FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Inkn kunta INKOON KUNNAN MANNERALUEEN YLEISKAAVA Osallistumis- ja arviintisuunnitelma
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 Kaavaprsessi ja käsittelyvaiheet... 1 2 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma... 2 3 Suunnittelualue... 2 4 Kaavatyön määrittely ja tavitteet... 3 5 Suunnittelun lähtökhdat... 3 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet... 4 5.2 Kaavitus... 5 5.2.1 Maakuntakaava... 5 5.2.2 Yleiskaavat... 6 5.2.3 Muut suunnitelmat... 7 5.3 Vaikutusten arviinti... 8 5.4 Tehdyt selvitykset ja inventinnit... 8 6 Osalliset... 11 7 Vurvaikutus... 12 7.1 Käynnistysvaihe... 12 7.2 Valmisteluvaihe... 12 7.3 Ehdtusvaihe... 12 7.4 Hyväksymisvaihe... 13 8 Alustava aikataulu... 13 9 Tiedttaminen... 13 9.1 Kuulutukset... 13 9.2 Yhteyshenkilöt... 14
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 1 ( 14 ) INKOON KUNTA INKOON KUNNAN MANNERALUEEN YLEISKAAVA 1 Kaavaprsessi ja käsittelyvaiheet Kaavatyö vireille ja OAS Kuulutus 24.2.2012 Kaavan valmisteluvaihe Tekninen lautakunta 30.10.2012 Valmisteluaineist nähtävillä (62 ) Kaavaehdtus Yhdyskuntatekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavaehdtus nähtävillä (65 ) Vastineet lausuntihin ja muistutuksiin Yhdyskuntatekninen lautakunta Kaavan hyväksyminen Valtuust
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 2 ( 14 ) 2 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 3 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään sallistumis- ja arviintisuunnitelman laatimisesta. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) n virallinen asiakirja, jka määrittelee kaavan valmistelussa nudatettavat sallistumisen ja vurvaikutuksen periaatteet ja tavat sekä kaavan vaikutusten arviinnin menetelmät. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmassa kerrtaan, miten salliset vivat sallistua ja vaikuttaa manneralueen yleiskaavan laadintaan sekä miten manneralueen yleiskaavan vaikutuksia n tarkitus arviida. Lisäksi siinä esitetään pääpiirteittäin kaavatyön tarkitus, tavitteet ja lähtötilanne sekä kaavan laadinnan eri työvaiheet. Suunnittelualue sijaitsee Sumenlahden rannalla, Länsi-Uudellamaalla Inkn kunnassa. Suunnittelualue kattaa läntisellä Uudellamaalla Inkn kunnan phjisen san eli pääsääntöisesti manneralueen. Naapurikunnat vat lännessä Raasepri, phjisessa Lhja ja idässä Siunti. Ink sijaitsee n. 60 km Helsingistä länteen. Kunnan läpi kulkee itä-länsi suunnassa kantatie 51. Asukkaita Inkssa n 5 562 (31.12.2013), nin 54,3 % n äidinkieleltään rutsinkielisiä. Nin pulet asukkaista asuu Inkn keskustassa. Muita tärkeitä kyläkeskuksia vat Inkn asema, Degerby, Tähtelä, Päivölä, Fagervik, Musti ja Barösund. Suunnittelualueen pinta-ala n nin 808 km². Siitä maa-aluetta n nin 348 km², meripinta-alaa nin 492 km² ja sisävesistöä nin 9 km². Kuva 1 Kaava-alueen rajaus ja sijainti. (Phjakartta: Maanmittauslaits 2015)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 3 ( 14 ) 4 Kaavatyön määrittely ja tavitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä määritellään yleiskaavan sisältövaatimukset. Manneralueen yleiskaavan tavitteena n hjata yleispiirteisesti maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Yleiskaava n laadittava siten, että mm. mahdllisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainiseen elinympäristöön tetaan humin. Lisäksi rakennettua ympäristöä, maisemaa ja lunnnarvja