Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi



Samankaltaiset tiedostot
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kasvuohjelmaseminaari

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kaura vaatii ravinteita

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

LANNOITEOPAS

Rikinpuute AK

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Lannoiteopas

Modduksen vaikutus kasviin

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Nurmen lannoitusohjelmat

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kasvuohjelma-seminaari Sannaisten kartano, Porvoo

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Myllyvehnän lannoitus AK

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lannoiteopas

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Lisälannoitus kasvukaudella

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

MegaLab tuloksia 2017

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Lannoiteopas

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

Lannoiteopas

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nurmen perustaminen, lannoitus ja korjuuajankohdan merkitys hevosheinän viljelyssä

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kasvuohjelmatutkimus 2014

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Kasvintuotanto kannattaa

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

VILJELIJÄRISTEILY Jorma Peippo

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Kasvinviljelyseminaari

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kasvuohjelma- tutkimus 2013

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Transkriptio:

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi taulukko Satotaso kg/ha Typpi kg/ha Vähämultaiset ja multavat maat Runsasmultaiset maat Erittäin runsasmult. maat Eloperäiset maat Ohra, kaura, seosvilj. 4000 kg 100 90 80 60 Kevätvehnä 4000 kg 120 110 100 70 Syysruis, kevät 3000 kg 100 90 80 40 Syysvehnä, ruisvehnä, spelttivehnä, kevät Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi 4000 kg 1750 kg 120 110 100 70 110 100 90 60 Satotasokorjaus Lisäys kg 0 kg + 10 + 20 + 30 + 40 + 45/50 Ruis 3000 3500 4000 4500 5000 5250 Vehnä, kaura, ohra 4000 4500 5000 5500 6000 6250 Kevätöljykasvit 1750 2000 2250 2500 2750 3000 Syysöljykasvit 1750 2000 2250 2500 2750 *nitr.as.

Fosforilannoitus Fosfori 4000 kg/ha Vilja öljykasvit palkokasvit Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea 34 26 16 10 5 0 - Lantapoikkeus 34 26 16 15 15 - - Satotasokorjaus, kg P 0 + 3 kg + 6 kg Ruis, satotaso 3000 4000 5000 Vehnä, kaura ohra, satotaso 4000 5000 6000 Öljykasvit, satotaso 1750 2100 2600 Fosforin tasaus 5 vuotta 24.11.2014 Anne Kerminen

Valitse oikea YaraMila lannoite, kevät 2015 Viljat öljykasvit palkokasvit Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea Fosfori kg 4000 kg 34/26 16 10 5 0 - Tuote 1 YaraMila Pellon Y 2 YaraMila Pellon Y 3 YaraMila Pellon Y 1 YaraMila NPKS YaraBela Suomensalpietari Tuote 2 YaraMila Pellon Y 5 YaraMila Pellon Y 2 YaraMila Pellon Y 3 YaraMila Pellon Y 1 YaraMila NK 1 Tarkimman lannoituksen saat jakamalla lannoituksen 2 osaan YaraBela Suomensalpietari tai Axan kasvukaudella Fosforin satotasokorjaus ja fosforin tasaus käyttöön! +3 kg ja + 6 kg Ympäristökorvausjärjestemä ehdotus 24.11.2014 Anne Kerminen

Sato kg/ha 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Draco kevätvehnän sato ja valkuainen Valk. % 13,0 12,5 12,0 11,5 11,0 10,5 10,0 9,5 9,0 YaraMila Pellon Y 1 kg/ha ja typpimäärä Lähde: Yara Kotkaniemi 2014 Kasvuohjelma

Sato kg/ha 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 Draco -kevätvehnän lisälannoitus 11,1 12,4 12,3 120 kg N 120 + 20 + 30 kg N 120 + 50 kg N YaraMila Pellon Y 1 444 kg/ha ja YaraBela Axan 185 kg/ha KS =Moddus 0,2 + Amistar 0,3 + Armure 0,3 l/ha Valk. % 15 14 13 12 11 10 9 8 Lähde: Yara Kotkaniemi 2014 Kasvuohjelma

Kevätvehnän lannoitus Yli 120 typpikilon lannoitukset kannattaa jakaa, koska kasvukaudet vaihtelevat - Paras mahdollinen sato lohkokohtaisesti - Mahdollisuus vaikuttaa valkuaispitoisuuteen - Tarkka ravinteiden käyttö => ympäristö - Tarkka lannoitus tarpeen mukaan => talous Riittävästi ravinteita - 6000 kilon sadossa poistuu N 132, P 20, K 27 - Hyvä sato ei synny pelkällä typellä => YaraMila Pellon Y 2 + YaraBela Axan 16.2.2015 Kasvuohjelma 9

Mallasohran lannoitus on muuttunut! Sato 7000 Propino Valk.% 11,5 Sato 7000 Trekker Valk. % 11,5 6000 11 6000 11 5000 10,5 5000 10,5 4000 10 4000 10 3000 9,5 3000 9,5 2000 9 2000 9 1000 8,5 1000 8,5 0 90 kg N 120 + KS 8 0 90 kg N 120 + KS 8 Lannoitus YaraMila Pellon Y 1 KS: Moddus 0,2 l (30), Acanto 0,3 + Proline 0,3 l/ha (39) Lähde: Yara Kotkaniemi 2014 16.2.2015 Kasvuohjelma 15

