PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA

PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016

KVALT 02.12.2013 85 LIITE 1 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 JA SUUNNITELMA 2015 2016 Sisällysluettelo Sivu 1 Kuntastrategia 2 Kunnan talous 3 Elinkeinopolitiikka 4 Henkilöstö 7 Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konsernivalvonta 9 Kuntakonserni -kaavio 10 Tuloslaskelma, toimintatulot ja menot jakautuminen 2014 11 Verotulot ja vuosikatteen kehitys 12 Verotulojen kehitys ja valtionosuudet 13 Rahoituslaskelma ja talousarviolainat 14 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto KÄYTTÖTALOUS 15 Keskusvaalilautakunta 15 Tarkastuslautakunta 17 Kunnanhallitus 26 Sosiaalilautakunta 31 Sivistyslautakunta 41 Tekninen lautakunta 49 Käyttötalous yhteensä 50 Tuloslaskelma (pitkä) 51 INVESTOINNIT 57 Rahoituslaskelma (pitkä) Kansikuva: Suvanto 2013 Elina Korpi

PELKOSENNIEMEN KUNNAN TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 K U N T A S T R A T E G I A VISIO Pelkosenniemi on ympärivuotisesta kansainvälisestä matkailusta ja sitä palvelevasta monimuotoisesta yritystoiminnasta sekä Euroopassa ainutlaatuisesta suo-, joki- ja tunturiluonnosta tunnettu aito lappilainen kunta. KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Pelkosenniemen kunta luo kuntalaisille edellytykset hyvälle elämisen laadulle ja turvalliselle, viihtyisälle asumiselle sekä yrityksille mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä ympäristössä kestävän kehityksen periaattein. PELKOSENNIEMEN ARVOT Tasa-arvo ja inhimillisyys Asukas- ja asiakaslähtöisyys Suvaitsevaisuus ja palvelualttius Kumppanuus ja yhteistyö Kestävä kehitys SUUNNITELMAKAUDEN PAINOPISTEALUEET Painopistealueilla tarkoitetaan sellaisia kunnan kannalta keskeisiä valintoja, jotka ohjaavat luottamustoimielinten, virkamiesjohdon ja koko organisaation toimintaa ja priorisointia suunnittelukauden aikana. Painopisteiden tulee toiminnan lisäksi näkyä vuosittaisissa talousarvioissa ja yksiköiden käyttösuunnitelmissa. Painopisteisiin sitoutumista seuraa ja ohjaa kunnanhallitus myös talousarviovuoden aikana. Painopistealueet ovat: Tulomuuton, asukasluvun ja kunnan elinvoimaisuuden kasvu Vahva ja verkostoitunut hyvinvointi- ja turvallisuustoiminta Laadukkaat peruspalvelut Avoin, nopea ja joustava palvelu sekä päätöksenteko Tiedottamisen ja markkinoinnin vahvistaminen ja uudistaminen Vahva elinkeinopolitiikka Tärkeimmät asiakasryhmät ovat: Lapset, nuoret, perheet ja työikäiset Yritykset ja yrittäjät Vanhukset Yksilöt, joilla ei ole omia edellytyksiä huolehtia hyvinvoinnistaan 1

