VANTAA ALUEITTAIN 23
VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus Asematie 1 A, III kerros 13 hannu.kyttala@vantaa.fi HINTA: 15 euroa Toimittanut: Tekstit, kuviot, taulukot: Kartat: Elina Parviainen Elina Parviainen Sisko Salo Taitto: Sirpa Rönn ISSN 786-7832 Kannet: Sami Heinomo ISSN 786-7468 Painatus: n kaupungin paino B 3 : 24
Sisällys Esipuhe 5 Lukijalle 6 osana pääkaupunkiseutua n matka maaseutuyhteisöstä lentokenttäkaupungiksi Lempeistä jokilaaksoista karuille kallioille Palvelualueittainen vertailu 8 1 12 13 1 Myyrmäen palvelualue 1 Linnainen 11 Hämevaara 12 Hämeenkylä 13 Vapaala 14 Varisto 15 Myyrmäki 16 Kaivoksela 2 Martinlaakson palvelualue 17 Martinlaakso 18 nlaakso 2 Askisto 21 Piispankylä 22 Keimola 23 Kivistö 24 Lapinkylä 25 Myllymäki 26 Petikko 3 Vestra 31 Luhtaanmäki 32 Riipilä 33 Seutula 34 Kiila 4 Ylästö 41 Viinikkala 3 Tikkurilan palvelualue 5 Tammisto 51 Pakkala 52 Veromies 53 Lentokenttä 6 Hiekkaharju 61 Tikkurila 62 Jokiniemi 63 Viertola 16 2 24 28 32 36 4 44 48 52 56 6 64 68 72 76 8 84 88 92 96 1 14 18 112 116 12 124 128 132 136 14 144 148 152 64 Kuninkaala 65 Simonkylä 66 Hakkila 67 Ruskeasanta 68 Koivuhaka 69 Helsingin pitäjän kirkonkylä 71 Ilola 4 Korso-Koivukylän palvelualue 7 Koivukylä 72 Asola 73 Rekola 74 Havukoski 75 Päiväkumpu 8 Matari 81 Korso 82 Mikkola 83 Metsola 84 Leppäkorpi 85 Jokivarsi 86 Nikinmäki 87 Vierumäki 88 Vallinoja 5 Hakunilan palvelualue 9 Länsisalmi 91 Länsimäki 92 Ojanko 93 Vaarala 94 Hakunila 95 Rajakylä 96 Itä-Hakkila 97 Kuninkaanmäki 98 Sotunki Karttoihin merkityt kohteet Kirjallisuutta Palvelualue- ja kaupunginosajakokartta 156 16 164 168 172 176 18 184 188 192 196 2 24 28 212 216 22 224 228 232 236 24 244 248 252 256 26 264 268 272 276 28 284 286 287
Esipuhe on jaettu viiteen palvelualueeseen ja 61 kaupunginosaan. Alueellisen tiedon tarve on kaupungin kasvun ja toimintojen alueellistamisen myötä lisääntynyt. alueittain -julkaisu on tehty helpottamaan tiedonsaantia: julkaisuun on tiiviissä muodossa koottu aikasarjoja tärkeimmistä kaupunkimme osa-alueita kuvaavista ilmiöistä, kuten väestöstä, asunnoista, työpaikoista ja palveluista. Lisäksi kirjasessa on tietoa alueiden luonnosta, historiasta ja nykyisyydestä. alueittain on tarkoitettu kaikille sta ja sen alueista kiinnostuneille. Se on suunnattu paitsi kaupungin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kouluille, opiskelijoille, tutkijoille, elinkeinoelämälle, erilaisille järjestöille, tiedotusvälineille ja tietysti myös n asukkaille. Ensimmäinen kaupunginosittaista aikasarjatietoa sisältänyt julkaisu tehtiin tilasto- ja tutkimusyksikössä vuoden 198 väestölaskentatiedoista. Toinen huomattavasti laajempi, monipuolisempi ja helppolukuisempi ta kaupunginosittain esittelevä kirjanen julkaistiin 198- luvun lopulla. Kaksi viimeksi painettua alueittain -julkaisua (vuosilta 1993 ja 1998) ovat olleet rakenteeltaan melko samanlaisia kuin nyt kädessäsi pitämä uusin kirjanen. Julkaisut ovat olleet hyvin suosittua lukemista ja painokset on kysytty nopeasti loppuun. Tänä vuonna saatavuustilanne on edellisvuosia huomattavasti parempi, sillä alueittain 23 löytyy kokonaisuudessaan myös kaupungin www-sivuilta: http://www.vantaa.fi/tilastot (julkaisut osion alta). Ajantasaista alueellista tietoa on nyt myös saatavissa entistä useammin, sillä julkaisun aikasarjatiedot päivitetään vuosittain www-sivuille. alueittain 23 on tehty kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä. Erinomaisen pohjatyön ovat tehneet edellisen alueittain -julkaisun tekijät Tina Kristiansson ja Ritva- Leena Raijos. Heidän työnsä pohjalta on ollut helppo jatkaa tämän kirjasen tekemistä. Uusimpien tietojen keruusta sekä aluekuvausten päivittämisestä ja osittaisesta uudistamisesta on vastannut tutkija Elina Parviainen. Hän on lisäksi vastannut koko työn toteutuksesta. Julkaisun kartat on tehnyt tilastosihteeri Sisko Salo ja taitosta on vastannut tilastosihteeri Sirpa Rönn. Kansikuvat ovat graafikko Sami Heinomon käsialaa. alueittain on perusteos, joka uusitaan säännöllisesti muutaman vuoden välein. Mikäli keksit virheen tai puutteen tämän kirjan tiedoissa, kerro se meille niin korjaamme asian seuraavassa julkaisussa (yhteydenotot puhelimitse: 8392 2725 tai sähköpostitse: sirpa.ronn@ vantaa.fi.) Kiitämme kaikkia, jotka ovat edesauttaneet alueittain 23 -julkaisun valmistumista ja toivotamme kaikille lukijoille iloisia ja hyödyllisiä lukuhetkiä. lla 19.3.24 Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö
Lukijalle Tässä julkaisussa ta tarkastellaan kolmella tasolla kaupungin virallisen aluejaon mukaan. Tarkastelun kohteena on koko kaupunki, 5 palvelualuetta ja 61 kaupunginosaa. (Kaupunginosajakokartta on julkaisun lopussa). Kaupungin tarkastelu aloitetaan vertaamalla ta pääkaupunkiseutuun ja koko maahan. Sen jälkeen kerrotaan n historiasta ja maisemasta. Palvelualueittainen vertailu tapahtuu taulukoiden ja kuvioiden avulla. Kuvioissa palvelualueita verrataan toisiinsa ja koko seen. Varsinainen aluetarkastelu (koko, palvelualueet ja kaupunginosat) jakautuu seuraaviin osiin: aluekartta, aluekuvaus, kuviot ja taulukot. osana pääkaupunkiseutua -osion lähdetiedot Kuvioiden ja tekstien tiedot on poimittu useista eri lähteistä. Niiden tekoon on käytetty Aluesarjojen -tietoja ja Tilastokeskuksen väestölaskenta 2, Statfin -tilastopalvelun sekä elinkeinorakenne ja työssäkäynti 21 - tietoja. Palvelualueittainen vertailu -osion lähdetiedot n väestö 23 -taulukon ja seuraavien kuvioiden: Elävänä syntyneet 22, Nettomuutto 22, Ikärakenne 23, Perhemuoto 23, Yksinasuvien osuus asuntokunnista 23 ja Koulutusaste 23 lähteenä on käytetty n väestö 22/23 -julkaisua. n väestöennuste 21 -taulukon lähteenä on käytetty n väestöennuste 23 -julkaisua. