KOTI JA KOULU KASVATUSKUMPPANEINA HELSINKI 29.4.2010 Hankesuunnittelija Kristiina Jokinen Reilusti rinnakkain -hanke
Kodin ja koulun yhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa! Lasten ja nuorten hyvinvointi ja kasvatus on vaativaa työtä eikä se onnistu ellemme me kaikki kanna siitä vastuuta yhdessä. LÄHTÖKOHTANA ON LAPSEN TARPEET JA ETU
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Mihin koulu tarvitsee vanhempia? Ammattilaisella on vuorovaikutusvastuu! Keskustellaanko etukäteen vai jälkikäteen? Vanhempien voimavarojen saaminen käyttöön lasten hyväksi ja koulun kehittämiseksi Vanhemmuuden vahvistaminen
KYSELY VANHEMMILLE KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖSTÄ Kysely toteutettiin lukuvuonna 2008-2009 hankkeen 10 kunnassa: Juankoski, Kaavi, Karttula, Kuopio (1 koulu), Nilsiä, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Tervo, Vesanto Kyselyssä oli mukana 31 alakoulua ja 9 yläkoulua Kysely toteutettiin nettikyselynä (hankkeen kotisivut), mutta vanhemmille annettiin mahdollisuus vastata myös paperiversiona. Kunnissa erilaisia käytänteitä tämän suhteen Vastauksia tuli yhteensä 1663, joihin oli vastattu 1857 lapsesta. Osa vanhemmista vastasi samalle lomakkeelle useammasta lapsesta. Vastausprosentti 31% Vaihteluväli 62-14% 46% vastauksista tuli e-lomakkeen kautta Vastauksista 71% tuli alakoulusta ja 29% yläkouluista
Kysymykset Millaista yhteistyötä on ollut koulun kanssa? Millaista yhteistyötä toivotaan? Asenneväittämiä Mitä hyvää kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on? Mukavimmat, toimivimmat asiat Mitä kehitettävää yhteistyössä on? Millaisiin vanhempainiltoihin/tapahtumiin osallistutaan mieluiten? Mitä on huoltajana valmis tekemään yhteistyön hyväksi?
Millaista yhteistyötä on ollut? ENITEN Kirjalliset tiedotteet (98%) Oman luokan vanhempainilta (77%) Puhelut (75%) Koulun yhteinen juhla (73%) VÄHITEN Kotikäynti (2%) Kerho, jossa vanhemmat mukana (2%) Koulun toiminnan kehittäminen (6%) Luokan juhla (19%)
Millaista yhteistyötä toivoisitte? Kirjalliset tiedotteet Arviointi- ja kehityskeskustelut Oman luokan vanhempainilta Henkilökohtainen tapaaminen opettajan kanssa Sähköpostiviestit, tekstiviestit
Kodin ja koulun yhteistyö toimii hyvin 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 59 44 täysin AK 93% YK 83% 34 39 jkn verran 6 14 1 4 jkn verran eri täysin eri en tiedä alakoulut yläkoulut
Kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvää toimintaa on riittävästi 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 42 36 42 34 täysin AK 84% YK 70% jkn verran 23 12 jkn verran eri 2 6 1 täysin eri en tiedä alakoulut yläkoulut
Vuorovaikutus koulun henkilökunnan kanssa on luontevaa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 64 49 täysin AK 91% YK 81% 27 32 jkn verran 7 14 1 5 1 1 jkn verran eri täysin eri en tiedä alakoulut yläkoulut
Minua on kuunneltu lapseni koulunkäyntiin liittyvissä asioissa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 66 50 täysin AK 90% YK 81% 24 31 7 13 jkn verran jkn verran eri 1 4 1 2 täysin eri en tiedä alakoulut yläkoulut
Opettaja kunnioittaa mielipiteitäni 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 68 51 täysin AK 91% YK 84% 33 23 jkn verran 4 7 1 2 4 7 jkn verran eri täysin eri en tiedä alakoulut yläkoulut
Huoltajat voivat vaikuttaa koulun asioihin 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 30 24 43 39 20 24 täysin AK 73% YK 63% jkn verran jkn verran eri 3 7 4 6 täysin eri en tiedä alakoulut yläkoulut