KUNNAN TALOUS Aineellisen hyvinvoinnin peruslähtökohta on talous. Kunnan talous saa voimavaransa asukkaiden ja yritysten työn ja yrittäjyyden tuottavuudesta. Työ ja yrittäjyys luovat taloudellisia edellytyksiä muille hyvinvoinnin osa-alueille ja antavat pitkälle perustan myös henkiselle hyvinvoinnille. Suunnittelukautena vahvistetaan toimia kunnan myönteisen imagon rakentamiseen, uusien työpaikkojen syntymisen edistämiseen ja uusien asukkaiden saamiseen. Talouden perustan turvaaminen on keskeinen tavoite. Strategioiden sijaan keskitytään konkreettisiin toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Kohtuullinen ja kilpailukykyinen tuloveroprosentti, laadukkaat peruspalvelut ja omien vahvuuksien kautta toteutettu ja markkinoitu myönteinen kuntakuva sekä vahvan elinkeinopolitiikan edistämänä syntyvät uudet työpaikat antavat hyvät edellytykset positiiviseen väestökehitykseen ja työvoiman saannin turvaamiseen. Uuden kansainvälisestikin laadukkaan vakituisen asumisen alueen kokonaisvaltainen suunnittelu ja toteutuksen aloittaminen suunnittelukautena Pyhälle sekä koko kunnan alueen hyödyntäminen asumisvaihtoehtojen tarjonnassa, poistavat tältä osin esteitä tavoitteen saavuttamisesta. Myönteinen työpaikka ja asukaskehitys luovat perustaa kuntalaisten peruspalvelujen järjestämiselle. Edelleen jatkuvassa kansainvälisen talouden vaikeassa tilanteessa ja tulevan valtionosuusuudistuksen epävarmuustilassa on kunnan omilla toimilla entistä suurempi taloudellinen merkitys. Suunnittelukaudella tuleekin määrätietoisesti vahvistaa työn ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ja siten kasvattaa vero- ja muuta tulopohjaa. Vain näin voidaan turvata kunnan peruspalvelujen laadukas järjestäminen ja riittävät voimavarat elinkeinoelämän ja kunnan kehittämiseen. Pyhän matkailualueen kehittäminen ja kehittyminen on tärkein kunnan vakaan taloudellisen kokonaiskehityksen perusta. Matkailualueen kehitykseen oikein kytkettynä koko kunnan alue, luodaan parhaat edellytykset myös kylien kehittymiselle. Maankäytön suunnittelun, kaavoituksen, toteutuksen sekä rakentamisen vahva edistäminen ovat avaintekijöitä vakaan talouden ja kuntalaisten palvelujen turvaamisessa. Kunnan tuleekin osaltaan määrätietoisesti huolehtia matkailualueen kestävästä kasvusta ja sitä kautta luoda edellytykset kuntalaisten ja koko kunnan alueen elinvoimalle. Tämä taataan jopa Euroopan Unionin tasolla kiitellyllä kunnan yhdessä muiden toimijoiden kanssa harjoittamalla verkostomaisella kehittämisyhteistyöllä. Tulopohjan vahvistamisen lisäksi tulee toiminnassa kehittää edelleen tehokkaampia, taloudellisempia ja tuottavampia ratkaisumalleja ja hyödyntää palvelutarjonta ja palveluiden tuottamismallit kokonaisuutena. Sähköisten palvelujen kehittymistä seurataan ja uusia käyttökelpoisia ratkaisuja otetaan järkevällä tavalla käyttöön. Yhteistyön merkitys korostuu kaikilla toimialueilla ja yhteistyötä tehdään aina kun se on kunnan ja kuntalaisten edun mukaista ja kokonaistaloudellisesti järkevää. Kunnan taloutta vahvistetaan uusilla markkinoinnin ja tiedottamisen keinoilla ja välineillä. Tämä toiminta edistää mm. tulomuuttoa, uusien yritysten saantia ja tonttienmyyntiä, joilla on merkittävä vaikutus kunnan tulorahoituksen myönteisessä kehityksessä. 2

Kunnalla ei ole suunnittelukaudelle tarvetta merkittäviin peruspalveluinvestointeihin ja jo suoritetuilla vahvoilla peruspalveluinvestoinneilla (palvelukodin laajennus, terveyskeskuksen peruskorjaus/kuntayhtymä) on oltava pitkällä tähtäimellä menojen kasvun hillitsevää vaikutusta erikoissairaanhoidossa ja kalliimmissa laitoshoidoissa. Omaisuutta ja rahataloutta tulee hoitaa hyvin käyttäen olemassa olevat resurssit kuntalaisten hyvinvoinnin parhaaksi. Tarkalla taloudenpidolla turvataan osaltaan kuntalaisten peruspalveluiden tuottaminen ja hyvinvointi. Kunnan tuloveroprosentin tulee olla suunnittelukautena kilpailukykyisellä tasolla suhteessa kunnan keskeisiin tavoitteisiin. Verorahoituksella kokonaisuutena (verot ja valtionosuudet) sekä kunnan muilla tuloilla tulee kuitenkin turvata kuntalaisten palvelut. Vuoden 2015 alusta voimaantulevaksi suunniteltu iso valtionosuusuudistus määrittelee osaltaan tarpeen vahvistaa vero- ja muuta tulokertymää. Investoinnit tulee suunnitella tarkoin oikein mitoitettuna ja ne on sisällytettävä saatavilla olevan tiedon mukaan taloussuunnitelmaan. Matkailukeskusinvestoinnit ovat osaltaan yrittäjä-, valtio- ja EU -rahoitteisia, joten monelta taholta tulevat rahoitusinstrumentit tuovat vaikeutta kokonaisinvestointien arviointiin ja aikatauluttamiseen. Tästä johtuen myös uusiin, kokonaistaloudellisesti järkeviin ja kunnan strategisia tavoitteita tukeviin investointeihin tulee suunnittelukautena olla valmius. Materiaali- ja palveluhankintoihin haetaan tehokkuutta yhteistyöllä konsernin sisällä sekä yhteistyössä ainakin lähikuntien kanssa. Motivoitunut henkilöstö, oikea henkilöstön resursointi ja raja-aitojen häivyttäminen henkilöstön käytössä takaavat kustannustehokkuuden lisäksi parhaan toiminnallisen lopputuloksen. Yhteistyö kunnan ulkopuolelle turvaa osaltaan häiriöttömän toiminnan sekä henkilöstön voimavarat ja riittävyyden kaikissa tilanteissa. Käyttömenoja tulee seurata tarkasti ja toiminnot mitoittaa oikein suhteessa palvelutarpeeseen ja -tasoon sekä väestökehitykseen. Tehokkaan ja strategisen konserniohjauksen kautta vakaan talouden toiminnalliset tavoitteet ja toimintaperiaatteet ulotetaan kuntakonserniin kokonaisuutena. ELINKEINOPOLITIIKKA Elinkeinopolitiikan päätehtävä on edistää yritysten ja kuntalaisten menestystä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Pitkäjänteisillä ja määrätietoisilla kehittämistoimilla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä, vahvistetaan työllisyyttä ja kunnan elinvoimaa. 3

