TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hallitus 7.11.2014 Yhtymäkokous 28.11.2014
Toimintaympäristö Kansantalouden taantuma jatkuu edelleen ja merkit elpymisestä ovat heikot. Kansantalouden pitkäaikainen taantuma on heikentänyt julkista taloutta, koska verotulojen kasvu verojen ja maksujen korotuksista huolimatta on vähäistä. Kuntasektorilla tulojen ja menojen epäsuhta riittää kattamaan poistot, muttei nettoinvestointeja. Kuntatalouden tila ei ole kohenemassa. Menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua suurempana. Näkymät ovat huolestuttavia. Palvelutarve kasvaa ikääntymisen myötä. Tarve rakenteellisille uudistuksille on suuri ja niiden lisäksi tarvitaan kuntien omia toimenpiteitä. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin alle 2 %. Asiakasmaksuja korotetaan merkittävästi. Valtionosuuksia vähennetään. Samalla valtionosuusuudistuksen myötä toiset kunnat menettävät valtionosuuksia ja toiset saavat enemmän valtionosuuksia, kun sairastavuus on otettu mukaan kriteerinä. Kymenlaaksossa kuntatalous on edelleen epätasapainossa. Työpaikkojen väheneminen on vähentänyt verotuloja. Väestön ikärakenne ja korkea sairastavuus edellyttävät kuitenkin palveluita. Kunnat ovatkin joutuneet uudistamaan erityisesti koulu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, koska kuntien menot ovat valtaosin hyvinvointisektorilla. Myös sote-uudistus aiheuttaa paineita. Poliittisten johtajien sopima sote-uudistus odottaa toteuttamista, mutta lausuntokierroksen jälkeen monia asia on vielä auki. Kaikki edellä mainittu vaikuttaa merkittävästi kuntayhtymän toimintaedellytyksiin. Kymenlaakson kuntien talousongelmat ovat johtaneet kuntayhtymän tiukkaan talousraamiin, jonka seurauksena kuntayhtymässä on käynnistetty yt-neuvottelut. Neuvottelujen tavoitteena on vähentää kuntayhtymän kuluja 10 miljoonalla eurolla. Kuntayhtymän strategia vuosille 2015 2017 Kuntayhtymän vastuulla on erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen päivystykseen saapuville ja kuntayhtymään lähetetyille potilaille. Kehitysvammahuollossa kuntayhtymä vastaa kuntien osoittamien asiakkaiden palvelujen tuottamisesta. Perustehtävät säilyvät ennallaan, mutta kuntayhtymän yksiköissä on sopeuduttava toiminnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin. Keskeisenä tavoitteena sosiaali- ja terveyspalveluissa on, parantaa peruspalvelujen toimivuutta ja volyymia, jolloin osa kuntayhtymän tehtävistä siirtyy peruspalvelujen vastuulle. Kuntayhtymän yksiköiden on omalla toiminnallaan ja asiantuntemuksella tuettava tätä kehitystä osallistumalla muutoksen toteuttamiseen ja löydettävä uudet toimintamallit palveluketjussa. Kuntayhtymässä keskitytään erikoissairaanhoitoa vaativien potilaiden ja erityishuoltoa vaativien asiakkaiden hoitoon. Erityisasiantuntemusta vaativissa tapauksissa tukeudutaan HUS-piirin palveluihin.
Keskussairaala Keskussairaalan uusien toimitilojen suunnittelu on käynnissä. Hankkeessa uudistetaan keskussairaalan toiminta sekä rakennetaan keskussairaalalle uudet toimitilat. Suunnittelun aikana tarkennetaan keskussairaalan ja Kouvolan Ratamo-keskuksen työnjako erikoissairaanhoidossa, koska kilpavarustelu Kymenlaaksossa ei ole tarkoituksenmukaista. Keskussairaalan strategiana on toimia Kymenlaakson 24/7 päivystävänä sairaalana. Päivystävän sairaalan taloudellisuuden edellytyksenä on, että sairaalassa on lisäksi riittävä määrä ei-kiireellistä, suunniteltua erikoissairaanhoitoa. Muutoksen onnistumiseksi keskussairaalassa on ryhdytty muuttamaan toimintaa ja ottamaan käyttöön uudet toimintamallit, jotta taloudelle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa tulevina vuosina. Psykiatria Psykiatria vastaa lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian sekä aikuispsykiatrian sairaalahoidon palveluista. Aikuisten avopalvelut ovat kuntien vastuulla. Psykiatriaa kehitetään maakunnallisena kokonaisuutena, jossa avohuollon palveluja lisätään ja kehitetään, jotta ne voivat vastata nykyistä enemmän potilaiden hoidosta. Aikuisten sairaalahoitoa voidaan vähentää, jos tässä kehitystyössä onnistutaan. Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluissa toteutetaan valtakunnallisen ohjelman tavoitteita, jossa kehitysvammaisten palveluasumista lisätään ja laitoshoidon määrää vähennetään. Kuntayhtymän ja kuntien palvelujen työnjakoa tarkennetaan muutoksen yhteydessä. Kuntayhtymän sosiaalipalvelut sopeutuvat uuteen työnjakoon. Tukipalvelut Kuntayhtymän ydinpalvelujen, erikoissairaanhoito ja erityishuolto, tuottavuutta parannetaan prosesseja tehostamalla. Tukipalvelujen tehtävänä on tukea ydinpalvelujen toimintaa, jonka vuoksi tukipalvelujen palvelutuotanto on suunniteltava ydin-palvelujen ehdoilla uusiksi. Tukipalveluissa tehdään yhteistyötä erityisvastuualueen kanssa toiminnan turvaamiseksi sekä palvelujen laadun parantamiseksi ja kustannusten alentamiseksi.
Tavoitteena on edelleen tuottaa tukipalvelut myös alueen kunnille, koska se on taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Hoitotakuu Kuntayhtymän palvelut tuotetaan aina hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Tavoitteeksi asetetaan odotusaikojen lyhentäminen selvästi alle hoitotakuun aikamäärien. Kuntayhtymän kuluja vähennetään vuosina 2015 2017 Seuraavina vuosina lähtökohtana on edelleen kuntayhtymän tuottavuuden parantaminen keskimäärin 3 % vuodessa. Kun jäsenkuntien laskutusta halutaan vähentää, kuntayhtymässä joudutaan sopeuttamaan toimintaa ja kuluja. Tuottavuusohjelman vaatimat toimenpiteet hyväksytään kunkin vuoden talousarvion yhteydessä. Hyväksyttyjen tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi, jos tuottavuusohjelma tavoitteet eivät toteudu. Kuntayhtymä ei yksin pysty toteuttamaan tuottavuusohjelmaa, vaan se on täysin riippuvainen peruspalveluissa tehdyistä toimenpiteistä. Tämän vuoksi toimenpiteet on tehtävä yhdessä jäsenkuntien kanssa. Tuottavuuden parantamisen keskeisenä toimenpiteenä on käynnistää ja toteuttaa keskussairaalan peruskorjaushankkeessa asetetut toiminnalliset tavoitteet. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Kuntayhtymän vuoden 2014 tilinpäätöksen ennustetaan olevan kuusi miljoonaa euroa alijäämäinen, josta neljä miljoonaa euroa johtuu potilasvakuutuksen varausten yllättävästä kasvusta. Kasvu johtuu sairaanhoidossa vammautuneiden vammaispalvelujen kustannusten siirtämisestä potilasvakuutusjärjestelmän vastuulle. Vuoden 2015 talousarvion laadinnan kannalta oleellista on, että vuoden 2015 toiminnallisen tuloksen arvioidaan olevan kaksi miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuntayhtymän kuntalaskutuksen määrää on suunniteltu vähennettäväksi vuoden 2014 ennustetusta toteumasta 2,7 % eli jäsenkuntalaskutuksen suuruudeksi on arvioitu 173,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarvioon verrattuna kuntalaskutus vähenee 6,2 %. Kunnilta perittävää jäsenmaksua ehdotetaan korotettavaksi edellisen vuoden 48,25 eurosta/asukas 49,09 euroon/asukas. Jäsenmaksu jakautuu erityisvelvoitteiden (potilasvakuutus, myrkytystietokeskus, tartuntatautien vastustaminen ja terveyden edistämisen kustannukset) jäsenmaksuun 14,08 euroa/asukas ja ensihoidon jäsenmaksuun 35,01 euroa/asukas. Korotus johtuu pääasiassa ensihoidon palkkakustannusten noususta.
