LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen petussuunnitelma Peruspetuksen hjausjärjestelmän tarkituksena n varmistaa kulutuksen tasa-arv ja laatu sekä luda hyvät edellytykset ppilaiden kasvulle, kehitykselle ja ppimiselle. Ohjausjärjestelmän nrmisan mudstavat peruspetuslaki ja -asetus, valtineuvstn asetukset, petussuunnitelman perusteet sekä paikallinen petussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvusisuunnitelmat. Järjestelmän eri sat uudistuvat, jtta petuksen järjestämisessä pystytään ttamaan humin muutkset kulua ympäröivässä maailmassa ja vahvistamaan kulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opetussuunnitelman perusteet laaditaan peruspetuslain ja -asetuksen sekä tavitteet ja tuntijan määrittävän valtineuvstn asetuksen phjalta 1. Perusteasiakirja n Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jnka mukaisesti paikallinen petussuunnitelma valmistellaan 2. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä n tukea ja hjata petuksen järjestämistä ja kulutyötä sekä edistää yhtenäisen peruspetuksen yhdenvertaista tteutumista. Peruspetus n petuksen ja kasvatuksen kknaisuus, jssa eri sa-alueiden tavitteet ja sisällöt liittyvät yhteen ja mudstavat petuksen ja timintakulttuurin perustan. Tämän vuksi petussuunnitelman perusteet sisältävät tavitteita ja sisältöjä kskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta sin myös viittauksia lainsäädäntöön, jhn perusteissa määrättävät asiat perustuvat. Paikallinen petussuunnitelma n tärkeä sa hjausjärjestelmää. Sillä n keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavitteiden ja tehtävien ilmentämisessä ja tteuttamisessa. Paikallinen petussuunnitelma lu yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle kulutyölle. Se n strateginen ja pedagginen työkalu, jka linjaa petuksen järjestäjän timintaa sekä kulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää kulujen timinnan muuhun paikalliseen timintaan lasten ja nurten hyvinvinnin ja ppimisen edistämiseksi. 1.2 Paikallisen petussuunnitelman laatimista hjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä n vastuu paikallisen petussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 3. Opetussuunnitelmassa päätetään peruspetuksen kasvatustyön, petuksen, ppimisen arviinnin ja tuen, hjauksen ja ppilashulln, kdin ja kulun yhteistyön sekä muun timinnan järjestämisestä ja tteuttamisesta. Siinä täydennetään ja paintetaan petussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavitteita, timintaa hjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita petuksen järjestämiseen liittyviä seikkja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ttaa petussuunnitelmaa laatiessaan humin ppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearviinnin ja kehittämistyön tulkset. 1 Peruspetuslaki (628/1998), peruspetusasetus (852/1998), valtineuvstn asetus peruspetuslaissa tarkitetun petuksen valtakunnallisista tavitteista ja peruspetuksen tuntijasta (422/2012) ja (378/2014) valtineuvstn asetus peruspetusasetuksen muuttamisesta (423/2012) 2 Peruspetuslaki 14 2 mm. ja valtineuvstn asetus (422/2012) 13 3 Peruspetuslaki 15 1 mm.
Opetussuunnitelman tehtävänä n edistää petuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa kulutuksellista jatkuma. Se lu perustan esipetuksesta peruspetukseen ja peruspetuksesta seuraavaan kulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa tetaan humin muut paikalliset suunnitelmat kuten mahdllinen varhaiskasvatuksen suunnitelma esipetuksen petussuunnitelma mahdllinen peruspetukseen valmistavan petuksen suunnitelma mahdllinen aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma lastensujelulain mukainen lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma 4 yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma 5 mahdllinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut petuksen järjestäjän tekemät, erityisesti kulutusta, lapsia, nuria ja perheitä kskevat suunnitelmat ja päätökset. Opetuksen järjestäjä hyväksyy petussuunnitelman erikseen sumenkielistä, rutsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa petusta varten 6. Paikallinen petussuunnitelma vidaan laatia kaikille saman petuksen järjestäjän kuluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää petuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman kulun yhteisiä ja/tai kulukhtaisia siita. Päätökset laatimistavasta tekee petuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät vivat spia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista petussuunnitelmalinjauksista. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tetaan humin, että petus vi lla pääsin ainejakista tai se vidaan tteuttaa eheytettynä. Eheytettyä petusta käytettäessä myös petussuunnitelma vidaan laatia vusilukkakknaisuuksien salta eheytettynä. Kaikki ppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen petussuunnitelman varaan 7. Lukuvusisuunnitelmalla täsmennetään, miten petussuunnitelmaa tteutetaan kussakin kulussa lukuvuden aikana. Peruspetusasetus velvittaa tiedttamaan ppilaille ja näiden hultajille keskeisistä lukuvusisuunnitelmassa päätetyistä asiista. 8 Yhteistyö petussuunnitelman ja lukuvusisuunnitelman laadinnassa edistää situtumista yhteisiin tavitteisiin ja lisää petuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä hulehtii petustimen henkilöstön mahdllisuuksista sallistua yhteistyöhön ja edistää sekä ppiaineiden yhteistyötä että eri timijaryhmien välistä mnialaista yhteistyötä. Osallistumismahdllisuuksista hulehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa n. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdllisuus sallistua petussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun 9. On tärkeää, että myös hultajat vivat sallistua petussuunnitelmatyöhön, lukuvusisuunnitelman valmisteluun sekä kulun timinnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavitteiden, timintakulttuurin 4 Lastensujelulaki (417/2007) 12 ja ppilas- ja piskelijahultlaki (1287/2013) 12 5 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 6 Peruspetuslaki 15 1 mm. 7 Peruspetuslaki 16 a, 17 ja 17 a (642/2010) 8 Peruspetusasetus 9 9 Peruspetuslaki 47 a 1 mm. (1267/2013)