Elinkeinopolitiikassa vahvuuksia ovat upea alkuperäinen lappilainen luonto sekä aidot paikalliset ihmiset ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Kehittämisen painopistealueena on Pyhätunturin (Pyhä-Luosto) matkailun kehittäminen vahvassa toiminnallisessa yhteistyössä Sodankylän kunnan kanssa. Siihen liittyvät muut verkostomaisen yhteistoiminnan muodot yritysten, Metsähallituksen / Pyhä-Luosto kansallispuiston, Lapin yliopiston, Pyhä-Luosto matkailuyhdistyksen, muiden kuntien ja yhteisöjen sekä rahoittajien kanssa antavat vahvuutta toimintaan. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kylät ja kunnan alueen luonto kokonaisuutena luovat vahvat edellytykset kansainvälistyvän matkailun kasvuun. Matkailualueen ja kylien yhteistyötä elinkeinotoiminnassa tulee vahvistaa ja päästä konkreettisiin toimiin ja tuloksiin. Ympärivuotinen kansainvälinen matkailu ja sitä tukeva monimuotoinen yritystoiminta sekä koko kunnan alueen ja ihmisten mukana olo matkailua palvelemassa luovat taloudelliset edellytykset kehittää kunnan muita palveluja kuntalaisten ja matkailijoiden parhaaksi. Olennainen osa menestyksekästä elinkeinopolitiikkaa ovat laadukkaat teknisen-, sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen palvelut. HENKILÖSTÖ Suunnittelukaudella huolehditaan henkilöstön jaksamisesta ja hyvinvoinnista ja kehitetään toimintamalleja työn mielekkyyden ja monipuolisuuden lisäämiseksi. Henkilöstön jaksaminen koko työuran keston ajan on vahva perustavoite. Kouluttamisen ja henkilökohtaisten tavoitteiden avulla varmistetaan henkilöstön tietoisuus kunnan keskeisistä tavoitteista ja toimintaperiaatteista sekä kohotetaan työmotivaatiota. Avoimella tiedottamisella ja kehityskeskusteluilla lisätään luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Sisäisen yrittäjyyden kehittämisellä annetaan henkilöstölle vastuuta ja tehdään työstä palkitsevampaa. Organisaation rakenteen ja työnjaon kehittämistä jatketaan ja uusia toimintamalleja (mm. asiakirjahallintajärjestelmä) otetaan käyttöön siten, että palvelut kyetään tehokkaasti ja taloudellisesti tuottamaan. Eläköitymisen mahdollistamat henkilöstövähennykset hyödynnetään, mutta painopistealueilla varaudutaan myös lisäresursointiin. Yhteistyöllä muiden kuntien ja toimijoiden kanssa vahvistetaan sekä henkilöstöresurssien että kunnan palveluiden toimintavarmuus kaikissa tilanteissa ja muuttuvissa tarpeissa. Erityisesti kansanterveystyön kuntayhtymän ja Savukosken kunnan kanssa yhteistyötä tukipalveluissa kehitetään ja viedään osaksi normaali toimintaa. 4

Koko kunnan henkilöstön viihtyvyyttä ja säännöllistä virkistystoimintaa kehitetään osastoittain ja näin tuetaan henkilöstön jaksamista, vahvistetaan yhteishenkeä ja luodaan entistä paremmat edellytykset motivoituneelle, palvelevalle työyhteisölle. 5

