henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

Transkriptio

1 henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

2 VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui henkilöä Väestö kasvoi 1,9 prosentilla vuoden 215 aikana. Sipoo on kasvava kunta. Vuodesta 195 kunnan väkiluku on kaksinkertaistanut. Vuotuinen väestönkasvu on liikkunut keskimäärin 1 2 prosentin paikkeilla lukuun ottamatta vuotta 29, kun Lounais-Sipoon alue siirtyi Helsinkiin. henkilöä 22 Sipoon väkiluku Tilastoraportti on laadittu Tilastokeskuksen julkaisemien tilastojen perusteella. Lounais-Sipoon alue siirtyi Helsingin kaupunkiin Useimmissa tilastotaulukoissa alueluovutus on huomioitu jo vuoden 28 luvuissa.

3 henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Väestönkasvu johtuu sekä syntyvyyden enemmyydestä että muuttovoitosta. Vuosittain syntyy keskimäärin 19 lasta ja kuolee 13 henkilöä. Kuntaan muuttaa vuosittain keskimäärin 1 1 henkilöä ja kunnasta muuttaa 1 henkilöä. Vuosi Syntyneet Kuolleet Tulomuutto Lähtömuutto Korjaus Väestönlisäys Väkiluku henkilöitä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

4 henkilöä 3 Syntyneet ja kuolleet Vuonna 215 syntyi 152 ja kuoli 126 henkilöä Sipoossa. Kuntaan muutti ja pois 1 39 henkilöä. Kunnan sisällä muutti 1 55 henkilöä. henkilöä Tulo- ja lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto 3

5 Sipoon vuotuinen muuttovoitto on vaihdellut voimakkaasti. Tulomuutto Sipooseen on ollut vilkkaimmillaan vuosina ja lähtenyt nopeaan kasvuun vuonna 215. Vuotuinen lähtömuutto on vähitellen kasvanut. Pääosa kuntaan muuttavista tulee pääkaupunkiseudulta. Ulkomailta muuttaa vuosittain keskimäärin 5 6 henkilöä ja ulkomaille 3 4 henkilöä. henkilöä 5 Muuttoliike Helsinki Vantaa Kerava Porvoo Muut kunnat Ulkomaat Lähtömuutto Tulomuutto Nettomuutto Vuosina Sipooseen muutti henkilöä ja pois henkilöä. Kuntaan muuttaneista 37 % tuli Helsingistä ja 17 % Vantaalta, kun taas 29 % poismuuttaneista muutti Helsinkiin ja 11 % Vantaalle. Maahanmuutto muodosti vain 5 6 % koko muuttoliikkeestä. 4

6 KIELISUHTEET JA KANSALLISUUDET Vuoden 215 lopussa Sipoossa asui suomenkielisiä (62 %), ruotsinkielisiä (34 %) ja vieraskielisiä 714 (4 %). Ulkomaan kansalaisia oli 546, joista 348 oli muista EU-maista. henkilöä 14 Kieliryhmien kehitys Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muut kielet Vuosina suomenkielisten määrä kasvoi melkein yhtä nopeasti kuin koko väestö, kun taas ruotsinkielisten määrä oli lievässä laskussa ja vieraskielisten määrä nousussa. henkilöä Kielisuhteet ikäryhmittäin 215 Suomi Ruotsi Muut kielet

7 Suomenkielisten ikärakenne on nuorempi kuin ruotsinkielisten, mikä osittain riippuu vilkkaasta muuttoliikkeestä. Vanhimmissa ikäluokissa ruotsinkielisten määrä on suurempi kuin suomenkielisten, kun taas vieraskielisiä ei juuri ole. IKÄRAKENNE Kunnassa on paljon lapsia ja keski-ikäisiä. Moni sipoolainen muuttaa opiskeluikäisenä pois, mutta vastaavasti kuntaan muuttaa paljon lapsiperheitä. Väestön ikäpyramidi Miehet Naiset Miehiä ja naisia on melkein yhtä paljon. Nuorimmissa ikäluokissa miesten osuus on isompi kuin naisten, vanhimmissa päinvastoin. Vuonna 215 miehiä oli ja naisia

8 Ikäryhmät % 6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Koko väestö Väestön ikärakenne on nuorempi kuin koko maassa. Vuonna 215 Sipoossa 14-vuotiaiden osuus oli 2, % (koko maa: 16,3 %), vuotiaiden osuus 63,3 % (koko maa: 63,2 %) ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 16,7 % (koko maa: 2,5 %). Vuodesta 2 vuoteen 215 lasten ja työikäisten osuus on pienentynyt ja eläkeläisten osuus vastaavasti kasvanut noin viidellä prosenttiyksiköllä. % 8, Ikärakenne , 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Suomi 18,1 66,9 15, 16,5 66, 17,5 16,3 63,2 2,5 Sipoo 23,2 64,7 12,1 21,1 64,4 14,5 2, 63,3 16,7 7