Koulu on antanut mahdollisuuksia huoltajien keskinäiseen tutustumiseen 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 31 27 38 44 24 19 täysin AK 69% YK 71% jkn verran jkn verran eri 5 7 täysin eri 3 3 en tiedä alakoulut yläkoulut
Huoltajien keskinäinen tuki toimii hyvin 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 13 7 täysin AK 51% YK 39% 38 32 3132 jkn verran jkn verran eri 9 16 10 13 täysin eri en tiedä alakoulut yläkoulut
Olen saanut koulusta tarpeellisen tiedon lapseni koulunkäyntiin liittyvistä asioista 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 53 43 täysin AK 88% YK 79% 3536 jkn verran 10 17 2 4 jkn verran eri täysin eri 0 0 en tiedä alakoulut yläkoulut
Olen saanut tarpeellisen tiedon koulun toimintaan liittyvistä asioista 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 50 42 3839 täysin AK 88% YK 81% jkn verran 9 14 1 3 1 1 jkn verran eri täysin eri en tiedä alakoulut yläkoulut
MITÄ HYVÄÄ KODIN JA KOULUN VÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ ON? MUKAVIMMAT JA TOIMIVIMMAT ASIAT? luonteva, avoin, mutkaton, tasavertainen ja luottamuksellinen yhteistyö tiedottaminen henkilökohtaiset keskustelut opettajan kanssa (esim. vanhempainvartit, puhelinkeskustelut) vanhempainillat juhlat Mukavinta on henkilökohtainen keskustelu lapsen oman opettajan kanssa ja mahdollisuus tietää edistyminen ja kehittymiskohteet Yhteistyö antaa myös lapselle käsityksen siitä, että hänestä ja koulusta ollaan kiinnostuneita
MITÄ KEHITETTÄVÄÄ KODIN JA KOULUN VÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ ON? Vanhemmat toivoivat enemmän tiedottamista. Vanhempien mielestä opettajat voisivat käyttää enemmän sähköpostia ja muitakin sähköisiä viestimiä. Keskusteluita opettajan kanssa toivottiin enemmän. Vanhempainiltoja tulisi kehittää Lapsesta tulisi saada positiivista palautetta. Vanhempainyhdistysten toiminnasta toivottiin tietoa ja aktivointia toimintaan Vielä enemmän haluaisimme tietoa oman lapsen koulupärjäämisestä (kesken lukukauden) ja vinkkejä, kuinka vanhempana voin tukea lapseni oppimista juuri sen hetkisessä tilanteessa. Juhla tai tapahtuma (konsertti, urheilu), jossa lapset esiintyvät ja vanhemmat kannustavat yleisössä. Vanhempien tukea koulun yhteishengen luomiseksi kannattaisi käyttää enemmän avuksi: Meidän koulu henki.
Samassa koulussa eri opettajat toimivat hämmästyttävän eri tavalla yhteistyön suhteen.
VANHEMPAINILLAT Joissa puhutaan ihan asiaa, eikä keksitä vanhemmille leikkejä Joissa on asia. Nykyään aika on kallista, eikä haluaisi joka vuosi kuulla samoja asioita. Mieluiten sellaisiin, joissa keskityttäisiin alusta asti asiaan, eikä esim. ½h kahvinjuontiin Oman luokan yhteisiin, joissa vanhemmat ja lapset tekevät yhdessä jotakin. Näin tuettaisiin luokan hyvää yhteishenkeä. Kahdenkeskisiin tuokioihin, vanhempainilloissa on niin jäykkää ja mitään oikeaa asiaa ei ole. Koulun järjestämiä tapahtumia missä lapset ja vanhemmat ovat mukana joissa olisi kilpailuja ja kaikkea mukavaa lapsille. Vanhemmille myös lapsenmieli mukaan tapahtumiin. toiminnallisiin, ollaan koko poppoo yhdessä Retket ovat mukavia. Esimerkiksi opetusmateriaalien valmistamiseen, pelejä jne Pihan kunnostustalkoot koko koulukeskukselle. Kalvosulkeiset eivät kiinnosta Vaikkapa kevät- ja joulujuhliin, joihin nuoret ovat tehneet ohjelman.