Kuntayhtymän taloudellisena rasitteena on siten edellisen vuoden 2014 alijäämä kaksi miljoonaa euroa sekä kustannusten nousu, jonka suuruudeksi on arvioitu 0,8 %. Kun jäsenkuntalaskutus vähenee 2,7 %, kuntayhtymän on jatkettava ja tehostettava tuottavuusohjelmaa kulujen karsimiseksi. Vuonna 2015 tavoitteeksi ehdotetaan asetettavaksi vähintään 8 miljoonaa euron kulujen karsiminen, jonka keskeisenä keinona on yt-neuvotteluilla saavutettavat säästöt henkilöstössä ja muut kustannussäästöt. 10 miljoonan euron säästötavoitteeseen ei päästä, koska suunnitellut irtisanomiset voidaan pitkien irtisanomisaikojen vuoksi toteuttaa vasta keväällä 2015, jolloin kustannusvaikutus jää vähäisemmäksi. Tavoitteet talousarviovuodelle 2015 1. Kuntayhtymä turvaa erikoissairaanhoidon ja erityishuollon palvelut kymenlaaksolaisille, mutta tavoitteeksi asetetaan palvelutuotannon supistaminen päivystyskäynneissä, jatkohoidossa, kontrollikäynneissä ja osastohoidossa yhteistyössä kuntien kanssa. 2. Erikoissairaanhoito järjestetään vähintään hoitotakuun edellyttämällä tasolla, mutta samalla hoidon odotusaikoja pyritään lyhentämään. 3. Keskussairaalan peruskorjauksen hankesuunnitelma saadaan valmiiksi keväällä 2015. Päätös investoinnin toteuttamisesta ja investoinnin rahoituksesta tehdään yhtymäkokouksessa. 4. Kuntayhtymä jatkaa useamman vuoden tuottavuusohjelmaa, jonka tavoitteena on alentaa kuntayhtymän kulujen kasvu jäsenkuntien edellyttämälle alemmalle tasolle. Keskussairaalan sopeutustarve on 3,5 miljoonaa euroa, jonka keskeisenä keinona on tuottavuuden parantaminen vuodeosasto- ja leikkaustoiminnoissa sekä päivystys- ja avohoitotoiminnan edelleen kehittäminen. Psykiatria karsii tarpeettomia kuluja 600.000 eurolla. Sosiaalipalvelujen sopeutustarve 450.000 euroa, joka toteutetaan siirtämällä kuntien vastuulle asiakkaiden palveluja. Johto ja yhteiset palvelut sisältää johdon lisäksi erilaisia konsernipalveluita, joiden henkilöstökuluista ja kuluista on tarkoitus vähentää 2.500.000 euroa pysyvästi. Liikelaitosten sopeutumiskeinoina ovat palveluhintojen alentaminen, jolloin kuntayhtymän kustannukset alenevat miljoonalla eurolla. Liikelaitosten tavoitteeksi asetetaan talouden sopeuttaminen lähelle 0-tulosta. Kastek Oy toiminnalle on asetettu tavoite, että yhtiön kokonaislaskutus kuntayhtymän vähenee 800.000 eurolla pääasiassa vuokria alentamalla ja tulos painuu lähelle 0-tulosta.
Vuoden 2015 tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoituslaskelmaosa Kuntayhtymän toimintatuotoiksi on arvioitu 199.240.000 euroa. Toimintakuluiksi on arvioitu 196.031.000 euroa. Kuntayhtymän tilinpäätöksen arvioidaan muodostuvan 1,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Investointien suuruus on 3,7 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän maksuvalmius säilyy edelleen huonona ja kuntayhtymä joutuu tukeutumaan lyhytaikaisiin lainoihin. Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2015 2017 Keskussairaalan toiminta uudistetaan ja peruskorjaushankkeen 1. vaiheen rakentaminen aloitetaan Psykiatriassa kehitetään alueellista ja verkostomaista palvelujärjestelmää kuntien kanssa. Sosiaalipalvelujen palveluasuntoja lisätään ja laitoshoitoa vähennetään yhdessä kuntien kanssa. Kuntayhtymän kulukehitys saatetaan tuottavuusohjelmalla Kymenlaakson palvelujärjestelmän edellyttämälle tasolle. Kuntayhtymä laatii suunnitelman tyhjistä ja tarpeettomista toimitiloista ja kiinteistöistä luopumisesta. Jäsenkuntalaskutuksen ja palvelujen hinnoittelun periaatteet Kuntayhtymä luopuu ennakoiden perimisestä jäsenkunnilta ja siirtyy tuotelaskutukseen, joka tehdään kaksi kertaa kuukaudessa. Lisäksi kuntayhtymä perii jäsenkunnilta asukaslukuperusteista jäsenmaksua, jolla katetaan kuntayhtymän kaikille kunnille kuuluvia yhteisiä kuluja. Kalliin hoidon kustannusten tasauksessa raja on edellisen vuoden tapaan 80.000 euroa. Kalliin hoidon kustannusten tasaus kuntien kesken tehdään tilinpäätöksessä. Kalliin hoidon kustannuksista ja tasauksesta raportoidaan kuukausittain. Palvelujen hinnoitteluperusteet säilyvät edellisten vuosien mukaisina. Yleislääketieteen potilaan hoito (ns. jatkohoitopotilas) laskutetaan heti ensimmäisestä päivästä lähtien vuoden 2014 tapaan.
Talousarvion sitovuus Yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymätasoisen määrärahan, tuloarvion sekä määrärahan perusteena olevat palvelutavoitteet sekä hyväksyy liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tulostavoitteet. Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kuntayhtymän ja sen konsernin toiminnan sekä talouden kokonaisvastuu ja rahoitusvastuu. Vastuualueen johtajaa sitovia tavoitteita ovat palvelutuotannon kokonaistavoitteet. Sitovia kuluja ovat ulkoiset kustannukset ja sisäiset kustannukset (muut kuin yleiskustannuksiksi luettavat). Vastuualueen johtajan on valvottava, että palvelutuotannon volyymeja noudatetaan. Liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tulostavoitteet Kymenlaakson sairaalapalvelujen liikelaitoksen tulostavoitteena on 20.000 euron tulos. Kymenlaakson sairaala-apteekin liikelaitoksen tulostavoitteena on 20.000 eurontulos. Kastek Oy:n tulostavoite on 0-tulos. Sairaalanmäen Vuokratalot Oy:n tulostavoite on 0-tulos. Carea Sairaalat Oy:n tulostavoite on 0-tulos.