sekä kdin ja kulun yhteistyön salta. Erityistä humita kiinnitetään ppilaiden ja hultajien kannalta mielekkäisiin ja mnipulisiin sekä ppilaiden kehitysvaiheen humin ttaviin sallistumistapihin. Yhteistyö kulun ulkpulisten timijiden kanssa rikastaa kulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Peruspetuslaki velvittaa laatimaan petussuunnitelman ppilashulta sekä kdin ja kulun yhteistyötä kskevilta sin yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveydenhulln tehtäviä hitavien viranmaisten kanssa 10. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintkuntien kanssa, jtta kaikkien ppilaiden kulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvinnista vidaan hulehtia. Muidenkin rganisaatiiden ja eri asiantuntijiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja kulutyön laatua. Oppilaalla n peruspetuslain turvaama ikeus saada kaikkina kulupäivinä petussuunnitelman mukaista peruspetusta 11. Opetuksen järjestäjä hulehtii tämän ikeuden tteutumisesta, ja jkainen ppilaiden kanssa työskentelevä tteuttaa petuksen järjestäjän vahvistamaa petussuunnitelmaa ja nudattaa muita työtä hjaavia nrmeja. 1.3 Paikallisen petussuunnitelman arviinti ja kehittäminen Opetuksen järjestäjän tehtävänä n arviida antamaansa kulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä sallistua timintansa ulkpuliseen arviintiin. Arviinnin tarkitus n kulutuksen kehittäminen ja ppimisen edellytysten parantaminen. 12 Paikallisen petussuunnitelman ja lukuvusisuunnitelman tteutumisen seuranta, säännöllinen arviinti ja kehittäminen vat sa tätä tehtävää. Opetuksen järjestäjän ja kulujen itsearviinnissa vidaan hyödyntää kansallisten arviintien ja kehittämishankkeiden tulksia sekä peruspetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä 13. Yhteistyö ppilaiden, hultajien ja muiden timijiden kanssa edistää avinta ja rakentavaa itsearviintia. Muutkset petussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutsten tekemistä paikalliseen petussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä vi tarkistaa petussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja timivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tulksia hyödyntäen. 1.4 Paikallisen petussuunnitelman laadinta ja keskeiset petusta hjaavat ratkaisut Paikallinen petussuunnitelma, sitä tarkentavat lukuvusisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat laaditaan petuksen järjestäjän päättämällä tavalla edellä kuvattuja tavitteita ja periaatteita nudattaen. Opetuksen järjestäjä vi päättää petussuunnitelmaan sisältyvien ratkaisujen deleginnista kuluille ja kulukhtaisen petussuunnitelman laadinnasta. Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät petussuunnitelmaratkaisut sekä petussuunnitelmassa kuvattavat asiat, jita ei käsitellä muissa luvuissa. Opetussuunnitelman 10 Peruspetuslaki 15 2 mm. (477/2003) 11 Peruspetuslaki 30 1 mm. (642/2010) 12 Peruspetuslaki 21 1 ja 2 mm. (1296/2013) 13 Peruspetuksen laatukriteerit, petus- ja kulttuuriministeriö 2012: 29
perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä paikallisessa petussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kknaisuuden salta päättää ja kuvata. Opetuksen järjestäjä päättää petussuunnitelman laatimiseen liittyvistä ratkaisuista ja timintatavista: - laaditaank paikallinen petussuunnitelma kulujen yhteisenä, kknaan tai sin kulukhtaisena, seudullisena tai käytetäänkö muuta ratkaisua - Paikallisen petussuunnitelman ainesit n valmisteltu seutukunnallisesti yhdessä Kupin, Siilinjärven, Juanksken ja Tuusniemen kanssa. Yleiset sit n tehty Kaavilla. Kaavilla annetaan petusta vain sumen kielellä. - millä kielillä annettavaa petusta varten petussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään (sumenkielistä, rutsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa petusta varten) - Opetusta annetaan Kaavilla vain sumenkielisenä. - mikä n petussuunnitelman rakenne ja asiiden käsittelyjärjestys, missä mudssa petussuunnitelma julkaistaan - Opetussuunnitelman rakenne ja käsittelyjärjestys vastaavat valtakunnallisia perusteita. Opetussuunnitelma julkaistaan kunnan nettisivuille sähköisessä mudssa, sähköiseen e-perusteet työkaluun sekä paperiversina kulun käyttöön. Mahdllisen pedanetin käyttöön tn yhteydessä petussuunnitelma liitetään sinne. - miten henkilöstö sekä ppilaat ja hultajat sallistuvat petussuunnitelman laatimiseen, arviintiin ja kehittämiseen ja miten tetaan humin eri tilanteissa levien hultajien sallistumismahdllisuudet - Opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa n pidetty pettajille ves-päiviä sekä keskusteltu siihen liittyvistä asiista yhteissuunnitteluajalla sekä kulukhtaisessa ppilashultryhmässä. Opetussuunnitelmaan liittyviä asiita n käsitelty vanhempainillissa sekä vanhempainvastuuryhmässä. Myös ppilailta n kysytty yleisiin siihin liittyviä asiita. - miten petussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö esipetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä peruspetusta seuraavaa kulutusvaihetta edustavien ppilaitsten kanssa järjestetään - Esipetus n Kaavilla kiinteä sa peruspetusta. Esipetukselle laaditaan Kaavilla ma petussuunnitelma, mutta sen yleiset sit vastaavat peruspetuksen petussuunnitelmaa. Oppilaat siirtyvät Kaavilta peruspetuksen seitsemännelle lukalle tiseen kuntaan, jten seuraavan kulutusvaiheen yhteistyötä ei varsinaisesti tehdä. Seudullisesti valmisteltu petussuunnitelma tukee yläkuluvaiheeseen siirtymistä. - mitkä muut taht vat mukana petussuunnitelman laadinnassa ja tteutuksessa ja miten yhteistyö järjestetään - Kaavin ktiseutuyhdistys n halunnut aktiivisesti sallistua petussuunnitelman laadintaan mm. tuttamalla materiaalia petuksen tueksi. - miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet, arviintien ja kehittämistyön tuttama tiet ja kehittämisen tavitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat tetaan petussuunnitelman valmistelussa humin. - Opetussuunnitelman laadinnassa n tettu humin ppilaiden humattavan suuri tuen tarpeen määrä humin mahdllistamalla petussuunnitelmassa rakenteellisia uudistuksia, jtka tukevat kaikkien ppilaiden ppimista. Opetussuunnitelmaan kirjitettujen mahdllisuuksien ja vaihtehtjen käytöstä päätetään vusisuunnitelmassa. - Arviintien ja kehittämistyön tuttama tiet sekä kehittämisen tavitteet tetaan humin kulukhtaisessa ppilashulttyössä siten, kuin siitä n ppilashulln suunnitelmassa määrätty.