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatilastot perustuvat toimialan antamiin tietoihin. Sosioekonominen asema 2 ja Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti 2 -kuvioiden lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen väestölaskenta 2 -tietoja. Työllinen työvoima toimialan mukaan 21 ja Työpaikat toimialan mukaan 21 lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen elinkeinorakenne ja työssäkäynti 21 -tietoja. Asuntokanta 23 -kuvion lähteenä on käytetty Aluesarjojen -tietoja. Valmistuneet asunnot 22 -kuvion lähteenä on käytetty Rakentaminen lla 22 - julkaisun tietoja. Aluekuvaukset ja historiaosuus julkaisun alussa Tekstiosuuksien pohjana ovat olleet omakohtainen havainnointi ja kirjalliset lähteet. (Kirjallisuusluettelo on julkaisun lopussa) Kartat aluetarkastelussa Koko n ja palvelualueiden ilmakuvakartat on saatu kaupungin Mittausosastolta. Kaupunginosien yksi- 6 tyiskohtaisemmassa aluekartassa on esitetty tärkeimpiä palveluja sekä kiinnostavia kulttuurihistoriallisia kohteita. Karttoihin merkityt kohteet on saatu Mittausosaston ylläpitämästä palvelutiedostosta palvelut.wor (Julkaisussa käytetty kohdeluettelo on julkaisun lopussa). Pohjakarttana on käytetty Kaupunkisuunnitteluyksikön muokkaamaa virastokarttaa, jota on käytetty myös n moderni rakennuskulttuuri 193-1979 -julkaisussa. Kuviot aluetarkastelussa Ikärakenne 23, Perhemuoto 23 ja Koulutusaste 23 -kuvioiden lähteenä on käytetty n väestö 22/23 -julkaisua. Asunnot hallintaperusteen mukaan 23 -kuvion lähteenä on käytetty n rakennusvalvonnan tietojärjestelmästä poimittuja -tietoja. Tuloluokka 2 ja Sosioekonominen asema 2 lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen väestölaskenta 2 -tietoja. Taulukot aluetarkastelussa Taulukot sisältävät yksityiskohtaista tietoa alueesta ja sen kehityksestä. Aikasarjat vaihtelevat pituudeltaan - pisimmät ovat kolmenkymmenen vuoden ikäisiä. Taulukoissa käytetyt käsitemääritelmät ovat seuraavat: (Lähteet on ilmoitettu suluissa) Alkutaulukko: Taulukossa on esitetty tilastotietoja käsiteltävästä alueesta ja koko sta. (Kaupungin Mittausosasto, n väestö 22/23 -julkaisu ja Tilastokeskus) 1. Väkiluku: Taulukossa on esitetty kunkin vuoden ensimmäisen päivän väestö. (Aluesarjat ja n väestöennuste 23 -julkaisu) 2. Väestönmuutos: Väestönmuutos sisältää syntyneiden (kuolleiden) enemmyyden sekä nettomuuton tuloksen annettujen ajankoh-
tien välillä. Syntyneiden enemmyys on syntyneiden ja kuolleiden erotus. Negatiivinen arvo tarkoittaa kuolleiden enemmyyttä. Alueen nettomuutto jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen: Kunnasta/kuntaan muutto sisältää kunnan rajojen yli tapahtuvat muutot (myös siirtolaisuus). Kunnan sisällä -muutto tarkoittaa kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuneita osoitteenvaihdoksia. (Tilastokeskuksen väestönmuutostilasto ja n väestö -julkaisut) 3. Ikärakenne: Taulukossa on esitetty kunkin vuoden ensimmäisen päivän väestö ikäryhmittäin. (Aluesarjat ja n väestöennuste 23 -julkaisu) 4. Perherakenne: Perheiksi on katsottu lapsettomat avo- ja avioparit, avoja avioparit, joilla on kotona olevia lapsen iästä riippumatta sekä yksinhuoltajaperheet. (Tilastokeskuksen väestölaskennat ja n väestö - julkaisut) 5. Asuntokuntarakenne: Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. (Aluesarjat) 6. Tulot (valtionveronalaiset): Tulotilastossa ovat mukana kaikki henkilöt (myös tuntemattomat tulonsaajat), jotka ovat saaneet veronalaisia tuloja vähintään kahden euron edestä. Mukana on paljon esimerkiksi tilapäis- ja osa-aikatyötä tehneitä henkilöitä, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti -sarake on saatu suhteuttamalla tulot ja tulonsaajat. Tulot keskimäärin asuntokuntaa kohti -sarake on laskettu vain tuloja saaneista asuntokunnista (ei kaikista asuntokunnista). Vuosien 198, 199 ja 1995 markkatulot on kerrottu elinkustannusindeksillä ja muutettu euroiksi kiinteällä kertoimella 5,94573. (Tilastokeskuksen väestölaskennat) 7. Työvoima ja työpaikat elinkeinon mukaan: Sarake työllinen työvoima yhteensä sekä sarake työpaikat yhteensä sisältävät kaikki elinkeinoryhmät. Jalostus koostuu toimialoista C - F (kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto sekä rakentaminen). Palveluihin luetaan toimialat G - Q (kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, rahoitus-, vakuutus yms. toiminta sekä yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut). Taulukossa ei ole esitetty työttömiä. Koska jalostus- ja palveluryhmät eivät sisällä kaikkia toimialoja niin lukujen summa ei ole sama kuin yhteensä sarakkeessa esitetty luku. (Aluesarjat ja Tilastokeskuksen elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilasto 21) 8. Alueella asuvat työpaikan sijainnin mukaan: Taulukossa on esitetty alueen työllisen työvoiman työpaikan sijainti. Työllisiksi luetaan kaikki 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmiespalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Vuonna 198 sarakkeiden summa ei ole sama, kuin alueen työllinen työvoima yhteensä johtuen hieman erilaisesta tilastointitavasta (sarakkeessa ei ole esitetty tuntemattomia, muita, liikkuvia yms.). Vuodet 198, 199 ja 1995 on esitetty suuralueittain, 2 on esitetty palvelualueittain. Luvut eivät siis ole vertailukelpoisia. Suuralueittain esitetyt luvut on merkitty kaupunginosakohtaisin taulukoihin tähdellä (*) (Tilastokeskuksen väestölaskennat) 9. Asumisolojen tunnuslukuja: Asuntokunnan keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä asukaslukua/asuntokunta. (Tilastokeskuksen väestölaskennat sekä n väestö 1999/2 ja 22/23 -julkaisut ja Rakentaminen lla 1999 ja 22 -julkaisut) 1. Asuntokanta: Taulukossa on esitetty asuntokanta huoneluvun mukaan, jolloin keittiö on laskettu asuinhuoneeksi. Tuntemattomat on laskettu mukaan asuntojen yhteissummaan. (Kuntatietojärjestelmä, Kuntarekisteri) 11. Asunnot rakentamisvuoden mukaan (Tilastokeskuksen väestölaskenta 2) 12. Asuntotuotanto: Taulukossa on esitetty kullakin ajanjaksolla tuotettujen asuntojen määrä. (Aluesarjat) Jos taulukkosarakkeista puuttuu tieto: - niin tietoa ei ole saatu - tieto on liian epävarma ilmoitettavaksi - tieto on loogisesti mahdoton esittää. 7