Käyttösuunnitelma 2015 KESKUSSAIRAALA Vuonna 2015 Kymenlaakson keskussairaala tuottaa tuotantosuunnitelmansa mukaisesti Carean toiminta-alueen väestölle vaativan erikoissairaanhoidon palvelut osana alueellista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta. Vuoden 2014 budjettiin verrattuna keskussairaalalle on asetettu 3,5 miljoonan euron sopeuttamistarve vuonna 2015. Jotta vaativan tason erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat saadaan edelleen hoidettua säästöistä huolimatta, on tarve edelleen parantaa tuottavuutta ja toiminnan taloudellisuutta. Keskussairaalassa jatketaan jo aiemmin aloitettua kehittämistä avohoitopainotteiseen suuntaan. Vuodeosastopaikkoja vähennetään 32 sairaansijaa (osasto 6A sulkeminen, sairaansijavähennykset osastoilla 5, 8B ja Lastenosasto) ja synnyttäneiden osastolla 3 sairaansijaa muutetaan perhepaikoiksi. Osastopaikkoja vähennettäessä drg-jaksoja siirtyy muille osastoille ja drgjaksojen kestoa lyhennetään toimintaprosesseja kehittämällä. Leikkaustoiminnan tuottavuutta parannetaan tuottamalla palvelut yhden leikkaustiimin verran vähemmillä henkilöstöresursseilla parantamalla toiminnanohjausta. Toiminnan muuttuessa säästöjä arvioidaan tulevan muista kuin henkilöstövähennyksistä 1.740.000 ja henkilöstövähennyksistä 1.795.040. Lääkäripalvelujen ostoja vähennetään tuottamalla palveluja entistä enemmän omalla henkilöstöllä. Henkilötyöpanosta keskussairaalassa vähennetään yhteensä 46 työntekijän verran, lisäksi keskussairaalan hallinnossa vähennetään henkilöstöä. Vähennykset kohdistuvat kaikkiin ammattiryhmiin, yksikköjä yhdistämällä myös esimiesten määrä vähenee. Jatkossa on edelleen tarpeen koko ajan arvioida henkilöstön käyttöä ja määriä kriittisesti sekä edistää henkilöstön yhteiskäyttöä yksiköitten kesken. Vuonna 2014 jatkohoitopäivien määrää on saatu vähennettyä kuntien parannettua valmiuttaan jatkohoidon järjestämiseen. Vähennettäessä keskussairaalan sairaansijoja edelleen ja lyhennettäessä hoitojaksojen kestoa tulee hoidonporrastuksen jatkossa toimia vielä aiempaa paremmin, minkä osalta jatketaan yhteistä kehittämistyötä alueen kuntien kanssa. Mikäli hoidonporrastuksessa tulee ongelmia esimerkiksi laajempien infektioepidemioiden vuoksi, saattaa se aiheuttaa riskiä sairaansijojen riittävyydelle ja jopa elektiivisen palvelutuotannon toteuttamiselle. Osaltaan riskiä pyritään hallitsemaan tarvittavilla tilaratkaisuilla. Palvelutuotannon tehostamiseksi tarvittavien muutosten nopeus voidaan myös todeta riskitekijäksi. Palvelujen tuotantosuunnitelma 2015 Drg-hoitojaksot 2013 Laskenn. ennuste 2014 M % 2013/2014 Budjetti 2015 M % 2014/2015 Keskussairaala yhteensä 22 491 18 800-16,4 % 18 497-1,6 % Sisätaudit Kirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Silmätaudit Korva, nenä ja kurkkutaudit Hammas-, suu- ja leukasairaudet Syöpätaudit ja sädehoito Neurologia Lastenneurologia Keuhkosairaudet Hoitokeskus 5 152 3 500-32,1 3 932 12,34 7 934 6 600-16,8 5 920-10,3 2 194 2 100-4,3 2 210 5,2 883 800-9,4 850 6,3 1 694 1 900 12,2 1 800-5,3 818 800-2,2 880 10,0 163 200 22,7 115-42,5 1 269 800-37,0 800 0,0 1 111 1 000-10,0 1 100 10,0 182 200 9,9 190-5,0 943 700-25,8 700 0,0 148 200 35,1 0-100,0
Avohoitokäynnit Keskussairaala yhteensä 2013 Laskennall. M-% Budjetti M % ennuste 2014 2013/2014 2015 2014/2015 149 038 155 800 4,5 % 174 255 11,8 % Sisätaudit Kirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Silmätaudit Korva, nenä ja kurkkutaudit Hammas-, suu- ja leukasairaude Iho- ja sukupuolitaudit Syöpätaudit ja sädehoito Neurologia Lastenneurologia Keuhkosairaudet Fysiatria Päivystys (Kevyt linja 1.1.2015) 30 987 28 400-8,3 24 203-14,8 24 804 23 400-5,7 21 147-9,6 13 401 12 200-9,0 12 450 2,0 5 635 6 800 20,7 6 300-7,4 10 363 11 100 7,1 11 000-0,9 10 295 11 100 7,8 10 200-8,1 2 469 2 500 1,3 2 500 0,0 5 419 6 000 10,7 5 500-8,3 4 804 1 700-64,6 7 200 323,5 4 038 3 700-8,4 4 500 21,6 2 143 2 200 2,7 2 200 0,0 2 978 3 500 17,5 3 380-3,4 7 816 7 100-9,2 7 285 2,6 17 906 16 900-5,6 38 000 124,9 Päivystysosasto 3 500 3 300-5,7 Infektiosairaudet 232 300 29,3 240-20,0 Leiko 2 682 3 200 19,3 3 100-3,1 Hoitokeskus 3 066 12 200 297,9 11 750-3,7 Hengityshalvaushoito (hoitopäivä) 1570 1460 Neurologia 1205 1095 Lastentaudit 365 365
Talousarvio 2015 Keskussairaalan käyttösuunnitelma 2015 TA 2014 TOT Enn tot-% TA 2015 M-% TA 2015 Q1 ENNUSTE 2014 Rullaava budjetti enn14-ta15 (1-3kk) Vahvistetaan TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 118 824 730 112 805 000 94,9 115 612 699 2,5 27 862 700 Maksutuotot 5 691 758 5 274 000 92,7 5 757 731 9,2 1 484 300 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 60 000 60 000 100,0 109 792 83,0 48 500 TOIMINTATUOTOT YHT 124 576 488 118 139 000 94,8 121 480 222 2,8 29 395 500 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -47 801 517-47 977 000 100,4-46 734 323-2,6-10 529 600 Palkat -36 770 398-37 050 000 100,8-35 949 479-3,0-8 016 700 Henkilöstösivukulut -11 031 119-10 927 000 99,1-10 784 844-1,3-2 512 900 Palvelujen ostot -30 800 839-30 502 000 99,0-31 213 857 2,3-7 834 700 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -27 152 283-25 320 000 93,3-24 595 000-2,9-6 156 100 Muut toimintakulut -4 716 261-4 499 000 95,4-3 929 820-12,7-909 800 TOIMINTAKULUT YHT -110 470 900-108 298 000 98,0-106 473 000-1,7-25 430 200 SISÄISET KUSTANNUSLAJIT -14 520 695-13 299 000 91,6-12 858 796-3,3-3 214 700 TOIMINTAKATE -415 107-3 458 000 2 148 426 750 600 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0 0,0 POISTOT KÄYTTÖOMAISUUDESTA -670 300-697 000 104,0-534 000-23,4-136 200 TILIKAUDEN TULOS -1 085 407-4 155 000 1 614 426 614 400 HENKILÖSTÖ 767,5 673,0-12,3 (lkm, työaikaprosentilla huom) (30.9.2014) Sairaalanjohtajaa sitova taso