- Opetussuunnitelmatyön yhteydessä tarkastetaan kaikkien siihen liittyvien suunnitelmien yhdenmukaisuus ja ajantasaisuus. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa petussuunnitelmassa petussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat: - miten hulehditaan ppilashulta ja kdin ja kulun yhteistyötä käsittelevien suuksien laatimisesta yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveydenhulln viranmaisten kanssa - Oppilashulta sekä kdin ja kulun yhteistyötä käsittelevät suudet käsitellään kulun ppilashultryhmässä. - miten petussuunnitelman tteutumista seurataan ja miten petussuunnitelmaa arviidaan ja kehitetään - Opetussuunnitelman tteutumista seurataan, arviidaan ja kehitetään yhteisten siiden khdalta sana kulun ppilashulttyötä. Aine- ja arviintisiiden khdalta tteutumista seuraamisesta vastaa pettajakunta. - mitkä vat ne paikalliset suunnitelmat ja hjelmat, jtka täydentävät ja tteuttavat petussuunnitelmaa (esimerkiksi aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma, kestävän kehityksen hjelma, tasa-arvsuunnitelma, kulttuurikasvatussuunnitelma, tietstrategia). - Kaikki petussuunnitelmaa täydentävät ja tteuttavat suunnitelmat päivitetään lukuvuden 2016-2017 aikana. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa petussuunnitelmassa petuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut: - miten edistetään peruspetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä (peruspetuksen sisällä sekä esipetuksen ja muun varhaiskasvatuksen ja peruspetusta seuraavan kulutusvaiheen ppilaitsten kanssa) - Varhaiskasvatuksesta saadaan tieta neuvlatyöryhmän kautta. Esipetus n j kiinteä sa peruspetusta, jllin siirtymävaiheyhteistyö tapahtuu sana kulun nrmaalia ppilashulttyötä. - Yläkuluun siirtymävaiheessa mahdllistetaan ppilaiden ja hultajien sallistumista vastaanttavien kulujen järjestämään siirtymää valmistelevaan timintaan mm. välittämällä tiedtteita vanhempainillista sekä tutustumispäivistä. Oppilailla n mahdllisuus tavata vastaanttavien kulujen työntekijöitä, yleensä ppilaanhjaajaa ja kuraattria. - järjestetäänkö petus tai sa siitä yhdyslukkapetuksena (kats myös alaluvut 5.4 ja 5.6) - Osa petuksesta vidaan järjestää yhdyslukkapetuksena ikälukkien kn vaihtelun tasittamiseksi. Opetusryhmät märitellään vusisuunnitelmassa. - järjestetäänkö petus tai sa siitä vusilukittain etenevänä vai vusilukkiin sitmattmasti etenevänä, ppilaiden miin pint-hjelmiin perustuvana piskeluna (kats myös alaluvut 5.4 ja 5.6) - Opetus järjestetään lähtökhtaisesti vusilukittain etenevänä. Kehittämistarvetta vusilukkiin sitmattmaan petukseen tai vurkurssipetukseen n esi- ja alkupetuksessa sekä 3-4- ja 5-6- lukkien lukuaineiden salta. Vusilukkiin sitmatnta petusta tai vurkurssipetusta vidaan kkeilla tämän petussuunnitelman puitteissa, mikäli asiasta päätetään vusisuunnitelmassa asianmukaisine tavite- ja sisältökuvauksineen. Mahdllisesti vakiinnutettava timintatavan muuts n siirrettävä petussuunnitelmaan. - järjestetäänkö petus pääsin ainejakisena vai kknaan tai sin eheytettynä; mitkä vat mahdllisen eheytetyn petuksen järjestämisen pääpiirteet
- Opetus järjestetään pääsin ainejakisena. Eheytettyjä kknaisuuksia mudstuu pääasiassa mnialaisten pintkknaisuuksien yhteydessä. - miten petustunnit jaetaan vusilukittain yhteisten ppiaineiden, taide- ja taitaineiden valinnaisten tuntien sekä ppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtineuvstn asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijak) 14 - Paikallinen tuntijak n petussuunnitelman liitteenä. - mikä n petuksen järjestäjän kielihjelma, miltä vusilukilta eri kielten petus alitetaan (kats myös tisen ktimaisen kielen ja vieraiden kielten suudet sekä luku 12) - Kaavilla petetaan vain valtakunnallisen tuntijan ja petussuunnitelman perusteiden mukainen minimimäärä kieliä. Englannin petus alkaa klmannelta lukalta ja rutsin petus kuudennelta lukalta. - mitkä vat ppilaille tarjttavat valinnaiset aineet ja mille vusilukille niiden petus sijittuu (kats myös luku 12) - Opetussuunnitelman ensimmäisenä tteuttamisvunna valinnaiset aineet n määrätty kulukhtaisesti käytettäväksi eri ppiaineisiin (kts. tuntijak), jllin varsinainen valinnaisuus ei pääse tteutumaan. Syynä järjestelylle vat suuret muutkset yhden kulun malliin siirtymisineen. Tuleville vusille valinnaisaineiden tteuttaminen mietitään humiimaan paremmin ppilaan tdellinen valinnan mahdllisuus. Ensimmäisenä petussuunnitelman tteuttamisvunna valinnaisuutta tteutetaan mnialaisten ppimiskknaisuuksien yhteydessä. Viidennen ja kuudennen lukan ppilaille tarjtaan kaksi yhden vusiviikktunnin valinnaisainetta vudessa siten, että tisen petus tapahtuu syys- ja tisen kevätlukukaudella kaksi ppituntia viikssa. Tarjttavat ppiaineet vat askartelu lunt- ja kierrätysmateriaaleista, digitaidt sisältäen val- ja videkuvauksen, ilmaisutait, ktitalus, kuvataide, liikunta, lunt- ja retkeily, matematiikkaa timinnallisesti sisältäen hjelmintia, tekninen työ ja tekstiilityö. Lisäksi petuksen järjestäjä sijittaa valinnaistuntien kiintiöstä yhden ympäristöpin tunnin neljännelle lukalle. Näin valinnaistunteja tulee yhteensä viisi (valtineuvstn minimi 3, kun yläkulussa valinnaisia 6 tuntia). - mitkä vat petuksen mahdlliset paintukset ja miten ne tteutetaan; miten paintus näkyy tuntijassa sekä petuksen tavitteissa ja sisällöissä (kats myös luku 12) - Oppilaille halutaan mahdllistaa kaikkien taide- ja taitaineiden piskelua sellainen määrä, että perustaidt ehtivät kehittyä. - miten ppilaanhjaus järjestetään - Ohjaussuunnitelma päivitetään lukuvuden 2016-2017 aikana hjaussuunnitelmassa kuvataan ppilaanhjauksen järjestämisen rakenteet, timintatavat, työn ja vastuunjak sekä työskentely mnialaisissa verkstissa, kdin ja kulun yhteistyö hjauksessa, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (kats myös vusilukkakknaisuuksiin sisältyvä ppilaanhjauksen tehtäväkuvaus). 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Timintakulttuurin kehittämistä hjaavien periaatteiden phdinta n keskeinen sa petussuunnitelmatyötä ja samalla timinnan jatkuvaa kehittämistä edistävä tekijä. Paikallisesti päätetään, miten ppilaat ja hultajat sallistuvat timintakulttuurin kehittämiseen sekä mitä muuta 14 Valtineuvstn asetus (422/2012)
