TALOUSARVIO 2015 JA SUUNNITELMA

Transkriptio

1

2 Khall PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2015 JA SUUNNITELMA Sisällysluettelo Sivu 3 Kuntastrategia 4 Kunnan talous 6 Elinkeinopolitiikka 6 Henkilöstö 8 Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konsernivalvonta Kuntakonserni -kaavio 12 Tuloslaskelma, toimintatulot ja menot jakautuminen Verotulot ja vuosikatteen kehitys 14 Verotulojen kehitys ja valtionosuudet 15 Rahoituslaskelma ja talousarviolainat 16 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto KÄYTTÖTALOUS 18 Keskusvaalilautakunta 18 Tarkastuslautakunta 19 Kunnanhallitus 29 Sosiaalilautakunta 35 Sivistyslautakunta 46 Tekninen lautakunta 57 Investoinnit Tuloslaskelma (pitkä) Rahoituslaskelma (pitkä)

3 PELKOSENNIEMEN KUNNAN TALOUSSUUNNITELMA K U N T A S T R A T E G I A VISIO Pelkosenniemi on ympärivuotisesta kansainvälisestä matkailusta ja sitä palvelevasta monimuotoisesta yritystoiminnasta sekä Euroopassa ainutlaatuisesta suo-, joki- ja tunturiluonnosta tunnettu aito lappilainen kunta. KUNNAN TOIMINTA-AJATUS Pelkosenniemen kunta luo kuntalaisille edellytykset hyvälle elämisen laadulle ja turvalliselle, viihtyisälle asumiselle sekä yrityksille mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä ympäristössä kestävän kehityksen periaattein. PELKOSENNIEMEN ARVOT Tasa-arvo ja inhimillisyys Asukas- ja asiakaslähtöisyys Suvaitsevaisuus ja palvelualttius Kumppanuus ja yhteistyö Kestävä kehitys SUUNNITELMAKAUDEN PAINOPISTEALUEET Painopistealueilla tarkoitetaan sellaisia kunnan kannalta keskeisiä valintoja, jotka ohjaavat luottamustoimielinten, virkamiesjohdon ja koko organisaation toimintaa ja priorisointia suunnittelukauden aikana. Painopisteiden tulee toiminnan lisäksi näkyä vuosittaisissa talousarvioissa ja yksiköiden käyttösuunnitelmissa. Painopisteisiin sitoutumista seuraa ja ohjaa kunnanhallitus myös talousarviovuoden aikana. Painopistealueet ovat: Tulomuuton, asukasluvun ja kunnan elinvoimaisuuden kasvu Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö ja päätöksenteko Vahva elinkeinopolitiikka Vahva ja verkostoitunut hyvinvointi - ja turvallisuustoiminta Laadukkaat peruspalvelut Aktiivinen viestintä ja markkinointi Tärkeimmät asiakasryhmät ovat: Lapset, nuoret, perheet ja työikäiset Yritykset ja yrittäjät Vanhukset Yksilöt, joilla ei ole omia edellytyksiä huolehtia hyvinvoinnistaan 3

4 KUNNAN TALOUS Aineellisen hyvinvoinnin peruslähtökohtana on talous. Kunnan talous saa voimavaransa asukkaiden ja yritysten työn ja yrittäjyyden tuottavuudesta. Työ ja yrittäjyys luovat taloudellisia edellytyksiä muille hyvinvoinnin osa-alueille ja antavat pitkälle perustan myös henkiselle hyvinvoinnille. Suunnittelukauden talouden kehitykseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä ovat ansainvälinen taantuma ja sen taittumisen aikataulu sekä lukuisat meneillään olevat uudistushankkeet: valtionosuus-, kuntarakenne- ja soterakenneuudistus, kuntalain kokonaisuudistus sekä kuntien tehtävien sekä toimintojen sääntelyn ja byrokratian vähentämistä koskevat uudistus toimenpiteet. Pääosa uudistushankkeista on kesken, joten niiden lopputulokset ja sitä kautta vaikutukset kunnan talouteen ovat epäselviä. Tämä vaikeuttaa huomattavasti talouden kehityksen ennustamista. Selvää on kuitenkin se, että joitakin toimia on tehtävä kuntien ja koko julkisen talouden toiminnan ja talouden turvaamiseksi. Edellä esitetyistä epävarmuustekijöistä johtuen kunnan omat toimenpiteet nousevat toiminnan keskiöön. Suunnittelukautena tulee vahvasti jatkaa toimia kunnan myönteisen imagon ylläpitämisessä, edistää uusien työpaikkojen syntymistä ja uusien asukkaiden saamista kuntaan. Talouden perustan turvaaminen on keskeinen tavoite. Tavoitteiden saavuttamiseksi tulee keskittyä konkreettisiin toimenpiteisiin. Kohtuullinen ja kilpailukykyinen tuloveroprosentti, laadukkaat peruspalvelut ja omien vahvuuksien kautta toteutettu ja pro aktiivisella viestinnällä markkinoitu myönteinen kuntakuva sekä vahvan elinkeinopolitiikan edistämänä syntyvät uudet työpaikat, antavat hyvät edellytykset niin positiiviseen väestökehitykseen kuin työvoiman saannin turvaamiseen. Uuden kansainvälisestikin laadukkaan vakituisen asumisen alueen toteutuksen aloittaminen Pyhälle sekä koko kunnan alueen hyödyntäminen asumisvaihtoehtojen tarjonnassa mahdollistavat tavoitteen toteutumista. Myönteinen työpaikka ja asukaskehitys luovat perustan kuntalaisten peruspalvelujen järjestämiselle. Suunnittelukaudella tulee kaikin keinoin määrätietoisesti vahvistaa työn ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ja siten kasvattaa esimerkiksi verotulopohjaa. Vain näin voidaan turvata kunnan peruspalvelujen laadukas järjestäminen ja riittävät voimavarat elinkeinoelämän ja kunnan kehittämiseen. Pyhän matkailualueen kehittäminen ja kehittyminen on tärkeä kunnan vakaan taloudellisen kokonaiskehityksen perusta. Matkailualueen kehitykseen oikein kytkettynä koko kunnan alueelle luodaan parhaat edellytykset myös kylien kehittymiselle. Maankäytön suunnittelun, kaavoituksen, kaavojen toteutuksen sekä rakentamisen vahva edistäminen ovat avaintekijöitä vakaan talouden ja kuntalaisten palvelujen turvaamisessa. Kunnan tuleekin osaltaan määrätietoisesti huolehtia matkailualueen kestävästä kasvusta ja sitä kautta luoda edellytykset kuntalaisten ja koko kunnan alueen elinvoimalle. Tämä taataan kunnan yhdessä muiden toimijoiden kanssa harjoittamalla verkostomaisella kehittämisyhteistyöllä. 4