osana pääkaupunkiseutua Nuorten ja perheiden on Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vuoden 23 alussa vantaalaisia oli 181 89. Samaisena vuonna ta suurempia kaupunkeja olivat Helsinki (559 716), Espoo (221 597) ja Tampere (199 823). on myös nuorten ihmisten kaupunki. Kaupungissa asuu alle kouluikäisiä pari prosenttia enemmän ja vanhuksia jopa puolet vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. n ikärakenne on hyvin samankaltainen kuin naapurikaupunki Espoossa, mutta Helsingin väestö on jo hieman vanhempaa. Espoo Helsinki Koko maa Perhemuoto 23 2 4 6 8 1 Avio-/ avopari, ei Avio-/ avopari, Äiti / isä, Perheväestöön kuuluvien osuus on lla pari prosenttia suurempi kuin Suomessa yleensä, Espoossa vielä prosentin suurempi. Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki poikkeaa Espoosta ja sta huomattavasti. Helsingissä on perheväestöä yli kymmenen prosenttia vähemmän. Espoo Ruotsinkielisten ja muunkielisten osuus väestöstä 23 Espoossa asuu vertailualueista suurimmat asuntokunnat, tosin ero seen on pieni. Lisäksi kaupunkien perherakenteet ovat lähellä toisiaan; omaavia pariskuntia on hieman enemmän kuin lapsettomia pariskuntia. Helsingissä yksin asuvien osuus on selvästi suurin. Lisäksi Helsingissä asuu enemmän yksinhuoltajia ja lapsettomia perheitä kuin naapurikaupungeissa tai koko Suomessa keskimäärin. Vieraskielisiä enemmän kuin ruotsinkielisiä Ruotsinkielisiä vantaalaisia oli vuoden 23 alussa 5 917 eli kolmisen prosenttia väestöstä. n vanhoilla ruotsinkielisten asuinalueilla ruotsinkielisen väestön määrä nousee kuitenkin yli 3 prosenttiin. Ruotsinkielisten määrä on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt toisin kuin n toisen vähemmistön, ulkomaalaisten määrä. Vuoden 23 alussa lla asui yli 1 ulkomaalaistaustaista ja vieraskielisiäkin 9 4 (pl. suomen- ja ruotsinkieliset). Helsinki Koko maa 5 1 15 Ruotsinkieliset Muunkieliset Koulutusaste 21 (15 v. täyttänyt väestö) Espoo Helsinki Koko maa 2 4 6 8 1 Enintään perusaste Keskiaste Korkea-aste Verrattuna pääkaupunkiseutuun tai koko Suomeen, on ruotsin- ja muunkielisten suhde lla omaa luokkaansa. Espoossa ja koko Suomessa asuu selvästi enemmän ruotsinkielisiä kuin muunkielisiä ja Helsingissä puntit ovat ryhmien kesken tasan. Pääkaupunkiseutu erottuu Asukkaiden keskimääräinen koulutus- ja tulotaso on kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Espoo Helsinki Koko maa Tulot / tulonsaaja 21 1 2 3 8
osana pääkaupunkiseutua Espoolaisilla oli helsinkiläisiin ja vantaalaisiin verrattuna korkein koulutustaso, kuten myös tulotaso. Sama koski myös työllisyyttä. Vuonna 22 Espoossa oli alhaisin työttömyysaste, mutta myös lla ja Helsingissä suhteelliset työttömyysluvut jäivät alle maan keskiarvon. Työpaikat palvelualoilla Vuonna 21 lla oli reilut 91 työpaikkaa, joista kolme neljästä löytyi palvelualoilta. Espoon (15 85) ja Helsingin (375 763) työpaikkavalikoima oli vieläkin palveluvaltaisampaa kuin lla. Koko Suomessa palvelualojen työpaikkoja oli vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla, kun taas maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkoja oli selvästi enemmän. lle rakennetaan yhä enemmän pientaloja n asuntokannasta pientalojen osuus on vajaa 4 prosenttia. Espoossa pientalojen osuus on ta hieman suurempi ja Helsingissä huomattavasti pienempi, reilu kymmenen prosenttia. Koko Suomessa yli puolet asunnoista sijaitsee pientaloissa. Espoo Helsinki Koko maa Espoo Helsinki Koko maa Työpaikat toimialan mukaan 21 2 4 6 8 1 Jalostus Palvelut Pien- ja kerrostaloissa asuvat asuntokunnat 2 2 4 6 8 1 Pientalot Asuinkerrostalot Nykyisin lle rakennetaan yhä enemmän pientaloja. Vuonna 21 lle valmistuneista asunnoista lähes puolet sijaitsi pientaloissa ja puolet kerrostaloissa. Espoossa valmistuneiden kerrostalojen osuus oli noin 6 prosenttia ja Helsingissä selvästi suurempi, 85 prosenttia. Omistusasuminen yleisintä Espoo Helsinki Koko maa Valmistuneet asunnot 21 Koko Suomessa on myös enemmän omistusasuntoja kuin pääkaupunkiseudulla. lla ja Espoossa reilu puolet asunnoista on omistusasuntoja, Helsingissä reilu 4 prosenttia. Aravavuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen osuus on lla ja Espoossa suhteellisesti suurempi kuin Helsingissä. Niin pääkaupunkiseudun kuin muunkin Suomen väestöstä vajaa neljännes asuu ahtaissa asunnoissa. Tilavia asuntoja oli puolestaan koko Suomessa ja Helsingissä muutaman prosenttiyksikön enemmän kuin lla tai Espoossa. 2 4 6 8 1 Rivi- ja kytketyt pientalot Asunnot hallintaperusteen mukaan 2 Espoo Helsinki Koko maa 2 4 6 8 1 Erillispientalot Asuinkerrostalot Omistusasunnot Vuokra- ja asumisoikeusasunnot Muu hallintaperuste 9
n matka maaseutuyhteisöstä... Pikku hiljaa merkittäväksi pitäjäksi Hyvät luonnonolosuhteet loivat perustan n varhaisimmalle asutukselle. Ensimmäiset kivikautiset asukkaat saapuivat seudulle noin 8 vuotta sitten. Asumukset pystytettiin yleensä hiekkaisille lämpimille etelärinteille merenlahden rannalle. Alueilla asuttiin keväästä syksyyn. Suojaisissa poukamissa oli asukkaiden hyvä herkutella kalalla ja hylkeillä. Päälle he saattoivat maistaa pähkinöitä, joita silloinen nykyistä leudompi ilmasto kypsytti vehreissä jalopuulehdoissa. Aikanaan meren etääntyessä seudulta pyyntikulttuurin harjoittajat siirtyivät rantaa seuraten etelämmäksi. Esihistoriallisen kauden loppupuolella seudulla oli vain vähäistä ja hajanaista asutusta. Varhaisella keskiajalla alue oli Hämeen takamaata, Turun ja Viipurin linnojen välimaastoa. Viime vuosituhannen vaihteessa aikaisemmin alueella lähinnä pyyntiretkillä käyneet hämäläiset alkoivat jäädä pysyvästi njoen varteen seudun länsiosiin. 11-luvulla saapui emämaasta Ruotsista lähetettyjä siirtolaisia, jotka asettuivat lähinnä Keravanjoen varteen. 13-luvulla oletetaan alemman jokilaakson olleen pysyvästi asutetun, ja samoihin aikoihin katsotaan pitäjän hallinnon saaneen alkunsa. Historiallisissa asiakirjoissa Helsinge - nykyinen - mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1351, jolloin Ruotsin kuningas Magnus Eerikinpoika antoi Tallinnan hiippakuntaan kuuluville Padisten luostarin munkeille lohenpyyntioikeuden Helsinginjoessa - nykyisessä njoessa. Väen asetuttua pysyvästi paikoilleen asumaan alkoi seudun vaurastuminen. Savikkolaaksoista raivattiin kivettömät pellot, ja joet tarjosivat oivat kala-apajat. njokilaakson kulttuurimaiseman pääpiirteet viljelyksineen ja vauraine maatiloineen ovatkin saaneet muotonsa jo varhaisella keskiajalla. Maantieliikenne kehittyi vuosituhannen alkupuolella. Alueen halki raivattiin Turku-Viipuri -maantie ja Hämeenlinnaan johtava maantie. Hyvien liikenneyhteyksien varrelle, jokilaaksoon, kehittyi joukko vauraita kyliä, joista merkittävin oli Helsingin pitäjän kirkonkylä. Kylän parhaimmalle paikalle rakennettiin Pyhän Laurin kirkko, joka on nykyisessä yli 5 vuoden iässään n vanhin rakennus. Helsingin perustamisen aikoihin nykyisen n alueella elettiin vilkasta aikaa. Kirkonkylä oli kasvanut koko keskisen Uudenmaan suurimmaksi keskukseksi, eikä tätä asemaa vastaperustettu kaupunkikaan heti pystynyt horjuttamaan. Jokivarren talonpojat kävivät innokkaasti kauppaa purjehtien etenkin Tallinnaan. Helsingin kasvaessa talonpoikaiskauppa vähitellen tyrehtyi. Teollisuuden tehdessä tuloaan n- ja Keravanjokien voima valjastettiin koneiden käyttöön. Koskipaikoille, maantien kupeeseen, Tikkurilaan ja nkoskelle rakennettiin teollisuusyhdyskunnat. 