yhteistyötä ja keiden timijiden kanssa tehdään timintakulttuurin kehittämiseksi. Suunnittelussa kiinnitetään humita myös timintakulttuurin jatkuvuuteen esipetuksesta peruspetukseen ja peruspetuksen eri vaiheissa. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa petussuunnitelmassa - miten petuksen järjestäjä ja kulut edistävät ja arviivat timintakulttuurin kehittämisen periaatteiden tteutumista; mitkä vat mahdlliset paikalliset painpisteet ja miten ne ilmenevät käytännössä (timintakulttuurin periaatteiden kuvaamisessa petussuunnitelman perusteiden tekstiä vidaan käyttää sellaisenaan) - Timintakulttuuria kehitetään sana kulukhtaista ppilashulta. Erityisenä painpistealueena krstetaan ppilaiden vastuullisuutta, yritteliäisyyttä ja itsehallintataitja. - mitkä vat ppimisympäristöjen ja työtapjen valintaa, käyttöä ja kehittämistä hjaavat paikalliset tavitteet ja erityiskysymykset (muilta sin ppimisympäristöjen ja työtapjen kuvaamisessa petussuunnitelman perusteiden tekstiä vidaan käyttää sellaisenaan) - Paikallisesti hyödynnetään mnipulisia liikuntamahdllisuuksia, kirjasta sekä muita lähiseudun khteita (Elaitta, Telkkämäki, seurakunta, yritykset, yhdistykset). Oppimisympäristön ja työtapjen valinnassa krstetaan ppilaiden kasvua vastuullisiksi ja yhteistyökykyisiksi timijiksi. Oppilaille järjestetään mahdllisuuksia teatteriin, knsertteihin ja elkuviin. - miten petuksen eheyttämistä käytännössä tteutetaan - Opetuksen eheyttämistä tteutetaan pääsin mnialaisten ppimiskknaisuuksien puitteissa. miten mnialaiset ppimiskknaisuudet tteutetaan tteuttamista hjaavat paikalliset tavitteet (yleiskuvauksen salta petussuunnitelman perusteiden tekstiä vidaan käyttää sellaisenaan) tteuttamista hjaavat periaatteet ja tteuttamistavat (päätetäänkö esimerkiksi ppimiskknaisuuksien teemista yhteisessä paikallisessa petussuunnitelmassa ja tarkemmista tavitteista ja sisällöistä kulukhtaisessa petussuunnitelmassa tai lukuvusisuunnitelmassa vai miten menetellään; miten turvataan, että jkaisen ppilaan pintihin sisältyy vähintään yksi mnialainen ppimiskknaisuus lukuvudessa; miten hjeistetaan ppimiskknaisuuksien laajuus, miten svitaan kullinkin mukana levista ppiaineista; miten ppilaiden sallistuminen suunnitteluun järjestetään jne.) tavitteet ja sisällöt (määrittely jk petussuunnitelmassa tai lukuvusisuunnitelmassa petuksen järjestäjän päätöksen mukaan) arviintikäytännöt (miten hulehditaan siitä, että k. kknaisuuksissa sitetut työskentelytaidt ja muu saaminen tetaan humin kknaisuuden tteuttamisessa mukana levien ppiaineiden arviinnissa) tteutumisen seuranta, arviinti ja kehittäminen. - Jkaisella ppilaalla n 1-2 mnialaista ppiainekknaisuutta vudessa. Tinen rakentuu taide- ja taideaineiden ympärille (juhlavastuulukat) ja tinen lukuaineiden ympärille. Neljännellä lukalla sana mnialaista kknaisuutta tulee lla yhteiskuntappi, viidennellä lukalla histria. Äidinkielen, matematiikan ja englannin sisältöjä svelletaan saksi kaikkia mnialaisia ppimiskknaisuuksia. - Oppilaat sallistuvat heti kuluvuden alkaessa ppimiskknaisuuksien suunnitteluun. Kknaisuuden alkaessa ppilaille selvitetään, mitä (ppiaineiden ja laaja-alaisen saamisen) tietja ja taitja n tarkitus ppia ja miten ne arviidaan sana ppiainetta. Oppilaat sallistuvat jaksn päätteeksi arviintiin. - Mnialaiset ppimiskknaisuudet vat tärkeä tapa mahdllistaa valinnaisuutta.
- Mnialaiset ppimiskkkaisuudet mahdllistavat myös valinnaisuuden tteuttamista. - Tisen ppimiskknaisuuksista tulee lla laajempi, jnka yhteismitta n vusiviikktunti/lukukausi. Yhteensä ppimiskkknaisuuksien laajuus tulisi lla puli vusiviikktuntia. - Mnialaisten ppimiskknaisuuksien sallistuvat ppiaineet, aihe ja keskeiset sisällöt määrätään vusisuunnitelmassa. - Oppimiskknaisuuden sana tulee lla työskentelyä eri-ikäisten ppilaiden kesken (ei välttämättä yhteistä kknaisuutta). - Oppimiskknaisuuksien tteutumisen seurantaa, arviintia ja kehittämistä kknaisuutena tehdään sana keväistä arviintikeskustelua ppilaiden, hultajien ja henkilökunnan kanssa. Opetuksen järjestäjä hulehtii siitä, että jkainen kulu täsmentää man timintakulttuurinsa sekä ppimisympäristöjen ja työtapjen kehittämisen tavitteet, yhteiset timintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön tteutuksen. Lisäksi petuksen järjestäjä hulehtii, että mnialaisten ppimiskknaisuuksien sekä mahdllisen muun eheyttämisen suunnittelu, tavitteiden ja sisältöjen määrittely, tteuttaminen, seuranta ja arviintiyhteistyö täsmennetään kulukhtaisesti. Kulukhtaisesti n tärkeä määritellä eri ppiaineiden ja kulun muun timinnan yhteistyötä ja työnjaka kskevat timintatavat ppimiskknaisuuksien tteuttamisessa sekä tarkentaa ppimiskknaisuuksiin liittyvän ppilaan arviinnin käytänteet. Täsmennykset kirjataan jk kulukhtaiseen petussuunnitelmaan ja/tai lukuvusisuunnitelmaan petuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Opetussuunnitelmaan vidaan myös liittää mnialaisten ppimiskknaisuuksien tteuttamista tukevia yhteistyösuunnitelmia kulun ulkpulisten timijiden kanssa. 5.6 Paikallisesti päätettävät asiat Kulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään humita siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja petuksen tavitteiden saavuttamista ja edistävät peruspetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa timintakulttuuria. Kaikkien tässä käsiteltävien asiiden salta kulukhtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjak sekä muu käytännön tteutus täsmennetään kulukhtaisessa petussuunnitelmassa ja/tai lukuvusisuunnitelmassa petuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Yhteinen vastuu kulupäivästä sekä yhteistyö Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa petussuunnitelmassa - mitkä vat keskeiset tavitteet ja timintatavat hyvän ja turvallisen kulupäivän lumiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi - Kehitetään lukkavastaava- ja kummippilastimintaa, sallistutaan Kiva-kulu-hjelmaan, valitaan kululle tunne- ja vurvaikutustaitja kehittävä hjelma, välipalat, mahdllistetaan vanhempainvastuuryhmän timinta, järjestyssääntöjen päivittäminen yhdessä sekä kulukuljetushjeist. - Oppilaille suunnatussa kyselyssä tärkeitä asiita kulupäivänä vat kaverit, se että kaikilla menee hyvin, eikä ketään kiusata. Kulupäivien pitäisi lla spivan rentja eikä liian pitkiä ja henkilökunnan hyvällä tuulella. Läksyjä ei saisi tulla liikaa. Oppilaat arvstavat työrauhaa ja mnipulista ja erilaista