5 Tulopohjan vahvistamisen lisäksi tulee toiminnassa kehittää edelleen tehokkaampia, taloudellisempia ja tuottavampia ratkaisumalleja ja hyödyntää tietotekniikan ja sähköisten palvelujen antamia mahdollisuuksia sekä palveluiden tuottamismallit kokonaisuutena. Arjen turvaa - toimintamallin mukainen sektori- ja toimijarajat ylittävä yhteistyö antaa uusia toiminnallisia ja taloudellisia resursseja palvelujen tuottamiseen. Yhteistyön merkitys korostuu kaikilla toimialueilla ja yhteistyötä tehdään aina kun se on kunnan ja kuntalaisten edun mukaista ja kokonaistaloudellisesti järkevää. Kunnan taloutta vahvistetaan positiivisen ja ennakoivan viestinnän avulla, tiedottaminen on avointa ja aktiivista ja markkinointia tehdään aktiivisesti ja yhdistettynä myös mediaviestintään. Tämä toiminta kokonaisuutena edistää mm. tulomuuttoa, uusien yritysten saantia ja tonttienmyyntiä, joilla on merkittäviä vaikutuksia kunnan tulorahoituksen myönteisessä kehityksessä. Kunnan tuloveroprosentin tulee olla suunnittelukautena kilpailukykyisellä tasolla suhteessa kunnan keskeisiin tavoitteisiin. Verorahoituksella kokonaisuutena (verot ja valtionosuudet) sekä kunnan muilla tuloilla tulee kuitenkin turvata kuntalaisten palvelut. Vuonna 2015 voimaantuleva valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus pakottaa vahvistamaan suunnittelukaudella vero- ja muuta tulokertymää kunnan elinvoiman turvaamiseksi. Suunnittelukaudella tulee investointitaso pitää maltillisena ja panostaa kuntastrategian painopistealueisiin sekä tavoitteita tukeviin kehittämisinvestointeihin. Tavoitteen toteuttamista helpottaa se, ettei suunnittelukaudelle ole tiedossa mitään merkittäviä peruspalveluinvestointeja. Investoinnit tulee suunnitella tarkoin oikein mitoitettuna ja ne on sisällytettävä saatavilla olevan tiedon mukaan taloussuunnitelmaan. Matkailukeskusinvestoinnit ovat osaltaan yrittäjä-, valtio- ja EU -rahoitteisia, joten monelta taholta tulevat rahoitusinstrumentit tuovat vaikeutta kokonaisinvestointien arviointiin, aikatauluttamiseen ja toteutumisajankohdan ennakointiin. Tästä johtuen myös uusiin, kokonaistaloudellisesti järkeviin ja kunnan strategisia tavoitteita tukeviin investointeihin tulee suunnittelukautena olla valmius. Omaisuutta ja rahataloutta tulee hoitaa hyvin käyttäen olemassa olevat resurssit kuntalaisten hyvinvoinnin parhaaksi. Tarkalla taloudenpidolla turvataan osaltaan kuntalaisten peruspalveluiden tuottaminen ja hyvinvointi. Materiaali- ja palveluhankintoihin haetaan tehokkuutta yhteistyöllä konsernin sisällä sekä yhteistyössä ainakin lähikuntien ja kuntahankinnat yhtiön kanssa. Käyttömenoja tulee seurata tarkasti ja toiminnot mitoittaa oikein suhteessa palvelutarpeeseen ja -tasoon sekä väestökehitykseen. Tehokkaan ja strategisen konserniohjauksen kautta vakaan talouden toiminnalliset tavoitteet ja toimintaperiaatteet ulotetaan kuntakonserniin kokonaisuutena. 5

6 Motivoitunut henkilöstö, oikea henkilöstön resursointi ja raja-aitojen häivyttäminen henkilöstön käytössä takaavat kustannustehokkuuden lisäksi parhaan toiminnallisen lopputuloksen. ELINKEINOPOLITIIKKA Elinkeinopolitiikan päätehtävä on edistää yritysten ja kuntalaisten menestystä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Pitkäjänteisillä ja määrätietoisilla kehittämistoimilla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä, vahvistetaan työllisyyttä ja kunnan elinvoimaa. Elinkeinopolitiikassa vahvuuksia ovat upea alkuperäinen lappilainen luonto sekä aidot paikalliset ihmiset ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kylät ja kunnan alueen luonto kokonaisuutena luovat vahvat edellytykset kansainvälistyvän matkailun kasvuun. Matkailualueen ja kylien yhteistyötä elinkeinotoiminnassa tulee vahvistaa ja päästä konkreettisiin toimiin ja tuloksiin. Ympärivuotinen kansainvälinen matkailu ja sitä tukeva monimuotoinen yritystoiminta sekä koko kunnan alueen ja ihmisten mukana olo matkailua palvelemassa luovat taloudelliset edellytykset kehittää kunnan muita palveluja kuntalaisten ja matkailijoiden parhaaksi. Menestyksekäs elinkeinopolitiikka edellyttää riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit. Uusi elinkeinostrategia ohjaa toiminnallisia ja taloudellisia ratkaisuja. Olennainen osa menestyksekästä elinkeinopolitiikkaa ovat laadukkaat teknisen-, sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimen palvelut. HENKILÖSTÖ Huolehditaan henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä, jaksamisesta ja hyvinvoinnista ja kehitetään toimintamalleja työn mielekkyyden ja monipuolisuuden lisäämiseksi. Henkilöstön jaksaminen koko työuran keston ajan on vahva perustavoite. Koko kunnan henkilöstön viihtyvyyttä ja säännöllistä virkistystoimintaa kehitetään osastoittain ja näin tuetaan henkilöstön jaksamista, vahvistetaan yhteishenkeä ja luodaan entistä paremmat edellytykset motivoituneelle, palvelevalle työyhteisölle. Avoimella tiedottamisella ja kehityskeskusteluilla lisätään luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Sisäisen yrittäjyyden kehittämisellä annetaan henkilöstölle vastuuta ja tehdään työstä palkitsevampaa. Organisaation rakenteen ja työnjaon kehittämistä jatketaan. Eläköitymisen mahdollistamat henkilöstövähennykset hyödynnetään, mutta painopistealueilla varaudutaan myös lisäresursointiin. Yhteistyöllä muiden kuntien ja toimijoiden kanssa vahvistetaan sekä henkilöstöresurssien että kunnan palveluiden toimintavarmuus. 6

7 PELKOSENNIEMEN KUNNAN HENKILÖSTÖ Toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa PELKOSENNIEMEN KUNTA KUNNAN- HALLITUS SOSIAALI- LAUTAKUNTA SIVISTYS- LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA JOHTO, HALLINTO-, HENKILÖSTÖ-, TALOUS- JA YHTEISPALVELU 5,5 henkilöä SOSIAALIPAL- VELUT HALLINTO TALOUS 2 henkilöä KOTIPALVELU 4 henkilöä HALLINTO TALOUS ATK-TUKI 3 henkilöä PERUSOPETUS 9 henkilöä HALLINTO TALOUS RAKENNUS- JA MAANKÄYTTÖLUVAT KAAVOITUS 4 henkilöä PALVELUKOTI 16 henkilöä PERHETYÖ 0,5 henkilöä NUORISO- LIIKUNTA- KULTTUURI- 2 henkilöä KIINTEISTÖN- HUOLTO 5,5 henkilöä PÄIVÄHOITO 5 henkilöä VAMMAISTEN TYÖLLISTÄMIS- TOIMINTA 2,5 henkilöä RAVINTOHUOLTO 3 henkilöä HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TP2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Henkilöstön määrä Vuonna 2013 sosiaalipalveluihin perustettiin yksi uusi toimi päiväkotiin. Henkilöstön keski-ikä on 50,7 vuotta. Henkilöstöstä 18 % on 60 vuotta täyttäneitä. Henkilöstöstä 5 % on alle 30-vuotiaita ja 13 % on alle 40-vuotiaita. Suunnitelmakauden eläkepoistumaksi arvioidaan 6-9 henkilöä, mikä on noin % henkilöstöstä. Eläköitymiseen varaudutaan ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla. 7