18-luvun alkupuoliskolla nkosken partaalla toimi maan merkittävimpiin kuuluva ruukki. Tikkurilaan rakennettiin vernissatehdas, joka oli alkuna kukoistavalle maaliteollisuudelle. Kulttuurimaisema alkoi muuttua. Suurimman muutoksen n alueellisessa kehityksessä aiheutti pääradan valmistuminen vuonna 1862. Juna tarjosi nopean yhteyden Helsinkiin, ja tämä mahdollisti pysyvän esikaupunkiasutuksen syntymisen radan varrelle. Radan tuntumaan muutettiin sekä Helsingin hellahuoneista että muualta maasta. Väkeä pitäjään houkutteli maaseudun väljät rakennusmääräykset sekä mahdollisuus tuottaa itse elintarvikkeita. Pitäjästä maalaiskunnaksi ja kaupungiksi Vuonna 1865 Helsingin pitäjän nimi muuttui Helsingin maalaiskunnaksi. Radanvarren keskus, Malmi, kehittyi maalaiskunnan hallinnolliseksi keskukseksi. Vähitellen pitäjän taajamia alettiin liittää pääkaupunkiin. Vuonna 1946 maalaiskunnan raja siirtyi etelässä nykyiselle paikalleen. Malmi jäi Helsingin puolelle, ja Tikkurila nimettiin uudeksi hallinnolliseksi keskukseksi. Sotien jälkeen kaupungin kasvu kiihtyi ja asutus sai uusia muotoja. Seudulle rakennettiin suuria liikenneväyliä. Autoliikenteen voimakas kehitys ja liikkumisen helppous 1
...lentokenttäkaupungiksi edesauttoivat omakotialueiden rakentumista pääteiden varsille. Lopulta 196- ja 197-luvut merkitsivät koko vanhan aluejärjestelmän jäämistä taustalle. Entistäkin leveämmät tiet valmistuivat, jonka jälkeen alueen halkaisi viisi valtakunnallista väylää, ja niitä yhdistävä Kehä III. Kehätien varrelle kehittyivät kaupungin laajat työpaikka-alueet. Keskelle ta oli kasvanut kansainvälisen liikenteen keskus, Helsinki-n lentoasema. Vuosikymmenten kuluessa Helsingin maalaiskunnan rajat asettuivat nykyisille paikoilleen myös pohjoisessa ja idässä. Vuonna 1954 maalaiskuntaan liitettiin Korso ja viimein vuonna 1966 Vuosaari erotettiin maalaiskunnasta. Maaltapaon seurauksena 196-luvulla väkeä tulvi pääkaupunkiseudulle. Betonielementtirakentamisen edistyminen mahdollisti suurten kerrostaloalueiden toteuttamisen. Länsi-lle rakennettiin nopeassa tahdissa Kaivoksela, Myyrmäki, Martinlaakso ja joukko pienempiä kerrostaloalueita. Idässä Tikkurila alkoi kasvaa ja myös Havukoski, Korso ja Hakunila saivat kerrostaloalueensa. Lentokenttäkaupungiksi Vuonna 1974 sta tuli kaupunki. Tämän jälkeen rakentaminen alueella on jatkunut vilkkaana. Pientaloalueet ovat tiivistyneet ja keskustojen kerrostaloalueet laajentuneet. Kaupungin laitimmaisilla maaseutumaisilla alueilla rakentaminen on ollut vähäistä. Ne ovat kaukana pääteistä. Itäiseen Sotunkiin ja läntiseen Seutulaan ei vahingossa aja - niihin on osattava. Aikaisemmin Kehätietä pidettiin maaseudun ja kaupungin rajana. Selväpiirteistä rajaa ei enää ole. Etenkin Itä- lla radanvarsitaajamat ovat kasvaneet yhteen, jatkuen pitkälle pohjoiseen. Seutu on osa pääkaupunkiseutua - valtakunnallista keskustaajamaa. Yli puolet n väestöstä asuu kaupungin kerrostaloalueilla. Vielä vuosikymmen sitten puhuttiin näiden lähiöasukkaiden sosiaalisista ongelmista ja juurettomuudesta. Kerrostaloalueet ovat kuitenkin osoittautuneet mainettaan paremmiksi. Niissä on kasvanut uusi vantaalainen sukupolvi, jolle kaupunki on kotiseutua. Itäisellä ja läntisellä lla on omat keskuksensa. Idässä sijaitsee n hallinnollinen keskus, Tikkurila, jonka alueella on lukuisia kaupungin ja valtion virastoja. Kaupalliset palvelut kehittyvät nopeasti. Kaupat kilpailevat asiakkaistaan keskustan kävelykadun varrella. Ennen kaikkea Tikkurilasta on tulossa tietokaupungin keskus. Komealle paikalle Keravanjoen varrelle on noussut Tiedekeskus Heureka. Lisäksi alueella on muita merkittäviä laitoksia, kuten Metsähallitus. Läntisen n keskukseksi on kasvanut Myyrmäki. Vilkkaalta alueelta kulkee rata Helsingin keskustaan. Aseman seudun ympärille on noussut suuria ostoskeskuksia ja asemaa lähellä ovat myös julkiset palvelut. Alue on n kaupunkimaisinta ja tiiveintä aluetta. Yli puolet vantaalaisista käy työssä kotikuntansa ulkopuolella. Heistä suurin osa suuntaa päivittäin matkansa Helsinkiin. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on vuosi vuodelta kasvanut. Kehätien varrelle, etenkin muiden pääväylien risteyksiin ovat kasvaneet kaupungin laajat teollisuusalueet. Kehätietä onkin syystä kutsuttu n liike-elämän valtaväyläksi, jonka varrella on miljardiliikevaihtoa pyörittäviä yritysryppäitä, joiden ydin on Aviapolis-alue. Jokainen lentoasemalla käynyt tuntee Veromiehenkylän suuret, pellolle nousseet varastohallit ja muut liiketilat. Lentoaseman seudusta ollaan tekemässä liike-elämän ja kansainvälisten yritysten keskusta. Alueen ytimenä toimii Helsinki-n lentoasema - portti yhdentyvään Eurooppaan. Tulevaisuudessa n asuntorakentaminen suuntautuu pääasiassa nykyisten keskusten läheisyyteen ja pääradan varteen. Aivan uusia asuinalueitakin on suunniteltu, joista merkittävin on Marja-n kaupunginosa. Toinen merkittävä asuinkeskittymä on nousemassa Tammisto-Pakkalaan. Tämä korkeatasoinen asuinalue liittyy toiminnallisesti Aviapolis-alueeseen. 11
Lempeistä jokilaaksoista karuille kallioille Lempeistä jokilaaksoista karuille kallioille kuuluu etelärannikon maisemamaakuntaan. Maiseman perustan muodostaa loivasti kumpuileva, ikivanha kallioperä. Pinnanmuodoista merkittävimpiä ovat suuret kallioperän ruhjelaaksot. Kunnan länsipuolella on useita pieniä koillis-lounais -suuntaisia murroslinjoja. Idässä aluetta leikkaa mereltä Mustavuoren kupeesta alkunsa saava voimakas pohjois-etelä -suuntainen ruhje. Kaupungin länsi- ja itälaidoilla maaperä on ylävintä. Korkeimmat mäet nousevat yli 8 metrin korkeuteen, paikoin uhkaavin muodoin ja jyrkin rintein. Kaikki muut pinnanmuodot ovat nuoria. Kallioperää verhoava maapeite on noin 1 vuotta sitten loppuneen jääkauden jälkeensä jättämää. Mäkien harjanteet ovat usein moreenia, milloin kallio ei pistä esiin. Rinteissä esiintyy huuhtoutuneita maalajeja, kuten hiekkaa ja soraa. Eniten hiekkaa on suurena luode-kaakko -suuntaisena harjujaksona. Tämä vyöhyke kulkee n keskiosan halki saaden alkunsa merestä, Helsingin Kallvikin harjun edustalla ja jatkuen syvälle Uudenmaan keskiosiin. Harjualue on n parhaimpia pohjaveden kertymisalueita. Jääkauden jälkeen meri viipyi kauan nykyisen n seudulla. Vain korkeimmat mäet nousivat meren pinnan yläpuolelle. Vähitellen jään paineen alta vapautunut maa kohosi kohoamistaan. Aluksi merestä oli jäljellä pitkälle pohjoiseen