Käyttösuunnitelma 2015 PSYKIATRIA AIKUISPSYKIATRIA Aikuispsykiatrian vastuuyksikkö käsittää 80-paikkaisen sairaalayksikön Pohjois-Kymen sairaalan välittömässä läheisyydessä (Kymenlaakson psykiatrinen sairaala, KYPS) ja keskussairaalan somaattisia erikoisaloja palvelevan yleissairaalapsykiatrian poliklinikan. KYPS:n viisi psykiatrista osastoa tuottavat alueen väestön tarvitsemat psykiatriset osastohoitopalvelut. Akuuttipsykiatriset osastot jakautuvat kahteen psykoosiosastoon (osastot 1 ja 2), mielialaosastoon (osasto 4) ja geropsykiatriseen osastoon (osasto 7). Osasto 6 tuottaa kuntouttavaa hoitoa mukaan lukien myös ns. kriminaalipäätöksellä valtion mielisairaaloista jatkohoitoon tulevat potilaat. Osastot kehittävät pienimuotoisesti kotisairaalatoimintaa, jonka tarkoituksena on lyhentää osastohoitoja viemällä kotiuttamisvaiheessa osaston henkilökunnan toimesta lyhytaikaisesti tiiviitä palveluja potilaan kotiin. Hoito suunnitellaan yhteistyössä avohoidon kanssa. Magneettistimulaatiohoidon käyttöön ottoa esitetään, kohderyhmänä tulisivat olemaan ensisijaisesti masennuspotilaat. Kriittisenä tekijänä sairaalan toiminnan jatkumiseksi on osaavan lääkärihenkilökunnan rekrytoinnin onnistuminen. Sairaalan lääkärihenkilökunta on ollut suurelta osin vaihtuvaa ja osa-aikaista, mikä aiheuttaa suuria haasteita hoidon jatkuvuuden turvaamiselle. Vuoden 2014 lopulla erityisesti erikoislääkäreiden rekrytointivaje on suuri. Aikuispsykiatrialla on erikoislääkärikoulutussopimus Helsingin yliopiston kanssa. Toiminnallisen kuntoutuksen yksikkö palvelee kaikkia psykiatrian vastuuyksiköitä. Yksikön kokoa on syksyllä 2014 yt-neuvottelujen yhteydessä suunniteltu pienennettäväksi. Sen tarjoamien palvelujen valikoimaa ja kohdentamista on tarkasteltava alkuvuodesta 2015 uudelleen. Vuonna 2015 tulee käyttöön aikuis- ja nuorisopsykiatrian alaa koskien Mielenterveystalo nettiportaali, josta asukkaat saavat tietoa mielenterveys- ja päihdehäiriöistä, niiden oireista ja hoitopaikoista NUORISOPSYKIATRIA Nuorisopsykiatrian vastuuyksikkö antaa nuorisopsykiatrista erikoissairaanhoitotasoista tutkimusta ja hoitoa Kymenlaakson ja alueella asuville nuorille perhe- ja verkostokeskeisesti. Avohoito toteutuu nuorisopsykiatrian poliklinikoilla Kotkassa ja Kouvolassa ja osastohoito 10-paikkaisella akuuttiosastolla (osasto 8) Kymenlaakson psykiatrisessa sairaalassa Kuusankoskella. Nuorisopsykiatrista osastohoitoa myydään edelleen sopimuksen mukaisesti Eksotelle, mikäli osaston pienenevät resurssit sen mahdollistavat. Avohoidon kehittämishanke Ension tavoitteen on kehittää liikkuvaa polikliinistä työtä työparityöskentelynä yhdessä perustason kanssa ja tehostettua kotona tehtävää avohoitoa. Luodaan alueellinen nuorten syömishäiriöiden ja neuropsykiatristen häiriöiden hoitomalli yhdessä perusterveydenhuollon ja somaattisten erikoisalojen kanssa. Nuorisopsykiatrisen osaston paikkaluku laskee 2 paikalla verrattuna vuoteen 2014 ja henkilökuntaresurssit pienenevät samassa suhteessa. Talousarvio siltä osin supistuu. Erikoislääkäreitä ei ole saatu rekrytoiduksi riittävästi, mihin pyritään jatkossa panostamaan. Lääkäreiden rekrytointia ja koulutusta edistetään myös tekemällä erikoistumiskoulutussopimus Helsingin yliopiston kanssa. LASTENPSYKIATRIA Lastenpsykiatrinen hoito koko Kymenlaakson alueella järjestetään Kouvolan ja Kotkan poliklinikoilla ja lastenpsykiatrian 6-paikkaisella viikko-osastolla (osasto 10) ja sen yhteydessä toimivassa kotisairaalassa. Lastenpsykiatrialle ei ole tulossa merkittäviä toiminnallisia tai henkilöstömuutoksia. Osastolla on siirrytty 4-päiväiseen viikkoon, jossa perjantaipäivisin tehdään tiivistä yhteistyötä lapsen kodin, koulun, päiväkodin ja muiden hoitavien tahojen kanssa. Kotisairaalassa hoidetaan yhtä aikaa 20-30 lasta ja näin ollen hoito on painottumassa yhä enemmän avohoidon suuntaan. Pienten lasten psykiatrisen hoidon osaamisen kehittäminen on alkanut v. 2011 ja jatkuu edelleen. Neuropsykiatrista, mieliala- ja tunne-elämän ongelmien kuin käyttäytymisen ja traumakokemusten osaamista kehitetään työryhmissä. Yliopistollisen sairaalan tarvittava tuki HYKS:n kautta.
Palvelujen tuotantosuunnitelma 2015 Avohoitokäynnit 2013 Laskennallinen ennuste 2014 M-% 2013/2014 Budjetti 2015 M-% 2014/2015 Yhteensä 13 165 15 840 20,3 14 350-9,4 Psykiatria 860 1 040 20,9 1 200 15,4 Nuorisopsykiatria 8 622 10 200 18,3 9 050-11,3 Lastenpsykiatria 3 683 4 600 24,9 4 100-10,9 Hoitopäivät 2013 Laskennallinen ennuste 2014 M-% 2013/2014 Budjetti 2015 M-% 2014/2015 Yhteensä 29 621 30 920 4,4 29 550-4,4 70 Psykiatria 25 113 26 800 6,7 25 500-4,9 74 Nuorisopsykiatria 3 197 3 120-2,4 2 950-5,4 75 Lastenpsykiatria 1 311 1 000-23,7 1 100 10,0 Talousarvio 2015 Psykiatrian käyttösuunnitelma 2015 TA 2014 TOT Enn tot-% TA 2015 M-% TA 2015 Q1 ENNUSTE 2014 Rullaava budjetti enn14-ta15 (1-3kk) VAHVISTETAAN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 21 122 200 23 340 000 110,5 22 476 800-3,7 5 931 600 Maksutuotot 480 500 525 000 109,3 551 200 5,0 139 200 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 3 000 500 16,7 0 0 TOIMINTATUOTOT YHT 21 605 700 23 865 500 110,5 23 028 000-3,5 6 070 800 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 14 725 601-13 960 000-94,8-13 948 539-0,1-3 160 200 Palkat -10 784 072-10 797 000 100,1-10 729 645-0,6-2 406 700 Henkilöstösivukulut -3 235 221-3 163 000 97,8-3 218 894 1,8-753 500 Palvelujen ostot -2 569 807-3 193 000 124,3-2 432 836-23,8-603 300 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -325 000-378 000 116,3-344 000-9,0-98 100 Muut toimintakulut -1 443 800-1 535 000 106,3-1 551 625 1,1-375 500 TOIMINTAKULUT YHT -18 357 900-19 066 000 103,9-18 277 000-4,1-4 237 100 SISÄISET KUSTANNUSLAJIT -4 882 680-4 665 000 95,5-4 487 190-3,8-1 121 800 TOIMINTAKATE -1 634 880 134 500 263 810 711 900 RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT 0-12 0 POISTOT KÄYTTÖOM. JA MUISTA 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -1 634 880 134 488 263 810 711 900 HENKILÖSTÖ (lkm, työaikaprosentilla huom) 252,9 241,2-4,6 (30.9.2014) Sairaalanjohtajaa sitova taso