8 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA, KONSERNIVALVONTA SEKÄ KON- SERNIOHJAUS JA TAVOITTEET Kunnilla on velvollisuus järjestää sisäinen valvonta ja konsernivalvonta sekä antaa niistä hallituksen selonteot tilinpäätöksessään. Kuntalain ( /325) mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13 ). Valtuuston tulee myös hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (50 ). Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kuntalain 23 :ssä kunnanhallitukselle säädettyä hallinnon ja taloudenhoidon vastuutehtävää sekä kuntalain 24 :ssä kunnanjohtajalle säädettyä hallinnon, taloudenhoidon ja kunnan muun toiminnan johtotehtävää. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Sisäinen valvonta on johtamisen ja riskienhallinnan apuväline ja sen sisältö on voimassaolevan hallintosäännön mukaan seuraava: - sisäinen tarkkailu, josta vastaavat ensisijaisesti esimiesasemassa olevat - toimivan johdon alaisuudessa tehtävä sisäinen tarkastus ja - luottamushenkilöiden suorittama seuranta Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus, joka antaa siitä erikseen tarvittavat ohjeet. Valtuusto vastaa osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä (Kuntalaki 13) hyväksyessään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistuksen sekä riskienhallintapolitiikan. Hallitus ja muut toimielimet vastaavat ohjeiden ja politiikan jalkauttamisesta, toimeenpanon seurannasta sekä raportoinnista valtuustolle. Tilivelvolliset viranhaltijat järjestävät vastuualueellaan toimintojen ja prosessien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ja valvovat niiden tehokkuutta ja raportoivat tarvittaessa toimielimille. Yksiköiden esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan käytännön toimenpiteistä yksiköissään normaalissa päivittäisessä työssä. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kunnanvaltuustolle siten, että kunnanhallitus toimittaa neljännesvuosittain valtuustolle talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisraportin. Lautakunnat käsittelevät talousarvionsa toteutumista koskevat talousraportit neljännesvuosittain. Valtuuston päättämien tavoitteiden toteutumiseksi kunnanhallitus antaa talousarvion hyväksymisen ja lainvoimaiseksi tulon jälkeen hallintokunnille talousarvion täytäntöönpanoohjeet, jossa tarkennetaan talousarvion sitovuustasoihin ja määrärahan käyttöön liittyviä ohjeita sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi noudatettavia käytäntöjä. Lisäksi kunnanhallitus ja lautakunnat vahvistavat helmikuun loppuun mennessä kukin omalle toiminnalleen talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat, joita on noudatettava. Käyttösuunnitelmien noudattamista valvoo ensi sijassa osastonjoh- 8

9 taja, joka raportoi toimielimelle vähintään puolivuosittain, tarpeen mukaan tiheämminkin, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Sisäistä valvontaa toteutetaan myös niin, että hallintokuntien toimielimissä on läsnäoloja puheoikeus aina kunnanjohtajalla, kunnanvaltuuston puheenjohtajalla, kunnanhallituksen puheenjohtajalla tai kunnanhallituksen edustajalla. Lisäksi lautakuntien pöytäkirjat tuodaan kunnanhallitukselle jälkikäteen tiedoksi. Johtoryhmätyöskentelyssä käsitellään ja reagoidaan tarvittaessa nopeasti esimerkiksi muuttuneeseen taloustilanteeseen tai johonkin muuhun riskienhallinnan tai sisäisen valvonnan kannalta oleelliseen asiaan. Painopistealue ja tavoite vuonna 2015 Sisäisen valvonnan ohjeet on päivitetty vuonna Kunnanvaltuusto hyväksyi ohjeet olleessa kokouksessaan. Riskienhallinnan osalta keskitytään monin eri keinoin ja verkostomaisella yhteistyöllä uusien työpaikkojen ja investointien edistämiseen, tulomuuton lisäämisen, kaavojen vahvistumiseen ja toteuttamiseen ja näin kokonaisuutena kunnan veropohjan ja vero- sekä muun tulorahoituksen kasvattamiseen ja sitä kautta kunnan elinvoimaisuuteen ja kykyyn järjestää laadukkaat peruspalvelut. Mittarit Mittarit uudistetaan vuonna taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen, - luottotappiot, - henkilöstön jaksaminen / sairauspoissaolot, - asukasluvun kehitys, - työpaikkakehitys, - verorahoituksen kehitys - tulorahoituksen kehitys. KONSERNIOHJAUS JA KONSERNIVALVONTA Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konserniohjeessa kunnanvaltuusto on antanut konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ohjeet ja määritellyt, millaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskienhallinnassa sekä henkilöstöasioissa. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat konserniohjauksen ja -valvonnan käytännön toteuttamisesta. Konserniohjausta ja -valvontaa toteutetaan mm. ohjeistamalla kunnan edustajia konserniyhteisöissä, arvioimalla asetettujen konsernitavoitteiden toteutumista, seuraamalla ja analysoimalla tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa sekä arvioimalla riskienhallinnan toimivuutta tytäryhteisöissä. 9

10 Konserniohjeet tuli päivittää jo vuonna Talousarviovuonna päivitetään konserniohjeet. KONSERNILLE ASETETTUT TAVOITTEET - Konserniyhteisöjen tulee pyrkiä taloudellisuuteen ja tehokkuuteen. - Vuokrataloyhtiöillä keskeistä on laadukas asuntotarjonta ja hyvä käyttöaste. - Vuokrataloyhtiöt tiedottavat yhtiöiden toiminnasta tilinpäätöksen yhteydessä. - Kansanterveystyön kuntayhtymällä laadukkaat ja ennaltaehkäisevät palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti tuotettuna. - Vahva yhteistyö jäsenkuntien sosiaalitoimen ja tukipalveluista vastaavien yksiköiden kanssa. - Pyhä-Luosto Vesi Oy:n tulee suorittaa laadukkaasti ja tehokkaasti perustehtävä ja mahdollisuuksien mukaan omistajien sille antamat muut tehtävät ja edistää näin toimialueensa kehitystä. Liitteenä kaavio kuntakonsernista. 10

11 KONSERNI PELKOSENNIEMEN KUNTA Tytäryhteisöt Yhteisyhteisö Kuntayhtymät PELKOSENNIEMEN VUOKRATALOT OY 100 % PYHÄ-LUOSTO VESI OY 35 % PELKOSENNIEMEN- SAVUKOSKEN KTT:N KY 50 % AS OY PELKOSENNIEMEN MESSU-PYHÄ 100 % KIINTEISTÖ OY PYHÄLIIKE 26,67 % LAPIN SAIRAANHOITO- PIIRIN KY 0,89 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-AKKA 60 % KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KY 0,30 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-UKKO 60 % LAPIN LIITTO 0,71 % ASUNTO OY PELKOSENNIEMEN HUTTU-TYTTÖ 53,39 % ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ 8,28 % LAPIN JÄTEHUOLTO KY 2,53 %