työntyvät lahdet ja lopulta vain njoki, Keravanjoki, muutama järvi sekä suuri joukko vähäisempiä virtoja ja vesiä. njoen lasku-uomana oli Mätäoja. Maan noustessa edelleen joutui njoki hakemaan uuden uoman idempää, Pitkäkosken kautta Keravanjokeen. Tästä on aikaa 2 vuotta. Merenlahdet muovasivat lopulta n luonnonmaiseman pääpiirteet sellaiseksi, kuin me ne nyt näemme. Laineet huuhtoivat hiekkaisia rinteitä jättäen jälkeensä mäkien kyljissä näkyviä rantamuodostumia. Lahtien pohjalle kasaantuivat tasaiset savikot. Nykyisin savikkolaaksot reunustavat jokia syvimpien murroslaaksojen kohdalla. Laajimpia ne ovat ta halkovien suurten jokien, n- ja Keravanjoen varsilla. Kasvimaantieteellisesti n seutu kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen. Alue on pohjoisen hemiboreaalisen ja keskieurooppalaisen eteläboreaalisen vyöhykkeen vaihettumisaluetta. Hemiboreaalinen eli tammivyöhyke on kasvimaantieteellisesti maamme edullisinta. Merellinen ilmasto on suopea ja yhdessä hedelmällisen maaperän kanssa se saa aikaan hyvät kasvuolosuhteet. Tammi on luontaisen lisääntymisalueensa pohjoisrajoilla. Lisäksi on paljon muita kasveja, jotka eivät kasva pohjoisempana. Tarkkaa tammivyöhykkeen rajaa on vaikea vetää, mutta jo itäinen on kasvistoltaan vähälajisempaa kuin läntinen, mutta tämä johtunee pääosin maaperän olosuhteista. Kasvillisuus seuraa maaperän ainesten vaihtumista. Hedelmälliset savikkolaaksot on raivattu pelloiksi. Savikkojen reunoilta nousevilla rinteillä kasvavat rehevät eteläsuomalaiset sekametsät vaihtuen välillä varjoisiksi kuusimetsiksi. Lehdot kukoistavat edullisilla rinnepaikoilla. Rinnelehtojen lisäksi kauniita lehtoja on paikoin jokien rannoilla. Vaikka lehteviä mäkiä on paljon, yleensä horisonttia rajaa tuttu kuusimetsän sahalaita. Hongat komeilevat hiekkaisilla kankailla ja mäntyjä on myös kallioiden lailla, missä tuuli on saanut ne kasvamaan käppyräisiksi. Kumpareiden välissä on kosteikkoja. Tasaisimmilla alueilla suot voivat olla hyvinkin laajoja. Vaikka on nykyisin paikoin varsin tiiviisti rakennettu alue, saattaa kulkija kaupungin laitametsissä aistia aavistuksen seudun luonnon monimuotoisuudesta. Alueella on valtakunnallisesti merkittäviä lehtoalueita, kuten Mustavuori idässä sekä Pyymosa ja Herukkapuro lännessä. Tammiston mäki keskellä vilkasta ta on kenties ainoa alkuperäinen tammimetsikkö pääkaupunkiseudulla. n seudun lintukosteikot ja suot ovat edustavia, osalla on luonnonsuojelun kannalta valtakunnallinenkin merkitys. 12
Palvelualueittainen vertailu n väestö palvelualueittain 23 ja väestöennuste 21 Koko Myyrmäen Martinlaakson Tikkurilan palvelualue palvelualue palvelualue Korso-Koivukylän palvelualue Hakunilan palvelualue Ikäryhmä (lkm) 23 21 23 21 23 21 23 21 23 21 23 21-6 16 539 16 95 2 579 2 485 2 363 2 378 4 119 5 171 4 597 4 564 2 778 2 249 7-12 15 81 13 415 2 362 1 734 2 276 2 264 3 683 3 497 4 72 3 857 2 542 1 993 13-15 6 932 7 325 1 213 1 63 1 51 1 173 1 591 1 948 1 839 1 982 1 139 1 92 16-64 127 321 136 544 24 441 23 284 17 935 18 794 3 542 37 256 31 857 35 11 2 424 19 962 65-74 1 488 14 28 2 479 3 264 1 79 2 45 2 63 3 128 2 18 3 215 1 338 2 9 75+ 5 529 7 746 1 342 1 849 776 1 17 1 392 2 5 1 12 1 599 599 888 Yhteensä 181 89 196 188 34 416 33 679 26 191 28 166 43 93 53 5 45 647 5 318 28 82 28 193 Ikäryhmä () 23 21 23 21 23 21 23 21 23 21 23 21-6 9,1 8,6 7,5 7,4 9 8,4 9,4 9,7 1,1 9,1 9,6 8 7-12 8,3 6,8 6,9 5,1 8,7 8 8,4 6,6 8,9 7,7 8,8 7,1 13-15 3,8 3,7 3,5 3,2 4 4,2 3,6 3,7 4 3,9 4 3,9 16-64 7 69,5 71 69,1 68,4 66,7 69,5 7,2 69,8 69,7 7,8 7,8 65-74 5,8 7,2 7,2 9,7 6,8 8,7 5,9 5,9 4,8 6,4 4,6 7,1 75+ 3 3,9 3,9 5,5 3 3,9 3,1 3,9 2,4 3,2 2,1 3,1 Yhteensä 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Sosiaali- ja terveydenhollon toimialan toimintatilastoja 31.12.22 Perusterveydenhuolto / avosairaanhoito Koko Myyrmäki Martin- Tikkurila Korso- laakso Koivukylä Hakunila Väestö 1.1.22 179 856 34 332 25 948 42 864 44 752 29 67 Asiakkaat 99 896 18 111 13 517 21 246 24 29 13 556 - kerran lääkärin vast.otolla käyneitä () 39,1 35,8 37, 38, 35,6 39, - asiakkaat, joilla 1 tai yli 1 käyntiä () 3, 3,8 2,7 3, 3,5 2,7 Asukkaita / lääkäri 2 654 2 159 2 125 2 818 3 521 2 478 Lääkärissäkäynti / asukas 1,66 1,82 1,6 1,56 1,72 1,42 Sosiaalityön palvelua saaneet Lasten ja perheiden sosiaalityön asiakashenkilöt 28 78 4 698 3 221 6 445 9 72 6 15 -osuus väestöstä 16, 13,7 12,4 15, 2,3 21, Toimeentulotukea saaneet henkilöt 17 952 2 699 2 5 3 89 5 165 3 193 -osuus väestöstä 1, 7,9 7,9 7,2 11,5 11, Lasten päivähoito Väestössä päivähoitoikäisiä 31.12.22 14 512 2 222 2 82 3 68 4 54 2 457 Kunnan järjestämässä päivähoidossa 9 45 1 395 1 264 2 367 2 499 1 521 - päiväkoti / kokopäivähoito 6 636 1 157 92 1 632 1 868 1 6 - päiväkoti / osapäivähoito 69 17 17 129 189 77 - perhepäivähoito 1 181 119 193 263 372 234 - ostopalveluna hankittu 619 12 44 343 7 15 Lasten kotihoidontuella 4 192 68 575 981 1 252 737 Päivähoitojärjestelmän peittävyys () 91,2 9,1 88,3 92,8 92,5 91,9 13
Palvelualueittainen vertailu Elävänä syntyneet 22 (tuhatta 15-44 v. naista kohden) Nettomuutto 22 Myyrmäki Myyrmäki Martinlaakso Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Lkm 2 4 6 Llkm -5-3 -1 1 3 5 7 Ikärakenne 23 Perhemuoto 23 Myyrmäki Myyrmäki Martinlaakso Martinlaakso Tikkurila Tikkurila Korso- Koivukylä Korso- Koivukylä Hakunila Hakunila 2 4 6 8 1-6 7-15 16-64 65+ Aviopari, ei 2 4 6 8 1 Avopari, ei Aviopari, Avopari, Äiti / isä, Yksinasuvien osuus asuntokunnista 23 Koulutusaste 23 (15 v. täyttänyt väestö) Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila 2 4 6 8 1 1 2 3 4 Enintään perusaste Keskiaste Korkea-aste 14
Palvelualueittainen vertailu Sosioekonominen asema 2 (työllinen työvoima) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti 2 Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila 2 4 6 8 1 Yrittäjät Ylemmät toimihlöt Alemmat toimihlöt Työntekijät Myyrmäki Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila 5 1 15 2 Työllinen työvoima toimialan mukaan 21 Työpaikat toimialan mukaan 21 Myyrmäki Myyrmäki Martinlaakso Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila 2 4 6 8 1 Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila 2 4 6 8 1 Jalostus Palvelut Jalostus Palvelut Asuntokanta 23 (huoneluku, keittiö ml.) Valmistuneet asunnot 22 Myyrmäki Myyrmäki Martinlaakso Martinlaakso Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila Tikkurila Korso- Koivukylä Hakunila 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 1-2 3-4 5+ Omistusasunnot Vuokra- ja asumisoikeusasunnot 15
