Espoon kaupunki Pöytäkirja 23.04.2015 Sivu 1 / 27 Kokoustiedot Aika 23.04.2015 torstai klo 17:00-19:25 Paikka Leppävaaran paloasema, Portinvartijantie 1, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Heikki Seppä, puheenjohtaja Ann-Katrin Bender, Saapui klo 17.10 12 René Blomster Sirpa Hyytiä-Hallenberg Jahn-Christer Karle Kirsti Karlsson Risto Alén Marko Knuutila Marjokaisa Piironen Antti-Jussi Manninen Kai Viherkanto Pentti Simonen Muut saapuvilla olleet Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja, poistui klo 19.17 19 Veli-Pekka Ihamäki pelastusjohtaja Kimmo Markkanen vs. tukipalvelupäällikkö Raimo Rasijeff palomestari Stig Saarinen palomestari, poistui klo 18.06 12 Petri Torkkel henkilöstön edustaja Kurt Byman kaupunginhallituksen edustaja Tuija Kern sihteeri
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23.04.2015 Sivu 2 / 27 Allekirjoitukset Heikki Seppä puheenjohtaja Tuija Kern sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 29.4.2015 René Blomster Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 4.5.2015 osoitteessa Virastopiha 2 B, Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 23.04.2015 Sivu 3 / 27 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 11 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 12 1-2 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen 6 torjuntasuunnitelma 13 Toimintaympäristön tila 9 14 Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2016 13 2018 valmistelun lähtökohdat 15 3 Toimitilainvestoinnit 15 16 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos omien 19 pääomien tilanne ja sen perusteella tehtävät toimenpiteet 17 4 Talouden tilannekatsaus 22 18 Johtokunnan itsearviointi 23 19 Johtokunnan alaiset viranhaltijapäätökset 26
Espoon kaupunki Pöytäkirja 10 23.04.2015 Sivu 4 / 27 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Selostus Päätös Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Johtokunta oli kutsuttu koolle puheenjohtajan allekirjoittamalla 16.4.2015 päivätyllä johtokunnan jäsenille toimitetulla kokouskutsulla. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 11 23.04.2015 Sivu 5 / 27 11 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Marko Knuutila. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin René Blomster.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 23.04.2015 Sivu 6 / 27 1826/09.05.00/2015 12 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma Valmistelijat / lisätiedot: Olli Pietikäinen, puh. 09 816 26820 Stig Granström, puh. 044 744 6542 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta 1 merkitsee kokouksessa annetun selvityksen öljyvahinkojen torjunnasta tiedoksi. 2 päättää hyväksyä liitteiden mukaiset Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman sekä kustannusselvityksen vuosille 2015-2019 sekä lähettää ne vahvistettavaksi Uudenmaan elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskukselle sekä valtuuttaa pelastusjohtajan tai hänen määräämänsä tekemään hyväksymisen jälkeen edellä mainituissa suunnitelmissa tarvittavat tekniset korjaukset. Päätös Liite Oheismateriaali Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma 2 Kustannusselvitys vuosille 2015-2019 - Liite 2 Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmia - Liite 3 Meripelastustoimen uhka-analyysi Rajavartiolaitos versio 5.11.2014 - Liite 4 Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastusjohkolla Rajavartiolaitos 6.12.2013 - Liite 5 Pohjavesialueet ja riskiluokat. - Liite 6 Esimerkki suuren alusöljyvahingon torjuntaorganisaation johtokaavio - Liite 7 Yhteistyötahot yhteistietoineen - Liite 8 Alus- ja maaöljyvahinkojen torjumiseksi tarvittavat kalustokokonpanot sekä kaluston sijoituspaikat - Liite 9 Öljyvahinkojen torjuntaa osallistuvat kuntien virastot ja
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 23.04.2015 Sivu 7 / 27 laitokset - Liite 10 Jälkitorjunnasta vastaavat kuntien viranomaiset - Liite 11 Vastaanottopaikat - Liite 12 Menetelmäohje LUP 2013-18 öljyvahinkojen torjunnasta Selostus Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) mukaan alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan sekä ohjaa öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan. Saman lain perusteella alueen pelastustoimella on oltava maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma sekä myös alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, jos se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on tarpeellinen. Tämän lisäksi alueen pelastustoimen on pyydettäessä osallistuttava aluskemikaalivahinkojen torjuntaan, jollei tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna sen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista. Nyt voimassa oleva, vuonna 2007 pelastuslautakunnassa hyväksytty, öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma on ollut tarpeen uusia. Suunnitelma on voimassa toistaiseksi, mutta liitteenä oleva kustannusselvitys on tarkistettava johtokunnassa enintään neljän vuoden välein. Johtokunnan hyväksymä suunnitelma ja kustannusselvitys on lähetettävä vahvistettavaksi Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukseen. Varsinaista toimintaa ja sen suunnittelua palvelevia muita liitteitä voidaan ilman hyväksymis- ja vahvistusmenettelyä pelastuslaitoksen toimesta tarpeen mukaan lisätä, poistaa tai muuttaa. Suunnitelmat on laadittu yhdeksi yhtenäiseksi torjuntasuunnitelmaksi, jossa asiat on todettu yleisellä ja periaatteellisella tasolla. Suunnitelmaa täydentävät pelastuslaitoksen yksityiskohtaisemmat suunnitelmat, ohjeet, sopimukset tai yhteistoimintamuistiot. Torjuntakalustosta on liitteinä yksityiskohtaisemmat luettelot. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa on tiedot öljyvahinkojen torjunnan eri viranomaisista ja niiden tehtävistä, selvitys torjuntavalmiuden tasosta ja torjunnan järjestämisestä sekä tiedot öljyvahinkojen torjuntakalustosta. Tämä lisäksi öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa on ne tiedot mitä Valtioneuvoston asetuksessa (249/2014) öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman sisällöstä, sen laatimisesta, hyväksymisestä ja tarkistamisesta, säädetään. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa on huomioitu palvelutasopäätöskauden päämäärät ja öljyvahinkojen torjunnan tavoitteet. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman tarkoitus on tunnistaa alueella esiintyvät onnettomuusuhat, arvioida niiden merkitys, olla työkaluna öljyntorjuntavalmiuden suunnittelussa, valmiuden rakentamisessa ja torjuntatyössä siten, että öljyvahinkojen torjuntatyöt pystytään nopeasti ja tehokkaasti käynnistämään, ja että tehtävän läpimenoaika on mahdollisimman lyhyt. Esimerkiksi investointisuunnitelma valmistellaan öljyvahinkojen torjuntakaluston osalta nyt hyväksyttävän suunnitelman mukaisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 12 23.04.2015 Sivu 8 / 27 Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Vahvistettavaksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 9 / 27 1827/09.00.00/2015 13 Toimintaympäristön tila Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Markkanen, puh. 09 816 26850 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee selostusosan tiedoksi. Päätös Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kehystarpeita määriteltäessä tulee toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia tarkastella seuraavista näkökulmista ja niihin liittyvistä strategisista päämääristä (Palvelutasopäätös 2014 2018): - Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys - Resurssit ja johtaminen - Asiakkaat ja palvelut. toimintaympäristöä analysoitaessa on tunnistettu merkittävinä toimintaa ohjaavina muutosvoimina seuraavat: - Säädösmuutokset - Metropolihallinto ja kuntarakenne - Ensihoitojärjestelyt Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus - Espoon kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma - Tieto- ja viestintätekniikan muutokset - Maankäyttö ja väestömuutokset. Säädösmuutoksille ja pelastuslaitosten tehtäväkenttään on esitetty muutostarpeita useissa tehdyissä ja vireillä olevissa selvityksissä. Tällaisia ovat mm. - Pelastustoimen strategia (valmisteilla, http://www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/pelastustoimen_strategia) - Sisäisen turvallisuuden strategia (valmisteilla, http://www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/sisaisen_turvallisuuden_strateg ia)
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 10 / 27 - Sisäisen turvallisuuden ja oikeushoidon resurssitarpeet (loppuraportti luovutettu 6.3.2015, http://www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/muut_hankkeet/sisaisen_turvall isuuden_resurssitarpeet) - Eduskuntavaalien jälkeiset vaikutukset, hallitusohjelma - Sisäisen turvallisuuden selonteko. Lisäksi on esitetty joidenkin valvontatehtävien siirtoa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta pelastuslaitoksille (mm. työmaaräjähteet). Näiden tunnistettujen muutosvoimien vaikutusta pelastuslaitokseen on arvioitu PESTE-analyysillä. PESTE-analyysi on apumenetelmä, jolla selvitetään ilmiön tai organisaation poliittista, ekonomista, sosiaalista, teknologista ja ekologista tilaa ja tulevaisuutta. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Tulevina vuosina teknistyminen lisää toimintojen haavoittuvuutta. Riittävällä osaamisella ja teknisten järjestelmien tuntemuksella sekä häiriötilanteiden tunnistamisella varmistetaan pelastuslaitoksen toiminta kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää omalta henkilöstöltä järjestelmien tuntemusta ja hallitsemista sekä muuttuvaa osaamista ja kouluttautumista. Uudet sähköiset työtavat vähentävät liikkumisen tarvetta ja siten myös hiilijalanjälkeä. Yhteiset toimitilat pelastustoimen ja ensihoidon kanssa parantavat toimitilojen energiatehokkuutta. Uuden haasteen tämän palvelutasopäätöskauden aikana alueelle tuovat Länsimetron rakentaminen ja käyttöönotto, suuret rakennuskompleksit ja korkeat rakennukset. Ne lisäävät rakenteellisen paloturvallisuuden osaamistarvetta, ja samalla pelastustehtävät muuttuvat vaikeammiksi. Hallituksen päätöksessä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta (suunnitelma 25.3.2014, vahvistaminen 28.8.2014 - vaiheita http://valtioneuvosto.fi/rakenneuudistus) on toimenpiteinä esitetty mm. kuntien valvontatoiminnan arviointia (toimenpide 15), tavoitteena on karsia kuntien terveydenhuoltolakiin, terveydensuojelulakiin, ympäristöterveydenhuollosta annettuun lakiin, tupakkalakiin, alkoholilakiin, kuluttajaturvallisuuslakiin ja jätehuoltolakiin perustuvia valvontatehtäviä. Näitä valvontatehtäviä voidaan siirtää suuremmille kuntayksiköille tai valtion vastuulle. Samoin on esitetty kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien keskittämistä ylikunnallisiin yksiköihin (toimenpide 33). Näiden toimenpiteiden johdosta, on nähtävissä tällä sektorilla yhteistyön paranemisen mahdollisuuksia, kun on vähemmän kumppaneita. Jotta rajalliset resurssit saadaan kohdennettua parhaiten asiakasta palvelevaksi, tulee kehittää riskianalyysityötä siten, että tunnistetaan oikeat toimenpiteet niin onnettomuuksien ehkäisyssä, pelastustoiminnassa ja ensihoidossa sekä myös muiden toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa onnettomuusriskien kehittymiseen (maankäytön suunnittelu, opetustoimi, sosiaali- ja terveystoimi).