VANHEMPAINILLAT Vanhemmilla on erilaisia toiveita ja tarpeita Asiapitoiset vs. viihteelliset/toiminnalliset Ei pidä edes olettaa kaikkien osallistuvan kaikkeen Vanhemmat voivat osallistua sellaisen toimintaan, minkä kokevat omakseen Koulu voisi suunnitella paletin, jossa olisi kaikille vanhemmille jotakin: Toiminnallisia (askartelu, liikunta, retket), jossa lapset mukana Talkoita Luentotyyppisiä, teemallisia Keskustelevia Oman luokan vanhemmille Juhlia Ilmoitus kotiin illasta ajoissa, kellonajat tiedossa (myös loppumisajankohta) MONIPUOLINEN RAKENNE VANHEMPIEN OSALLISTUA LAPSENSA ASIOIHIN JA KOULUN TOIMINTAAN
MITÄ HUOLTAJANA OLISITTE VALMIS TEKEMÄÄN YHTEISTYÖN HYVÄKSI? Olemaan tasavertainen kasvatuskumppani koulun kanssa Pitämään yllä positiivista ilmapiiriä, suhtautumalla kunnioittavasti kouluun ja koulutyöhön Olemaan kiinnostunut koulun ja lapsen asioista. Toimimaan sovitusti Mitä pyydetään Tiedottamaan lapsen asioista opettajalle. Tulemaan tapaamisiin ja tuomaan mukana myös nuoren. Kasvattaa myös lasta näkemään, että koulu ja perhe puhaltavat yhteen hiileen. Olen valmis antamaan myönteistä ja korjaavaa palautetta ja keskustelemaan asioista. Odotan organisaation työntekijöiltä kypsyyttä tähän, etenkin kun on kyse korjaavasta palautteesta. Oletteko aidosti valmiita tarkastelemaan työtapojanne ja käytäntöjänne yhdessä vanhempien kanssa? Tulemaan tapaamisiin ja tuomaan omia näkökulmiani esille. Vanhempien keskuudessa on paljon myös ammatillista osaamista, jota voitaisiin hyödyntää koko koulun hyväksi.
Kun molemmissa suunnissa (koti-koulu) on ymmärrystä ja arvostusta toista osapuolta kohtaan, eivät inhimilliset erehdyksetkään haittaa yhteistyötä. Tekevälle sattuu, tärkeintä on pyrkimys edistää yhdessä lapsen koulutyötä ja lapsen oppimista. Nyt kodin ja koulun yhteistyön sujuminen riippuu opettajasta, koska koulun yhteisiä tiedotteita yms. ei juurikaan ole. Nyt meillä on onneksi upea opettaja, mutta kokemuksia on myös päinvastaisesta isoveljen osalta: silloin opettaja ei pitänyt yhteyttä vanhempiin ja vanhemmat olivat täysin pimennossa koulun tapahtumista. On tärkeää, että opettaja rohkaisee ottamaan yhteyttä pienissäkin asioissa, jottei tule tunne, ettei viitsi vaivata opettajaa. Nyt toimii tämäkin asia. Hyvä on muistaa, että vanhemmat voivat olla myös opettajan tukena, kun tietävät ongelmista, joihin tulisi puuttua.
KASVATUSKUMPPANUUS SAMALLA PUOLELLA OLEMISTA VANHEMPIEN KANSSA
Perusopetuksen laatukriteeristö (2009) YT määritellään opetussuunnitelmassa Miten kodin ja koulun yhteistyötä suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan kunnassa ja koulussa? Miten kodin ja koulun YT:n toimintatavat vastaavat lasten kasvamisen ja oppimisen haasteisiin? Miten huoltajat ovat mukana YT:n sisältöjen ja menetelmien kehittämisessä?