Pinta-ala (km²) 242,7 Väestö 1.1.23 181 89 Asukkaita / km² 75 Syntyneet 22 (/1 15-44 v. naista) 62,2 Vieraskieliset 22 () 5,2 Työttömyysaste 22 () 7,6 Työpaikkaomavaraisuus 21 () 97, sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, ja on osa Uudenmaan maakuntaa sekä Helsingin seutukuntaa. ta ympäröi yhteensä kuusi naapuria: etelässä Helsinki, lännessä Espoo, luoteessa Nurmijärvi, pohjoisessa Tuusula, koillisessa Kerava ja idässä Sipoo. n läpi kulkee neljä moottoritietä, jotka ovat lännestä itään päin lukien Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä sekä Porvoonväylä. Lisäksi alueen läpi leikkaa lännessä Vihdintie ja idässä Itäväylä. n eteläosan halki kulkee kautta linjan Kehä III. Raideliikenteestä Keravan rata kulkee koko n läpi, kun taas Martinlaakson rata ulottuu vain Länsi-n eteläosaan. Keskellä ta sijaitsee Helsinki-n lentoasema. Se on Suomen ainoa Eurooppa -verkkoon kuuluva yhteyslentoasema, minkä ansiosta kaupungista on suorat ja nopeat yhteydet ympäri maailmaa. sai ensimmäiset kerrostalonsa aluerakentamisen alkuaikoina 196-luvun alussa. Samoihin aikoihin rakennustahti kaupungissa kiihtyi ja kerrostalotuotannon myötä asuntojen lukumäärä moninkertaistui. Kiivainta rakennusaikaa oli 197-luku ja etenkin sen alkupuoli. Tuolloin valmistui kymmeniä tuhansia uusia asuntoja ympäri ta. Eniten kerrostaloja on n keskuksissa; hallinnollisessa keskuksessa Tikkurilassa sekä läntisen n palvelukeskuksessa Myyrmäessä. Muut suurimmat kerrostalovaltaiset alueet sijaitsevat joko Martinlaakson radan tai pääradan varrella sekä kaupunkia halkovien valtakunnallisten väylien varrella. 198-luvusta eteenpäin asuntoja on valmistunut tasaisen ripeään tahtiin. Ainoastaan 199-luvun puolivälissä asuntotuotanto laski selvästi. Asuntorakentaminen ei ole enää ollut niin kerrostalovaltaista kuin 197-luvulla, sillä asuntoja on valmistunut lähes yhtä paljon kerros- ja pientaloihin. 199-luvun rakentamisessa huomio kiinnittyy etenkin asuntojen hallintaperusteisiin, sillä valmistuneista asunnoista suurempi osa oli vuokra- ja asumisoikeusasuntoja kuin omistusasuntoja. on pinta-alaltaan 242,7 km² ja asukkaita neliökilometriä kohden oli 75 vuoden 23 alussa. Samaisena vuonna kaupungin asukasluku oli 181 89, ja onkin väkimäärältään maamme neljänneksi suurin kaupunki. Väestönkasvua on jatkunut jo vuosikymmenien ajan eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö kasvu jatkuisi myös lähitulevaisuudessa. Vuodesta 198 vuoteen 23 n väestö kasvoi lähes 52 asukkaalla. Viidennes n väestöstä on alle 16-vuotiaita. Työikäisiä on enemmän kuin kaksi kolmesta ja vanhuksia kymmenesosa. Väestöstä kolme prosenttia on ruotsinkielisiä ja kuusi prosenttia ulkomaalaistaustaisia. Perheväestöön kuuluu 8 prosenttia vantaalaisista ja perheen keskikoko on 2,9 henkilöä. Vajaa puolet vantaalaisista on löytänyt työpaikan omasta asuinkunnastaan. n ulkopuolisista työmatkoista valtaosa suuntautuu Helsinkiin. Tulonsaajat olivat vuonna 2 ansainneet keskimäärin 22 euroa. Vuonna 21 n työpaikkaomavaraisuus lähenteli jo sataa, ollen 97,. Työpaikkaomavaraisuus on selvästi kasvanut, sillä vuonna 198 se oli alle 6. Kuudessa vuodessa (1995-21) lle on syntynyt 22 5 uutta työpaikkaa. Vuonna 21 kaupungissa oli yli 91 työpaikkaa, joista kolme neljästä kuului palvelutoimialoihin. Vuoteen 27 asti on n asuntotuotannon kokonaistavoitteena rakentaa vuosittain 2 uutta asuntoa, josta ainakin 4 prosenttia tulisi olla pientaloja. Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tavoitemäärä on yhteensä tuhat asuntoa vuodessa. Lähivuosina asuntorakentamisen painopistealueet ovat pääradan varressa ja Aviapolis-alueella. Pääradan varren täydennysrakentamista ovat osa Korso-Koivukylän ja Tikkurilan palvelualueiden rakentamishankkeista. Aviapolis-alueen rakentamiseen puolestaan lukeutuvat Ylästön, Pakkalan ja Tammiston rakennuskohteet. Toimitilarakentaminenkin keskittyy lentokentän tuntumaan, Aviapolis-alueelle. Suurmyymälöitä ja kauppakeskuksia koskevat rakennussuunnitelmat sijoittuvat melko pitkälti Kehä III:n varteen. Suunnitelmissa on mm. rakentaa uusi sisustusalan kaupan keskittymä Porttipuistoon sekä laajentaa Pakkalassa sijaitsevaa kauppakeskus Jumboa. Myös Petikon, Vehkalan ja Tammiston alueille on suunniteltu suurmyymälöiden uudis- tai laajennusrakentamista. 17
1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 18 Ikärakenne 23, -6 7-15 16-64 65+ Avopari ja 9 Perhemuoto 23, Äiti/isä ja 15 Aviopari ja 34 2-5999 6-11999 Tuloluokka 2, (15 v. täyttänyt väestö) 12-21999 22-31999 Aviopari ilman 28 Avopari ilman 14 32-51999 52 + Väkiluku Ruotsin- Naisia, Ulkomaalais- Vuosi Väkiluku kielisiä, taustaisia, 198 129 934 5 199 152 272 4 51 2 176 386 3 51 4 23 181 89 3 51 6 25 185 97 21 196 187 Väestönmuutos Väestö Väestön- Syntyneiden Alueen nettomuutto muutos enemmyys Kunnasta/ Kunnan kuntaan sisällä 1981-85 12 216 8 223 3 993 1986-9 11 74 7 957 3 117 1991-95 11 355 8 779 2 576 1996-11 815 7 566 4 249 21-2 3 42 2 868 534 Ikärakenne Vuosi Ikä, vuotta, - 6 7-15 16-24 25-44 45-64 65 + 198 12 15 13 4 15 5 199 1 12 13 38 2 6 2 1 12 12 32 26 8 23 9 12 12 31 27 9 25 9 12 12 31 27 1 21 9 11 12 3 28 11 Perherakenne Perheen Perheitä Perheväestön keskikoko Vuosi yhteensä osuus, henkilöä 198 34 976 199 44 376 2 49 366 81 2,9 23 51 86 8 2,9 Asuntokuntarakenne Vuosi Asunto- Henkilöluku, kuntia yht. 1 2 3 4 5 6 + 198 46 266 2 24 24 23 6 2 199 6 638 26 31 2 17 5 1 2 75 757 33 32 16 13 4 2 23 79 928 34 33 15 12 4 2 Tulot (valtionveronalaiset) * Vuosi Tulonsaajat Tulot keskimäärin Tulot keskimäärin lkm tulonsaajaa kohti asuntokuntaa kohti 198 94 955 15 292 199 125 311 2 29 1995 128 373 18 863 33 976 2 139 863 22 29 39 755
