen - luottamus - lämmin ja vastaanottava ilmapiiri - lapsen kaikinpuolinen kunnioittaminen rajoja ja sääntöjä unohtamatta Kasvatuspäämäärät 1. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen - henkilökunnan herkkyys havaita lapsen yksilölliset tarpeet - kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen - jokainen lapsi löytää oman paikkansa ryhmässä - tavoitteena yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tasapainoinen toteutuminen 2. Toiset huomioonottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen - tavoitteena terveen minäkuvan omaava lapsi - mahdollisuus onnistua, erehtyä, tehdä virheitä ja oppia niistä - lapsi oppii ottamaan toiset huomioon ja välittämään toisista - lapsi suhtautuu myönteisesti erilaisuuteen - aikuinen toimii omalla mallillaan esimerkkinä 3. Itsenäisyyden asteittainen lisääminen - tavoitteena lapsen ilo oppiessaan huolehtimaan itsestään ja luottamaan omaan osaamiseensa - päämääränä on auttaa lasta kasvamaan siten, että hän aikuisena kykenee huolehtimaan myös läheisistään ja tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja
Varhaiskasvatuksen toteuttaminen - hyvä perushoito, fyysisistä ja psyykkisistä tarpeista huolehtiminen suhteessa lapsen ikään muodostaa perustan kaikelle toiminnalle - kokonaisuus, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa Oppimiskäsitys - lapsen omat kiinnostuksen kohteet, kokemukset ja lähiympäristö muodostavat oppimisen perustan - lapsi on aktiivinen, sosiaalinen ja tutkiva osallistuja - lapsen luontainen uteliaisuus, vireys ja halu leikkiä edistävät oppimista Kasvatuskumppanuus - päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa - henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma - vanhempainillat - juhlat ja muut yhteiset tapahtumat - vanhempainryhmä - tiedotteet - tarvittaessa lapsen / perheen ohjaus asiantuntijalle - molemminpuolinen kunnioitus, avoimuus, luottamus ja rehellisyys - vanhempien asiantuntijuus ja henkilökunnan ammatillisuus suhteessa lapseen - molemminpuolinen tiedon jakaminen tutustumistilanteessa tärkeää
Kasvattaja - lapsen turvallinen aikuinen - lapsen tukeminen hänen kasvussaan - tehtävänä luoda rajat sekä turvallinen ja positiivinen ilmapiiri - ylläpitää ja kehittää ammatillista osaamistaan ja tiedostaa varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet ja haasteet Oppimis- ja toimintaympäristö - lapsen mahdollisuutta oppia itse tuetaan järjestämällä oppimisympäristö niin, että se rohkaisee ja kannustaa lasta tutkimaan ja kokeilemaan eri asioita - pienryhmissä toimimalla lapsen vuorovaikutussuhteet vähenevät, ilmapiiri on kiireetön ja aikuinen on lapsen saatavilla - pienryhmissä aikuinen pystyy vastaamaan paremmin lapsen yksilöllisiin tarpeisiin - pienryhmätilanteissa aikuinen kykenee havainnoimaan, ohjaamaan ja tukemaan lasta
Sisällölliset orientaatiot - orientaatio = suuntaaminen, tutustuttaminen, alustavien tietojen antaminen - matemaattinen - luonnontieteellinen - historiallis yhteiskunnallinen - esteettinen - eettinen - uskonnollis katsomuksellinen - varhaiskasvatuksessa ideana on kokonaisoppiminen: eri osaalueet kulkevat päivittäisten toimintojen sisällä erilaisin painotuksin ja ne sisältyvät lapsen ominaiseen tapaan toimia eli leikkimiseen, liikkumiseen, taiteelliseen ilmaisuun ja tutkimiseen
Lapselle ominainen tapa toimia 1. leikkiminen - lapsi oppii hallitsemaan itseään, luomaan suhteita toisiin lapsiin ja ympäristöönsä sekä toteuttamaan toiveitaan - lapsi käsittelee tunteitaan, jäsentää ajatuksiaan ja oppii ymmärtämään niitä 2. liikkuminen - lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta - edistää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä sekä takaa lapselle riittävän peruskunnon - luo pohjan toimintakyvylle ja uusien taitojen oppimiselle - keskeinen itsetunnon rakennusaine - edistää sosiaalista vuorovaikutusta, yhteistyötaitoja ja tunteiden hallinnan harjoittelua 3. taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen - taiteelliset peruskokemukset syntyvät kasvuympäristössä, joka tarjoaa musiikillista, kuvallista, tanssillista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta ja luontokokemuksia eri aistein - lasta kannustetaan ja rohkaistaan ilmaisemaan itseään esim. laulaen, liikkuen, piirtäen, esittäen - lasten tuotoksia arvostetaan ja kunnioitetaan - mielikuvitus auttaa lasta käsittelemään erilaisia tunteita 4. tutkiminen - lapsi tutkii ja oppii uusia asioita katsomalla, kuuntelemalla, maistamalla, haistamalla, tunnustelemalla, ihmettelemällä ja kyselemällä - lasten kanssa keskustellaan, pohditaan syy seuraus suhteita ja tehdään johtopäätöksiä - yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa - jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä - lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunneelämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla - erityinen tuki varhaiskasvatuksessa vastaa tukea tarvitsevan lapsen kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin - kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) toimii asiantuntijana ja henkilökunnan tukena lasta koskevissa asioissa - tarvittaessa lapselle laaditaan henkilökohtainen toimintasuunnitelma yhdessä vanhempien ja kelton kanssa - päivittäistä toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon tukea tarvitsevan lapsen toimintasuunnitelmaan kirjatut yksilölliset tarpeet - kelto tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa ( neuvola, perheneuvola, puhe- ja toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijät, koulutoimi yms. tahot )
Arviointi Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta ja arviointi - arvioimme lasta havainnoimalla ja kirjaamalla lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista - havainnoista keskustelemme päivittäin vanhempien kanssa sekä arvioimme varhaiskasvatussuunnitelman toteutuneita tavoitteita vuosittain ja asetamme uusia tavoitteita Työn arviointi ja kehittäminen - arviointi perustuu tiimin toiminnan suunnitteluun ja tavoitteellisuuteen sekä vuorovaikutukseen ja palautteeseen lasten, vanhempien ja henkilökunnan kanssa - henkilökuntapalaverit - talon yhteiset kasvatuskeskustelut - työillat - kehityskeskustelut - työryhmät, joissa esim. suunnitellaan ja valmistellaan talon yhteisiä tapahtumia ja juhlia - toimintakauden päätteeksi arviointi- ja suunnittelupäivä - työtyytyväisyyskysely henkilökunnalle - tyytyväisyyskysely lapsille ja vanhemmille - kelton, psykologin, puheterapeutin ym. konsultointiapu - jatkuva itsearviointi ja ajankohtaisten kasvatusasioiden seuraaminen - koulutuksiin osallistuminen ja koulutuspalautteet