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 11 / 27 Maankäytössä tulee ottaa huomioon, että korkeiden rakennusten, merkittävien maanalaisten tilojen tai suurten rakennuskompleksien rakentaminen alueille, joissa ei tällä hetkellä ennestään ole vastaavaa rakennuskantaa, tulee tämä huomioitavaksi pelastustoiminnan toimintavalmiuden kehittämisessä, onnettomuuksien ehkäisyssä ja myös kohteille tulevissa rakenteellisissa ja toiminnallisissa järjestelyissä. Resurssit ja johtaminen Työn muuttuminen ja henkilöstön ikääntyminen on otettava huomioon osaamisen kehittämisessä ja hallinnassa. Pelastuslaitoksella tulee olla selkeät osaamisen hallinnan käytännöt ja joustavat työurat käytössä. Ensihoidon mahdollinen laajentaminen on otettava huomioon myös tukitoimintojen resursoinnissa ja toimitilahankkeissa. Jos taas pelastuslaitos ei ole jatkossa ensihoidossa palveluntuottaja, aiheuttaa se merkittäviä sopeuttamiskuluja. henkilöstön palkkaustaso on pääosin alhaisempi kuin naapuripelastuslaitoksissa sekä muissa verrokkipelastuslaitoksissa. Samaan aikaan yleinen kustannustaso erityisesti pääkaupunkiseudulla on kohonnut merkittävästi. Sekä Espoon kaupungin että pelastustoimen tietotekniset muutokset heijastuvat lisääntyneinä kustannuksina. Lisääntyneet ICT-kustannukset on pystyttävä kattamaan toimintaprosesseja selkeyttämällä ja päällekkäistä työtä karsimalla. Asiakkaat ja palvelut Hallituksen päätöksessä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta (25.3.2014) on toimenpiteenä esitetty, että pelastustoimen tilannekeskuksia varustetaan maksimissaan vain 11 paikkaan. Sisäministeriö on käynnistänyt virkamiesselvityksen viidestä pelastustoimen tilannekeskuksesta, jotka perustettaisiin yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen alueiden kanssa. Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta, että pelastuslaitoksella olisi pelastustoiminnan johtamistila (PelastusL 77 ) sekä mahdollisuus ylläpitää tietoturvallisesti hätäkeskustietojärjestelmässä tarvittavia pelastustoimen resurssitietoja. Sähköisen asioinnin kehittäminen tulee kehittää yhteistyössä kaikkien pelastuslaitosten ja Espoon kaupungin kanssa. Tavoitteena on saada yhteiset lomakkeet ja palvelunäkymä käyttöön kansallisessa palveluväylässä. Onnettomuuksien ehkäisyssä kansalaisten omatoimisuutta voidaan tukea esimerkiksi chat-tyyppisellä kysymys- ja vastauspalvelulla, uusilla sähköisillä eoppimisympäristö-ratkaisuilla ja omavalvonnan sähköistämisellä. Vieraskielisen väestönosan palvelua parantamaan tulee pohtia tulkkaus- ja käännöspalveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä kentällä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 12 / 27 palvelutasopäätökseen kirjattuna strategisena tavoitteena on, että ensihoitopalvelut tuotetaan yhteistyömallisena koko pelastuslaitoksen alueella ja tässä toiminnassa toteutetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa sovittua palvelutasoa. Tällä taataan yhtenäinen hoitoketju, voidaan kehittää potilaan kotona tapahtuvaa hoitoa ja kohdentaa kustannukset tasapuolisesti koko alueella (pelastuslaitoksella ei ole liikevoiton tarvetta tai riskiä). Ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyö lisää myös osaamista ensivastetoiminnassa ja näin kansalaisten avunsaanti on varmempaa. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 23.04.2015 Sivu 13 / 27 1830/02.02.00/2015 14 Vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2016 2018 valmistelun lähtökohdat Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Elf, puh. 09 816 26874 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee tiedoksi käydyn keskustelun 2016 talousarvion sekä taloussuunnitelman 2016-2018 valmistelun lähtökohdista Päätös Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen palvelutasopäätös on lähtökohtana tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmille. Palvelutasopäätös perustuu mm. säädöksiin, pelastustoimen valtakunnalliseen strategiaan 2025, Espoo-tarinasta johdettuun Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen tarinaan sekä pelastustoimen alueen muiden osakaskuntien strategioihin. Palvelutasopäätöksen mukaisena tavoitteena on että palvelutasopäätöskaudella 2014-2018 kustannukset on pidetty vuoden 2013 mukaisella tasolla (noin 65 euroa /asukas), edellyttäen että toimintaympäristössä ei tapahdu sellaisia ennakoimattomia muutoksia, joita ei ole kohtuudella voitu ottaa huomioon palvelutasopäätöstä laadittaessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos valmistelee