Työvoima ja työpaikat elinkeinon mukaan Vuosi Työvoima (työllinen) Työpaikat Yht. Jalostus Palvelu Yht. Jalostus Palvelu 198 69 481 2 546 47 349 39 64 13 941 25 153 199 89 594 22 172 65 315 74 469 22 74 5 23 1995 76 78 16 361 57 84 68 668 17 472 48 43 2 93 568 19 646 72 637 89 249 21 213 66 621 21 94 5 19 476 73 366 91 27 21 16 68 617 Alueella asuvat työpaikan sijainnin mukaan Vuosi Työpaikan sijainti Oma Muu Muu kunta alue yht. 2 41 32 52 248 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Enintään perusaste Koulutusaste 23, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Asumisolojen tunnuslukuja Vuosi Asuntokunnan Asuntojen keski- Asumisväljyys, keskikoko, hlöä koko, m 2 / asunto m 2 / asukas 198 2,8 68 25 199 2,3 71 3 2 2,3 71 32 23 2,2 72 33 Asuntokanta Vuosi Asuntoja Huoneluku, keittiö ml, Kerrosyht., lkm 1-2 h 3-4 h 5 + h taloissa, 198 48 29 26 53 21 66 199 65 334 22 53 25 61 1995 75 94 22 51 24 61 2 8 396 22 51 26 61 23 84 494 22 51 27 61 Muut vuokraasunnot 26 Asunnot hallintaperusteen mukaan 23, Kaupungin vuokraasunnot 1 Asumisoikeusasunnot 4 Omistusasunnot 6 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Vuosi Asunnot yht. Pientalot, Kerrostalot, -1949 1 82 95 195-69 13 337 47 51 197-79 28 736 17 83 198-89 18 627 52 47 199-17 968 43 57 Asuntotuotanto Vuosi Tuotettuja asuntoja yht. Vuokra tai as.oik.as Omistusasuntoja lkm lkm 1976-8 9 725 2 952 3 6 773 7 1981-85 8 664 1 477 17 7 187 83 1986-9 1 91 2 213 2 8 688 8 1991-95 8 24 5 476 67 2 728 33 1996-6 97 4 38 62 2 599 38 21-3 138 1 624 52 1 514 48 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Sosioekonominen asema 2, (työllinen työvoima) Yrittäjät Ylemmät toimihlöt Alemmat toimihlöt Työntekijät 19
1 Myyrmäen palvelualue Myyrmäen palvelualue henkeä. Pienestä koosta ja suurehkosta asukasmäärästä johtuen Myyrmäen palvelualue onkin tiheämmin asuttua kuin muut palvelualueet. Pinta-ala (km²) 16,2 242,7 Väestö 1.1.23 34 416 181 89 Asukkaita / km² 2 12 75 Syntyneet 22 (/1 15-44 v. naista) 61 62 Vieraskieliset 22 () 4,2 5,2 Työttömyysaste 22 () 6,2 7,6 Työpaikkaomavaraisuus 21 () 78,5 97, Myyrmäen palvelualueeseen kuuluu seitsemän kaupunginosaa: Linnainen, Hämevaara, Hämeenkylä, Vapaala, Varisto, Myyrmäki ja Kaivoksela. Palvelualue kattaa lounaisosan sta. Yhteistä rajapintaa alueella on lännessä Espoon ja etelässä Helsingin kanssa. Muissa ilmansuunnissa alue rajautuu Martinlaakson palvelualueeseen. Pohjoisosan rajapyykin, Kehä III:n, varrelle on sijoittunut etenkin Variston kaupunginosaan työpaikkoja. Kehätien lisäksi muita tärkeitä Myyrmäen palvelualueelle ulottuvia liikenneyhteyksiä ovat Vihdintie, Hämeenlinnanväylä sekä Martinlaakson junarata. Myyrmäen palvelualueen rakentaminen aloitettiin toden teolla jo 195-luvun lopulla. Rakentaminen ei kuitenkaan ollut alkuaikoina yhtä vilkasta kuin seuraavana vuosikymmenenä. Ylivoimaisesti eniten uudistuotantoa oli 197-luvulla, jolloin 7 5 uutta asuntoa sai ensimmäiset asukkaansa. Alue on kerrostalovaltaista, jonka vuoksi asuntojen keskikoot jäävät alle 7 neliön. Asuntokannasta on suurempi osa kerrostaloja kuin muilla palvelualueilla. Myyrmäen palvelualueella on sopiva sekoitus omistus- ja vuokra-asumista. Vuokra-asuntotuotanto oli suurimmillaan viime vuosikymmenellä. Myyrmäen palvelualue on pinta-alaltaan selvästi pienin n palvelualueista, mutta asukkaita siellä oli kuitenkin vuoden 23 alussa kolmanneksi eniten, 34 416 Myyrmäen palvelualueen kasvu kokonaisuudessaan on ollut melko maltillista, vaikka parissa vuosikymmenessä alue on saanut yli 5 uutta asukasta. Kasvu on ollut vuosien saatossa tasaista. Viiden vuoden välein tarkasteltuna muuttoliike on joinain jaksoina jäänyt tappiolliseksi, mutta syntyvyys on pitänyt väestönkasvun plussalla. Tulevaisuudessa syntyneisyyskään ei taida enää auttaa, sillä väestöennusteen mukaan alueen väkimäärä alkaa vähentyä. Ikärakenne on muita palvelualueita hieman vanhempaa. Etenkin alle 16-vuotiaiden osuus on pienempi kuin muilla palvelualueilla. Myyrmäen palvelualueella asuukin enemmän lapsettomia pariskuntia kuin omaavia. Perheiden keskikoko on palvelualueiden pienin. Lisäksi Myyrmäen palvelualueella yksin asuvien osuus on suurempi kuin muilla palvelualueilla. Koulutustaso on palvelualueiden korkeinta. Tämä lienee osaltaan on vaikuttanut siihen, että myös palkansaajien keskitulot ovat korkeimmat. Työttömyysaste (6,2 ) vuonna 22 oli alle n keskiarvon. Työpaikkoja Myyrmäen palvelualueella oli vuonna 21 yli 14 7 ja alueen työpaikkaomavaraisuus oli 78,5. Alueella on siis vähemmän työpaikkoja kuin siellä asuu työllisiä. Helsingin ja Espoon työpaikkamarkkinat ovat kuitenkin lähellä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia alueen asukkaat ovatkin hyödyntäneet ahkerasti. Asukkaista 6 prosenttia kävi töissä n rajojen ulkopuolella. Myyrmäen palvelualueen tuleva rakentaminen on lähinnä täydennysrakentamista. On arvioitu, että vuosina 23-21 koko lle rakennettavasta asuinkerrosalasta Myyrmäen ja Martinlaakson palvelualueiden osuus on yhteensä reilu kymmenen prosenttia. Asuntorakentamisen määrän Myyrmäen palvelualueella uskotaan vähenevän mentäessä kohti ennustekauden loppua. 21
1 Myyrmäen palvelualue 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 23, -6 7-15 16-64 65+ Myyrmäen palvelualue Väkiluku Ruotsin- Naisia, Ulkomaalais- Vuosi Väkiluku kielisiä, taustaisia, 198 29 372 5 199 32 43 4 52 2 34 222 4 52 3 23 34 416 3 52 5 25 34 95 21 33 679 Väestönmuutos Väestö Väestön- Syntyneiden Alueen nettomuutto muutos enemmyys Kunnasta/ Kunnan kuntaan sisällä 1981-85 2 167 2 15 91-848 1986-9 449 1 632-449 -734 1991-95 1 77 1 48 11 117 1996-1 138 1 278 788-928 21-2 34 44-84 -322 Avopari ja 7 Perhemuoto 23, Äiti/isä ja 14 Aviopari ilman 33 Ikärakenne Vuosi Ikä, vuotta, - 6 7-15 16-24 25-44 45-64 65 + 198 13 14 12 43 15 4 199 9 12 13 38 22 7 2 8 1 12 3 29 1 23 7 1 11 3 3 11 25 7 1 11 3 3 12 21 7 8 11 29 29 15 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 22 Aviopari ja 31 2-5999 6-11999 Avopari ilman 15 Tuloluokka 2, (15 v. täyttänyt väestö) 12-21999 22-31999 32-51999 Myyrmäen palvelualue 52 + Perherakenne Perheen Perheitä Perheväestön keskikoko Vuosi yhteensä osuus, henkilöä 198 7 924 199 9 169 2 9 76 79 2,8 23 9 73 78 2,7 Asuntokuntarakenne Vuosi Asunto- Henkilöluku, kuntia yht. 1 2 3 4 5 6 + 198 1 938 23 25 24 21 5 1 199 13 617 31 3 18 16 4 1 2 16 113 38 33 14 11 3 1 23 16 694 4 34 13 1 3 1 Tulot (valtionveronalaiset) * Vuosi Tulonsaajat Tulot keskimäärin Tulot keskimäärin lkm tulonsaajaa kohti asuntokuntaa kohti 198 21 54 16 76 199 26 521 21 46 1995 26 69 2 134 35 276 2 28 242 23 828 41 117