Käyttösuunnitelma 2015 SOSIAALIPALVELUT Sosiaalipalvelujen vastuualue tuottaa erityispalveluita vuosittain noin 800 eri henkilölle, joista avohuollon asumispalveluita tuotetaan 180 ja laitoshoitoa 50 eri henkilölle. Osallisuutta tukevat työ- ja päivätoiminnan sekä työllisyyttä edistävien palvelujen piirissä on noin 200 eri henkilöä. Lisäksi palvelun käyttäjiä on tulkkaus, poliklinikka ja peruskoulun osalta. ASUMISPALVELUT Palvelutuotannon kehittäminen on suuntautunut avohuollon palvelurakenteisiin. Asumispalvelujen osalta Vuodelle 2015 palvelutuotannon rakennetta muutettiin toiminnan- ja talouden osalta siten, että eri palveluyksiköitä yhdistettiin hallinnollisesti suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tämän muutoksen tavoitteena on tehostaa henkilöstön käytettävyyttä ja tiivistää asumispalvelujen hallinnollista työtä. Tällä varmistetaan henkilöstökulujen kohtuullinen käyttö. Lisäksi mittavat henkilöstövähennykset edellyttävät toiminnan uudelleen organisointia yksiköissä, koska avohuoltoon siirryttäessä palvelujen käyttäjien tarvitsema hoidettavuus säilyy ennallaan. Tavoitteena on, että avohuollon asupaikkojen määrän säilyy ennallaan. LAITOSHOITO Laitoshoidon palveluita tuotetaan erityistä hoitoa tai tutkimusta tarvitseville henkilöille. Toiminnallinen palvelurakenne on tiivistetty kahteen eri laitoshoidon asumispalvelujen yksikköön, jossa tarjotaan moniammatillista osaamista palvelujen käyttäjien tueksi. Tavoitteena on, että laitoshoidon paikkojen määrä säilyy ennallaan, koska alueellinen palvelurakennemuutos on toteutunut odotettua nopeammin eikä vaativaa hoito- ja huolenpitoa tarvitseville ole tarjolla avohuollon hoitoyksiköitä. ERITYISHUOLLON POLIKLINIKKA Erityishuollon poliklinikan palvelurakennetta on tiivistetty siten, että sosiaali- ja psykologityötä on vähennetty laitoshoidon purkamisen myötä. Tavoitteena on, että kehitysvammaisia asiakkaita ohjataan enenevissä määrin perusterveydenhuollon palvelurakenteisiin. Poliklinikan toiminnan tehostamisen tavoitteena on saavutettavuuden parantaminen ja liikkuvuuden kehittäminen. TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA SEKÄ TYÖLLISYYTTÄ TUKEVAT PALVELUT Toiminnallisista ja rakenteellisista uudistuksista johtuen palveluita tuotetaan enenevästi avohuollon palvelunkäyttäjille ja laitoshoidon osuus on vähentynyt. Toimintaa on laajennettu kuntakeskuksiin palvelurakennesuunnitelman mukaisesti työllisyyttä tukevien palvelujen osalta. Tavoitteena on valtakunnallisen suunnitelman mukaisesti edelleen kehittää työllisyyttä tukevia toimintamalleja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. CAREA-KOULU Carea-koulussa järjestetään vaikeasti kehitysvammaisten opetusta ja tarvittaessa myös lisäopetusta neljässä eri ryhmässä. Lisäksi oppilaille järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä tarvittaessa myös muu tuki asumisyksiköistä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain, joita ovat: motoristiedolliset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot sekä päivittäiset taidot. Opetusta toteutetaan yksilö- tai ryhmäopetuksena. PROSESSIEN KEHITTÄMINEN Vuodelle 2015 on asetettu tavoitteeksi rakentaa sosiaalipalvelujen vastuualueen prosessikuvaukset IMS-järjestelmää hyödyntäen ja tämän avulla kehittää entisestään asiakkaiden palveluohjausta sekä vastuualueen kokonaistoimintaa. Alueen kuntien kanssa on tavoitteena vuodelle 2015 päivittää erityishuollon palveluiden järjestämissuunnitelma, huomioiden toimintaan kohdentuvat muutokset SOTE-uudistuksen myötä. Toiminnan- ja talouden tehostetulla seurannalla ja toimialueen tavoitteiden avulla pyritään entistä kokonaistaloudellisempaan toimintaan hyödyntäen eri asiantuntijoita, tilanteen niin vaadittaessa. Toiminnan- ja talouden riskinä ovat kuntien palveluiden kilpailuttamiskäytännöt, jotka voivat muuttaa täysin palvelutuotannon rakenteet sekä vaikeuttaa palveluiden kokonaistaloudellisen tuottamisen alueen erityispalveluita tarvitseville kehitysvammaisille.
Palvelujen tuotantosuunnitelma 2015 Käyttöpäivä / Käyttökerta 2013 Laskennallinen ennuste 2014 M-% 2013/2014 Budjetti 2015 M-% 2014/2015 Yhteensä 117 516 108 845-7,4 103 017-5,4 Carea-koulu 2 833 2 465-13,0 2 000-18,9 Poliklinikka 1 678 2 400 43,0 1 321-45,0 Asumispalvelut 57 464 59 000 2,7 61 484 4,2 Laitoshoito 30 098 18 480-38,6 14 901-19,4 Päivätoiminta 25 443 26 500 4,2 23 311-12,0 Talousarvio 2015 Käyttösuunnitelma 2015 TA 2014 TOT Enn tot-% TA 2015 M-% TA 2015 Q1 Rullaava (1-3kk) ENNUSTE 2014 budjetti enn14-ta15 VAHVISTETAAN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 23 141 270 22 405 000 96,8 20 941 460-6,5 5 216 500 Maksutuotot 822 742 723 000 87,9 589 691-18,4 155 400 Tuet ja avustukset 133 000 190 000 142,9 0-100,0 0 Muut toimintatuotot 708 553 780 000 110,1 661 027-15,3 148 000 TOIMINTATUOTOT YHT 24 805 565 24 098 000 97,1 22 192 178-7,9 5 519 900 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -19 762 741-18 739 000 94,8-18 159 395-3,1-4 029 300 Palkat -15 202 108-14 404 000 94,8-13 968 765-3,0-3 063 400 Henkilöstösivukulut -4 560 633-4 335 000 95,1-4 190 630-3,3-965 900 Palvelujen ostot -1 529 220-1 600 000 104,6-1 510 284-5,6-361 400 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 108 700-977 000 88,1-994 402 1,8-234 900 Muut toimintakulut -2 098 330-1 910 000 91,0-1 832 919-4,0-468 500 TOIMINTAKULUT YHT -24 498 991-23 226 000 94,8-22 497 000-3,1-5 094 100 SISÄISET KUSTANNUSLAJIT -367 939-85 000 23,1 353 633-516,0 88 400 TOIMINTAKATE -61 365 787 000 48 811 514 200 RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT 0-23 0 0 POISTOT KÄYTTÖOM. JA MUISTA -17 700-16 800 94,9-15 200-9,5-3 300 PITKÄVAIK MENOISTA TILIKAUDEN TULOS -79 065 770 177 33 611 510 900 HENKILÖSTÖ (lkm, työaikaprosentilla huom) 428,1 382,6-10,6 (30.9.2014) Vastuualueenjohtajaa sitova taso
Käyttösuunnitelma 2015 OSTETUT HOITOPALVELUT Carea ostaa hoitopalveluja potilaan sairauden ja hoidon tarpeen perusteella. Vaativimmat hoidot ostetaan pääsääntöisesti omasta yliopistosairaalasta eli HYKS:ta. Työnjakoa määrittelee lakisääteinen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Vuonna 2015 ei ole odotettavissa toiminnassa sellaisia merkittäviä muutoksia, jotka johtaisivat ostettujen hoitopalvelujen lisääntymiseen HUS:sta tai muualtakaan. Ostot sairaala Ortonista oletettavasti vähenevät edelleen, ostoissa HUS:ssa päädyttäneen samalla tasolle kuin v. 2014. Talousarvio 2015 Käyttösuunnitelma 2015 TA 2014 TOT Enn tot-% TA 2015 M-% TA 2015 Q1 Rullaava (1-3kk) ENNUSTE 2014 budjetti enn14-ta15 VAHVISTETAAN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 29 628 000 27 520 000 27 520 000 7 433 000 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT YHT 29 628 000 27 520 000 92,9 27 520 000 0,0 7 433 000 TOIMINTAKULUT Palkat Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot -29 628 000-27 520 000 92,9-27 520 000-7 433 300 HUS yhteensä -18 655 000-17 000 000 91,1-17 200 000 1,2-4 738 600 Sairaala Orton -1 543 800-905 000 58,6-820 000-9,4-230 400 Muut palveluntuottajat -9 430 000-9 615 000 102,0-9 500 000-1,2-2 464 300 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT YHT -29 628 000-27 520 000 92,9-27 520 000 0,0-7 433 300 SISÄISET KUSTANNUSLAJIT 0 0 0 TOIMINTAKATE 0 0 0 RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT 0 0 0 POISTOT KÄYTTÖOM. JA MUISTA 0 PITKÄVAIK MENOISTA TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 Vastuualueen johtajaa sitova taso