PELKOSENNIEMEN KUNNAN HENKILÖSTÖ Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa, virat/toimet (TA2014) PELKOSENNIEMEN KUNTA KUNNAN- HALLITUS SOSIAALI- LAUTAKUNTA SIVISTYS- LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA JOHTO, HALLINTO-, HENKILÖSTÖ-, TALOUS- JA YHTEISPALVELU 5,5 SOSIAALIPAL- VELUT HALLINTO TALOUS 2 KOTIPALVELU 4 HALLINTO TALOUS ATK-TUKI 3 PERUSOPETUS 10 HALLINTO TALOUS RAKENNUS- JA MAANKÄYTTÖLUVAT KAAVOITUS 4 PALVELUKOTI 16 LASTEN PÄIVÄHOITO 5,5 KIINTEISTÖN- HUOLTO 5,5 PERHETYÖ 0,5 NUORISO- LIIKUNTA- KULTTUURI- 2 VAMMAISTEN TYÖLLISTÄMIS- TOIMINTA 2,5 RAVINTOHUOLTO 3 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014-2016 TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 TS2016 Henkilöstön määrä (toimet/virat) 63 64 64 63 63 Vuonna 2013 sosiaalipalveluihin perustettiin yksi uusi toimi päiväkotiin. Henkilöstön keski-ikä on 51,6 vuotta. Henkilöstöstä 17% on 60 vuotta täyttäneitä. Henkilöstöstä 3% on alle 30-vuotiaita ja 8% on alle 40-vuotiaita. Suunnitelmakauden eläkepoistumaksi arvioidaan 11 henkilöä, mikä on noin 17% henkilöstöstä. Eläköitymiseen varaudutaan ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla. 6

SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA, KONSERNIVALVONTA SEKÄ KONSERNIOHJAUS JA -TAVOITTEET Kunnilla on velvollisuus järjestää sisäinen valvonta ja konsernivalvonta sekä antaa niistä hallituksen selonteot tilinpäätöksessään. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Sisäinen valvonta on johtamisen ja riskienhallinnan apuväline ja sen sisältö on voimassaolevan hallintosäännön mukaan seuraava: - sisäinen tarkkailu, josta vastaavat ensisijaisesti esimiesasemassa olevat - toimivan johdon alaisuudessa tehtävä sisäinen tarkastus ja - luottamushenkilöiden suorittama seuranta Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus, joka antaa siitä erikseen tarvittavat ohjeet. Valtuusto vastaa osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä hyväksyessään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksen sekä riskienhallintapolitiikan. Hallitus ja muut toimielimet vastaavat ohjeiden ja politiikan jalkauttamisesta, toimeenpanon seurannasta sekä raportoinnista valtuustolle. Tilivelvolliset viranhaltijat järjestävät vastuualueellaan toimintojen ja prosessien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ja valvovat niiden tehokkuutta ja raportoivat tarvittaessa toimielimille. Yksiköiden esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön toimenpiteistä yksiköissään normaalissa päivittäisessä työssä. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kunnanvaltuustolle siten, että kunnanhallitus toimittaa neljännesvuosittain valtuustolle talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisraportin. Lautakunnat käsittelevät talousarvionsa toteutumista koskevat talousraportit neljännesvuosittain. Valtuuston päättämien tavoitteiden toteutumiseksi kunnanhallitus antaa talousarvion hyväksymisen ja lainvoimaiseksi tulon jälkeen hallintokunnille talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, jossa tarkennetaan talousarvion sitovuustasoihin ja määrärahan käyttöön liittyviä ohjeita sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi noudatettavia käytäntöjä. Lisäksi kunnanhallitus ja lautakunnat vahvistavat helmikuun loppuun mennessä kukin omalle toiminnalleen talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat, joita on noudatettava. Käyttösuunnitelmien noudattamista valvoo ensi sijassa osastonjohtaja, joka raportoi toimielimelle vähintään puolivuosittain, tarpeen mukaan tiheämminkin, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Sisäistä valvontaa toteutetaan myös niin, että hallintokuntien toimielimissä on läsnäolo- ja puheoikeus aina kunnanjohtajalla, kunnanvaltuuston puheenjohtajalla, kunnanhallituksen puheenjohtajalla tai kunnanhallituksen edustajalla. Lisäksi lautakuntien pöytäkirjat tuodaan kunnanhallitukselle jälkikäteen tiedoksi. 7