vaalitaan. Kyseisessä lainkhdassa mainitaan useita muitakin keskeisiä seikkja, jtka tulee ttaa humin yleiskaavaa laadittaessa. Manneralueen yleiskaavan laatiminen Inkn kunnan alueelle phjautuu Inkn kunnan teknisen lautakunnan 04.10.2011 7 tekemään ehdtukseen kunnanhallitukselle, että manneralueen yleiskaavan laatiminen alitetaan. Kunnanhallitus päätti kkuksessaan 24.10.2011 7 malta saltaan hyväksyä manneralueen yleiskaavan käynnistämisen ja päätti esittää kunnanvaltuustlle, että Inklle laaditaan manneralueen yleiskaava. Kunnanvaltuust hyväksyi kunnanhallituksen esityksen manneralueen yleiskaavan laatimisesta 14.11.2011 6. Inkn maankäyttöstrategia 2035 5 Suunnittelun lähtökhdat Inkn kunnan manneralueen yleiskaavan tarkituksena n hjata yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä yleispiirteisesti ja pitkällä aikavälillä. Kaavassa esitetään erityyppiset kehitettävät ja säilytettävät alueet ja määritellään tarkempaa kaavasuunnittelua vaativat alueet. Lpputulksena tulee lemaan kunnanvaltuustn hyväksymä kaava. Manneralueen yleiskaavan laatiminen n alitettu lppuvudesta 2011 ja sen n tarkitus valmistua keväällä 2017.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 4 ( 14 ) 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Alueen suunnittelun lähtökhtina timivat MRL:n 24 :n mukaisessa tarkituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT), jista tätä manneralueen yleiskaavatyötä hjaavat etenkin seuraavat asiakhdat: Timiva aluerakenne: Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden miin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vurvaikutusta sekä kyläverkstn kehittämistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen eklgista, taludellista, ssiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Maakuntakaavituksessa ja yleiskaavituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat timenpiteet. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnarvt Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisen vaihtelevan lunteen säilyttämistä. Timivat yhteysverkstt ja energiahult Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kknaisuuksina, jtka käsittävät eri liikennemudt ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinelämän timintaedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahulln valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdllisuuksia. Helsingin seudun erityiskysymykset Helsingin seudulla edistetään jukkliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Riittävän asunttutannn turvaamiseksi n alueidenkäytössä varmistettava tnttimaan riittävyys. Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkalueen säilymistä lunt- ja kulttuuriarvjen kannalta erityisen merkittävinä aluekknaisuuksina. Tuetaan lunnnlihin speutuneiden maleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 5 ( 14 ) 5.2 Kaavitus 5.2.1 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava Alueella n vimassa Uudenmaan maakuntakaava, jka n vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006 ja saanut lainviman krkeimman hallint-ikeuden päätöksellä vunna 15.8.2007. Uudenmaan maakuntakaava määrittää yhdyskuntarakenteen peruslinjaukset. Kaava n kknaismaakuntakaava, jssa n käsitelty kaikkia maankäyttömutja. Kaavassa n määritelty rakentamiselle varattavat alueet, viherverkst, liikenneverkst ja kunnallistekniset ratkaisut, arvkkaat alueet, kuten lunnnsujelu-, maisema- ja Natura 2000 alueet. 1. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttavien teemjen salta. Kaava n vahvistettu ympäristöministeriössä 22.6.2010 ja saanut lainviman krkeimman hallint-ikeuden päätöksellä 8.10.2012. 2. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava uudistaa, täydentää ja tarkistaa vimassa levia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavja. 2. vaihemaakuntakaavan tärkeimpiä ratkaisuja vat timiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, rakennetta tukeva liikennejärjestelmä, kaupan palveluverkk ja maakunnallinen kyläverkk. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Kaava sai krkeimman hallint-ikeuden päätöksellä lainviman vunna 2016. Kuva 2 Ote Uudenmaan maakuntakaavjen yhdistelmäkartasta. Kaava-alueen likimääräinen rajaus n sitettu punaisella viivalla.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 6 ( 14 ) 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu n käynnissä. Kaavaehdtus n tavitteena asettaa nähtäville lppuvuden 2016 aikana, tdennäköisesti marras-julukuussa. Aiempaa strategisemman maakuntakaavan tavitteena n tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvintia Uudellamaalla. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat elinkein ja innvaatitiminnan, lgistiikan, tuuliviman, viherrakentamisen ja kulttuuriympäristöjen salta. 5.2.2 Yleiskaavat Kuva 3 Ote Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan lausunnilla lleesta kaavaehdtuskartasta. Kaavaehdtusta tarkennetaan lausuntjen phjalta ja asetetaan sen jälkeen ehdtuksena nähtäville. Uusimaa-kaava 2050 Uusimaa-kaava 2050 n kk Uudenmaan alueelle laadittava kaksiprtainen kknaismaakuntakaava, jnka aikatähtäin n vudessa 2050. Kaavan laadinta n käynnistynyt vunna 2016. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma valmistunee vuden 2016 lpulla. Kaava kstuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutukhtaisista vaihemaakuntakaavista. Kaava tulee lemaan entistä strategisempi ja justavampi mutta myös fkusidumpi. Rakennekaavassa etsitään ja ratkaistaan valtakunnallisten intressien ja seudun kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät. Seutukhtaiset kaavat vastaavat Uudenmaan sa-alueiden erilaisiin tarpeisiin. Sisäsaaristn sayleiskaava, 1989 Mantereen sayleiskaava, 2002 Ulksaaristn sayleiskaava, 2003 Kpparnäsin sayleiskaava, 2005
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 7 ( 14 ) Kuva 4 Inkn kunnan alueella levat vahvistetut yleiskaavat asemakaavat. ( Inkn kunta / Karttatiimi) 5.2.3 Muut suunnitelmat Seuraavaan n kttu seudullisia ja kunnallisia selvityksiä ja suunnitelmia, jtka vaikuttavat yleiskaavatyön taustalla. KOKO Länsi-Uusimaa: KOKO hjelma Kheesi- ja kilpailukykyhjelma) n jatka AKO hjelmalle (Aluekeskushjelma). Länsi-Uudenmaan KOKO alki vunna 2010. Ohjelman tarkituksena n kerätä alueen timenpiteitä yhteisen päivänvarjn alle. Uudenmaan maakuntahjelman visissa n tavitteena lisätä metrplimaakunnan hyvinvintia ja kilpailukykyä. Alueen KOKO hjelman kärkiteemat Hyvinviva Länsi- Uusimaa, Teknlgian ja ympäristöteknlgian alueelliset svellukset sekä Käyttäjälähtöiset palvelut tteuttavat tätä tavitetta. Alueen KOKO:n painpisteiden tteuttaminen humii yhdensuuntaisina maakuntahjelman elinkeinjen, asumisen, hyvinvinnin, saamisen, aluerakenteen ja liikenteen sekä ympäristön ja infrastruktuurin kehittämisen sa-alueita. Länsi-Uudenmaan MAL-yhteistyö: Länsi-Uudellamaalla n alkanut vunna 2008 MALe yhteistyöhanke, jnka