piskelua. Hyvä ruka ja välipalamahdllisuus tulivat esille vastauksissa. Oppilaat arvstavat mnipulista piha-aluetta istutuksineen ja pitävät turvallisuutta tärkeänä. - Hultajien mielestä kulupäivässä vat yhteisiä mnet ppilaiden edellä kuvaamat asiat. Lisäksi vanhemmat tivvat kannustavaa ja innstavaa palautetta, yksilöllistä humiintia ja kysymyksiin vastaamista, lukan hyväksyvää ilmapiiriä, riittävää tukipetusta, sujuvia ja turvallisia kulukyytejä, teemapäiviä ja yhdessä tekemistä. Tärkeintä n, että ppilas lähtee ilisena kuluun ja tulee ilisena kulusta. - miten yhteistyö kunnan/kulun sisällä sekä kulun ulkpulisten timijiden kanssa rganisidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti miten hulehditaan ppilaiden sallisuuden tteutumisesta Lukkavastaavat kuljettavat tieta ppilaiden ja henkilöstön välillä. Oppilaille annetaan mahdllisuus kerta mielipiteensä, kun päätetään asiista, jtka kskevat ppilaita. mitkä vat kdin ja kulun yhteistyön keskeiset tavitteet ja järjestämiskäytännöt. Keskeinen viestintäväline kdin ja kulun välillä n Helmi-järjestelmä, jhn kirjataan ppilaiden pissalt, muutkset kulupäivissä sekä tulevat kkeet ja arviintitulkset. Hultajille annetaan vähintään kerran lukuvudessa mahdllisuus tulla tapaamaan pettajaa. Oppilas n aina tapaamisissa mukana, ellei le erityistä perustetta timia tisin. Vähintään kerran lukuvudessa järjestetään kulun yhteinen vanhempainilta ajankhtaisesta aiheesta. Lisäksi lukat järjestävät vähintään yhden vanhempainillan lukuvudessa. Kululla timii vanhempainvastuuryhmä, jssa jkaiselta lukka-asteelta (esipetus -6. lk.) n edustajansa ja varaedustaja. Kulu mahdllistaa vanhempien yhteistyöryhmän timinnan. Ryhmässä käsitellään kuluun liittyviä asiita, esim. suunnitellaan juhlia ja erilaisia tapahtumia. Vanhempainvastuuryhmää vidaa myös pyytää ttaman kantaa, kun päätetään kulutyötä kskevia asiita. Vanhempainvastuuryhmässä timiminen n yksi tapa vaikuttaa kulun arkeen ja lla sallisena kuluyhteisössä. Oppilaille tteutetussa kyselyssä ppilaat tivivat kdiltaan tukea kulunkäyntiinsä ktitehtävissä ja kkeisiin valmistautumisessa. Oppilaista n tärkeää, että vanhemmat kannustavat ja vat kiinnstuneita lapsensa kulunkäynnistä. Oppilaat tivvat yhteydenpita kdin ja kulun välillä sekä sitä, että ktiväki sallistuu vanhempainiltihin ja vartteihin. Hultajat livat samaa mieltä ppilaiden kanssa edellä mainituista asiista. Lisäksi he krstivat vanhemman vastuuta seurata, että lapsi ymmärtää eli pysyy mukana petuksessa, säännöllisestä arkirytmistä (uni, rukailut ym.) hulehtimisesta, aikuisen psitiivista asennetta kulunkäyntiin ja rhkaisua, lapsen ngelmien myöntämistä ja niihin yhdessä ratkaisujen etsimistä, kdin sallistumista apuvälineiden hankintaan ja käyttöön, hultajan tehtävään tehdä lapsi tutuksi pettajalle (yksilöllinen suhtautuminen) sekä virikkeiden hankkimista vapaa-aikaan, jllin kulukin maistuu paremmalle. Hultajat tivvat kdin ja kulun yhteydenpidlta avimuutta ja säännöllisyyttä, henkilökhtaisia tapaamisia (vanhempainvartit), psitiivista palautetta kteihin, yhteisiä tapahtumia, hultajien mukaan ttamista arviintitilaisuuksiin, kk kulu kasvattaa - ajattelun kirkastamista, hyvien käytäntöjen levittämistä sekä vanhempainvastuuryhmän rlin selventämistä.
LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arviinnin tehtävät ja ppimista tukeva arviintikulttuuri Peruspetuslain mukaan ppilaan arviinnin tehtävänä n hjata ja kannustaa piskelua sekä kehittää ppilaan edellytyksiä itsearviintiin. Oppilaan ppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arviida mnipulisesti. 15 Nämä tehtävät vat peruspetuksen arviintikulttuurin kehittämisen lähtökhta. Painpiste n ppimista edistävässä arviinnissa. Kulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen ppilaat mudstavat itsestään ppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys n pettajien antamalla palautteella. Mnipulinen arviinti ja siihen perustuvan hjaavan palautteen antaminen vat pettajien keskeisiä pedaggisia keinja ppilaiden kk kehityksen ja ppimisen tukemiseen. Kuluissa kehitetään arviintikulttuuria, jnka keskeisiä piirteitä vat - rhkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri - ppilaiden sallisuutta edistävä, keskusteleva ja vurvaikutteinen timintatapa - ppilaan tukeminen man ppimisprsessinsa ymmärtämisessä sekä ppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen kk ppimisprsessin ajan - arviinnin ikeudenmukaisuus ja eettisyys - arviinnin mnipulisuus - arviinnin avulla saadun tiedn hyödyntäminen petuksen ja muun kulutyön suunnittelussa. Suuri sa arviinnista n pettajien ja ppilaiden välistä vurvaikutusta. Opettajat hulehtivat siitä, että ppilaat saavat alusta lähtien ppimista hjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tieta edistymisestään ja saamisestaan. Onnistumisen kkemukset kannustavat ppimaan lisää, mutta myös epännistumiset tai virheelliset ratkaisut vat sa ppimisprsessia. Niitä hyödynnetään petuksessa ppimista edistävällä ja ppilaita kunniittavalla tavalla. Oppilaita hjataan havainnimaan maa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta tisilleen ja pettajille. Tämä lu edellytyksiä ppilaiden itsearviinnin ja vertaisarviinnin taitjen kehittymiselle peruspetuksen aikana. Yhteistyö ktien kanssa n sa hyvää arviintikulttuuria. Hultajien kanssa keskustellaan kulutyön tavitteista ja kulun arviintikäytänteistä. Oppilaan pintjen edistymisestä sekä ppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tieta ppilaalle itselleen ja hultajalle. Oppilaalla ja hultajalla n ikeus saada tieta arviintiperusteista ja niiden sveltamisesta ppilaan arviintiin. 16 Opettajan, ppilaan ja hultajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luttamusta ja välittävät tieta ppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien ppilaiden hultajien kanssa tehtävä yhteistyö n erityisen tärkeää. Arviinti n myös pettajien itsearviinnin ja man työn reflektinnin väline. Arviinnilla saatu tiet auttaa pettajia suuntaamaan petustaan ppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se lu perustaa petuksen eriyttämiselle ja auttaa ppilaiden mahdllisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opetuksen järjestäjä seuraa ppimisen arviinnin periaatteiden tteutumista kuluissa ja tukee arviinnin kehittämistä. 15 Peruspetuslaki 22 16 Peruspetusasetus 10 ja 13