1 Myyrmäen palvelualue Työvoima ja työpaikat elinkeinon mukaan Vuosi Työvoima (työllinen) Työpaikat Yht. Jalostus Palvelu Yht. Jalostus Palvelu 198 16 281 4 83 11 796 5 177 1 48 3 691 199 18 945 4 135 14 463 14 25 2 981 11 193 1995 16 237 3 21 12 68 12 96 2 349 9 696 2 18 958 3 756 15 7 14 163 2 584 11 514 21 18 776 3 647 14 954 14 748 2 816 11 871 Alueella asuvat työpaikan sijainnin mukaan Vuosi Työpaikan sijainti Oma Muu Muu kunta alue yht. 2 1 922 5 417 11 619 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Enintään perusaste Koulutusaste 23, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Myyrmäen palvelualue Asumisolojen tunnuslukuja Vuosi Asuntokunnan Asuntojen keski- Asumisväljyys, keskikoko, hlöä koko, m 2 / asunto m 2 / asukas 198 2,7 66 25 199 2,3 68 3 2 2,1 68 34 23 2,1 68 35 Asuntokanta Vuosi Asuntoja Huoneluku, keittiö ml, Kerrosyht., lkm 1-2 h 3-4 h 5 + h taloissa, 198 11 456 27 54 19 81 199 14 356 25 53 23 77 1995 15 737 25 52 22 77 2 17 27 26 52 23 78 23 17 584 26 51 23 78 Muut vuokraasunnot 26 Asunnot hallintaperusteen mukaan 23, Kaupungin vuokraasunnot 8 Asumisoikeusasunnot 4 Omistusasunnot 62 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Vuosi Asunnot yht. Pientalot, Kerrostalot, -1949 158 9 5 195-69 3 228 19 8 197-79 7 511 13 87 198-89 3 198 41 58 199-3 11 2 8 Asuntotuotanto Vuosi Tuotettuja asuntoja yht. Vuokra tai as.oik.as Omistusasuntoja lkm lkm 1976-8 2 334 641 27 1 693 73 1981-85 1 52 77 5 1 443 95 1986-9 1 59 353 23 1 156 77 1991-95 1 463 117 8 293 2 1996-1 327 764 58 563 42 21-32 114 38 188 62 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Sosioekonominen asema 2, (työllinen työvoima) Yrittäjät Ylemmät toimihlöt Alemmat toimihlöt Työntekijät Myyrmäen palvelualue 23
1 Linnainen Myyrmäen palvelualue Linnainen Pinta-ala (km²) 3,1 242,7 Väestö 1.1.23 734 181 89 Asukkaita / km² 235 75 Syntyneet 22 (/1 15-44 v. naista) 34 62,2 Vieraskieliset 22 () 1,5 5,2 Työttömyysaste 22 () 1,1 7,6 Työpaikkaomavaraisuus 21 () 24,4 97, Eläimistöltään arvokas alue Kasvistoltaan arvokas alue Kirjasto Sairaala Päiväkoti SosTer -palvelut Museo Kirkko Vapaa-aika Koulu Muut palvelut KEHÄ III Pitkäjärven kosteikkoalue Linnaisten kartano Ainontie Tuomelantie Furumossen Rajatorpantie Gubbmossen,5 km 1 24
1 Linnainen Myyrmäen palvelualue Linnainen on n lounaisin kaupunginosa Espoon rajalla. Historioitsijoiden mukaan Linnainen on saanut nimensä talon nimestä ja on todennäköistä, että kaupunginosan ruotsinkielinen nimi Linnais on alkuperäinen. Linnaisten pohjoisosassa maisemassa näkyy maatalouskulttuurin jättämä perintö. Alueelle työntyvän Pitkäjärven rannasta alkaa Hämeenkylän viljelysmaisema joka ulottuu aina Pyymosaan saakka. Peltoalueen halki kulkee vanha Turku-Viipuri -maantie, jota kutsutaan Linnaisten alueella Ainontieksi. Tien varrelle, komealle paikalle lähelle Pitkäjärven rantaa, on rakennettu Linnaisten kartano. Kartanon hyvin säilynyt päärakennus on peräisin 18-luvun alusta. Sen nykyinen asu on arkkitehti Birger Brunilan suunnittelema. Kartanon päärakennusta ympäröi englantilaistyylinen puisto muutamine sivurakennuksineen. Tunnelmallisessa kartanopuistossa rakennusten ympärillä kasvaa kookkaita istutettuja puita kuten vaahteroita, lehmuksia, jalokuusia sekä pähkinäpensaita. Linnaisissa on myös kolme muuta kulttuurihistoriallisesti arvokasta kohdetta. Vanhin näistä on Tuomelan tilan vuodelta 1794 peräisin oleva asuinrakennus, joka on edelleen käytössä. Tilan toisellakin asuintalolla alkaa jo olla ikää; sen pystytysvuodeksi on merkitty vuosi 188. Tuomelan tilan eteläpuolella sijaitseva Kålabackan torppa on peräisin samalta vuosisadalta. Torppa talousrakennuksineen muodostaa viehättävän kokonaisuuden. Suurin näistä kolmesta kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta kohteesta on kuitenkin Långbacka. Tämä kaksikerroksinen näyttävä puutalo on siirretty nykyiselle paikalleen 192-luvun lopulla. Linnaisissa rakennus on toiminut mm. vanhainkotina. Aikanaan Linnaisissa on ollut merkittävää teollisuutta. Jo 17-luvulla löydettiin alueelta malminaihe, mutta varsinaista kaivostoimintaa Hämeenkylän rautakaivokseksi kutsutussa louhoksessa harjoitettiin vuosina 1836-186. Nykyisin louhos on osa n vanhan teollisuuden kulttuuriperintöä. Alueen asutus on keskittynyt kahdelle pienelle ja rauhalliselle omakotialueelle. Asunnot ovat isoja ja puutarhamaiset tontit väljiä. Kerrostalot puuttuvat Linnaisista tyystin. Alueelle rakennettiin paljon 195- ja 196-luvuilla, mutta asuntorakentaminen kiihtyi uudelleen 199- luvun alussa. Tällöin alueella tapahtui eräänlainen sukupolvenvaihdos. Kuudenkymmenen uuden omakotitalon alue toi Linnaisiin nuoria perheitä. Nykyisin 7-15 -vuotiaiden osuus on kaksinkertainen verrattuna Myyrmäen palvelualueeseen. Perheen keskikoko ja perheväestön osuus on tasaisesti kasvanut vuodesta 198. Perheiden keskikoko (3,4 henkeä) onkin n suurin. Väestömäärältään Linnainen on selvästi pienin Myyrmäen palvelualueen kaupunginosista. Alueella asuu paljon korkeasti koulutettuja ja myös asukkaiden tulotaso on korkea. Työttömyysaste oli vuonna 22 n alhaisin, vain reilun prosentin. Linnaisissa ei ole teollisuusalueita. Asutuksen lomassa on pieniä yrityksiä ja teollisuuslaitoksia. Vuonna 21 yrityksissä oli 88 työpaikkaa, joista valtaosa oli palvelualalla. Eräs palvelualan työllistäjistä alueella on Linnaiskoti, jossa hoidetaan dementoituneita vanhuksia kodinomaisessa ympäristössä. Alueen asukkaat käyvät pääasiassa töissä n ulkopuolella, mistä Myyrmäen lisäksi haetaan myös palveluja. Linnaisissa ei juurikaan ole arkipäivän palveluja. Kaupunginosan luonnonalueet ovat monipuolisia ja harvinaislaatuisia. Kaupunginosan itälaidan muodostaa laaja viheryhteys Helsingistä Petikon metsiin. Alueella on useita kasvistollisesti ja eläimistöltään arvokkaita alueita. Pitkäjärven lahti ja umpeenkasvanut Pikkujärvi ovat vuosien saatossa muuttuneet kosteikkoalueeksi, jossa tavataan pesivänä muun muassa uhanalaisia lintulajeja, kuten pikkutikkaa tai ruskosuohaukkaa sekä useita harvinaisia toukkavaiheessa pajuilla eläviä yöperhoslajeja, kuten näyttävän isokokoista, punasiipistä kulmaritariyökköstä. Alue on tärkeä linnuston pesimä- ja levähdyspaikka ja suosittu luonnonharrastusalue lintutorneineen. Tällaisia sisämaankosteikkoja on hyvin vähän pääkaupunkiseudulla. Peltoaukealta nouseva Linnaisten metsäalue on kaunis. Alueen ilmeeseen tuo vaihtelevuutta seudulle Hämevaaran puolelta työntyvä Långbackabergetin karu kallioselänne. Suoluontoa alueella edustaa Långbackabergetin pohjoispuolella sijaitseva Furumossen ja eteläpuolella, osittain Espoon puolelle ulottuva Gubbmossen. Uudenmaan ympäristökeskus rauhoitti Gubbmossenin 18,5 hehtaarin kokoisen suoalueen luonnonsuojelulain perusteella elokuussa 23. Gubbmossen on pääosaltaan isovarpuista rämettä valtapuunaan tiheässä kasvava mänty. Läntisin osa suosta muodostuu erilaisista korpityypeistä ja kapea korpivyöhyke reunustaa rämettä myös itäosassa. 25