Käyttösuunnitelma 2015 KONSERNIN JOHTO JA YHTEISET PALVELUT 720 Konsernin johto 752 Sairaalalogistiikka 759 Toimistopalvelut Tukipalvelut kehittää edelleen toimintaansa niin, että ydintoimintojen tuottavuuden parantamiseen tarvittavat toiminnalliset ja rakenteelliset ratkaisut turvataan. Kuntayhtymä on käynnistänyt ICTarkkitehtuurin perusratkaisujen uudistamisen. Ensimmäiset osiot valmistuvat 2015 ja kokonaisuudessaan ratkaisu on käytössä 2017. Osana kuntayhtymän kustannussäästöjä on juoksevia ICTkustannuksia alennettu vuodelle 2015 n. 800.000 euroa kohdistuen mm. potilastietojärjestelmään, perustietotekniikkaan ja poistuvaan raportointijärjestelmään. Toimistopalvelujen kehittämistoimenpiteet seuraavat tiivisti ydintoiminnoissa tapahtuvat prosessimuutoksia, ja tarpeellisia toimenpiteitä tehtäväkokonaisuuksiin ja resursseihin toteutetaan vuoden 2015 aikana. Henkilöstömäärää on supistettu ja henkilöitä on siirretty kiertäviksi sihteereiksi palvelemaan useita yksiköitä. Samoin arkiston henkilöstömäärää on vähennetty, ja edelleen vuoden 2015 aikana tehtäviä tarkastellaan ja järkeistetään. Uutena toimintana keskussairaalassa aloittaa keskitetty asiakaspalvelupiste. Logistiikkapalveluissa vähennetään v. 2015 työpanoksia kolme henkilötyövuotta, ja toimintaa järjestetään siten, että ydintoiminnon kriittiset palvelut toimivat saumattomasti. Vuoden 2015 aikana valmistellaan täydelliseen varastointiyhteistyöhön siirtymistä HUS-Logistiikan kanssa v. 2016 alusta, ja käynnistetään hoitologistikko-hanke yhteistyössä keskussairaalan kliinisen toiminnan kanssa. TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma 2015 TA 2014 TOT Enn tot-% TA 2015 M-% TA 2015 Q1 Rullaava (1-3kk) ENNUSTE 2014 budjetti enn14-ta15 VAHVISTETAAN TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 4 948 000 4 855 000 98,1 2 441 600-49,7 576 700 Maksutuotot 5 000 25 000 500,0 7 000-72,0 1 600 Tuet ja avustukset 567 000 411 000 72,5 800 000 94,6 311 300 Muut toimintatuotot 4 228 447 4 332 000 102,4 4 307 000-0,6 937 200 TOIMINTATUOTOT YHT 9 748 447 9 623 000 98,7 7 555 600-21,5 1 826 800 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -8 839 573-8 805 000 99,6-8 116 460-7,8-1 891 700 Palkat -6 799 672-6 784 000 99,8-6 243 431-8,0-1 439 700 Henkilöstösivukulut -2 039 901-2 021 000 99,1-1 873 029-7,3-452 000 Palvelujen ostot -14 623 277-13 621 250 93,1-11 987 539-12,0-3 108 400 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 393 000-2 117 000 88,5-2 090 000-1,3-563 500 Avustukset 0-250 0-100,0 0 Muut toimintakulut -2 425 259-1 453 500 59,9-1 606 000 10,5-380 300 TOIMINTAKULUT YHT -28 281 109-25 997 000 91,9-23 800 000-8,5-5 943 900 SISÄISET KUSTANNUSLAJIT 19 771 314 19 237 000 97,3 16 992 353-11,7 4 248 100 TOIMINTAKATE 1 238 652 2 863 000 747 953 131 000 RAHOITUSTUOTOT JA-KULUT -210 000-175 000 0-250 000-62 200 POISTOT KÄYTTÖOM. JA MUISTA PITKÄVAIK MENOISTA -4 312 000-3 749 000 86,9-4 050 800 8,1-998 900 TILIKAUDEN TULOS -3 283 348-1 061 000-3 552 847-930 100 HENKILÖSTÖ (lkm, työaikaprosentilla huom) 205,5 187,3-8,9 (30.9.2014) Vastuualueenjohtajaa sitova taso
Hallitus 7.11.2014 KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ T u l o s l a s k e l m a o s a TALOUSARVIO 2015 Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia Muutos-% Muutos-% Tilinpäätös TALOUSARVIO TA2014 TALOUSARVIO TA 2014- TA 2015- TS TS 2013 2014 Totenn-% 2015 TA2015 ENN 2014 2016 2017 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 197 881 826 197 665 000 96,8 186 440 000-5,7-2,6 Myyntitulot jäsenkunnilta 183 380 929 184 798 300 96,4 173 339 000-6,2-2,7 Maksut 6 899 861 7 000 000 92,8 7 000 000 0,0 7,8 Tuet ja avustukset 810 062 700 000 91,3 800 000 14,3 2,5 Muut toimintatuotot 4 889 667 5 000 000 100,6 5 000 000 0,0-0,6 TOIMINTATUOTOT YHT 210 481 417 210 365 000 97,3 199 240 000-5,3-2,7 199 240 000 199 240 000 0,0 0,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -90 675 186-90 423 124 98,9-86 231 000-4,6-3,6 Palkat -69 520 207-69 556 249 98,9-66 330 000-4,6-3,6 Työnantajan henkilöstösivukulut -21 154 979-20 866 875 98,9-19 901 000-4,6-3,6 Palvelujen ostot -77 029 853-79 151 943 97,7-75 000 000-5,2-3,0 Aineet ja tarvikkeet -28 772 999-30 978 983 88,8-26 700 000-13,8-2,9 Avustukset -618 0 0 Muut toimintakulut -9 629 088-10 683 650 92,7-8 100 000-24,2-18,2 TOIMINTAKULUT YHT -206 107 743-211 237 700 96,6-196 031 000-7,2-3,9-194 099 200-192 152 000-1,0-1,0 TOIMINTAKATE 4 373 673-872 700 3 209 000 5 140 800 7 088 000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 2 367 Muut rahoitustuotot 24 910 Korkokulut -259 582 Muut rahoituskulut -55 119 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHT. -287 424-210 000 119,0-250 000-29,7-250 000-250 000 VUOSIKATE 4 086 249-1 082 700 2 959 000 4 890 800 6 838 000 POISTOT KÄYTTÖOM. JA -16 182 713-5 000 000 89,8-4 600 000-19,2-4 000 000-4 200 000 M PITKÄVAIK MENOISTA SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Tilikauden tulos -12 096 464-6 082 700-1 641 000 890 800 2 638 000 Poistoeron vähennys 11 912 TILIKAUDEN YLI/-ALIJÄÄMÄ -12 084 552-6 082 700-1 641 000 890 800 2 638 000 Tunnusluvut Toimintakate % 2,1-0,4 1,6 2,6 3,6 Vuosikate / Investoinnit % -25,3-28,3 80,0 132,2 184,8 Kertynyt yli/-alijäämä M -33,4-39,5-41,1-40,2-37,6 Kertynyt yli/-alijäämä M (ml. liikelaitokset) -24,9-31,0-32,6-31,7-29,1