12 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA TULOSLASKELMA Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Suunnitelma Suunnitelma Ulkoinen Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TULOJEN JAKAUTUMINEN TA Korkotulot 0 % 6100 Muut rahoitustulot 0 % 3001 Myyntitulot 5 % 3200 Maksutulot 4 % 3300 Tuet ja avustukset 3 % 3400 Muut toimintatulot 3 % 5500 Valtionosuudet 41 % 5000 Verotulot 44 % 4700 Avustukset -5 % 4500 Aineet, tarvikkeet ja -4 % TULOSLASKELMAN MENOJEN JAKAUTUMINEN TA Muut toimintamenot -2 % 6200 Korkomenot -1 % 6300 Muut rahoitusmenot 0 % 4000 Palkat ja palkkiot -29 % 4300 Palvelujen ostot -50 % 4001 Henkilösivukulut -9 % KH

13 VEROTULOT ARVIO ARVIO ARVIO ARVIO 1000 TP EUROA 1999 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnallisvero Osuus yhteisöverosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä Asukasluku Kunnallisvero % 20,75 20,50 19,75 19,5 19,5 19,5 19,5 19,5 Kiinteistövero % Yleinen 0,95 1,00 1,10 1,15 1,15 1,15 1,15 1,15 Vakituiset as.rakennukset 0,40 0,45 0,55 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 Muut kuin as.rakennukset 1,00 1,05 1,15 1,20 1,20 1,20 1,20 1,20 Voimalaitokset 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 Yleishyödyllinen yhteisö 0,90 0,90 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 2,50 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 Valtion omistamat luonnonsuojelualueet 0 0 1,10 1,15 1,15 1,15 1,15 1,15 13

14 VALTIONOSUUDET TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Sarja

15 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVION RAHOITUSOSATilinpäätös Ta & muutos Talousarvio Muutos Suunnitelma Suunnitelma Ulkoinen % KHALL Tulorahoitus Vuosikate , Tulorahoituksen korjauserät , Investoinnit Investointimenot , Rahoitusosuudet , Omaisuuden myyntitulot , , Tulorahoitus ja investoinnit , netto Antolainauksen muutokset , Lainakannan muutokset , Muut maksuvalmiuden muutokset 95 Vaikutus maksuvalmiuteen , YHTEENVETO TALOUSARVIOLAINOISTA JA LYHENNYKSISTÄ TA 2015 Euroa TP 2013 TP 2014 TA 2015 Muutos TS 2016 TS 2017 ARVIO % LAINAT , LYHENNYKSET , UUDET , LAINAT , EUR /AS , ASUKASLUKU ,

16 PELKOSENNIEMEN KUNTA TALOUSARVIO 2015 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO Sitovuus 1) Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Vaalilautakunta Vaalit N Tarkastuslautakunta Tilintarkastus N Kunnanhallitus Yleishallinto N Elinkeinopalvelut N Palo- ja pelastustoimi N Terveydenhoitopalvelut N Sosiaalilautakunta Sosiaalipalvelut N Muu sosiaalitoimi N Sivistyslautakunta Opetustoimi N Vapaa-aikatoimi N Tekninen lautakunta Tekniset palvelut N TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotulot B Muut rahoitustulot B Korkomenot B Muut rahoitusmenot B Satunnaiset erät INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Aineettomat oikeudet N 0 Maa- ja vesialueet N 0 Koneet ja kalusto N Osakkeet ja osuudet N Sosiaalilautakunta Aineettomat hyödykkeet N 0 Koneet ja kalusto N 0 Sivistyslautakunta Aineettomat hyödykkeet N 0 Koneet ja kalusto N 0 Tekninen lautakunta Aineettomat hyödykkeet N 0 Rakennukset N Maarakenteet N Kiinteät rakenteet ja laitteet N Koneet ja kalusto N 0 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset B 0 Antolainasaamisten vähennykset B 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Lyhytaikaisten lainojen muutos Pakollisten varausten muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen TALOUSARVION LOPPUSUMMA ) N= Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B= bruttomääräraha/-tuloarvio

17 KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT Eduskuntavaalien, tasavallan presidentin vaalien, kunnallisvaalien ja europarlamenttivaalien järjestäminen vaatii toimenpiteitä kunnassa. Kunta on velvollinen huolehtimaan keskusvaalilautakunnan menoista sekä ennakkoäänestämisen ja vaalipäivän äänestämisen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Oikeusministeriö suorittaa kunnalle jälkikäteen kertakorvauksena eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa ministeriön vahvistaman euromäärän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. Vuoden 2015 huhtikuussa toimitetaan eduskuntavaalit. Valtuustotason tavoite - Toimitetaan eduskuntavaalit Lautakuntatason tavoite - Keskusvaalilautakunta kouluttaa vaalilautakunnan ja toimitsijat tehtäviinsä. TARKASTUSLAUTAKUNTA TILINTARKASTUS Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on mm. valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan lisäksi valtuuston tulee valita hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastaja, joka toimii virkavastuulla. Valtuustotason tavoite - Tarkastuslautakunta toimii ja työskentelee lakien edellyttämällä tavalla huomioiden myös kunnan hallintosääntöön kirjatut lisätehtävät. Lautakuntatason tavoite - Tarkastuslautakunnan kokouksia n. 4 kpl/vuosi. - Tilintarkastussopimuksen mukaisesti JHTT-tilintarkastuksia n. 8 päivää/vuosi. 17

18

19 KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO Yleishallintoon sisältyy yleisjohdon eli kunnanvaltuuston ja -hallituksen työskentely sekä hallinto-, henkilöstö- ja talouspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen koko kunnalle. Hallinto-, henkilöstö- ja talouspalvelut tukevat kunnan päätöksentekoa ja johtamista tuottamalla hallinnointia, taloudenhoitoa ja suunnittelua tukevaa materiaalia johdon ja toimielinten käyttöön. Yleishallintoon sisältyy myös ns. muu yleishallinto eli kunnan jäsenmaksuille ja avustuksille varatut määrärahat, Verohallinnolle verojen keräämisestä maksettavat korvaukset, suhdetoiminnan hoitaminen, nuorten kesätyöllistäminen, sopimus irtoeläimen hoidon järjestämisestä sekä yhteispalvelupisteen toiminta. Vuodesta 2012 alkaen yleishallintoon on kuulunut Itä-Lapin energian hallinnoima omistajakunnille tuleva ja omistajakuntien myymä Kemijoki-osuussähkö. Valtuustotason tavoite - Laadukkaan päätöksenteon edellytysten luominen - Sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen Lautakuntatason tavoitteet - Asioiden tarkka ja ammattitaitoinen valmistelu - Asiakirjojen laadukkuus sisällön ja ulkoasun osalta - Päätösten toimeenpanon nopeus ja laatu - Toimiva arkistointi - Kokoushallintajärjestelmän tehokas hyödyntäminen. - Hyödynnetään sähköistä hyvinvointikertomusta suunnittelun välineenä - Siirrytään paperittomiin kokouksiin Valtuustotason tavoite - Lisätään kunnan asukkaiden tietämystä kunnan ja kunnan toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista tehokkaan tiedottamisen avulla. Lautakuntatason tavoitteet - Tiedotetaan asioista lehti-ilmoituksin, kunnan nettisivuilla ja radiossa. Otetaan käyttöön yhtenäiset Pelkosenniemi tiedottaa ilmoitukset / kuulutukset ja mahdollisuuksien mukaan tarjotaan lehdille / radiolle juttuja julkaistavaksi. Erityisesti lehtimainonnassa pyritään siihen, että tiedottamisessa tehdään yhteistyötä yli hallintokuntien. - Jatketaan sektorit ylittävää yhteistyötä kuntaorganisaatiossa ja sidosryhmien kanssa - Jatketaan sisäisen tiedottamisen hyviä käytäntöjä - Tehostetaan tiedottamista päätöksenteosta sähköisen kokoushallintajärjestelmän myötä - Jatketaan nettisivujen päivitystyötä - Suoritetaan viestintäsuunnitelman toimeenpanoa ja toimenpiteitä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. - Seurataan kuntalaisaloite.fi-palvelua ja asukkaiden osallistumisen mahdollistavia käytänteitä. 19