vuoden 2016 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2017-2018 voimassa olevan palvelutasopäätöksen ja valtuuston päätösten mukaisesti. Talousarvio ja -suunnitelma käsitellään pelastustoimen neuvottelukunnassa ennen käsittelyä. Keskeiset Espoon kaupungin TATU-ohjelman projekti- ja toimenpidekokonaisuudet tähtäävät kaupunki- ja aluekeskusten vetovoiman kasvattamiseen sekä työllisyyden parantamiseen. Kaupungin maanluovutus- ja maankäyttösopimustulojen kertymistä edistetään siten, että samalla varmistetaan monimuotoinen asuntotuotanto ja tonttitarjonta. Kaupunkiympäristön ja toimitilojen hankinta- ja ylläpitoprosesseja parannetaan. Palvelutilojen käytön tehokkuutta ja sähköistä asiointia lisätään ja hankintojen ohjausta parannetaan.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 23.04.2015 Sivu 14 / 27 TATU-ohjelma tullaan myös huomioimaan vuosien 2016-2018 taloussuunnitelmavalmistelussa. Espoon kaupunginhallitus päättää vuosien 2016-2018 kehysohjeesta 15.6. Vuodesta 2016 alkaen peruskaupungille on asetettu vuosittainen 180 milj. euron investointikatto, joka vuoden 2015 suunnitelmissa ylittyy vuosina 2016-2019 yhteensä 35 milj. eurolla. Kattoajattelun ulkopuolelle on rajattu metron rakentaminen sekä kunnallistekniikan sopimusrakentaminen. Johtokunta tekee esitykset kiinteistöinvestoinneista 30.4. mennessä, koneja kalustoinvestointien osalta kesäkuussa ja käsittelee käyttötalousarviota syksyllä. Talousarvioesitys ja henkilöstösuunnitelma vuodelle 2016 ja suunnitelma vuosille 2017-2018 on jätettävä kaupunginhallitukselle 25.9. mennessä. Valtuusto päättää vuoden 2016 talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta vuosille 2017-2018 joulukuussa 2.12. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 23.04.2015 Sivu 15 / 27 1828/02.02.00/2015 15 Toimitilainvestoinnit Valmistelijat / lisätiedot: Erja Koponen, puh. 046 877 2950 Kimmo Markkanen, puh. 09 816 26850 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta esittää Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnille, että ne valmistelisivat talousarvionsa vuodelle 2016 sekä taloussuunnitelmansa siten, että pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastustoimen tarvitsemien toimitilojen rakentaminen toteutetaan tai saatetaan loppuun seuraavasti: - Keskuspaloaseman rakentaminen vuonna 2016, - Karjaan paloaseman rakentaminen vuonna 2016, - Espoonlahden paloaseman rakentaminen vuonna 2018, - Tenholan paloaseman perusparannus vuonna 2017, - Vihdin VPK:n paloaseman perusparannus vuonna 2017. Hankkeiden suunnittelu on käynnistettävä ennen mainittuja toteutusaikoja. Päätös Liite Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Paloasemahankkeet 2016-2020 Vuonna 2002 allekirjoitetun Länsi-Uudenmaan pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaan sopijakunnat rakennuttavat tai hankkivat toimitilat pelastustoimen tarpeisiin. Kukin kunta vastaa alueellaan siitä, että pelastuslaitoksen käyttöön osoitetaan tarvittavat tilat. määrittelee tilatarpeen kiinteistöjä peruskorjattaessa ja uusinvestointeja tehdessä. Tilantarve määritellään tarveselvityksessä. Pelastuslaitos vuokraa kunnilta tilat pelastustoimen käyttöön yhtenäisten vuokranmääräytymisperusteiden mukaisesti. Vuokrasopimukset tarkistetaan lopullisten nettokulujen mukaisesti hankkeiden toteuduttua. Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosäännön 5 :n mukaan johtokunnan mm. tulee hyväksyä tilahankkeiden
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 23.04.2015 Sivu 16 / 27 tarveselvitykset tehtäväalueensa osalta sekä tehdä esitys liikelaitoksen investoinneista ja pitkävaikutteisista menoista, joita ei voida kattaa liikelaitoksen omalla tulorahoituksella. Edellä mainitun johtosäännön 7 :n mukaan toiminta-alueellaan päättää liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista lukuun ottamatta toimitilahankkeita, joista se tekee esityksen hankkeen sijaintikunnalle. Espoon kaupunginhallituksen johtosäännön 6 :n mukaan kaupunginhallituksen alainen tila- ja asuntojaosto tekee kaupungin taloussuunnitelmaan esitykset toimitilahankkeista. Tila- ja asuntojaosto toimii Tilakeskus -liikelaitoksen na. Tilakeskuksen tehtäväalueellaan huolehtii toimitilojen hankkimisesta ja luovuttamisesta sekä tilojen hallinnosta sekä niiden kiinteistönpidosta sekä päättää perusja vuosikorjauksista. Espoon kaupungin konserniesikunnan talousohjauksen ohjeiden mukaan sellaiset peruskorjaus- ja perusparannushankkeet, joiden kustannusarvio on yli 0,6 milj. euroa tai joiden