Hallitus 7.11.2014 KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2015 INVESTOINTIOSA Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia TP 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tulot 0 0 0 0 0 Menot 197 889 330 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000 Nettomeno 197 889 330 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000 MAA- JA VESIALUEET Tulot 0 0 0 Menot 6998 0 0 Nettomeno 6 998 0 0 Keskeneräiset hankkeet Tulot 0 Menot 2 541 163 Nettomeno 2 541 163 RAKENNUKSET Tulot 1 374 240 0 0 0 0 Menot 4 247 818 3 000 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 Nettomeno 2 873 578 3 000 000 1 500 000 1 500 000 1 500 000 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITT Tulot 0 0 0 Menot 204 009 0 0 Nettomeno 204 009 0 0 KONEET JA KALUSTO Tulot 0 0 0 0 0 Menot 697 841 500 000 500 000 500 000 500 000 Nettomeno 697 841 500 000 500 000 500 000 500 000 OSAKKEET JA OSUUDET Tulot 0 0 0 Menot 100 000 0 0 Nettomeno 0 0 0 INVESTOINNIT YHT Tulot 1 374 240 0 0 0 0 Menot 7 995 718 3 830 000 3 700 000 3 700 000 3 700 000 Nettomeno 6 621 478 3 830 000 3 700 000 3 700 000 3 700 000
Hallitus 7.11.2014 KYMENLAAKSON SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2014 RAHOITUSLASKELMAOSA Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia Tp 2013 TA 2014 TA 2015 Ts 2016 Ts 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- 4 086 249-1 082 700 2 959 000 4 390 800 6 838 000 Satunnaiset erät +/- 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät +/- 337 837 0 0 Investointien rahavirta Investointimenot - -7 956 528-3 830 000-3 700 000-3 700 000-3 700 000 Rahoitusosuudet investointeihin + 1 963 200 0 0 Käyttöomaisuuden myyntituotot + 0 0 0 0 0 Toiminta ja investoinnit netto +/- -1 569 242-4 912 700-741 000 690 800 3 138 000 Rahoitustoiminta 6 800 548-590 000-600 000-610 000-610 000 Antolainojen muutokset Antolainojen lisäys + -39 192 0 0 0 0 Antolainojen vähennys - 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 785 200 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -590 918-590 000-600 000-610 000-610 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos - -2 222 152 0 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 8 867 610 0 0 0 0 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 5 231 306-5 502 700-1 341 000 80 800 2 528 000 Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -1 592 242-6 504 942-7 245 942-6 555 142-3 417 142 Lainanhoitokate 5,1-1,0 3,8 5,5 8,3 Kassan riittävyys (pv) 9,7 0,4 5,7 2,8 3,7
PALVELUJEN TUOTTEISTUKSEN JA HINNOITTELUN PERIAATTEET 1.1.2015 alkaen Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Kuntien palvelumaksut määräytyvät kuntien käyttämien palvelujen mukaan. Palvelujen hinnoitteluperusteet päättää yhtymäkokous ja hinnat määrää hallitus. Sopimuskuntien, ulkokuntien ja muiden maksajien laskutuksessa sovelletaan samoja laskutusperiaatteita kuin jäsenkuntien laskutuksessa, jollei sairaanhoitopiirien, sopimuskuntien tai muiden maksajien välillä ole muuta sovittu. 1. TUOTTEISTUKSEN PERIAATTEET Kuntien palvelumaksut määräytyvät hinnoiteltujen tuotteiden perusteella. Tuotteistusta käytetään apuna kuntien suunnittelussa sekä kuntayhtymän yksiköiden tuotannon suunnittelussa ja seurannassa. Tuotteistuksessa noudatetaan samoja periaatteita kuntayhtymän kaikissa yksiköissä erikseen mainituin poikkeuksin. 1.1. Vuodeosastohoidon tuotteistus Somaattisten erikoisalojen vuodeosastohoito ja päiväkirurgia sekä siihen verrattavissa oleva muu lyhythoitotoiminta tuotteistetaan hoitojaksoperusteisesti NordDRG-ryhmityksellä. Psykiatrian erikoisalojen vuodeosastohoito tuotteistetaan hoitopäivinä. 1.2. Avohoidon tuotteistus Avohoidon tuotteistus perustuu hintaryhmiin, joita on erikoisalasta riippuen 1-20. Lisäksi somaattisessa erikoissairaanhoidossa on tuotepaketteja, jotka perustuvat tutkimukseen tai toimenpiteeseen käytettyyn työaikaan, materiaaleihin, laite- ja yleiskustannuksiin.
1.2. Sosiaalipalvelujen tuotteistus Sosiaalipalvelujen tuotteistus perustuu laitoshoidossa ja asumispalveluissa asukkaiden toimintakyvyn pisteytyksen perusteella laadittuihin tuotteisiin. Polikliiniset tuotteet perustuvat hintaryhmiin. 2. TUOTEHINNOITTELUN PERIAATTEET Hinnoittelu tapahtuu omakustannusperiaatteella. Omakustannusarvot määritellään yhteisesti sovituin kustannuslaskennan säännöin. Samoja hinnoitteluperiaatteita noudatetaan sekä jäsenkuntien että ulkokuntien kohdalla. Hinnoittelun tulee osaltaan tukea kuntayhtymässä annettavan erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kustannusten oikeudenmukaista jakautumista kuntien kesken. Kuntayhtymä tuottaa laskutettavia palveluja seuraavilla erikoisaloilla ja toiminnallisissa yksiköissä: Kymenlaakson keskussairaala: Sisätaudit Kirurgia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Lastenneurologia Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Hammas- ja suusairaudet Ihotaudit Syöpätaudit Keuhkosairaudet Neurologia Kuntoutuspalvelut Päivystys Päiväkirurgian yksikkö Hoitokeskus Leiko-yksikkö Psykiatria Akuuttipsykiatria Pitkäaikaispsykiatria Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Yleissairaalapsykiatria
Sosiaalipalvelut Erityishuollon poliklinikkapalvelut Asumispalvelut Lyhtyaikaishoidon palvelut Toiminta- ja tulkkauspalvelut Carea-koulu Sairaalapalvelut Erikoissairaanhoidon apuvälineet Sädehoitoyksikkö 2.1. Vuodeosastohoidon hinnoittelu Erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminta hinnoitellaan pääsääntöisesti sairaala- ja erikoisalakohtaisesti. Kiinteä NordDRG-ryhmäkohtainen hinta lasketaan muutamin poikkeuksin niille NordDRG-ryhmille, joita suunnitellaan tuotettavan kuntayhtymässä yli 24 hoitojaksoa vuodessa, ja joiden keskimääräinen kustannus ei poikkea merkittävästi kyseisen hinnoittelevan yksikön hoitojakson keskihinnasta. Lukumäärältään pienemmille NordDRG-ryhmille lasketaan erikoisaloittain kiinteät hinnat NordDRG-ryhmien keskikustannusten avulla kolmelle hintakategorialle seuraavasti: kalliit NordDRG-hoitojaksot, keskihintaiset NordDRG-hoitojaksot ja huokeat NordDRG-hoitojaksot. Psykiatrian vuodeosastohoitopäivien hinnat lasketaan omakustannusperiaatteella. 2.2. Avohoidon hinnoittelu Erikoissairaanhoidon avohoidon hinnoittelu on sairaala- ja tuotantoyksikkökohtainen. 2.3. Sosiaalipalvelujen hinnoittelu Sosiaalipalvelujen hinnoittelu on vastuualue- ja toimintokohtainen. 2.4. Tutkimukset ja toimenpiteet Erillisillä sopimuksilla myytävien tutkimusten ja toimenpiteiden hinnoittelussa noudatetaan kustannusvastaavuuden periaatteita.