YHTEISTYÖTÄ JA TYÖTÄ MONELLA TASOLLA LAPSEN TASO LUOKAN TASO KOULUN TASO KUNNAN TASO KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN TARKASTELU Rakenteet Yhteisöllisyys Henkilökunnan henkilökohtaiset valmiudet
KASVATUSKUMPPANUUS Tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen, keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamuksellinen yhteistyöhön perustuva neuvottelu- ja keskustelukulttuuri erilaisten vanhempien ja perheiden kanssa. Suhde, jossa ammattilaiset ja vanhemmat tietoisesti sitoutuvat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Erityinen haaste on luoda kumppanuuden ilmapiiri tilanteissa, joissa lapselle havaitaan erityisen tuen tarvetta. Koulu ja koti yhdessä etsii ratkaisuja, jotka tukevat lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen ja perheen erityisen tuen tarpeen varhainen havainnointi ja asioiden työstäminen eteenpäin. Koulu työskentelee vanhempien kanssa tavoilla, jotka vahvistavat lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta sekä lapsen myönteistä itsetuntoa. Opettajan omaan kasvattajuuteen, opettajuuteen, lapsuuteen ja vanhemmuuteen liittyvien uskomusten, arvojen ja asenteiden tunnistaminen, tiedostaminen ja kyseenalaistaminen.
TILANTEEN TUTKIMINEN YHDESSÄ
MATKALLA YHTEISTYÖSTÄ KASVATUSKUMPPANUUTEEN YKSIPUOLISESTA ASIANTUNTIJUUDESTA SAMANARVOISUUTEEN, arkiseen vuoropuheluun TIEDOTTAMISESTA DIALOGIIN, vanhempien osallisuuteen Kasvatuskumppanuus Marjatta Kekkonen & Marja Kaskela
MATKALLA YHTEISTYÖSTÄ KASVATUSTUSKUMPPANUUTEEN TULKINNOISTA YHTEISEEN YMMÄRRYKSEEN YKSITTÄISISTÄ TAPAHTUMISTA JATKUMOON, merkityksellisiin kohtaamisiin Kasvatuskumppanuus Marjatta Kekkonen & Marja Kaskela
KASVATUSKUMPPANUUS - kunnioittavaa vuorovaikutusta LAPSI TYÖNTEKIJÄ Kuuntelu Kunnioitus Luottamus Dialogi VANHEMPI, ÄITI JA ISÄ Kasvatuskumppanuus Marjatta Kekkonen Marja Kaskela
Kasvatuskumppanuuden periaatteet 1. Kuuleminen Ei ole ensisijassa taito, vaan suhde toiseen ihmiseen Kuulevassa suhteessa asetutaan kuulemaan toisen ihmisen asiaa, ajatuksia ja puhetta Turvallinen ja myönteinen ilmapiiri on edellytys Läsnäolo, eläytyminen, keskittyminen Viesti siitä, että on valmius kuunnella kysymyksillä Kuulinko oikein, kun kuulin?, Mitä tarkoitit, kun sanot?, ymmärsinkö oikein, että sanoit..? Ilmeillä ja eleillä
Kasvatuskumppanuuden periaatteet 2. Kunnioittaminen toisen ihmisen arvostamista ja hyväksymistä arvostava asenne ilmenee aina ajatuksina ja sitä kautta tekoina ja puheena Tietoinen hyvä tahto avoimuus, myönteisyys haasteena on erilaisuuden kohtaaminen kuulemisen kautta voi oppia kunnioittamista
Kasvatuskumppanuuden periaatteet 3. Dialogisuus Ihmisten tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaa yhdessä ajattelemista ja perehtymistä johonkin asiaan, jossa lopputulos voi olla kaikille uusi Avain on kuulemisessa. Vain kuunteleva vuorovaikutus synnyttää dialogin Rohkeus kuulla Tavoitteena on oman ja toisen ajattelun ymmärryksen lisääminen ollaan kiinnostuneita, mitä toinen sanoo, mitä toinen voi tuoda tähän yhteiseen asiaan minulla on mahdollisuus muuttaa omaa kantaani Tilanteen kartoittaminen ja asian jäsentely Autoritäärinen asenne tuhoaa dialogin!