6.2 Arviinnin lunne ja yleiset periaatteet Peruspetuksessa ppimisen arviinti jaetaan arviintiin pintjen aikana sekä päättöarviintiin. Sekä pintjen aikaisessa että päättöarviinnissa nudatetaan arviinnin yleisiä periaatteita. Arviinnin perustuminen tavitteisiin ja kriteereihin Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arviinnin sekä palautteen antamisen ppilaille tulee aina perustua petussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa petussuunnitelmassa tarkennettuihin tavitteisiin. Oppilaita ja heidän surituksiaan ei verrata tisiinsa eikä arviinti khdistu ppilaiden persnaan, temperamenttiin tai muihin henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Opettajat hulehtivat, että tavitteet ja arviintiperusteet vat ppilaiden tiedssa. Tavitteiden phtiminen ja man ppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavitteisiin n tärkeä sa myös ppilaan itsearviintitaitjen kehittämistä. Tdistusten antamiseen liittyvässä ppilaan saamisen arviinnissa käytetään petussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavitteista jhdettuja arviintikriteereitä. Arviintikriteerit n laadittu 6. ja 7. lukan nivelvaiheeseen sekä päättöarviintiin tukemaan pettajien työtä ja yhtenäistämään arviintia. Kriteerit eivät le ppilaille asetettuja tavitteita, vaan ne määrittelevät hyvää saamista kuvaavaan sanalliseen arvin tai arvsanaan 8 vaadittavan tasn. Js erityisen tuen päätöksessä päätetään, että ppilas piskelee ppiaineen yleisen ppimäärän mukaisesti, ppilaan surituksia arviidaan suhteessa yleisen ppimäärän tavitteisiin edellä mainittuja arviintikriteerejä käyttäen. Yksilöllistetyn ppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa ppiaineessa piskelevien ppilaiden surituksia arviidaan näissä ppiaineissa suhteessa henkilökhtaisessa petuksen järjestämistä kskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavitteisiin eikä saamisen tasn määrittelyssä käytetä edellä mainittuja arviintikriteerejä. Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten humin ttaminen sekä mnipuliset arviintikäytännöt Arviintikäytännöt ja palautteen antaminen tulee suunnitella ja tteuttaa ppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään humita ppilaiden nnistumisiin ja ppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan saamiseen. Arviinnissa käytetään mnipulisia menetelmiä. Opettaja kkaa tieta ppilaiden edistymisestä ppimisen eri sa-alueilla ja erilaisissa ppimistilanteissa. Tällöin n tärkeää ttaa humin ppilaiden erilaiset tavat ppia ja työskennellä sekä hulehtia siitä, ettei edistymisen ja saamisen sittamiselle le esteitä. Erilaisissa arviinti- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin ppilas ymmärtää tehtäväksi annn ja saa riittävästi aikaa tehtävän surittamiseen. Lisäksi hulehditaan mahdllisuuksista hyödyntää tarvittaessa tiet- ja viestintäteknlgiaa ja antaa suullisia näyttöjä. Myös ppilaiden mahdllisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista hulehditaan. Lievätkin ppimisvaikeudet ja ppilaiden mahdllisesti puutteellinen petuskielen/ sumen kielen/rutsin kielen tait tulee ttaa humin arviinti- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja tteutettaessa. Samin tetaan humin ppilaiden piskelua varten mahdllisesti määritellyt petuksen erityiset painalueet.
Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten ppilaiden arviinnissa tetaan humin kunkin ppilaan kielitausta sekä kehittyvä sumen tai rutsin kielen tait. Jtta ppilas vi sittaa edistymistään ja saamistaan mahdllisista sumen tai rutsin kielen puutteista hulimatta, arviinnissa kiinnitetään erityistä humita ppilaan tilanteeseen svitettuihin, mnipulisiin ja justaviin arviintitapihin. Itsearviinnin edellytysten kehittäminen Opetuksessa kehitetään ppilaiden edellytyksiä itsearviintiin antamalla tilaa ppimisen ja pintjen edistymisen phdintaan ja kehittämällä itsearviintitaitja. Oppilaita hjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnimaan ppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkitus n, että pettajat auttavat ppilaita ymmärtämään tavitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita timintatapja. Alemmilla vusilukilla itsearviintitaitja kehitetään auttamalla ppilaita tunnistamaan nnistumisiaan ja vahvuuksiaan kulutyössä sekä tulemaan tietiseksi työlle svittavista tavitteista. Opetusryhmän yhteistä arviintikeskustelua käytetään paljn, annetaan myönteistä palautetta ja sitetaan, miten mnenlaisin tavin jkainen vi nnistua työssään. Ylemmillä lukilla humin kiinnittäminen nnistumisiin ja vahvuuksiin n edelleen tärkeää, mutta man ppimisen ja pintjen edistymisen tarkastelu vi lla analyyttisempää. Se hjaa ppilaita timimaan yhä itsehjautuvammin. Myös tällöin pettajien n tärkeä kehittää ppilaiden keskinäistä arviintikeskustelua eli vertaisarviintia sana ryhmän työskentelyä. Näin ppilailla n mahdllisuus ppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Itsearviinnin ja vertaisarviinnin avulla jkainen ppilas vi tulla tietisiksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse vi vaikuttaa ppimiseensa ja kulutyössä nnistumiseen. 6.3 Arviinnin khteet Arviinti khdistuu ppilaan ppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Lutettava arviinti edellyttää näiden sa-alueiden mnipulista havainnintia ja dkumentintia. Oppiminen arviinnin khteena Oppimisen arviinti sisältää pinnissa edistymisen ja saamisen tasn arviintia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan saamiseen ja asetettuihin tavitteisiin. Oppimisen edistymisen hulellinen seuranta n tarpeen kk peruspetuksen ajan, jtta petuksen, hjauksen ja tuen keinin vidaan hulehtia siitä, että ppilaalla n edellytykset pinnissa etenemiseen. Osaamisen taslla tarkitetaan ppilaan eri tavin sittamaa saamista suhteessa asetettuihin tavitteisiin ja arviituna ppilaan suritusten perusteella. Osaamisen tasn arviimiseksi ppilaan työn tulksia tai surituksia tarkastellaan mahdllisimman mnipulisesti. Tiedllisen ja taidllisen saamisen tasn arviinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviintikriteerejä. Osaamisen kehittyminen nähdään kk peruspetuksen ajan vahvistuvana, kumulituvana prsessina. Oppilaita hjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tulksia suhteessa tavitteisiin ja niihin nnistumisen kriteereihin, jista n yhdessä keskustellen svittu työtä alitettaessa.
