Ravitsemustieteen tutkimuksesta hyvinvointia Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto 21.6.2017 1
Mitä on hyvinvointi? Prof. Erik Allardt jakoi hyvinvoinnin kolmeen osaalueeseen: Having: omistaminen, esim. tulot, terveys, jne. Loving: Tunne siitä, että on hyväksytty ja rakastettu; tunne siitä, että saa hyväksyä ja rakastaa muita Being: saa toteuttaa itseään ja yksilöllisiä tarpeitaan www.helsinki.fi/yliopisto 21.6.2017 2
HYVINVOINNIN OSIA: turvallisuus, toimeentulo, työ, harrasteet, stressi, ystävyydet HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ: liikenne, liikkuminen, ympäristö, sosiaali- ja terveyspalvelut, kansalaistoiminta, kulttuuritarjonta HYVINVOINTI: mahdollisuus tehdä itselleen tärkeitä asioita ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin HYVINVOINTIPOLITIIKKA, HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN (VALTIO, KUNTA, TYÖYHTEISÖ JNE.) TERVEYS: fyysinen, psyykkis-emotionaalinen, sosiaalinen terveys ELINTAVAT: liikunta, ravitsemus, lepo ja uni, tupakka, alkoholi, yhdessä tekeminen Kuva: Terveys ja hyvinvointi liittyvät toisiinsa
Terveys Ravitsemus Yksilöllinen Yleinen, yhteiskunnallinen Henkilökohtainen ravitsemus Yksilön ruoanvalinta ja sen muuttaminen Ruokavalion kokonaisuus, elintarvikkeet, ravintoaineet, muut aineet Yhteisön ruoanvalinta ja sen muuttaminen, ravitsemuspolitiikka 21.6.2017 4
Kansanravitsemus ja sen tutkiminen Determinantit Sosiodemografiset Henkilökohtaiset Ruoankäyttö Ravintoaineiden saanti Terveys Ravitsemuspolitiikka, -viestintä ja -kasvatus Ravitsemussuositukset www.helsinki.fi/yliopisto 5 21.6.2017
Ravitsemus ja terveys Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 21.6.2017 6
21.6.2017 7
Ruoka-aineryhmät ja pitkäaikaissairaudet vähentää EOS lisää Vihannekset Hedelmät Täysjyvä Maito Maitovalm. Liha Siipikarja Kala 0 20 40 60 80 100 Systemoitu katsaus ruoan ja pitkäaikaissairauksien (erit. SVT, T2D, lihavuus ja syöpä) yhteyksistä: tulokset, jotka osoittavat tietyn ruoka-aineryhmän yhteyttä sairastavuuteen väestötutkimuksissa. Fardet & Boirie. Nutrition Reviews 2014; 72(12):741 762
Elintavat ja niiden muutokset Energiaravintoaineiden osuus kokonaisenergiasta Suomessa vuosina 1926 1970 koko väestöä koskeneiden tutkimusten mukaan 100 100 80 % 60 40 Hiilihydraatti Proteiini 20 Rasva 0 0 1926 1931 1936 1941 1946 1951 1956 1961 1963 1964 1970 2012 Lähde: Esko H- Koskinen, 1974 (väitöskirja, HY, ravitsemustiede) 21.6.2017 9
D-vitamiinin saanti Suomessa 2007 ja 2012 (µg/pv) µg/pv Ruoka Vit.lisät 25 20 Miehet Naiset 60 % saannista: 15 10 5 0 2007 2012 2007 2012 THL: Finravinto 2007 ja 2012 www.helsinki.fi/yliopisto 10
Liikunta ja D-vitamiinilisä(20 µg/pv) kaatumistapaturmien ehkäisyssä vanhemmilla naisilla: satunnaistettu kliininen tutkimus S250HD 100 90 80 70 60 Baseline 6 months 12 months 18 months 24 months Seerumin S-25(OH)D-vitamiinipitoisuus (95 % luottamusväli) 409 kotona asuvalla 70 80-vuotiaalla naisella kahden vuoden tutkimuksen aikana. Uusi-Rasi ym. JAMA Intern Med 2015;175:703-11. www.helsinki.fi/yliopisto 11