Kasvatuskumppanuuden periaatteet 4. Luottamus rakentuu kuulemisen ja kunnioittamisen periaatteista luottamuksen syntymiseen tarvitaan aikaa, vuoropuhelua ja kohtaamisia vanhemmat kokevat usein, että luottamus syntyy, kun he näkevät miten kasvattaja ja lapsi tulevat toimeen ja millainen suhde heillä on, millaisia asioita kasvattaja kertoo lapsesta ja miten
Kasvatuskumppanuuskoulutus: Peruskoulutus 7 päivää prosessimaisuus ryhmämuotoisuus kokemuksellisuus osallistavuus elämäkerrallisuus 12 osallistujaa 2 kouluttajaa seminaarit rooliharjoitukset kotitehtävät lähdekirjallisuus Kasvatuskumppanuus Marjatta Kekkonen Marja Kaskela
Kasvatuskumppanuuskoulutus 3.päivä Sem. 6. Lapsen koulunkäynnin aloituskeskustelu Sem. 5. Vanhemman ja työntekijän kohtaaminen 2.päivä Sem. 4. Lapsen ja työntekijän välinen vuorovaikutus Sem. 3. Ammatillinen kumppanuus / siirtymätilanteet 1.päivä Tutustuminen Sem. 2. Kasvatuskumppanuus Sem. 1. Kasvatustietoisuus elämäkerrallisena prosessina 5.päivä Sem. 10. Lapsen tilanteen tutkiminen moniammatillisessa tiimissä Sem. 9. Erilaiset tulkinnat todellisuudesta 4.päivä Sem. 8. Tunteet ja ammatillisuus Sem. 7. Lapsen kasvun tukemisen tavoitteet ja prosessi 7.päivä Sem. 14. Kurssin yhteenveto Sem. 13. Dialoginen vanhempainilta 6.päivä Sem. 12. Kyseenalaistamisen taito Sem. 11. Lapsen tilanteen tutkiminen vanhempien kanssa
Kirjallisuutta Booth, T. & Ainscow, M. (toim. Kokko & Pietiläinen) 2005 Koulu ja inkluusio Työkirja osallistavan opetuksen järjestämiseksi Eriksson, E., Arnkil, T.E. & Rautava, M. 2006 Ennakointidialogeja huolten vyöhykkeellä. Verkostokonsultin käsikirja Ohjeita verkostomaiseen työskentelyyn. Stakesin työpapereita 29/2006 Heinämäki, L. Varhaista tukea koulun arkeen. Työvälineenä kehittämisvalikko. Helminen, M-L. & Iso-Heiniemi, M. Vanhemmuuden roolikartta. Kaidesoja, S-N., Kirves, L. & Nieminen, S. 2009. Verkostot lapsen elämän siirtymävaiheiden edistäjinä hanke 2007-2008. Espoon kaupunki. Kaskela, M. & Kekkonen, M. 2006. Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta Opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen, Stakes, Oppaita 63. Kekkonen, M. 2004. Vanhemmuutta etsimässä ja tukemassa. Lapsiperheiden peruspalveluiden kehittäminen. Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007. Opetushallitus. Perusopetuksen laatukriteerit. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 16. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetushallitus. Rättilä, T. 2007. Sosiaalisen median mahdollisuudet kodin, koulun ja kunnan viestinnässä. Blogipäivyri-tutkimushankkeen loppuraportti. Journalismin tutkimusyksikkö. Tiedotusopin laitos. Julkaisuja. Sarja B 47/2007. Salminen, P. (toim.) 2005. Yhdessä kasvattamaan. Kohti välittämisen toimintakulttuuria. PS -kustannus. Keinu. Työmenetelmä oppilaan tunteiden ja kokemusten käsittelyyn sekä kodin ja koulun yhteistyön lujittamiseen. Työryhmä Haaraoja, T., Leskelä-Ranta A-E., Palviainen, N. & Leino, S. 2009. Kehitysvammaliitto ry. Siirtymä sujumaan alakoulusta yläkouluun. Kolmen illan malli vanhempainiltoihin tai vanhempien vertaisryhmiin. Palviainen N. 2009. Kehitysvammaliitto ry.