Työskentely arviinnin khteena Oppilaiden työskentelytaitjen kehittäminen n yksi peruspetuksen keskeisistä tavitteista. Opetuksessa tuetaan ppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitja. Työskentelytaitihin sisältyvät myös tait suunnitella, säädellä ja arviida maa työtään, tait timia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä tait timia rakentavassa vurvaikutuksessa. Työskentelytaitja harjitellaan eri ppiaineissa, mnialaisissa ppimiskknaisuuksissa ja kulun muussa timinnassa. Opettajat hjaavat ppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään ppimista edistäviä työskentelytapja. Oppilaita hjataan myös tarkastelemaan suunnitelmien tteutumista sekä arviimaan työskentelyn nnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Työskentelyn arviinti n sa ppiaineissa tehtävää arviintia ja arvsanan mudstamista. Arviinti perustuu ppiaineiden ja mnialaisten ppimiskknaisuuksien tavitteiden sisältämiin työskentelyn tavitteisiin. Työskentelyä kskeva mnipulinen palaute kaikissa piskelutilanteissa edistää ppilaiden mahdllisuuksia tarkastella maa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidissa. Käyttäytyminen arviinnin khteena Käyttäytymisen hjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietjen ja taitjen pettaminen vat sa kulun kasvatustehtävää. Oppilaita hjataan ttamaan humin muut ihmiset ja ympäristö sekä nudattamaan yhteisesti svittuja timintatapja ja sääntöjä. Heille petetaan kulun erilaisissa vurvaikutustilanteissa asiallista, tilannetietista käyttäytymistä ja hyviä tapja. Käyttäytymistä arviidaan ja ppilaille annetaan käyttäytymisestä hjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa petussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavitteisiin. Käyttäytymien tavitteet perustuvat kulun kasvatustavitteisiin, yhteisön timintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja hultajilla tulee lla mahdllisuus sallistua kulun kasvatustavitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavitteita kskevaan keskusteluun ja tavitteiden määrittelyyn. Käyttäytymisen arviinnissa erityisen tärkeä n hulehtia, että arviinti ei khdistu ppilaan persnaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökhtaisiin minaisuuksiin. Käyttäytyminen arviidaan tdistuksissa mana kknaisuutena, eikä se vaikuta ppiaineesta saatavaan arvsanaan tai sanalliseen arvin. Päättö- ja ertdistukseen käyttäytymisen arvita ei merkitä. 6.4 Opintjen aikainen arviinti Opintjen aikaisella arviinnilla tarkitetaan ennen päättöarviintia tteutettavaa arviinnin ja palautteen antamisen kknaisuutta. Opintjen aikainen arviinti n kaikilla vusilukilla pääsin ppimisen hjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä n hjata ja kannustaa piskelua ja tukea ppimista sekä edistää itse- ja vertaisarviinnin taitja. Siihen sisältyy myös ppilaiden edistymisen ja saamisen tasn kuvaamista keskusteluin, arviintitiedttein ja tdistuksin tiettyinä
ajankhtina. Oppilaalle ja hultajalle tulee antaa tieta pintjen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein. 17 6.4.1 Arviinti lukuvuden aikana Pääsa pintjen aikaisesta arviinnista n lunteeltaan frmatiivista. Tällöin arviinti ja siihen perustuva palautteen antaminen tteutetaan lukuvuden aikana sana päivittäistä petusta ja työskentelyä. Se edellyttää pettajilta ppimisprsessiin liittyvää havainnintia ja vurvaikutusta ppilaiden kanssa. Opintjen aikaisessa arviinnissa tärkeätä n myös ppilaiden timijuutta kehittävä vertaisarviinti ja itsearviinti. Opettajan tehtävänä n luda tilanteita, jissa yhdessä phtien annetaan ja saadaan ppimista edistävää ja mtivivaa palautetta. Oppimista edistävä palaute n lunteeltaan laadullista ja kuvailevaa, ppimisen slmukhtia analysivaa ja ratkvaa vurvaikutusta. Se ttaa humin ppilaiden erilaiset tavat ppia ja työskennellä. Oppilaita hjataan palautteen avulla tiedstamaan edistymisensä ja jäsentämään man ppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinja tavitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa ppilaita vähitellen hjaamaan maa ppimistaan, asettamaan itselleen tavitteita ja käyttämään nnistumista parantavia ppimisstrategiita. Opettajan antaman, ppimisprsessia näkyväksi tekevän ja ppimista edistävän palautteen tulee auttaa ppilaita hahmttamaan ja ymmärtämään - mitä heidän n tarkitus ppia - mitä he vat j ppineet - miten he vivat edistää maa ppimistaan ja parantaa suriutumistaan. Tällainen frmatiivinen arviinti ja hjaava palaute edistävät piskeltavien asiiden jäsentymistä tietja taitkknaisuuksiksi sekä kehittävät ppilaiden metakgnitiivisia taitja ja työskentelytaitja. 6.4.2 Arviinti lukuvuden päättyessä Opintjen aikainen arviinti sisältää myös ppimisprsessin jälkeen tehtävää, ppilaiden saamisen summatiivista arviintia, jnka tulkset välitetään ppilaille tdistuksissa tai arviintitiedtteissa. Peruspetusasetus velvittaa antamaan kunkin lukuvuden päättyessä ppilaalle lukuvusitdistuksen, jka sisältää sanallisesti tai numerin ilmaistut arvit siitä, miten ppilas n kyseisenä lukuvunna saavuttanut tavitteet pint-hjelmaansa kuuluvissa ppiaineissa tai pintkknaisuuksissa. Lukuvusitdistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviinti. 18 Lukuvuden päätteeksi tehtävä arviinti n kknaisarvi ppilaan kk lukuvuden edistymisestä ja suriutumisesta. Lukuvusitdistus n myös päätös ppilaan siirtymisestä seuraavalle lukalle tai hänen jättämisestään lukalle. Vusilukilla 1-7 arviinti n sanallista tai numerarviintia tai niiden yhdistelmää petuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Vusilukkien 8-9 tdistuksissa käytetään numerarviintia. Timinta-alueittain annettavassa petuksessa käytetään sanallista arviintia. Yksilöllistettyjen ppimäärien arviinnissa sanallista tai numerarviintia käytetään petuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Sanallista arviintia 17 Peruspetusasetus 10 1 mm. 18 Peruspetusasetus 10 2 mm.
vidaan käyttää päättöarviintia lukuun ttamatta myös niiden ppilaiden arviinnissa, jiden äidinkieli n muu kuin petuksessa käytettävä kieli. Numerarvsana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arvina ppilaan saamisen tasa suhteessa tavitteisiin kussakin ppiaineessa tai pintkknaisuudessa. Sanallista arviintia käyttämällä vidaan antaa mnipulista palautetta ppilaan ppimisesta ja suriutumisesta. Sanallisen arviinnin avulla vidaan kuvata paitsi ppilaan saamisen tasa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen khteitaan. Sanallisella arviinnilla vidaan myös antaa numerarvsanaa yksityiskhtaisempaa palautetta saamisesta ja ppimisen edistymisestä ppiaineen eri sa-alueilla. 