yhteydessä muutetaan toimitilan käyttötarkoitusta, tulee esittää ja käsitellä erillisinä talonrakennushankkeina, joille on laadittava tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Muiden alueen kuntien osalta noudatetaan kunkin kunnan ohjeistuksia ja toimintatapoja. Vuoden 2016 taloussuunnitelman investointien laadintaohjeiden mukaan toimialojen tulee valmistella investointiesitykset vuosille 2015-2020 Espoon osalta Tilakeskus -liikelaitokselle 30.4.2015 mennessä. Muille alueen kunnille esitykset tehdään samalla aikataululla. Tilakeskus - liikelaitos on pyytänyt ottamaan jo alustavasti kantaa vuosina 2021-2025 tarpeellisiksi arvioituihin investointeihin. Toimitilainvestointien kehyksenä suunnitelmakaudelle 2016-2020 on Espoon kaupunginvaltuuston 3.12.2014 vahvistama talousarvio ja taloussuunnitelma. Valtuuston päätöksen mukaisesti toimitilojen investointiohjelman tarkistaminen käsitellään Espoon kaupunginhallituksessa. Valtuustossa asia käsitellään toukokuussa. Tarkistettu investointiohjelma otetaan huomioon talousarviovalmistelussa. Vuosina 2021-2025 tulevia tarpeita on arvioitu Uudenmaan maakunnan alueen pelastuslaitosten yhteisessä selvityksessä ja tälle kaudelle tulisivat ajoittumaan Etelä-Espooseen Otaniemen alueelle tarvittava paloasema, Pohjois-Kirkkonummelle Veikkolaan tarvittava paloasema ja Siuntioon tarvittava paloasema, jotta toimintavalmiusaikatavoitteet pystytään saavuttamaan. Lisäksi kuntien omistamista paloasemista Ventelän VPK ja Bromarv FBK toimitilat tarvitsevat perusparannusta tai näille palokunnille tulee osoittaa uudet toimitilat. Kuluvan vuoden loppuun mennessä valmistuu vielä tarkempi selvitys tulevista paloasematarpeista vuoteen 2035 mennessä.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 23.04.2015 Sivu 17 / 27 Pelastuslaitoksella on tarve saada toteutettua seuraavat rakennus- ja perusparannushankkeet kaudella 2016-2018: Espoon kaupunki 1) Keskuspaloaseman perusparannuksen ja laajennuksen toteutus vuosina 2015-2016. 1968 valmistunut rakennus on ollut korjaamoa ja varastohallia lukuun ottamatta käyttämättömänä keväästä 2013 alkaen. Pelastustoiminnan toimintavalmiustavoitteet eivät ole täyttyneet I riskiluokan alueilla. Keskuspaloaseman peruskorjauksen ajaksi hallinnolliset toiminnot, tilannekeskus ja johtokeskus on siirretty tilapäisesti Tapiolaan, Itätuulentie 2:een. Pelastustoiminnan ja ensihoidon yksiköt siirrettiin muille paloasemille. Keskuspaloaseman rakentaminen on alkamassa. 2) Espoonlahden paloaseman suunnittelu vuonna 2017 ja rakentaminen vuonna 2018. Nykyinen paloasema on valmistunut vuonna 1978 ja vaatisi perusparannusta. Espoon teknisen keskuksen katu- ja vihertuotannon varikko tarvitsee koko rakennuksen käyttöönsä, jolloin on järkevää perusparannuksen sijaan rakentaa pelastuslaitokselle uudet tilat toimintavalmiuden kannalta nykyistä parempaan paikkaan. Tällä järjestelyllä rakennuksen molemmat käyttäjät hyötyvät ja tilojen perusparannus voidaan toteuttaa ilman korvaavien tilojen järjestämistä. Tarveselvitys on hyväksytty pelastuslautakunnassa vuonna 2007. Rakennuksen koko on 1327 brm2 ja rakennuskustannukset tarveselvitystä tehtäessä noin 3 600 000 euroa. Espoon kaupungin kannalta olisi kannattavaa saada nykyinen varikko/paloasemarakennus tyhjäksi mahdollisimman pian. Tontti soveltuisi erinomaisesti kaavoitettavaksi ja myytäväksi asuntotuotantoa varten. Länsimetron jatkeen toteutuessa on sekä Espoonlahden että Soukan metroasemilta matkaa tontille noin 500-600 metriä. Raaseporin kaupunki 1) Karjaan paloaseman uudisrakennushanketta esitetään vuosille 2015 2016 niin, että uusi paloasema saadaan käyttöön ennen kuin nykyisen tilapäisen aseman rakennuslupa-aika menee umpeen. Tarveselvitys on hyväksytty pelastuslautakunnassa 2014. Rakennuksen koko on 1327 brm2 ja rakennuskustannukset alustavan arvion mukaan 3 800 000 euroa. Raaseporin kaupungin sisäisten palvelujen on valinnut KVR-urakoitsijan 15.4.2015. 2) Tenholan paloaseman suunnittelu vuonna 2016 ja perusparantaminen vuonna 2017. Paloasema on rakennettu 1966 ja se on perusparannuksen tarpeessa. Paloasemalla toimii pelastuslaitoksen sivutoimista henkilöstöä. Pelastusyksikön pääasiallisella toiminta-alueella on 3-riskialuetta, jota ei
Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 23.04.2015 Sivu 18 / 27 saavuteta pelastuslaitoksen muiden yksiköiden toimesta alle 20 minuutissa. Paloaseman sijainti riskialueisiin nähden on hyvä. Tarveselvitys on hyväksytty pelastuslautakunnassa vuonna 2008. Perusparannettavien tilojen pinta-ala on noin 330 m2. Alustava kustannusarvio oli tarveselvitystä tehtäessä 250 000 euroa. Vihdin kunta Vihdin VPK:n käytössä olevan paloaseman suunnittelu vuonna 2016 ja perusparantaminen vuonna 2017. Palokunnan pääasiallisella toimintaalueella on 2 riskiluokan aluetta, jota ei saavuteta pelastuslaitoksen muiden yksiköiden toimesta alle 10 minuutissa. Paloaseman sijainti riskialueisiin nähden on hyvä. Perusparannuksen tarveselvitys on hyväksytty pelastuslautakunnassa vuonna 2008. Perusparannettavien tilojen pinta-ala on 350 m2. Alustava kustannusarvio oli tarveselvitystä tehtäessä 460 000 euroa. Lisäksi kaudella 2021-2025 on arvioitu tarvittavan seuraavia rakennus- ja perusparannushankkeita: - Uusi Paloasema Espoon Otaniemeen - Uusi paloasema Pohjois-Kirkkonummelle Veikkolaan - Uusi paloasema Siuntioon - Lohjalle Ventelän VPK:n paloaseman perusparannus tai uudet toimitilat - Raaseporiin Bromarv FBK:n paloaseman perusparannus tai uudet toimitilat. Tiedoksi - Espoon kaupunki - Kirkkonummen kunta - Vihdin kunta - Raaseporin kaupunki - Lohjan kaupunki - Siuntion kunta
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 23.04.2015 Sivu 19 / 27 1829/02.02.02/2015 16 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos omien pääomien tilanne ja sen perusteella tehtävät toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Krister Portman, puh. 040 548 3733 Johanna Elf, puh. 09 816 26874 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee tiedoksi kokouksessa annetun selostuksen liikelaitoksen omien pääomien tilanteesta Päätös Oheismateriaali Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - LUP yhteistoimintasopimus - LUP yhteistoimintasopimuksen perustelumuistio Pelastustoimen neuvottelukunta 14.4.2015 kokouksessa esitti yksimielisesti, että pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen, toiminnan ja talouden kannalta tarkoituksenmukaisin malli olisi vaihtoehdon 2 mukainen. Lisäksi Neuvottelukunta totesi, että yhteistoimintasopimus tuodaan tarkasteltavaksi jos kuntalaki sitä edellyttää. Vaihtoehto 1. Kuntien yhteistoimintasopimusta ei muuteta. Aikaisemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä 365 924,26 euroa palautetaan kunnille vuosilta 2006 2014 kunkin talousarviovuoden alun asukaslukujen suhteessa vuoden 2015 aikana. HUS-sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle palautetaan ensihoitotoiminnan osuus vuoden 2014 ylijäämästä 52 145,93 euroa. Jatkossa tilikauden yli- tai alijäämä käsitellään vuosittain ja toimenpiteet tehdään heinäkuun loppuun mennessä voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Tämä vaihtoehto noudattelee tarkimmin kuntien välistä yhteistoimintasopimusta, mutta edellyttää vuosittain valtuustokäsittelyä eikä vaikuta kunnan kuluvan vuoden tulokseen koska siirto tehdään tasevaikutteisesti. Vaihtoehto ei hyödynnä taloussuunnittelussa pelastuslaitoksen mahdollisuuksia kunnallisena liikelaitoksena.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 23.04.2015 Sivu 20 / 27 Vaihtoehdon hyvä puoli on yhteistoimintasopimuksen mukainen mahdollisuus lisälaskutukseen alijäämäisen tuloksen tekemisen sijaan, joka voi olla tarpeen esimerkiksi toimintavuonna tapahtuneen suuronnettomuuden vuoksi. Vaihtoehto 2. Kuntien yhteistoimintasopimusta päivitetään siten, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksessa kertynyt ylijäämä jätetään pelastuslaitoksen taseeseen kattamaan mahdollisesti tulevaisuudessa tulevia alijäämiä. Nyt taseessa olevaa ylijäämää ei palauteta. Tämä vaihtoehto jättää pelastuslaitoksen taseessa olevan ylijäämän avulla pelivaraa mahdollisia yllättäviä tilanteita varten. Yhteistoimintasopimuksen päivityksen yhteydessä voitaisiin ottaa huomioon myös uuden kuntalain mahdollisesti tuovat muutokset. Vaihtoehdon huonona puolena on pelastuslaitoksen taloudellisten toimintaedellytysten säilyminen tilanteessa, jossa edellisten tiikausien alijäämä tulee sopeuttaa toiminnasta lisälaskutuksen sijaan. Pelastuslaitos on edellisen kerran lisälaskuttanut vuoden 2005 tilinpäätöksen yhteydessä, mutta ajanjaksolle ei ole osunut sellaisia suuronnettomuuksia jotka olisivat merkittävästi heilauttaneet pelastuslaitoksen kuluvan vuoden taloutta. Nykyisessäkin käytännössä pyritään noudattamaan sopimusta myös tuloksen osalta. Ylijäämän tai alijäämän palautus/lisälaskutus tehdään tammikuun lopun tilanteessa niin tarkasti kuin se ennen tilinpäätöstä on mahdollista. Yhteistoimintasopimuksen päivitys edellyttäisi valtuustokäsittelyä jokaisessa kunnanvaltuustossa. Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kuntien kesken on sovittu että pelastustoimen kustannukset jaetaan asukaslukujen suhteessa siten, että tilikauden tulokseksi muodostuu nolla. Yhteistoimintasopimuksen 11 :n mukaan lopulliset maksuosuudet peritään tilikausittain valtuuston hyväksyttyä pelastuslaitoksen tilinpäätöksen osana Espoon kaupungin tilinpäätöstä. Lopulliset maksuosuudet maksetaan tai liikaa peritty maksuosuus palautetaan vuosittain heinäkuun loppuun mennessä. Samankaltainen yhteistoimintasopimus on laadittu myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa ensihoitopalvelun järjestämisestä. Pelastuslaitos noudattaa tilinpäätöksen laadinnassa Espoon kaupungin ohjeita ja aikatauluja. Aikataulujen puitteissa on laskettu arvio tilinpäätöksestä ja tehty tarvittavat kirjaukset tulo- tai menojäämiin riippuen siitä, onko kunnille arvioitu palautusta tai lisälaskua. Näin kukin osakaskunta on saanut tilinpäätöksiinsä tammikuun arvion perusteella tiedon osuudestaan pelastustoimen kustannuksiin. Lisäksi pelastuslaitoksen sitova tulostavoite Espoon kaupunginvaltuuston suuntaan on; ettei tilikauden tulos saa muodostua alijäämäiseksi. Jälkeenpäin tulleita muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet pelastuslaitoksen tilikauden tulokseen, ei ole voitu huomioida aikataulujen puitteissa. mm. tästä on aiheutunut ylijäämän kertyminen pelastuslaitoksen taseeseen. Tilinpäätösaikatauluista johtuen ylijäämän kertymistä ei voida täysin välttää jatkossakaan mutta pelastuslaitos on sitoutunut noudattamaan yhteistoimintasopimusta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 23.04.2015 Sivu 21 / 27 Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnallisen liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä -yleisohjeen mukaan liikelaitoksen ylijäämää voidaan siirtää myös sopimus- tai jäsenkunnalle. Siirroista päättää valtuusto. Siirto tehdään tasevaikutteisesti tilinpäätösvuotta seuraavalla tilikaudella liikelaitoksen edellisten tilikausien ylijäämästä raha- tai yhdystiliä vastaan ja kunnan tai kuntayhtymän taseessa valtuuston tai kuntayhtymäkokouksen päättämään oman pääoman erään. Tämä tarkoittaa sitä että palautus ei tule vaikuttamaan kuntien kuluvan tilikauden tulokseen. Palautus Espoo 214 443,90 Hanko 7 681,65 Inkoo 4 636,43 Karkkila 7 593,94 Kauniainen 7 482,72 Kirkkonummi 31 353,76 Lohja 39 633,94 Raasepori 23 980,95 Siuntio 5 132,14 Vihti 23 984,82 Palautukset yhteensä kunnittain vuosilta 2006-2014 Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 23.04.2015 Sivu 22 / 27 249/02.02.02/2015 17 Talouden tilannekatsaus Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Elf, puh. 09 816 26874 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee liitteen mukaisen ja kokouksessa esitetyn talouden tilannekatsauksen tiedokseen Päätös Liite Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 LUP tulosraportti maaliskuu 2015 Palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosäännön 5 :n mukaan pelastuslaitoksen johtokunnan tehtävänä on mm. huolehtia toiminnan tulosten ja talousarvion toteutumisen seurannasta sekä toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistämisestä. Tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toiminnan seurannan tavoitteena on antaa päättäjille sekä toiminnan johtamisesta eri tasoilla vastaaville riittävä ja ajantasainen tieto asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja tulojen toteutumisesta. Seurannan tulee antaa pohjatiedot korjaavien toimenpiteiden tekemiseen. Liikelaitoksen seurantaa suorittavat viranhaltijat, toimiala, pelastuslaitoksen, pelastustoimen neuvottelukunta, kaupunginhallitus sekä valtuusto. Johtokunnan tulee säännöllisesti käsitellä tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 23.04.2015 Sivu 23 / 27 956/00.01.03/2015 8 5.3.2015 18 Johtokunnan itsearviointi Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Markkanen, puh. 09 816 26850 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta valitsee kehittämiskohteeksi. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valitsee kehittämiskohteeksi tietoisuuden lisäämisen johtokunnan toimivaltuuksista ja tehtävistä sekä verkostoyhteistyön kuvaamisen ja määrittelyn. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi johtokunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Johtokunta valitsi yksimielisesti kehittämiskohteeksi tietoisuuden lisäämisen johtokunnan toimivaltuuksista ja tehtävistä sekä verkostoyhteistyön kuvaamisen ja määrittelyn. Oheismateriaali Selostus - PelJK itsearvioinnin 2015 työkirja Johtokunta päätti kokouksessaan 5.3.2015 itsearviointia käsitellessään jättää pöydälle kehittämiskohteen valintaa koskevan ehdotuksen. Päätöshistoria 5.3.2015 8 Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 23.04.2015 Sivu 24 / 27 Johtokunta 1 merkitsee tiedoksi Euroopan laatupalkintomenetelmään pohjautuvan itsearviontikyselyn tulokset 2 merkitsee tiedoksi Espoon kaupunginhallituksen päättämän päätöksenteon arviointikyselyn tulokset 3 valitsee kehittämiskohteeksi Käsittely Puheenjohtaja enemmistön kannattamana ehdotti, että päätösehdotuksen kohta 3 jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen kohtien 1 ja 2 tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan kohtaa 3 koskeva pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi johtokunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Johtokunta yksimielisesti 1 merkitsi tiedoksi Euroopan laatupalkintomenetelmään pohjautuvan itsearviointikyselyn tulokset 2 merkitsi tiedoksi Espoon kaupunginhallituksen päättämän päätöksenteon arviointikyselyn tulokset 3 jätti kehittämiskohteen valintaa koskevan kohdan pöydälle. Oheismateriaali Selostus - PelJK itsearvioinnin 2015 työkirja Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 14.12.2010 kokouksessaan Hyvä hallintotapa -asiakirjan suosituksena Espoon kaupungin päätöksentekoprosessissa ja kokousmenettelyssä noudatettavista
Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 23.04.2015 Sivu 25 / 27 periaatteista. käsitteli suosituksen kokouksessaan 3.2.2011. Hyvän hallintotavan ohjeen mukaan luottamuselimet arvioivat säännöllisesti omaa toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hyvä hallintotapa kuvaa sitä, miten organisaation johtaminen ja hallinto järjestetään lainmukaisesti ja eettisesti kestävästi, mutta samalla tehokkaasti. johtokunnan itsearviointi toteutetaan helmi-maaliskuussa 2014 ja menettelytavan viitekehyksenä käytetään vapaasti soveltaen Euroopan laatupalkintomenetelmää (EFQM). Koska johtokunnan toiminnasta ei ole käytettävissä laatupalkintomallin arvioinnin edellyttämää toimintakuvausta, eikä aikaa itsearviointiin voida käyttää yhtä paljon kuin EFQM-mallin mukainen perusteellinen itsearviointi edellyttäisi, on päädytty hyödyntämään sellainen osa menetelmästä, jota voidaan käyttötarkoitukseen soveltaa. Arvioinnin tueksi on laadittu kysymyslomake, jonka kysymykset on jäsennelty valittujen EFQM- arviointialueiden mukaan soveltaen. Kysymysten asettelua on käytetty edellisessä itsearvioinnissa, jonka yhteenveto käsiteltiin johtokunnan kokouksessa 6.3.2014. johtokunnan tehtävät ovat määritelty Espoon kaupungin palveluliiketoimen toimialan johtokuntien johtosäännössä (5-7 ). Arviointia tehtäessä tuli vastata nimenomaan näiden tehtävien näkökulmasta. Arvioinnin pohjana käytetään SurveyPal-kyselyllä saatuja vastauksia. Nyt esitettyihin kysymyksiin vastasi 9 henkilöä. Vastauksista on keskeiset vahvuudet ja kehittämisalueet koottu itsearvioinnin työkirjaan. Nyt tehtävän käsittelyn tarkoituksena on valita yksi (korkeintaan kaksi) kehittymisalue, jonka kehittämiseen työssä panostetaan vuonna 2015. Kaupunginhallitus on päättänyt 15.12.2014 kokouksessa, että valtuutetuille sekä kaupunginhallituksen, sen jaostojen ja lauta- ja johtokuntien jäsenille ja varajäsenille tehdään päätöksenteon arviointikysely joka toinen vuosi sähköisesti. Kyselyn tuloksista raportoidaan ao. toimielimille. Kyselyyn vastasi 4 henkilöä. Kaikille johtokunnan jäsenille ja varajäsenille sekä henkilöstön edustajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle lähetettiin edellä mainitut arviointikyselyt SurveyPal-kyselynä sähköpostitse. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 23.04.2015 Sivu 26 / 27 19 Johtokunnan alaiset viranhaltijapäätökset Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki: Johtokunta ei käytä hallintosäännön 14 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: Pelastusjohtajan päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat 23.3.2015 4 Harkinnanvaraisten henkilökohtaisten lisien maksaminen Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksella 01.04.2015 alkaen Pelastusjohtajan päätöspöytäkirja Hankinta-asiat 23.3.2015 1 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella toimivien sopimuspalokuntien työterveystarkastukset 2015-2018 Päätös Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 27 / 27 Muutoksenhakuohje ( 10-19) Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.