20 - Pyritään lisäämään kuntalaisten osallistumista Mittarit Median kiinnostus, onnistuneet mediaosumat, nettisivuilla vierailut Valtuustotason tavoite - Hallinto- ja talouspalvelu tuottaa hallintokunnille ajantasaista ja luotettavaa taustatietoa hallinnoinnin ja taloudenhoidon tueksi ja hoitaa kunnan taloutta tehokkaasti ja taloudellisesti. Lautakuntatason tavoite - Toteutetaan sisäistä valvontaa tehokkaasti - Osallistutaan aktiivisesti alan koulutuksiin tietotaidon ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi sekä uusien hyvien toimintatapojen löytämiseksi - Jatketaan yhteistyötä sidosryhmien kanssa mm. mahdollisissa ohjelmistohankinnoissa ja kehittämisprojekteissa. Valtuustotason tavoite - Lisätään henkilöstön työssä jaksamista ja työssä viihtymistä. Lautakuntatason tavoite - Toteutetaan henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman mukaisia toimenpiteitä - Toteutetaan työn vaativuuden arviointi keväällä Toteutetaan päihdeohjelmaa ja järjestetään koulutus keväällä 2015 koko henkilöstölle. - Toteutetaan Savuton kunta tavoitteita. - Selvitetään mahdollisuutta jatkaa Pyhätunturin kuntosalin käyttöä työhyvinvoinnissa. Mittarit Sairauspoissaolot Koulutuksiin osallistumisen seuranta Säännölliset kehityskeskustelut Perustelut: Pelkosenniemen kunnassa otetaan käyttöön sähköinen kokousjärjestelmä. Lisätään sähköisten viestimien hyötykäyttöä luottamushenkilöorganisaatiossa, mm. asiakirjahallintajärjestelmä tukee osaltaan tätä työtä. Atk-palvelut yhteistyössä kaikkien hallintokuntien kanssa suunnittelee uuden graafisen ilmeen ja ulkoasun käyttöönoton sekä kotisivujen päivityksen. Yleishallinnon organisaatio on haavoittuva henkilöresursseiltaan, mikä omalta osaltaan edellyttää suunnitelmallista työnjakoa ja työhyvinvointityötä sekä itsenäistä työnsuunnittelua. Henkilöstön kouluttautumisesta on huolehdittava, jotta valmiudet tehokkaaseen työhön laajoilla tehtävänkuvilla varmistetaan, ja sisäiset sijaisjärjestelyt mahdollistetaan joustavasti. 20

21 Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen jatkuu talousarviovuonna. Hallintokunnat ylittävällä yhteistyöllä kuntaan tehdään työhyvinvointisuunnitelma, joka viedään käytäntöön mahdollisimman nopealla aikataululla. Jatketaan henkilökunnan liikkumisen tukemista sekä toteutetaan Savuton kunta -tavoitteita. Hyvinvoiva henkilöstö on kuntatyönantajan tärkein resurssi. Toimenpiteillä pyritään vähentämään sairauspoissaoloja ja edistämään työssäjaksamista. Hyvän työnantajakuvan välittäminen on tärkeää kilpailun kiristyessä osaavasta työvoimasta. PALO- JA PELASTUSTOIMI Lapin pelastuslaitos huolehtii Lapin, sen asukkaiden ja Lapissa vierailevien turvallisuudesta. Lapin pelastuslaitoksen talousarvion käyttömenot jaetaan jäsenkuntien kesken siten, että maksuosuudesta puolet (50 %) määräytyy pelastustoimen kuntakohtaisten kahden edellisen vahvistetun tilinpäätöksen toimintamenojen keskiarvon ja puolet (50 %) määräytyy kuntien asukasluvun perusteella. Kunnan pelastustoimen maksuosuusprosentti määräytyy näiden lukujen keskiarvon perusteella. Ajoneuvojen ja kaluston investointeja varten jäsenkunnilta kerätään lisäksi investointiosuutta 3,00-3,50 /asukas. TERVEYDENHOITOPALVELUT Perusterveydenhuollon- ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden tuottamisesta sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamisesta Pelkosenniemen kunnassa vastaa Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä. Ympäristöterveydenhuollon osalta toimintaa ohjaa Koillis-Lapin ympäristöterveydenhuollon sopimus. Perussopimuksen mukaan jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät vuodeosaston osalta hoitopäivien suhteessa, avohoidon osalta käyntikertojen suhteessa ja muiden toimintojen osalta asukasluvun suhteessa. Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmä valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista osana hallituksen kuntauudistusta. Lähtökohtana ministeriön valmistelussa on, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti kunnilla, jotka muodostaisivat sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita (sote). Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä keskitettäviä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva), joihin nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisesti yhdistettäisiin. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Lapin liiton hallitus hyväksyi kokouksessaan Lapin sote-palveluiden tuotannon jatkovalmistelun hankehakemuksen jättämisen EAKR-hakuun. Hakemuksen laadintavaiheessa hankkeen nimeksi on täsmentynyt LAPIN SOTE-SAVOTTA - Sotepalvelutuotannon innovaatiot ja uudistaminen. Pelkosenniemen kunta on ilmoittanut sitoutuvansa hankkeeseen. Erikoissairaanhoidon palveluita kunta ostaa mm. Lapin keskussairaalalta, Sairaala Lapponialta ja Muurolan sairaalalta. 21