6.4.3 Opinnissa eteneminen peruspetuksen aikana Opetus ja arviintikäytännöt suunnitellaan ja tteutetaan siten, että ppilaalla n riittävästi mnipulisia mahdllisuuksia sittaa saamistaan. Oppilaan kknaistilannetta tulee tarkastella riittävän ajissa. Oppilaalla n ikeus saada tarvitsemaansa tukipetusta, sa-aikaista erityispetusta, hjausta ja muuta tukea tilanteessa, jssa hän sairauden, ppimisvaikeuksien, vaikeasta elämäntilanteesta jhtuvien pissaljen tai muun syyn vuksi n jäänyt tai n vaarassa jäädä jälkeen pinnissaan. Mikäli ppilaan kk vusilukan suritus jssakin ppiaineessa n vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajin lukuvuden aikana hultajan ja ppilaan kanssa sekä spia timenpiteistä ppimisen tukemiseksi. Opinnissa eteneminen vusilukittain Oppilas, jka n saanut vusilukan ppimäärään sisältyvissä ppiaineissa vähintään välttäviä tietja ja taitja sittavan numern tai vastaavan sanallisen arvin, siirtyy seuraavalle vusilukalle. Oppilas vi myös siirtyä seuraavalle vusilukalle, vaikka hänen vusilukan surituksensa jssakin ppiaineessa lisi hylätty, js arviidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vusilukan pinnista hyväksytysti. Oppilas vidaan jättää vusilukalle, js hänen lukuvutta kskeva surituksensa yhdessä tai useammassa vusilukan ppimäärään kuuluvassa ppiaineessa n hylätty. Ennen lukalle jättämistä ppilaalle tulee varata mahdllisuus petukseen sallistumatta erillisessä kkeessa sittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedt ja taidt. Mahdllisuuksia vidaan antaa paikallisessa petussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuden aikana tai lukuvuden kulutyön päätyttyä. Erillinen ke vi sisältää mnipulisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdllisuuksia, jilla ppilas parhaiten kykenee sittamaan saamisensa. Js suritusmahdllisuus annetaan lukuvuden kulutyön päätyttyä, lukalle jättämisestä vidaan kulutyön päättyessä tehdä lukuvusitdistuksessa ehdllinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vusilukan ppimäärän sa-alueet, jiden hyväksytty surittaminen erillisessä kkeessa n vusilukalta siirtymisen edellytys. Oppilas vidaan myös jättää lukalle, vaikka hänellä ei le hylättyjä surituksia, js sitä n pidettävä hänen yleisen kulumenestyksensä vuksi tarkituksenmukaisena. Oppilaan hultajalle tulee tällöin varata mahdllisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vusilukalle jäävän ppilaan suritukset asianmaiselta lukalta raukeavat. 19 19 Peruspetusasetus 11
Eteneminen man pint-hjelman mukaan vusilukkiin sitmattmasti Peruspetuksen pinnissa vidaan edetä vusilukkiin jaetun ppimäärän sijaan man pint-hjelman mukaisesti vusilukkiin sitmattmasti 20. Oman pint-hjelman mukaan piskeleva ppilas saa lukuvuden päätteeksi lukuvusitdistuksen kyseisenä lukuvunna hyväksytysti surittamistaan pinnista ja siirtyy lukuvuden kulutyön päätyttyä seuraavalle vusilukalle. Oman pint-hjelman mukaisella etenemisellä vidaan tarvittaessa välttää lukalle jättäminen, jnka myötä ppilaan kaikki pinnt kyseiseltä lukalta raukeaisivat. Oman pint-hjelman mukaisesti etenevä ppilas vidaan jättää vusilukalle vain yleisen heikn kulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vusilukalla leva ppilas luetaan tämän vusilukan ppilaaksi, kunnes hän surittaa peruspetuksen kk ppimäärän ja saa päättötdistuksen tai hän eraa kulusta. 6.4.4 Arviinti nivelkhdissa Valtineuvstn asetuksessa säädetty tuntijak määrittää nivelkhdat, jiden mukaisesti peruspetus jakautuu vusilukkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 mudstamiin kknaisuuksiin. Tisen vusilukan päätteeksi tehtävä arviinti Tisen vusilukan lpulla ppimisen arviinnin pääpain n ppimisen edistymisen arviinnissa. Oppilaalle annetaan lukuvusitdistuksen lisäksi myös muuta hjaavaa palautetta petuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tavitteena n tuda esille ppilaan vahvuuksia ppijana ja vahvistaa itsetunta ja ppimismtivaatita. Usein n tarpeen arviida ja suunnitella yhdessä myös ppilaan tarvitsemaa hjausta ja tukea. Nivelvaihetta lähestyttäessä krstuu pettajan, ppilaan ja hultajan välinen vurvaikutus. On tärkeää, että ppilaan mat arvit ja tiveet sekä hultajan näkemykset tulevat kuulluiksi. Oppilaan ppimisprsessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen saamisen tavitteisiin perustuvia näkökulmia, jihin pettaja kiinnittää humita arviidessaan ppilaan edistymistä ja antaessaan siitä palautetta ppilaalle ja hultajalle vat: - edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti kysymisen ja kuuntelemisen taidt vurvaikutustaidt ja tait ilmaista itseään eri keinin - edistyminen työskentelytaidissa, erityisesti tait työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä - edistyminen taidssa hulehtia mista ja yhteisesti svituista tehtävistä Lisäksi annetaan palautetta ppilaan piskelun etenemisestä eri ppiaineissa. Lukuvusitdistuksessa ilmaistaan, nk ppilas saavuttanut kunkin ppiaineen tavitteet hyväksyttävästi. Kuudennen vusilukan päätteeksi tehtävä arviinti 20 Peruspetusasetus 11 3 mm.
Kuudennen vusilukan lpulla ppilaalle annetaan lukuvusitdistuksen lisäksi myös muuta hjaavaa palautetta petuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Palautteessa kiinnitetään humita erityisesti työskentelytaitjen ja ppimisen taitjen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tieta myös edistymisestään ppiaineissa ja laaja-alaisessa saamisessa. Arviintikäytänteet ja palautteen antaminen suunnitellaan niin, että ppilas ja hultaja saavat mnipuliseen tietn perustuvan käsityksen ppilaan ppimisen edistymisestä. Erityistä humita kiinnitetään piskelumtivaatin tukemiseen. Kuudennen vusilukan lukuvusitdistuksessa annettavaa arviintia varten kaikkiin yhteisin ppiaineisiin n määritelty tavitteista jhdetut arviintikriteerit hyvää saamista kuvaavalle sanalliselle arville tai numerarvsanalle kahdeksan (8). Kriteerien avulla n kuvattu, millaista saamista edellytetään kyseisen arvin tai arvsanan saavuttamiseksi. Kriteerit eivät le ppilaille asetettuja tavitteita, vaan pettajan arviinnin apuvälineitä. Sanallista arvita tai arvsanaa antaessaan pettaja phtii ppilaan edistymistä suhteessa petussuunnitelmassa määriteltyihin tavitteisiin ja saamisen tasa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin arviintikriteereihin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan ppilaalle sanallisen arvin tai numerarvsanan kuudennen vusilukan lukuvusitdistukseen. Oppilas saa hyvää saamista kuvaavan sanallisen arvin tai arvsanan kahdeksan (8), mikäli hän sittaa keskimäärin ppiaineen eri kriteerien kuvaamaa saamista. Tasn ylittäminen jidenkin tavitteiden salta vi kmpensida tasa heikmman suriutumisen jidenkin muiden tavitteiden salta. 6.5 Peruspetuksen päättöarviinti Kaavilla ei tehdä päättöarviintia, sillä ppilaat siirtyvät yläkuluun tiselle petuksen järjestäjälle. Tarvittaessa tämän luvun sisältö löytyy valtakunnallisista petussuunnitelman perusteista. 6.6 Peruspetuksessa käytettävät tdistukset ja tdistusmerkinnät Peruspetuksessa käytettävät tdistukset vat: 1. Lukuvusitdistus 2. Välitdistus 3. Ertdistus 4. Päättötdistus Opetuksen järjestäjä päättää tdistusten ulkasusta. Lukuvusitdistus Oppilaalle tulee antaa lukuvusitdistus lukuvuden päättyessä. Tdistukseen merkitään ppilaan pint-hjelma ja ppiaineittain sanallinen arvi tai numerarvsana siitä, miten ppilas n saavuttanut asetetut tavitteet lukuvuden aikana. Sanallista arvita vidaan käyttää tdistuksissa vusilukilla 1-7. Sanallisistakin arviista tulee käydä ilmi, nk ppilas suriutunut hyväksytysti lukuvuden pinnista kussakin pint-hjelmaansa kuuluvassa ppiaineessa. Merkittäessä arvi tdistukseen numerna, tdistukseen merkitään myös peruspetusasetuksen 10 :n mukainen arviintiasteikk. Muissa tdistuksissa kuin päättötdistuksessa vidaan numerarvsanaa aina täydentää sanallisilla arviilla ja näin antaa palautetta sekä saamisen tassta että edistymisestä.