Ruokavalio, terveys ja ympäristö 21.6.2017 12
Terveysindeksi ja kestävän kehityksen indeksi erilaisissa sekaja kasvisruokavalioissa hollantilaisen mallinnuksen mukaan Terveysindeksi (100 = ravitsemussuositusten mukainen) 130 120 110 100 90 80 70 60 Välimeren ruokavalio Kala-kasvisruokavalio Rav. suos. muk. Vegaaniruokavalio Laktovegetaarinen Tavall. hollantil. 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Kestävän kehityksen indeksi (100 = 20 % vähennys kasvihuonekaasuissa ja 44 % vähennys maankäytössä) Van Dooren ym. Food Policy 2014;44:36 46 21.6.2017 13
Henkilöstöravintolan lounaiden ravintoaineprofiili ja kasvihuonekaasupäästöt: muokkauksia kg CO 2 ekv./ 100 g 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 2 4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 NNR9.3 indeksi/100 g j Mozzarellasalaatti tuoreet tomaatit + avomaasalaatti Mozzarella vaihdetaan tofuun Naudanlihawokki katkarapuwokki Jauheliha-makaronilaatikko soijarouhe jauhelihan tilalle soijamaito tavallisen maidon tilalle Minna Kotkamaa, ravitsemustieteen maisterintutkielma, HY, 2016 21.6.2017 14
Voinko syödä terveeksi paitsi itseni myös ympäristön? 21.6.2017 15
Kaksi esimerkkiä henkilökohtaisista (ihmisten välisistä) vaihteluista veren glukoosipitoisuudesta samojen ruoka-aineiden nauttimisen jälkeen: glukoosi vs. leipä (C) sekä banaani vs. keksit (D). (Zeevi ym., Cell, 2015) 21.6.2017 16
BMI: muutos 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0-0,1 Vaikuttavatko geenit virvoitusjuomien käytön Rasvaa vai hiilihydraatteja? ja lihomisen väliseen yhteyteen? 1. 2. 3. 4. -0,2 Geneettisen lihomistaipumuksen indeksin, 32 polymorfismia (0 64), neljänneksien merkitys yhden päivittäisen sokeroidun virvoitusjuoman ja BMI:n muutoksen väliseen yhteyteen. Tulokset on saatu yhdistämällä kolmen amerikkalaisen kohortin tulokset (yht. n=33 097) Qi Q, ym. Sugar-sweetened beverages and genetic risk of obesity. N Engl J Med 2012;367(15):1387-96. 21.6.2017
Ruokavalio Genomi Suolistomikrobit Metabolomi Terveysvasteet 21.6.2017 18
Terveyskäyttäytymisen muuttaminen Fyysinen ympäristö Yksilö Sosiaalinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö 21.6.2017
Ympäristö voi olla rajoittava pakottava mahdollistava kannustava 21.6.2017
Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 21.6.2017 21
21.6.2017 22
21.6.2017 23
21.6.2017 24
Järjestelmän ajurit Ympäristön ajurit Ravitsemus & liikunta Lihavuus Poliittinen ja taloudellinen järjestelmä Ruokavalikoima, hinta, markkinointi liikkumisen ympäristö, jne. Terveyden edistämisen ohjelmat Hoito (Terveys)poliittiset toimenpiteet Väestövaikutus ja poliittinen haaste Muokattu: Swinburn ym. Lancet 2011
yhteiskunnallinen vaikuttavuus Elintavat ja terveys Terveyden yhteiskunnalliset edellytykset ja rakenteet Järjestöt Terveydenhuolto Julkinen päätöksenteko ja valmistelu Media Yritykset Tutkimustieto Tutkijoiden ja opettajien tietovaranto Uudet tutkimukset tieteellinen vaikuttavuus www.helsinki.fi/yliopisto
21.6.2017 27