3. LASKUTUSPERUSTEET 3.1. Jäsenkuntalaskutus Erikoissairaanhoidon tuotelaskutus Kuntayhtymä luopuu vuoden 2015 alusta lukien ennakoiden perimisestä, ja siirtyy tuoteperusteiseen laskutukseen. Jäsenkuntia laskutetaan kaksi kertaa kuukaudessa palvelujen käytön ja palveluhinnaston mukaisilla tuotehinnoilla. Jäsenmaksu erityisvelvoitteista Kuntayhtymän erityisvelvoitteiksi katsottavat palvelut laskutetaan jäsenkunnilta asukaslukuun perustuvalla jäsenmaksulla. Jäsenmaksu sisältää potilasvakuutuksen, myrkytystietokeskuksen, tartuntatautien vastustamisen, terveyden edistämisen kustannukset. Erityisvelvoitteiden jäsenmaksu vuonna 2015 on 14,08 euroa/asukas. Jäsenmaksu laskutetaan kerran kuukaudessa. Ensihoidon jäsenmaksu Jäsenmaksulla katetaan terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen mukaiset hätäkeskuksen välittämät ensihoitopalvelut sekä hoitolaitossairaankuljetuspalvelut. Asukaskohtainen maksu vuodelle 2015 on ennakkosumma, joka tasataan tilinpäätöksessä todellisiin kuluihin perustuvaksi, kun KELA ja muut palvelutoimintaan saatavat korvaukset ovat tiedossa. Jäsenmaksu vuonna 2015 on 35,01 euroa/asukas. Ensihoidon jäsenmaksu laskutetaan kerran kuukaudessa. Erityisvelvoitteiden ja ensihoidon jäsenmaksut määräytyvät jäsenkunnittain TA 2015 seuraavasti: BUDJETTI 2014 BUDJETTI 2015 Jäsenkunta Asukasluku Jäsenmaksu Ensihoito Asukasluku Jäsenmaksu Ensihoito 14,00 e/as 34,25 e/as 31.8.2014 14,08 e/as 35,01 e/as Muutos 2014-2015 jäsenmaksut yht 174 401 2 441 600 5 973 700 173 465 2 441 600 6 073 700 100 000 HAMINA 21 286 298 000 729 100 21 188 298 231 741 876 13 007 KOTKA 54 837 767 700 1 878 300 54 632 768 971 1 912 884 35 854 KOUVOLA 87 290 1 222 100 2 989 900 86 703 1 220 385 3 035 817 44 202 MIEHIKKÄLÄ 2 160 30 200 74 000 2 134 30 037 74 720 557 PYHTÄÄ 5 377 75 300 184 200 5 370 75 585 188 025 4 110 VIROLAHTI 3 451 48 300 118 200 3 438 48 391 120 378 2 270 YHTEENSÄ 174 401 2 441 600 5 973 700 173 465 2 441 600 6 073 700 100 000 Kalliiden potilaiden
Tasausjärjestelmän kautta tasataan hoitolaskutukseltaan yli 80.000 euroa maksavat potilaskohtaiset hoidot aikuispsykiatria mukaan lukien sekä ulkomaalaisten hoidon kustannukset niiltä osin kuin korvausta ei ole mahdollista saada muualta. Sosiaalipalvelujen asiakkaat eivät sisälly kalliin hoidon tasausmenettelyyn. Hoitokustannukset tasataan asukaslukumäärään perustuen jäsenkuntien kesken tilinpäätöksen yhteydessä. Tasauslaskelmat esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Sosiaalipalvelujen laskutus Sosiaalipalvelujen laskutus perustuu palvelujen tuotteistukseen ja laskutetaan jäsenkunnalta käyttöön perustuvana. Yleislääketieteen potilaiden laskutus Yleislääketieteen potilas on henkilö, joka erikoissairaanhoidon yksikössä saamansa hoidon jälkeen ei selviydy vielä kotihoidossa vaan tarvitsee perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoa eikä siirto perusterveydenhuoltoon ole järjestynyt sovitussa ajassa. Erikoissairaanhoidon hoitopaikalla jatkohoidossa olevista yleislääketieteen potilaista laskutetaan jäsenkuntaa hoitopäiväperusteisesti niin, että hoitopäivät 1-7 laskutetaan hoitopäivän todellisiin kustannuksiin perustuvina, ja jota sen jälkeen korotetaan 50%. Yleislääketieteen potilaaksi kirjaaminen edellyttää hoitavan lääkärin päätöstä asiasta, ja kirjaaminen YLE-potilaaksi potilasjärjestelmään tehdään heti kun lääkäri on tehnyt asiasta päätöksen (aikaisemmin 2pv kuluttua ilmoituksesta kuntaan). Hoitavan yksikön tulee edelleen olla asiasta yhteydessä potilaan kotikuntaan jatkohoidon järjestämiseksi. 3.2. Muut maksajat Sopimuskuntien, ulkokuntien ja muiden maksajien laskutuksessa sovelletaan tuotepohjaista laskutusperiaatetta, jollei sairaanhoitopiirien, sopimuskuntien tai muiden maksajien välillä ole muuta sovittu. 3.3. Laskutusperusteet somaattinen vuodeosastohoito Tuotteistus- ja laskutusperusteena somaattisessa vuodeosastohoidossa ovat NordDRG-hoitojaksot. NordDRG-hoitojakso syntyy, kun potilaan hoitojakso päättyy ja potilas uloskirjoitetaan erikoisalalta. Kiinteä NordDRGryhmäkohtainen hinta lasketaan muutamin poikkeuksin niille NordDRGryhmille, joita suunnitellaan tuotettavan kuntayhtymässä yli 24 hoitojaksoa vuodessa, ja joiden keskimääräinen kustannus ei poikkea merkittävästi ky-
seisen hinnoittelevan yksikön hoitojakson keskihinnasta. Lukumäärältään pienemmille NordDRG-ryhmille lasketaan erikoisaloittain kiinteät hinnat NordDRG-ryhmien keskikustannusten avulla kolmelle hintakategorialle seuraavasti: kalliit NordDRG-hoitojaksot, keskihintaiset NordDRG-hoitojaksot ja huokeat NordDRG-hoitojaksot. Kiinteästä NordDRG-hoitojaksolaskutuksesta muodostavat poikkeuksen seuraavat kaksi laskutusryhmää: A. Mikäli erikoissairaanhoitoa vaativan potilaan hoitojakso pitkittyy katkaistaan hoitojakso 20 hoitopäivän kohdalla. Tämän katkaisupisteen jälkeen erikoissairaanhoitoa vaativan potilaan hoito laskutetaan hoitopäiväperusteisesti erikoisalan keskihinnalla. B. Hengityshalvauspotilaiden hoidosta laskutetaan hoitopäiväperusteisesti todellisia kustannuksia vastaavasti. Avohoidon laskutusperusteena ovat tuotteistetut hintaryhmiin perustuvat avohoitokäynnit sekä tutkimus- ja toimenpidepaketit. 3.4. Psykiatrian erikoisalat 3.5. Apuvälineet 3.6. Sosiaalipalvelut Psykiatrian vuodeosastohoidon laskutusperusteena ovat erikoisalakohtaiset hintaryhmiin perustuvat vuodeosastohoitopäivät. Psykiatriassa voi olla hoidollisista ja potilaasta johtuvista syistä poissaolopäiviä ja lomia, joista pääsääntöisesti ei laskuteta kuntaa (tarkempi määrittely sairaanhoitopiirin suoritekäsikirjassa). Avohoidon laskutusperusteena ovat tuotteistetut hintaryhmiin perustuvat avohoitokäynnit. Apuvälineiden laskutusperusteena ovat käyttöpäiviin perustuvat hintaryhmäkohtaiset päivävuokrat. Sosiaalipalvelujen laskutus perustuu käyttöpäiviin, polikliinisiin hintaryhmiin ja toimintapalvelujen käyttökertoihin. Käyttöpäiviin perustuva laskutus pohjautuu asiakkaan toimintakyvyn pohjalta laadittuun pisteytykseen. Käyttöpäivähintoja muodostetaan palvelusasumiseen, tehostettuun palveluasumiseen, laitoshoitoon ja erittäin vaativaan laitoshoitoon. Polikliiniset palvelut perustuvat hintaryhmiin ja toimintapalvelut päivä- ja puolipäivähinnoitteluun. 3.7. Muiden palveluntuottajien tuottamat palvelut Kuntayhtymän ulkopuolelta ostopalveluna hankittavat sairaanhoitopalvelut laskutetaan kunnalta palvelun tuottajan veloittamalla hinnalla laskun mukaan.
Ostopalveluina hankittavia palveluja ovat mm. hoitopaketit, hoitojaksot, hoitopäivät, avohoitokäynnit, lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut ja apuvälineet. Muualla hoidettujen oikeuspsykiatristen potilaiden hoidosta aiheutuneet kustannukset laskutetaan kunnalta potilaskohtaisesti palveluntuottajan veloittamalla hinnalla laskun mukaan. 3.8. Suoritekohtainen laskutus Kuntayhtymän yksiköt voivat myydä terveyskeskuksille tai muille asiakkaille pelkästään tutkimuksia ja toimenpiteitä silloin, kun potilas on vuodeosasto- tai avohoidossa muussa laitoksessa. Tällaisia palveluja ovat mm. laboratoriotutkimukset, radiologian tutkimukset sekä tukiyksiköiden tuottamat palvelut.