Johtoryhmätyöskentelyssä käsitellään ja reagoidaan tarvittaessa nopeasti esimerkiksi muuttuneeseen taloustilanteeseen tai johonkin muuhun riskienhallinnan tai sisäisen valvonnan kannalta oleelliseen asiaan. Painopistealue ja tavoite vuonna 2014 Talousarviovuonna päivitetään sisäisen valvonnan ohjeet. Riskienhallinnan osalta keskitytään monin eri keinoin ja verkostomaisella yhteistyöllä uusien työpaikkojen ja investointien edistämiseen, tulomuuton lisäämisen, kaavojen vahvistumiseen ja toteuttamiseen ja näin kokonaisuutena kunnan veropohjan ja vero- sekä muun tulorahoituksen kasvattamiseen ja sitä kautta kunnan elinvoimaisuuteen ja kykyyn järjestää laadukkaat peruspalvelut. Mittarit - taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen, - luottotappiot, - henkilöstön jaksaminen / sairauspoissaolot, - asukasluvun kehitys, - työpaikkakehitys, - verorahoituksen kehitys - tulorahoituksen kehitys. KONSERNIOHJAUS JA KONSERNIVALVONTA Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Konserniohjeessa kunnanvaltuusto on antanut konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ohjeet ja määritellyt, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskienhallinnassa sekä henkilöstöasioissa. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat konserniohjauksen ja -valvonnan käytännön toteuttamisesta. Konserniohjausta ja -valvontaa toteutetaan mm. ohjeistamalla kunnan edustajia konserniyhteisöissä, arvioimalla asetettujen konsernitavoitteiden toteutumista, seuraamalla ja analysoimalla tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa sekä arvioimalla riskienhallinnan toimivuutta tytäryhteisöissä. Talousarviovuonna päivitetään konserniohjeet. KONSERNILLE ASETETTUT TAVOITTEET - Konserniyhteisöjen tulee pyrkiä taloudellisuuteen ja tehokkuuteen. - Vuokrataloyhtiöillä keskeistä on laadukas asuntotarjonta ja hyvä käyttöaste. - Kansanterveystyön kuntayhtymällä laadukkaat ja ennaltaehkäisevät palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti tuotettuna. Vahva yhteistyö jäsenkuntien sosiaalitoimen ja tukipalveluista vastaavien yksiköiden kanssa. - Pyhä-Luosto Vesi Oy:n tulee suorittaa laadukkaasti ja tehokkaasti perustehtävä ja mahdollisuuksien mukaan omistajien sille antamat muut tehtävät ja edistää näin toimialueensa kehitystä. Liitteenä kaavio kuntakonsernista. 8

KONSERNI PELKOSENNIEMEN KUNTA Tytäryhteisöt Yhteisyhteisö Kuntayhtymät PELKOSENNIEMEN VUOKRATALOT OY 100 % PYHÄ-LUOSTO VESI OY 35 % / 43 % PELKOSENNIEMEN- SAVUKOSKEN KTT:N KY 50 % AS OY PELKOSENNIEMEN MESSU-PYHÄ 100 % KIINTEISTÖ OY PYHÄLIIKE 26,67 % LAPIN SAIRAANHOITO- PIIRIN KY 0,89 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-AKKA 60 % KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KY 0,30 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-UKKO 60 % LAPIN LIITTO 0,71 % ASUNTO OY PELKOSENNIEMEN HUTTU-TYTTÖ 53,39 % ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ 8,28 % LAPIN JÄTEHUOLTO KY 2,53 % 9

PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016 TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma Ulkoinen 2012 2013 2014 2015 2016 1 000 Kvalt Toimintatuotot 1 440 1 538 1 464 1 376 1 414 Toimintamenot -8 896-9 475-9 432-9 574-9 836 Toimintakate -7 456-7 937-7 968-8 198-8 422 Verotulot 4 030 4 242 4 380 4 502 4 648 Valtionosuudet 3 870 3 909 4 090 4 100 4 150 Rahoitustulot ja -menot -13-33 -22-29 -25 VUOSIKATE 431 181 480 375 352 Poistot ja arvonalentumiset -348-348 -354-359 -350 Tilikauden tulos 83-167 126 15 2 Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä 83-167 126 15 2 TULOSLASKELMAN TULOJEN JAKAUTUMINEN TA 2014 6001 Korkotulot 0 % 6100 Muut rahoitustulot 0 % 3001 Myyntitulot 5 % 3200 Maksutulot 4 % 3300 Tuet ja avustukset 3 % 3400 Muut toimintatulot 3 % 5500 Valtionosuudet 41 % 5000 Verotulot 44 % TULOSLASKELMAN MENOJEN JAKAUTUMINEN TA 2014 4700 Avustukset -6 % 4500 Aineet, tarvikkeet ja -5 % 4800 Muut toimintamenot -2 % 6200 Korkomenot -1 % 6300 Muut rahoitusmenot 0 % 4000 Palkat ja palkkiot -30 % 4300 Palvelujen ostot -49 % 4001 Henkilösivukulut -9 % KH 19.11.2013 10

PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 VEROTULOT ARVIO ARVIO ARVIO ARVIO 1000 EUROA TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Kunnallisvero 2 600 715 2 429 148 2 541 973 2 356 957 2 442 000 2 450 000 2 522 000 2 630 000 Osuus yhteisöverosta 239 486 351 320 376 465 219 267 260 000 270 000 280 000 233 000 Kiinteistövero 1 223 319 1 273 626 1 362 389 1 454 099 1 540 000 1 660 000 1 700 000 1 785 000 Verotulot yhteensä 4 063 520 4 054 094 4 280 827 4 030 323 4 242 000 4 380 000 4 502 000 4 648 000 Asukasluku 1 024 1 012 977 960 970 980 990 1000 Kunnallisvero % 20,75 20,75 20,50 19,75 19,5 19,5 19,5 19,5 Kiinteistövero % Yleinen 0,90 0,95 1,00 1,10 1,15 1,15 1,15 1,15 Vakituiset as.rakennukset 0,35 0,40 0,45 0,55 0,60 0,60 0,60 0,60 Muut kuin as.rakennukset 0,95 1,00 1,05 1,15 1,20 1,20 1,20 1,20 Voimalaitokset 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 Yleishyödyllinen yhteisö 0,90 0,90 0,90 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rakentamaton rakennuspaikka 0,00 2,50 2,50 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 Valtion omistamat luonnonsuojelualueet 0 0 0 1,10 1,15 1,15 1,15 1,15 VUOSIKATTEEN KEHITYS 2001-2016 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0-500 000-1 000 000-1 500 000-2 000 000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TA 2004 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Sarja1-450 483-824 963 130 084-117 080-230 268-620 213-371 916 470 472 1 061 940 1 362 964 1 305 268 686 415 667 595 440 897 479 927 374 610 321 780 Sarja2-870 953-1 497 963-538 916-117 080-702 268-804 213-371 916 470 472 1 061 940 1 362 964 1 305 268 686 415 667 959 440 897 479 927 374 610 321 780 Sarja 1 Lisättynä harkinnanvaraisella KH 19.11.2013 11

12

PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016 TALOUSARVION RAHOITUSOSATilinpäätös Ta & muutos Talousarvio Muutos Suunnitelma Suunnitelma Ulkoinen 2012 2013 2014 % 2015 2016 KHALL Tulorahoitus Vuosikate 431 276 180 897 479 927 165,30 374 610 351 780 Tulorahoituksen korjauserät -43 119-86 400-88 335 2,24 0 Investoinnit Investointimenot -572 204-3 046 000-1 896 500-37,74-352 000-352 000 Rahoitusosuudet 57 792 1 080 000 1 404 500 30,05 Omaisuuden myyntitulot 20 552 100 000 50 000-50,00 50 000 50 000-493 860-1 866 000-442 000-76,31-302 000-302 000 Tulorahoitus ja investoinnit -105 704-1 771 503-50 408-97,15 72 610 49 780 netto Antolainauksen muutokset -15 000 1 219 670-30 000-102,46 3 000 43 500 Lainakannan muutokset -397 954-110 000-45 000-59,09-140 000-160 500 Muut maksuvalmiuden muutokset 187 058 Vaikutus maksuvalmiuteen -331 599-661 833-125 408-81,05-64 390-67 220 YHTEENVETO TALOUSARVIOLAINOISTA JA LYHENNYKSISTÄ TA 2014 Euroa TP 2012 TP 2013 TA 2014 Muutos TS 2015 TS 2016 ARVIO % LAINAT 1.1 3 357 384 2 959 430 2 838 399-4,09 2 793 399 2 653 399 LYHENNYKSET -431 954-421 031-445 000 5,69-440 000-460 000 UUDET 34 000 300 000 400 000 33,33 300 000 300 000 LAINAT 31.12. 2 959 430 2 838 399 2 793 399-1,59 2 653 399 2 493 399 EUR /AS 3 083 2 926 2 850-2,59 2 680 2 493 ASUKASLUKU 960 970 980 1,03 990 1 000 KH 19.11.2013 13

PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO Sito- Määrärahat Tuloarviot vuus 1) KÄYTTÖTALOUSOSA Vaalilautakunta Vaalit N -1 000 Tarkastuslautakunta Tilintarkastus N -12 800 Kunnanhallitus Yleishallinto N -512 270 Elinkeinopalvelut N -182 790 Palo- ja pelastustoimi N -188 500 Terveydenhoitopalvelut N -2 929 850 Sosiaalilautakunta Sosiaalipalvelut N -1 952 325 Muu sosiaalitoimi N -120 490 Sivistyslautakunta Opetustoimi N -1 361 405 Vapaa-aikatoimi N -414 775 Tekninen lautakunta Tekniset palvelut N -291 568 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 4 380 000 Valtionosuudet B 4 090 000 Korkotulot B 18 200 Muut rahoitustulot B 13 300 Korkomenot B -52 000 Muut rahoitusmenot B -1 800 Satunnaiset erät INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Aineettomat oikeudet N -22 000 Maa- ja vesialueet N 0 Koneet ja kalusto N 0 Käyttöomaisuusarvopaperit N -40 000 Sosiaalilautakunta Aineettomat hyödykkeet N 0 Koneet ja kalusto N 0 Sivistyslautakunta Aineettomat hyödykkeet N 0 Koneet ja kalusto N 0 Tekninen lautakunta Aineettomat hyödykkeet N 0 Rakennukset N -50 000 Maarakenteet N -140 000 Kiinteät rakenteet ja laitteet N -190 000 Koneet ja kalusto N 0 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset B -30 000 Antolainasaamisten vähennykset B 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 400 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys B -445 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Pakollisen varauksen muutos -88 335 Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 125 408 TALOUSARVION LOPPUSUMMA -9 026 908 9 026 908 1) N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B = bruttomääräraha/-tuloarvio 14 19.11.2013 KH

KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT Eduskuntavaalien, tasavallan presidentin vaalien, kunnallisvaalien ja europarlamenttivaalien järjestäminen vaatii toimenpiteitä kunnassa. Kunta on velvollinen huolehtimaan keskusvaalilautakunnan menoista sekä ennakkoäänestämisen ja vaalipäivän äänestämisen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Oikeusministeriö suorittaa kunnalle jälkikäteen kertakorvauksena eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa ministeriön vahvistaman euromäärän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. Vuoden 2014 toukokuussa toimitetaan Euroopan parlamentin vaalit. Valtuustotason tavoite - Toimitetaan Euroopan parlamentin vaali. Lautakuntatason tavoite - Keskusvaalilautakunta kouluttaa vaalilautakunnan ja toimitsijat tehtäviinsä. TARKASTUSLAUTAKUNTA TILINTARKASTUS Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on mm. valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan lisäksi valtuuston tulee valita hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastaja, joka toimii virkavastuulla. Valtuustotason tavoite - Tarkastuslautakunta toimii ja työskentelee lakien edellyttämällä tavalla huomioiden myös kunnan hallintosääntöön kirjatut lisätehtävät. Lautakuntatason tavoite - Tarkastuslautakunnan kokouksia n. 4 kpl/vuosi. - Tilintarkastussopimuksen mukaisesti JHTT-tilintarkastuksia n. 8 päivää/vuosi. 15

PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016 Tilinpäätös Ta 2013 Ta 2014 Suunnitelma Suunnitelma 2012 & muutos Kvalt 2015 2016 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 100 VAALIT 3000 TOIMINTATUOTOT 3001 Myyntituotot 4 800 3 000 3300 Tuet ja avustukset 2 400 3000 TOIMINTATUOTOT 4 800 2 400 3 000 4000 TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut -9 744-2 370-3 940-4 900 4300 Palvelujen ostot -4 294-660 -1 150-3 100 4500 Aineet, tarvikkeet ja -269-370 -900-250 4800 Muut toimintakulut -75-110 4000 TOIMINTAKULUT -14 383-3 400-6 100-8 250 4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -9 583 0-1 000-3 100-8 250 7500 LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset -280-460 -500-500 7540 Arvonlisäverot (Palaut -612 7500 LASKENNALLISET ERÄT -892-460 -500-500 8800 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -10 475 0-1 460-3 600-8 750 15 TARKASTUSLAUTAKUNTA 150 TILINTARKASTUS 4000 TOIMINTAKULUT 4001 Henkilöstökulut -1 145-1 500-2 000-2 050-2 090 4300 Palvelujen ostot -6 174-8 900-9 500-10 950-11 180 4500 Aineet, tarvikkeet ja -128-350 -300-370 -380 4800 Muut toimintakulut -650-1 000-960 -2 060 4000 TOIMINTAKULUT -7 447-11 400-12 800-14 330-15 710 4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -7 447-11 400-12 800-14 330-15 710 7500 LASKENNALLISET ERÄT 7520 Vyörytykset -111-140 -240-260 -270 7540 Arvonlisäverot (Palaut -1 132 7500 LASKENNALLISET ERÄT -1 243-140 -240-260 -270 8800 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -8 690-11 540-13 040-14 590-15 980 KH 19.11.2013 16

KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO Yleishallintoon sisältyy yleisjohdon eli kunnanvaltuuston ja -hallituksen työskentely sekä hallinto-, henkilöstö- ja talouspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen koko kunnalle. Hallinto-, henkilöstö- ja talouspalvelut tukevat kunnan päätöksentekoa ja johtamista tuottamalla hallinnointia, taloudenhoitoa ja suunnittelua tukevaa materiaalia johdon ja toimielinten käyttöön. Yleishallintoon sisältyy myös ns. muu yleishallinto eli kunnan jäsenmaksuille ja avustuksille varatut määrärahat, Verohallinnolle verojen keräämisestä maksettavat korvaukset, suhdetoiminnan hoitaminen, nuorten kesätyöllistäminen, sopimus irtoeläimen hoidon järjestämisestä sekä yhteispalvelupisteen toiminta. Vuodesta 2012 alkaen yleishallintoon on kuulunut Itä-Lapin energian hallinnoima omistajakunnille tuleva ja omistajakuntien myymä Kemijoki-osuussähkö. Valtuustotason tavoite - Laadukkaan päätöksenteon edellytysten luominen Lautakuntatason tavoitteet - Asioiden tarkka ja ammattitaitoinen valmistelu - Asiakirjojen laadukkuus sisällön ja ulkoasun osalta - Päätösten toimeenpanon nopeus ja laatu - Toimiva arkistointi - Kokoushallintajärjestelmän hallittu käyttöönotto ja hyödyntäminen. - Hyödynnetään sähköistä hyvinvointikertomusta suunnittelun välineenä. Valtuustotason tavoite - Lisätään kunnan asukkaiden tietämystä kunnan ja kunnan toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista tehokkaan tiedottamisen avulla. Lautakuntatason tavoitteet - Tiedotetaan asioista lehti-ilmoituksin, kunnan nettisivuilla ja radiossa. Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan lehdille / radiolle juttuja julkaistavaksi. Erityisesti lehtimainonnassa pyritään siihen, että tiedottamisessa tehdään yhteistyötä yli hallintokuntien. - Jatketaan sektorit ylittävää yhteistyötä kuntaorganisaatiossa ja sidosryhmien kanssa. - Levitetään sisäisen tiedottamisen hyviä käytäntöjä. - Tehostetaan tiedottamista päätöksenteosta sähköisen kokoushallintajärjestelmän myötä. - Jatketaan nettisivujen päivitystyötä. - Suoritetaan viestintäsuunnitelman toimeenpanoa ja toimenpiteitä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. - Seurataan kuntalaisaloite.fi-palvelua ja asukkaiden osallistumisen mahdollistavia käytänteitä. Mittarit Median kiinnostus, onnistuneet mediaosumat, nettisivuilla vierailut 17

Valtuustotason tavoite - Hallinto- ja talouspalvelu tuottaa hallintokunnille ajantasaista ja luotettavaa taustatietoa hallinnoinnin ja taloudenhoidon tueksi ja hoitaa kunnan taloutta tehokkaasti ja taloudellisesti. Lautakuntatason tavoite - Toteutetaan sisäistä valvontaa tehokkaasti. - Päivitetään sisäisen valvonnan ohjeistus. - Osallistutaan aktiivisesti alan koulutuksiin tietotaidon ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi sekä uusien hyvien toimintatapojen löytämiseksi. - Jatketaan yhteistyötä sidosryhmien kanssa mm. mahdollisissa ohjelmistohankinnoissa ja kehittämisprojekteissa. Valtuustotason tavoite - Lisätään henkilöstön työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Lautakuntatason tavoite - Tuetaan työhyvinvointia suunnitelmallisesti. - Tuetaan oman osaamisen kehittämistä. - Toteutetaan Savuton kunta tavoitteita. Mittarit Sairauspoissaolot Koulutuksiin osallistumisen seuranta Säännölliset kehityskeskustelut Perustelut: Vuonna 2013 työnsä aloitti uusi valtuusto ja uudet luottamushenkilöt. Vuonna 2013 hankittu kokoushallintajärjestelmä on käytössä vuonna 2014 ja luottamushenkilöt koulutetaan käyttämään järjestelmää. Atk-palvelut yhteistyössä kaikkien hallintokuntien kanssa jatkaa uuden graafisen ilmeen käyttöönottoa ja levittämistä sekä kotisivujen päivitystyötä. Vuoden 2014 loppupuolella kerätään palaute kotisivuista ja laaditaan jatkosuunnitelma sen pohjalta. Yleishallinnon organisaatio on haavoittuva henkilöresursseiltaan, mikä omalta osaltaan edellyttää suunnitelmallista työnjakoa ja työhyvinvointityötä sekä itsenäistä työnsuunnittelua. Henkilöstön kouluttautumisesta on huolehdittava, jotta valmiudet tehokkaaseen työhön laajoilla tehtävänkuvilla varmistetaan, ja sisäiset sijaisjärjestelyt mahdollistetaan joustavasti. Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen suunnitelmallisesti jatkuu talousarviovuonna. Talousarviovuonna arvioidaan suunnitelman uudet toimenpiteet, niiden vaikuttavuus ja jatko. Henkilökunnan liikkumista tuetaan sekä toteutetaan Savuton kunta -tavoitteita. Hyvinvoiva henkilöstö on kuntatyönantajan tärkein resurssi. Suunnitelmallisella toimenpidekokonaisuudella tähdätään vähentämään sairauspoissaoloja ja edistämään työssä jaksamista. 18