22 ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN 1. Kuntatason strategiat ja ohjaus Aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja yritystoiminnan huomioivalla päätöksenteolla Pelkosenniemen kunta on myötävaikuttamassa kilpailukykyisen yritysten toimintaympäristön kehittymisessä. Kunta toimii myös yritysten aktiivisena kumppanina käynnistäen ja osallistuen kehittämishankkeisiin, jotka luovat ja parantavat yritystoiminnan edellytyksiä. Käynnistetään vaiheittain vuonna 2015 yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa, aloitus kunnanhallitus. Tarvitaan hallittua riskinottokykyä, olemassa olevien resurssien tehokasta hyödyntämistä ja investointeja yksityissektorille. Myös paikallinen erikoistuminen, kansainvälistyminen ja monipuolinen yhteistyö edistävät yritysten tulosten kasvua. Kannetaan huolta myös heikommassa työmarkkinatilanteessa olevista henkilöistä. Tavoitteena on, että Pelkosenniemi on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu, monipuolinen matkailun yritystoiminnan keskus Lapin Sydämessä. 2. Toiminnalliset tavoitteet ja painopistealueet Pelkosenniemen elinkeinostrategian visiossa korostuvat alueen luontaiset vahvuudet, monipuoliset elinkeinot ja aktiivinen yhdessä tekeminen sekä menestymisen avain, arktisen luonto-osaamisen hyödyntäminen yhdistettynä aitoihin paikallisiin ihmisiin. Pelkosenniemen menestystekijöiksi on tunnistettu arktinen luonto-osaaminen, matkailu, monipuoliset elinkeinot, maaseutuelinkeinot, kaivannaisteollisuus ja luonto. Elinkeinostrategian menestystekijä on paikkakunnan olemassa olevia vahvuuksia, jonka päälle yritykset rakentavat liiketoimintaansa. Pelkosenniemi kehittäessään toimintaympäristöä huomioi nämä luontaiset vahvuudet. Harjoitetaan aktiivista elinkeinopolitiikkaa yritystoiminnan investointiratkaisuissa yhteistyössä yritysten ja muiden rahoittajien kanssa. Yhteistyötä tiivistetään Itä-Lapin kuntien ja Sodankylän kunnan kanssa. Osaamista lisätään yhteistyössä ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen, Lapin yliopiston ja MTI:n (Matkailuinstituutti) ja yritysten kanssa. Tiivistä yhteistyötä jatketaan metsähallituksen kanssa. Seurataan aktiivisesti kaivannaisteollisuuden kehittymistä ja toimialan säteilyvaikutuksien hyödyntämistä kunnan toiminnoissa ja yrityssektorilla. Elinkeinostrategisten linjausten toteuttaminen. 22

23 TEHTÄVÄ 1: MATKAILUN YRITYSTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN JA INVESTOINTIEN MAHDOLLISTAMINEN Tavoite: Keinot: Matkailutoimialalle syntyy uusia työpaikkoja ja investointien määrä toimialalla kasvaa. Turvataan työvoiman saatavuus sekä kiinnitetään erityistä huomiota vakituisen ja määräaikaisen asumisen saatavuuteen. Aktiivinen yhteistyö ja erillishankkeet eo. tavoitteiden mahdollistamiseksi. Osallistutaan aktiivisesti matkailukoulutuksen kehittymiseen Pyhätunturilla. Vakituisen ja määräaikaisen asumisen edellytysten turvaaminen. Organisointi: Kunnanjohtaja, tekninen johtaja, elinkeinosihteeri Mittarit: Säännölliset yhteiset tilaisuudet sidosryhmien ja yritysten kanssa. Yrityskäynnit, yrittäjäkontaktit ja investointihankkeiden määrä. Liikevaihtojen, matkailuyöpymisten ja työpaikkojen kasvu. TEHTÄVÄ 2: PROJEKTILUONTOISTEN HANKKEIDEN KOKONAISJOHTAMINEN Tavoite: Keinot: Projektiluontoiset hankkeet tukevat kunnan elinkeinojen painopistealueita ja tuovat lisäarvoa osallistuville yrityksille ja yhteisöille. Yhteisesti käsitellyt hankkeet ja kriittinen suhtautuminen sellaisiin hankkeisiin mitkä eivät tue kunnan elinkeinojen painopistealueita, eivät edistä työllisyyttä eivätkä synnytä uutta yritystoimintaa alueelle. Organisointi: Kunnanjohtaja, elinkeinosihteeri Mittarit: Osallistuttavat hankkeet ja niiden vaikutukset alueelle. TEHTÄVÄ 3: MAASEUTUPALVELUT Tavoite: Keinot: Resurssien oikea kohdentaminen ja tehtävien tehokas hoito tiivistyvän yhteistyön avulla. Kemijärvi tuottaa yhteisesti alueen maaseutupalvelut Organisointi: Kunnanjohtaja, elinkeinosihteeri, maaseutusihteeri Mittarit: Perustuotannon tuotantovolyymi ja jalostusaste pysyvät ennallaan tai nousevat. 23

24 JOUKKOLIIKENNEPALVELUT Joukkoliikennepalveluilla tuetaan kuntalaisten asumista kotonaan taajaman ulkopuolella ja mahdollistetaan kuntakeskuksessa asioiminen, millä on palveluiden saamisen lisäksi tärkeä henkinen merkitys. Palveluliikenne jatkuu vuonna 2015 kahdella linjalla tarvittaessa kaksi kertaa viikossa: Pyhäjärvi Suvanto Saunavaara - Pelkosenniemi ja Aapajärvi - Luiro Kairala - Pelkosenniemi. Vuonna 2013 aloitettu meno-paluu Moitaselästä Pelkosenniemelle ajetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Vuosien palveluliikenteen laajuudesta päätetään talousarvioiden valmistelun yhteydessä. 24

25 Pelkosenniemen omarahoitusosuus eri hankkeissa vuonna Elinkeinot / Kehittämistoiminta HALL.K KVALT Hanke Pelkosenniemi hakijana SYKE hakemus jätetään Sodankylä hankijana Kulttuuriperiferia- hanke Sodankylän kunta Kemijärvi hakijana Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Seutukunnalliset hakijat Salla Gate Itä-Lapin luonnonkivi- ja kiviaines- hanke Pohjoisimman-Lapin Leader perusrahoitus+muurahoitus Uudet Itä-Lapin ky:n hankkeet Maakunnalliset hakijat Lapin liitto maankäyttöstrategia matkailu Muut hakijat PL-matkailuyhdistys markkinointiavustus Lapin Imagomarkkinointi/Lapin matk.markkinointi Avustus matkailuinfotyöntekijä Naava Arjen turvaa hanke Metsähallitus Kansallispuistot kärkituotteeksi Varautuminen ei hyväksyttyihin kuluihin Varaus uusia hankkeita varten