tarkituksena n tukea seudullista elinkeinjen kehittämistä ja tasapainista aluerakennetta. MALe -yhteistyötä tehdään kestävän kehityksen hengessä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tteuttamiseksi. Lännentiet-kehityskäytävähanke: Vunna 2008-2009 tteutuneessa hankkeessa laadittiin selvitys Lännenteiden (Rantaradan ja Kt51:n) vai-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 8 ( 14 ) kutuspiirissä levien kuntien (Kirkknummi, Siunti, Ink, Phja, Karjaa, Tammisaari ja Hank) seudullisesta maankäyttöstrategiasta ja jukkliikenteen kehitysmahdllisuuksista. Laadittu selvitys hjaa kuntia yhtenäiseen kaavitukseen susien kuntalaisten sujuvaa liikkumista ja mahdllisimman tehkasta jukkliikenteen käyttöä. Tarkitus n antaa selkeä kuva maankäytön tulevaisuuden suunnitelmista ja lisätä alueen hukuttelevuutta uusille asukkaille, matkailijille ja yrityksille. Inkn maankäyttöstrategia 2035: Rakennemallityössä keväällä 2010 tutkittiin Inkn maankäytön visita valtuustn skenaarityöskentelyn avulla. Valtuusttyöskentelyllä määriteltiin klme vaihtehtista rakennemallia, jiden vaikutukset arviitiin. Prsessin tulksena kiteytettiin Inkn maankäytön strategia, jnka valtuust hyväksyi 24.3.2011. Inkn kunnan strategiita: Energia- ja ilmast-hjelma. 24.3.2011 Elinkeinpliittinen hjelma 2011-2015 24.3.2011 Maapliittinen hjelma 24.3.2011 5.3 Vaikutusten arviinti Mannealueen yleiskaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan tteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla (MRL 9 ja MRA 1 ). Lisäksi arviidaan kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavitteisiin sekä maakuntakaavan hjausvaikutukset. Vaikutuksia arviidaan suhteessa asetettaviin tavitteisiin. Vaikutusten arviinnin tehtävänä n tukea kaavan valmistelua ja hyväksyttävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arviimaan, miten kaavan tavitteet ja sisältövaatimukset tteutuvat. Kaavan vaikutusten arviinti perustuu alueelta laadittaviin perusselvityksiin, käytössä leviin muihin perustietihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastkäynteihin, sallisilta saataviin lähtötietihin, lausuntihin ja mielipiteisiin sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien minaisuuksien analysintiin. Vaikutusten arviinnissa verrataan esitetyn kaavaratkaisun mukaista tilannetta nykytilanteeseen (vimassa levan asemakaavan mukainen vaihteht) ja asetettuihin tavitteisiin. 5.4 Tehdyt selvitykset ja inventinnit Lunt ja maisema: Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa n tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman tteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataludelliset, ssiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset n tehtävä kk siltä alueelta, jlla kaavalla vidaan arviida levan lennaisia vaikutuksia. Valtakunnalliset sujeluhjelmat OIVA ympäristö- ja paikkatietpalvelu (www.ymparist.fi/iva)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 9 ( 14 ) Sumen Natura 2000 verkst ja siihen kuuluvat luttyyppien sujelumääräykset. Inkn manneralueen yleiskaava: luntselvitys. (Lunttiet Keirn Oy 2015) Histrialliset paikkatietaineistt Uudeltamaalta Maisemahistriallinen selvitys (Anna Riinheim 2009) Inventering av fastlandsdelen i Ingå, Jaakk Pöyry Infra, Maa ja Vesi, 23.2. 