Mallasohran viljelyyn kannattaa panostaa Sadon arvo panoskustannukset Propino ja Trekker Panostamalla viljelyyn voi kompensoida tukien laskua 800 700 600 500 Lisätuotto /ha 202 valkuaispitoisuus välillä 9,0-11,5 % Kylvölannoituksena tai jaettuna 400 300 200 YaraMila 90-100 kg N + YaraBela 20-30 kg N /ha 100 0 90 kg N 120 kg N + Kasvinsuojelu 16.2.2015 Kasvuohjelma 16

Uutta! Oraslannoitus Sato kg/ha 6000 5800 5600 5400 5200 5000 4800 4600 4400 4200 4000 Oraslannoitus ohralla 6 koetta 100 100+20 (12) 100+20 (30-32) 100+20 (37-49) 120 Satoisat lajikkeet hyötyvät nykyistä korkeammasta lannoituksesta Aikainen lisälannoitus orasvaiheessa on tuottanut enemmän satoa kuin suurempi kylvölannoitus Suositus hyvälle kasvustolle: YaraBela Suomensalpietaria 74 kg/ha 2- lehtivaiheessa Lisätuotto ka. 26 /ha (100 kg -> 100+20 kg) YaraMila PellonY 2 YaraBela Axan Lähde: Yara Kotkaniemi 2014 Kasvuohjelma

Hanki lannoitteet ajoissa! 18

YaraVita Agrimarket tuotevalikoima 2015 YaraVita AMAZINC 600 YaraVita GRAMITREL YaraVita THIOTRAC 300 YaraVita MANTRAC PRO YaraVita SOLATREL YaraVita BRASSITREL PRO YaraVita CALTRAC 560 YaraVita MAGTRAC YaraVita BORTRAC 150 YaraVita COPTRAC YaraVita ZINTRAC 700

Ravinteiden lisäksi tuotteissa on... Nopea sateenkesto: sateenkesto on saavutettu, kun tuote on kuivunut lehtien pinnalle Kuivumisen jälkeen kiinnite varmistaa ravinteiden pysymisen lehdellä Sekoittumista parantavat aineet Kostutusaineet Kiinnite Imeytymistä parantavat aineet

YaraVita GRAMITREL, viljan kärkituote Optimaaliseen kasvuun ja kehitykseen tarvittavat ravinteet vaihtelevat kasveittain. YaraVita GRAMITREL on avain viljan huippusatoon. Siinä on tasapainoinen ravinnesisältö, jolla avaat viljasi piilevän satopotentiaalin 150 g/l Mg 150 g/l Mn 80 g/l Zn 50 g/l Cu

Avaimet viljan huippusatoon Hyvä kasvuston rakenne Riittävä kupari vahvistaa korren rakennetta ja vähentää lakoontumisriskiä, erityisesti korkeilla typpitasoilla. Sinkki vaikuttaa kasvin hormoonitasapainoon ja sitä kautta lehtien, versojen ja solmuvälien kasvuun Cu Zn Terveet juuret Riittävä mangaanitaso varmistaa juurten korkean lingniinipitoisuuden, mikä merkitsee parempaa vastustuskykyä juuria vahingoittavia taudinaiheuttajia vastaan. Mn Jyvänmuodostus Kuparilannoitus vaikuttaa siitepölyn vapautumiseen, lisäten hedelmällisyyttä ja vähentäen tyhjien tähkylöiden määrää viljoilla. Optimaalinen sinkkitaso jyvänmuodostumisvaiheessa voi lisätä jyvälukua ja jyvän kokoa. Cu Vihreät lehdet Magnesium on lehtivihreän keskusatomi ja sen riittävä määrä edistää yhteyttämistä lehdissä Mangaanilla on avainrooli fotosynteesissä Mg Zn Mn

YaraVita AMAZINC 600 Nurmen Kasvuohjelman uutuustuote! Parantaa nurmen mangaani ja sinkki pitoisuutta Ravinnesisältö: Mangaania 250 g/l Sinkkiä 350 g/l Tankkiseos Starane XL + YaraVita Amazinc! 16.2.2015 Kasvuohjelma 24

YaraVita MANTRAC PRO Mangaanin puutokseen Ravinnesisältö Mangaania 500 grammaa litrassa (27.4% w/w) Tuotteen ominaisuudet Markkinoiden väkevin mangaanilannoite YaraVita Mantrac Pro imeytyy nopeasti kasviin Vaikutusaika kasvissa on pitkäaikainen mikä edesauttaa useissa tapauksissa harvempia käsittelyjä.

YaraVita MANTRAC PRO lisäsi satoa 960 kiloa Eemeli-kaura 2010 Laihia Jussi K. Niemistö Lähde: Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasema/mmt

YaraVita MANTRAC PRO SJT:n kokeisssa 48000 47000 46000 45000 44000 43000 42000 41000 Kontrolli sato tn/ha Mantrac Pro 2x2l/ha sato tn/ha Kolmen vuoden kokeiden keskiarvona Mantrac Pro lisäsi satoa 4000kg Koelohkoilla suuri riski mangaanin puutokselle Normaalin 2. ruiskutuskerran Safariseoksen kanssa käytettynä Mantrac Pro ei aiheuttanut polttovioitusta

Sato., kg/ha YaraVita parantaa rapsin satoa 3200 3000 2900 3060 2800 2700 2600 2400 2200 + 7 % + 13 % 2000 1800 1600 1400 1200 1000 Käsittelemätön YaraVita Brassitrel 3 l/ha YaraVita Brassitrel 3 l/ha+ YaraVita Thiotrac 5,0 l/ha

Tähkävaiheessa ruiskutettu YaraVita THIOTRAC pidensi yhteyttämisjaksoa + Suomensalpietari 20 kg N/ha +YaraVita Thiotrac 5 l/ha Suomensalpietari 20 kg N/ha

Kiitos!