26

27

28

29 SOSIAALILAUTAKUNTA Sosiaalipalvelut 410 Toiminta-ajatus Sosiaalipalvelujen toimiala vastaa siitä, että kuntalaisille on tarjolla suunnitellut, laadukkaat ja riittävät lakisääteiset peruspalvelut, jotka tukevat ja edistävät kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä omatoimisuutta. Sosiaalipalvelut sisältävät viisi eri palvelukokonaisuutta: 1. Sosiaalitoimen hallinnon palvelut, joihin sisältyy sosiaalisihteerin hallinto- ja kehittämistyön osuus sekä sosiaalipalvelusihteerin työt, 2. muut lasten ja perheiden palvelut, johon sisältyy yleinen sosiaalityö, kasvatus ja perheneuvonta, sekä lastensuojelun avohuolto ja laitospalvelut ja jotka toteutetaan omana työnä tai ostopalveluna, 3. ikääntyneiden palvelut, johon sisältyy kotihoito- ja tukipalvelut, omaishoidon tuki ja palvelukoti, 4. vammaispalvelut, johon sisältyy vammaispalvelulain ja kehitysvammalain mukaiset vammaisten laitosasumisen ja työllistämisen palvelut, omaishoidon tuki, asumispalvelut sekä vammaisetuudet ja muut vammaispalvelut sekä 5. päihdehuollon ja raittiustyön. Valtuustotason tavoitteet 1. Kehitetään kunnan palvelurakennetta vastaamaan lakimuutoksia/valtionhallinnon kehittämislinjauksia kunnan ja palvelujen tarvitsijoiden edun mukaisesti. 2. Tuotetaan peruspalvelut tehokkaasti tiiviissä yhteistyössä eri osastojen ja kuntayhtymän palvelujen kanssa mahdollisimman lähellä asiakasta 3. Kehitetään ja jalkautetaan Arjen turvaa toimintamallia. Mittarit 1. Toteutunut / ei toteutunut 2. Toteutunut / ei toteutunut Lautakuntatason tavoitteet 1. Järjestetään ja kehitetään palveluja vuonna 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain vaatimukset huomioon ottaen ikäihmisten palvelukokonaisuudessa sekö selvitetään palvelusetelijärjestelmää tukijärjestelmäksi. 2. Tuetaan omaishoitoa ja sen tukipalveluja. Lisäksi selvitetään miten konkreettisesti omaishoitajien tukeminen tapahtuu. 3. Suunnitellaan edelleen kehitys- ja vaikeavammaisten palveluasumisen vaihtoehtoja yhdessä erityishuoltopiirin ja naapurikuntien kanssa. 4. Toteutetaan päihde- ja mielenterveyshanketta yhteistyössä kokonaishankkeen kanssa huomioiden Itä-Lapin alueen yhteistyö. 29

30 5. Lapsiperheiden tukeminen eri keinoin ja eri toimijoiden tuottamana. Muu sosiaalitoimi 480 Toiminta-ajatus Muun sosiaalitoimen toimiala vastaa siitä, että kuntalaisille on tarjolla lakisääteinen, viimesijainen toimeentuloturva, kunnan eri tarpeisiin vastaava ravintohuolto sekä kuntouttava ja työllistymistä edistävä työllistämispalvelu. Muu sosiaalitoimi kattaa 1. toimeentulotukipalvelut, joka sisältää perus- ja täydentävän sekä ehkäisevän toimeentulotuen sekä kuntouttavan työtoiminnan, 2. ravintohuollon sekä 3. sosiaalisen työllistämisen. Valtuustotason tavoitteet 1. Jatketaan kuntouttavan työtoiminnan toteuttamista sekä sosiaalista työllistämistä kunnan omana toimintana. 2. Kehitetään kunnan ravintohuoltoa. Mittarit 1. Toteutunut / ei toteutunut 2. Toteutunut / ei toteutunut Lautakuntatason tavoitteet 1. Jatketaan kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista työllistämistä kunnan omana työnä 2. Selvitetään työpajan ja kuntouttavan työtoiminnan palveluiden tuotteistamista. 3. Varataan sosiaaliseen työllistämiseen määräraha ohjaajan työllistämiseksi sekä 4 henkilön työllistämiseksi työllistämistuella alkaen. 4. Selvitetään ravintohuollon toteuttamista tavoitteena ravintohuollon toiminnan kokonaistaloudellisuus. Perustelut Pelkosenniemen sosiaalipalvelujen tarve kasvaa erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrän kasvaessa. Ikääntyneille tarjolla olevat palvelut Pelkosenniemellä ovat tällä hetkellä riittäviä. Tehostetussa palveluasumisessa jonotilanne on kohtuullinen ja kotipalvelulla on hyvät edellytykset tuottaa palveluja kotiin. Omaishoidon tukea on myönnetty kriteerit täyttäneille hakijoille ja 30

31 siten alennettu painetta palvelukotiasumisen tarpeeseen. Tavoitteena on edelleen tukea omaishoitajia heidän työssään. Ennaltaehkäisyyn pyrkii myös toukokuussa 2013 alkanut päihde- ja mielenterveyshanke, jossa Pelkosenniemi on mukana. Ikäihmisten parissa työskenteleville järjestetään Päihteet puheeksi -koulutus, jonka tavoitteena on puuttua ikäihmisten päihteiden käyttöön. Päihteiden käyttö altistaa onnettomuuksille ja nopeuttaa ikääntymisen mukanaan tuomia elämänhallinnan ongelmia. Yhtenäisellä toimintamallilla voidaan tiivistää runsaasti päihteitä käyttävien tukea ja edistää raittiimpaa elämää. Myös sosiaalinen työllistäminen on yksi työkalu kuntoutumiseen ja oman elämän hallintaan sekä suuntautumiseen takaisin työelämään. Työllisyyteen panostaminen kannattaa ja työttömän aktivoituminen näkyy nopeasti mm. sosiaalisen tuen tarpeen vähenemisenä. Tiivis yhteistyö kunnan eri sektoreiden välillä mahdollistaa tehokkaan tuen myös nuorten, vielä paikkaansa työmarkkinoilla hakevien tukemisessa. Lapsia ja nuoria kunnassa on vähän ja pienetkin ongelmat heijastuvat nopeasti koko ikäryhmään. Ennaltaehkäisevä ja varhain puuttuva työote sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä tukevat lasten ja nuorten turvallista kasvua ja kehitystä sekä vanhempien selviytymistä kasvatustehtävässä. Pelkosenniemen omarahoitusosuus eri hankkeissa vuonna 2015 Sosiaalitoimi Hanke Vuodet 2015 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Hyvinvointi hukassa riippuvuus riskinä -hanke Raittiustyö

32

33

34

35 SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät: Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet Sivistystoimen monipuoliset, monialaiset ja laadukkaat palvelut sekä laadukas, monipuolinen perusopetuslain ja -asetuksen mukainen koulutus. Ulkopuolista kehittämisrahoitusta on mm. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä (etsivä nuorisotyö), Opetushallitukselta (kerhotoiminta, opetuksen laatu ja kehittäminen) ja ELY (monitoimikenttä, lasten ja nuorten liikunta) Valtuustotason tavoite Sivistysosasto vastaa toiminnallaan elinikäisen oppimisen ja vapaa-ajan tarpeisiin antamalla valmiuksia uuden omaksumiseen jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja tarjoamalla tavoitteiden toteuttamiseen tarpeelliset resurssit. Opetus- ja kasvatuspalvelut Varhaiskasvatus päivähoito mukaan lukien tukee kotien kasvatustyötä. Sen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaaminen sekä lapsen yksilöllinen huomioiminen. Toimintaa suunniteltaessa huomioidaan hoivan, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Päämääränä on hyvinvoiva lapsi. Erinomainen perusopetus varhaiskasvatuksen jatkumona antaa parhaan mahdollisen jatko- opintokelpoisuuden pelkosenniemeläisille nuorille. Jokainen oppija omaksuu vahvat perustaidot ja hyvän yleissivistyksen ja hänestä kasvaa itseohjautuva oppija, joka kykenee sekä yhteisölliseen että yksilölliseen oppimiseen. Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen rakenteita, taloudellisuutta ja toiminnan vaikuttavuutta kehitetään järjestelmällisesti ja tuottamisen toimintaprosesseja kehitettäessä huomioidaan asiakasnäkökulma, laatu ja taloudellisuus. Opetus-ohjaushenkilökunta: 11 Muu henkilökunta: 3 Oppilaat, sis. esikoulu 57 Päiväkoti 5 35