2001 Maa ja Vesi Oy n laatinut luntselvitysten täydennyksen uuden lunnnsujelulain vaatimusten phjalta. Kunnan ympäristösihteeri Patrick Skult n lisäksi täydentänyt luntselvityksiä 2001 (Skult, 2001). Inkn kirknkylän rakennuskaava-alueen luntselvitys, 25.8.1999. LT-knsultit Oy, FM Thmas Bnn Inkn kirknkylän maisemaselvitys rakennuskaavitusta varten, syyskuu 1999. LT-knsultit Oy Lunnnsujelualueet, Uudenmaan seutukaavaliittjen julkaisu 31; Uudenmaan rannikn sujelualueet 1993. Luntinventinti ja lintuselvitys, (Naturinventering i Ingå, Kristffer Bndestam&Thmas Bnn, Västra Nylands reginplansförbund 1993 ja Inkn linnustselvitys 1993, Juha Laaksnen & Pekka Rusanen). Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Esiselvitys (Uudenmaan liitt). Naturinventering i Ingå, Kristffer Bndestam & Thmas Bnn, 1993. Lunnn- ja maisemasujelun kannalta arvkkaat kallialueet Uudenmaanläänissä, Punkari, Rauni, 1994. Inkn linnustselvitys 1993, Laaksnen & Rusanen. Skärgårdsbtanisk inventering i Ekenäs ch Ingå. Thmas Bnn, 1992. Bjursin lunnn perusselvitys, Marja Kistinen, Rist Murt 1985. Tutkimuksia Uudenmaan läänin uhanalaisista kasveista 1, Tammisaaren ja Inkn saarist, Murt 1982.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 10 ( 14 ) Liikenne ja maaperä: Inkn ja Siuntin liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallint, Uudenmaan tiepiiri, 2008 Uudenmaan tiepiirin kulujen liikenneturvallisuusselvitys, Tiehallint 2004 Keskustan alueiden rakennuskelpisuusselvitys. Työ 0359-C1047 27.11.2000, Suunnittelukeskus Oy, 2000 Länsi-Uudenmaan tieliikenteen meluselvitys, Tiehallint, Uudenmaan tiepiiri 1999. Hautausmaan laaj.alueet A ja B, Rakennustapa ja alustava kustannusarvi, 22.2.2000, Suunnittelutst Auti Hautausmaan laaj.alue B, Rakennustapa ja kustannusarvi, 18.10.1995, Maa ja Vesi Oy Hautausmaan laajennusalue A, Rakennustapa ja kustannusarvi, 22.12.1994, C2329HK/C351, Maa ja Vesi Oy Kulttuuriympäristö, muinaismuistt: Inkn kulttuurimaisemaselvitys (Anniina Sarls 2012) Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Stadinark 2012) Inkn sisäsaaristn muinaisjäännösinventinti (Mikrliitti Oy 2012) Inkn sisäsaaristn arkelginen vedenalaisinventinti (Rami Kkk / ARKsukellus 5.12.2012) Perinteisten saaristkylien elementit Inkn saaristssa. Aalt ylipist, Maisema-arkkitehtuuri. Anni-Maija Fincke, 2011. Inkn sisäsaaristn kulttuurimaiseman minaispiirteet, uhat ja mahdllisuudet. Aalt-ylipist, Maisema-arkkitehtuuri. Kaisa Laine, 2011. Maisemahistriallinen selvitys paikkatietina. Selvitys sisältää 1590-luvun kylät, 1780-luvun kylät, pellt ja niityt. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvkkaat kulttuuriympäristöt. Musevirastn inventintilmakkeet alueen vanhista rakennuksista. Ink prästgården, Kauklämpöputkikaivannn arkelginen dkumentinti 14.-18.5.2007, Musevirast Lunnn ja maisemansujelun kannalta arvkkaat kallialueet Uudellamaalla, Jukka Husa ja Jari Teeriah 2004 (AY 350). Uudenmaan perinnemaisemat - Ängar, hagmarker ch skgsbeten i Nyland. Juha Pykälä ja Thmas Bnn 2000 (AY178). Raprt över bebyggelseinventering inm Ingå centrummråde. Sigbritt Backman ja Tammisaaren muse, 1999