36 Valtuustotaso Kunnassa on ajanmukainen, kehittyvä ja ennaltaehkäisevä lasten ja nuorten kasvatusta tukeva varhaiskasvatus ja perusopetus, joissa koulutettu henkilöstö. Lautakuntataso Laadukas, joustava, tukeva varhaiskasvatus ja perusopetus Keskeiset tavoitteet: Tavoitteet ovat ensisijassa kunnallisia sekä perusopetuslain ja asetuksen säätelemiä Kunnassa on ajanmukainen, kehittyvä ja ennaltaehkäisevä lasten ja nuorten kasvatusta tukeva, laadukas, joustava päivähoito, varhaiskasvatus ja perusopetus, joissa koulutettuja ammatillisuudestaan huolehtiva henkilöstö. Wilman monipuolinen käyttö. Keskiössä ensi vuonna: oppilaanohjauksessa ja oppilashuollossa otetaan huomioon uudet säädökset mm. kuraattoritoiminnasta. Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön hoitoontulohaastattelu ja varhaiskasvatussuunnitelma Peruskoulussa selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön tulevalle luokalle sähköisiä opetusvälineitä. Selvitetään tuntiperusteisen päiväkotimaksun käyttöönottoa ja jatketaan 20 %:n alennusta pelkosenniemeläisten lasten päiväkotimaksuista. Valtuustotaso Opetuksen laadunarviointikriteerien käyttöönotto lautakunnan hyväksymällä tavalla. Mittarit Asiakastyytyväisyyskyselyt, henkilöstön työtyytyväisyyskysely, käyttöaste VAPAA-AIKATOIMI KIRJASTO. SOMPION KIRJASTO 36

37 Toiminta-ajatus Tavoittaa alueen asukkaat ja tarjota heille mahdollisimman laadukkaat ja monipuoliset palvelut. Toimialan palvelusuunnitelma Sompion kirjasto (Pelkosenniemen, Savukosken ja Sodankylän kuntien yhteinen kirjastolaitos) tarjoaa laadukkaat ja asiakaslähtöiset kirjasto- ja tietopalvelut alueensa nykyisille ja tuleville asiakkaille. Lainauksia vuonna 2015 SDK 17,5/asukas, PN 14/as ja SK 13,5/as. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet (Toimialan kehittämistavoite sitova valtuustoon nähden) Tavoittaa alueen asukkaat ja tarjota heille mahdollisimman laadukkaat ja monipuoliset palvelut. Kunnan strateginen päämäärä / tavoite Kehittämistavoite (sis. tavoitetason) Keinot Mittari Ajantasaiset investoinnit Kokoelmatyö Toimipisteiden aineistokokoelmat ovat asianmukaiset ja ajanmukaiset Poistojen määrä Ennaltaehkäisevyys Palvelut vastaavat kysyntää Jatkuva kehittäminen Asiakasmäärät ja lainaukset Henkilökunnan hyvinvointi ja tuloksellisuus Hyvinvoiva, jaksava henkilöstö Mielekkäät työtehtävät. Palautekeskustelut henkilöstön kanssa Palvelujen kustannukset eivät nouse, kilpailukykyiset pal- Tehokkuus Tarkka taloudenpito ja resurssien oikea kohdentaminen Talousarvion toteutuminen 37

38 velut Olennaiset muutokset Kirjastojärjestelmän uusiminen yhdessä Lapin kirjasto ryhmän kanssa. 2. Jatketaan vuonna 2012 aloitettua työjärjestelyä, jossa kirjaston osa-aikainen työntekijä palkataan 100%. Hänen työpanoksensa jakautuu edelleen seuraavasti: Sodankylä 50%, Savukoski 30% ja Pelkosenniemi 20%. Näin ei tarvitse palkata erillisiä sijaisia esimerkiksi vuosilomien ajaksi. 3. Sompion kirjaston kuntaosuuksiksi on vahvistettu: Sodankylä 68 %, Savukoski 17 % ja Pelkosenniemi 15 % NUORISO Yhteistyö jatkuu edelleen koulun, seurakunnan, MLL:n, päiväkodin ja muiden tahojen kanssa. Nuorille järjestetään kiinnostavia tapahtumia, tilaisuuksia, retkiä ja leirejä. Nuorten kesätyöllistämistä järjestetään aiempien vuosien malliin. Lautakuntatason tavoite Nuorille järjestetään heidän vapaa-ajalleen turvalliset valvotut mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon Nuorisotilojen toiminta säilyy vähintään entisenlaisena Nuorten aktivoiminen elämän hallintaan etenkin etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajan kautta. Kesällä 2015 järjestetään pitäjänmestaruusyleisurheilukilpailut. Valtuustotason tavoite Nuorisotyöllistäminen Ajanmukainen ja laadukas nuorisotyö Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä ensisijaisesti nuorten omista lähtökohdista käsin. Tarkoituksenamme ja tavoitteenamme on olla läsnä nuorten arjessa ja tarjota luottamuksellisia ja luotettavia aikuiskontakteja. Etsivä nuorisotyö pyrkii löytämään yhdessä nuoren kanssa vastauksia nuoren mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut 38

39 sekä löytämään omat vahvuutensa. Työtä tehdään yhdessä ennen kaikkea niiden eri verkostojen kanssa, jotka liittyvät ja / tai sivuavat nuoren omaa elämää. Työskentely muotoutuu yksilöllisesti nuoren tilanteen mukaan. Tällä hetkellä yli 18 v nuoria on tavoitteellisessa toiminnassa 10 ja vuotiaita kuraattori- ja / tai perhetoiminnan kautta 11. Valtiohallinnon taholla on suunnitelma tehdä etsivästä nuorisotyöstä kunnille pakollinen liittyen myös nuorisotakuukseen. Lautakunta- ja valtuustotason tavoite Etsivätoiminta jatkuu Kehitetään edelleen yhteistyötä Savukosken kunnan kanssa huomioiden nuorisotakuun. NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA TUNOKO Työpaja on uusi toimintamalli Pelkosenniemellä. Se on paikka, jossa moniammatillisen yhteistyöverkon avulla pyritään vastaamaan erityisesti ilman opiskelupaikkaa tai työtä olevien vuotiaiden nuorten elämänhallinnan haasteisiin.työpaja on Pelkosenniemen ja Savukosken kunnan yhteistä toimintaa. Nuorten työpaja tekee myös yhteistyötä kunnassa olevan työpajan kanssa. Toiminta liittyy kiinteästi nuorisotakuuseen LIIKUNTA Aktivoidaan kuntalaisia liikkumaan ja harrastamaan terveyttä ylläpitävinä toimintoina. Järjestetään erilaisia tapahtumia ja ollaan mukana järjestelyissä. Liikunnallisia tempauksia eri ikäryhmille. KULTTUURI KKI ja kuntosalitoiminta jatkuu, lukuisia liikuntaryhmiä. Vakituinen vapaaajanohjaaja palaa töihin Lautakuntataso ja valtuustotaso Tuetaan terveyttä edistävää liikuntaa erityisryhmät huomioiden. Kulttuurin tarjonta säilyy monipuolisena eri ikäryhmät huomioiden. Lautakunta- ja valtuustotaso Pyhätunturin Aittakurun tapahtumien järjestäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 39