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 11 ( 14 ) De ryska befästningsverken I, Ingå 1914-1918, Hilding Haglund, Ingå 1999 Arkelgiset jatktutkimukset hautausmaan laajennusalueella, Musevirast, DNRO 11/201/1997 Muinaisjäännösrekisteri (http://kulttuuriymparist.nba.fi/) Kiinteät muinaisjäännökset, kaava-alue inventinti, J. Lauren 1993. Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistriallinen inventinti, Härö 1993. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistrialliset ympäristöt. Musevirast/ympäristöministeriö 1993. Arvkkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö 1992. Skärgårdsbtanisk inventering i Ekenäs ch Ingå. Thmas Bnn, 1992. Bjursin lunnn perusselvitys, Marja Kistinen, Rist Murt 1985. Inkn rannikn ja saaristalueen esihistriallisten muinaisjäännösten inventinti 1984, Helena Edgren. Kulturlandskap i Barösund 1982-83, Ympäristötimist Oy. Muita selvityksiä: Selvitys mannermaa ja sisäsaaristn alueiden mahdllisista suunnittelutarverajauksista, Oy Arkkitehtisuunnittelu Arkitekturum Ab 2011 6 Osalliset Osallisia vat maanmistajat ja ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaavaa saattaa humattavasti vaikuttaa. Osallisia vat myös ne viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän yleiskaavatyön kannalta keskeisiä sallisia vat: kunnan kiinteistönmistajat, asukkaat ja yrittäjät naapurikunnat alueella timivat yhdistykset ja järjestöt, kuten Barösundin kylätimikunta ry ja Degerbyn kylätimikunta, Inkn muse- ja ktiseutuyhdistys, Tähtelän kylätimikunta, sekä Barösundin ja Degerbyn vesisuuskunnat, kalastaja- ja maanviljelijäyhdistykset sekä ympäristö- ja tuttajayhdistykset (NSP i Ingå). Inkn kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta muut viranmaiset ja yhteistyötaht: Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitt, Länsi-Uudenmaan maakuntamuse, Musevirast, Uudenmaan pelastuslaits, alueella timivat sähkö- ja vesihultyhtiöt, Fingrid.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 12 ( 14 ) 7 Vurvaikutus 7.1 Käynnistysvaihe 7.2 Valmisteluvaihe 7.3 Ehdtusvaihe Kaavitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökhdista, tavitteista ja mahdllisista vaihtehdista kaavaa valmisteltaessa tiedttaa niin, että sallisilla n mahdllisuus sallistua kaavan valmisteluun, arviida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaan vi tutustua kk kaavatyön ajan manneralueen yleiskaavan prjektisivuilla: http://prjektit.fcg.fi/prjektit/ink/ Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa päivitetään kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Seuraavassa n kuvattu sallisten kanssa käytävä vurvaikutus työvaiheittain. Tämän hella sallisilla n kk kaavatyön ajan mahdllisuus antaa yleiskaavatyöhön liittyvää palautetta sähköpstitse, kirjeitse tai puhelimitse kaavituksesta vastaavalle kunnan edustajalle. Yleiskaavatyö käynnistyy kaavatyön kuuluttamisella vireille, työn hjelminnilla sekä sallistumis- ja arviintisuunnitelman laadinnalla (MRL 63 ). Osallistumis- ja arviintisuunnitelma asetetaan julkisesti nähtäville Inkn kunnantallle kk kaavaprsessin ajaksi. Osalliset vivat antaa palautetta sallistumis- ja arviintisuunnitelman riittävyydestä ja suunnitelmaa vidaan täydentää saadun palautteen phjalta kaavaprsessin aikana. Suunnitelmaa kskevissa puutteellisuuksissa pyydetään kääntymään ensi sijassa kunnan edustajien puleen. Mikäli sallinen kats yhteydentsta ja kunnan sallistumis- ja arviintisuunnitelmaan tekemistä muutksista hulimatta OAS:n puutteelliseksi, n hänellä mahdllisuus esittää Uudenmaan ELY-keskukselle neuvttelun käymistä sallistumis- ja arviintisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdtuksen asettamista julkisesti nähtäville (MRL 64 ). Valmisteluvaiheessa tehdään työn edellyttämät selvitykset ja laaditaan alueelle yleiskaavan muutslunns - tai mahdllisesti vaihtehtisia lunnksia. Lunns asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla ja kunnan jäsenillä n mahdllisuus esittää mielipiteensä kaavalunnksesta ja mahdllisesta muusta kaavan valmisteluaineiststa nähtävillä ln aikana (MRL 62 ja MRA 30 ). Viranmaistahilta ja tarvittavilta muilta tahilta (esim. yhdistyksiltä) pyydetään valmisteluaineiststa lausunnt. Kaavan valmisteluaineiststa saadun palautteen phjalta laaditaan yleiskaavaehdtus, jka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 ja MRA 27 ). Nähtävillä laikana salliset vivat jättää kaavaehdtuksesta kirjallisen muistutuksen. Tarvittavilta viranmaistahilta pyydetään kaavaehdtuksesta lausunnt (MRA 28 ). Muistutuksiin ja lausuntihin annetaan kunnan perusteltu vastine. Kaavaehdtukseen tehdään muistutusten ja lausuntjen perusteella mahdllisesti muutksia ennen sen lpullista käsittelyä. Mikäli tehtävät muutkset vat
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 13 ( 14 ) 7.4 Hyväksymisvaihe 8 Alustava aikataulu 9 Tiedttaminen 9.1 Kuulutukset leellisia, kaavaehdtus asetetaan uudelleen nähtäville. Js muutksia ei tarvita tai ne eivät le lennaisia, krjattu yleiskaavaehdtus viedään kaavitusjastn kautta kunnanhallitukseen, jka esittää sen kunnanvaltuustn hyväksyttäväksi. Mannealueen yleiskaavan hyväksyy valtuust kunnanhallituksen esityksestä. Kunnanvaltuustn hyväksymispäätöksestä vi valittaa kirjallisesti Helsingin hallint-ikeuteen ja edelleen krkeimpaan hallint-ikeuteen. Kaavatyön tavitteellisen aikataulun mukaisesti sallisten kannalta tärkeimmät sallistumis- ja vurvaikutusajankhdat vat seuraavat: Helmikuu 2012 Yleiskaavatyön kuuluttaminen vireille sekä sallistumis- ja arviintisuunnitelma nähtäville. Huhtikuu 2012 Yleiskaavan muutksen valmisteluaineist nähtävillä. Lausuntpyynnöt. Marras-julukuu 2016 Yleiskaavaehdtus julkisesti nähtävillä. Lausuntpyynnöt. Kevät 2017 Manneralueen yleiskaava kunnanvaltuustn hyväksyttäväksi. Lähtökhtana tiedttamisessa n, että niillä, jita kaavatyö kskee n mahdllista seurata suunnittelua ja sallistua siihen. Kaavan etenemisen ja sallistumisen kannalta tärkeistä vaiheista ilmitetaan paikallislehdissä (Västra Nyland ja Kirkknummen Sanmat), kunnan (www.inga.fi) ja prjektin internetsivuilla sekä virallisella ilmitustaululla, kuntatallla. Manneralueen yleiskaavan muutsehdtuksista kirjallisen muistutuksen tehneille ja yhteystietnsa jättäneille timitetaan kunnan perusteltu kannantt (ns. vastine) muistutukseen. Kaavan hyväksymistä kskevasta päätöksestä lähetetään tiet niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jtka vat sitä kaavan nähtävillä llessa kirjallisesti pyytäneet ja vat jättäneet yhteystietnsa. Kaavatyön etenemisestä tiedtetaan laajimmin prjektin internetsivuilla, jssa julkaistaan kaavaa kskevaa aineista. Tietja löytyy sitteesta: http://prjektit.fcg.fi/prjektit/ink/ Kaavaa kskevat kuulutukset kunnan ilmituslehdissä (Västra Nyland ja Kirkknummen Sanmat), kunnan ja prjektin internetsivuilla sekä virallisella ilmitustaululla kunnantallla.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 14 ( 14 ) 9.2 Yhteyshenkilöt Lisätietja yleiskaavatyöstä antavat: Inkn kunta Minna Penttinen, kaavituspäällikkö 09 2951 5332 minna.penttinen@inga.fi Mikael Wikström, Rakennusvalvntapäällikkö 09 2951 5327 mikael.wikstrm@inga.fi Käyntisite: Ola Westmanin puisttie 3 10210 INKOO Pstisite: Inkn kunta PL 6, 10211 INKOO Knsultin yhteystiedt: Jan Tvrdy, erikissuunnittelija FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 050 590 2832 jan.tvrdy@fcg.fi