9 OSA-ALUEIDEN VÄKILUKU Vuoden 215 lopussa Nikkilän taajama-alueella asui henkilöä ja Söderkullassa 3 77 henkilöä. Vuosina kunnan väkiluku kasvoi 485 hengellä. Kasvusta 8 % suuntautui Söderkullaan. Osa-alueiden väkiluku henkilöitä 1-3. Saaristo Västerskog Majvik Immersby Hitå Söderkulla Hangelby Massby Träskby Spjutsund Box Myyras Hindsby Kirkonkylä Talman keskusta Talman seutu Martinkylä Gesterby Savijärvi Nikkilä Itäinen Jokipuisto Nikkilän kartano Linnanpelto Etelä-Paippinen Pohjois-Paippinen Ollkärr Herrala Eriksnäs 721 Jakamattomat arvot 185 Sipoo

10 9

11 VÄESTÖN TOIMINTA Lapset ja opiskelijat edustavat runsaan neljänneksen ja eläkeläiset viidenneksen kuntalaisista. Puolet sipoolaisista kuuluu työvoimaan. Eläkeläiset 19 % Väestö toiminnan mukaan 214 Muut 3 % -14 -vuotiaat 2 % Työttömät 3 % Yrittäjät 7 % Opiskelijat ja koululaiset 7 % Palkansaajat 41 % Vuonna 214 palkansaajien osuus oli 41 %, yrittäjien osuus 7 % ja työttömien osuus 3 % koko väestöstä. Väestön toiminta 214 % -14 -vuotiaat Opiskelijat ja koululaiset Palkansaajat Yrittäjät Työttömät Eläkeläiset Muut Koko väestö

12 Uudenmaan ELY-keskuksen tietojen mukaan Sipoon työttömyysaste oli 7,1 % lokakuussa 216. Työttömiä oli 683. Vuosina työvoiman osuus koko väestöstä on vaihdellut 49 ja 51 %:n välillä ja työttömien osuus 2 ja 5 %:n välillä. Työttömien osuus työvoimasta on vaihdellut 3 ja 11 %:n välillä. henkilöä 2 Työlliset, työttömät ja muut Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat ELINKEINORAKENNE Vuodesta 1995 vuoteen 214 työpaikkojen määrä kasvoi 28 %:lla, alueluovutuksesta huolimatta, 4 41 työpaikasta työpaikkaan. Vilkkaan muuttoliikkeen ansiosta työllinen työvoima kasvoi vielä nopeammin, 32 %:lla, työssäkävijästä työssäkävijään. 11

13 Työpaikat Työlliset Työpaikkaomavaraisuus, % 65, 56,1 56,6 57,9 62,7 Sipoon työpaikkaomavaraisuus, joka laski alle 6 prosentin 199-luvulla, on useimpina vuosina pysynyt %:n tasolla. Vuonna 214 työpaikkaomavaraisuus nousi melkein 63 prosenttiin. 1 Työlliset ja työpaikat Työpaikat Työlliset Vuonna 214 kunnan työpaikoista 3 % oli maa- ja metsätaloudessa, 13 % teollisuudessa ja 82 % palvelualalla. Vuonna 214 sipoolaisista työssäkävijöistä 2 % työskenteli maa- ja metsätaloudessa, 11 % teollisuudessa ja 86 % palvelualalla. 12

14 Elinkeinorakenne 214 Työpaikat Työssäkävijät % % Maa- ja metsätalous, kalastus 157 2, ,7 Kaivostoiminta ja louhinta 11,2 5,1 Teollisuus ,3 86 9,6 Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto 15,3 1 1,1 Rakentaminen 527 9, ,8 Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala , ,6 Kuljetus, varastointi , , Informaatio ja viestintä 45, ,3 Liike-elämän palvelut 389 6, ,7 Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut , ,5 Toimiala tuntematon 14 2,5 14 1,6 Työpaikat/Työssäkävijät Työpaikat ja työssäkävijät Työpaikat Työssäkävijät 13

15 TYÖMATKALIIKENNE Vuonna 214 kolmasosa sipoolaisista työskenteli asuinkunnassaan, kolmasosa Helsingissä ja loput muualla. Sipoolaisten työpaikkojen sijainti 214 Muut 15 % Helsinki 34 % Sipoo 32 % Porvoo 5 % Vantaa 14 % Noin puolet kunnan työpaikoista on sipoolaisten hallussa, kymmenesosa helsinkiläisten ja kymmenesosa porvoolaisten hallussa. Sipoossa työskentelevien asuinpaikka 214 Muut 21 % Helsinki 1 % Vantaa 8 % Porvoo 1 % Sipoo 51 % 14

16 Vuonna 2 kunnassa oli työssäkävijää, joista työskenteli Sipoossa (37 %) ja 5 34 työskenteli muualla (63 %). Vuonna 214 kunnassa oli työssäkävijää, joista työskenteli Sipoossa (32 %) ja muualla (68 %). Vuodesta 2 vuoteen 214 kunnan rajat ylittävä työmatkaliikenne kasvoi melkein kolmanneksella, noin 6 9 henkilöstä 8 9 henkilöön vuodessa. Sipoolaisten työssäkäynti omassa kunnassaan väheni kymmenyksellä. henkilöä 1 5 Työmatkaliikenne Pendelöinti Sipooseen Pendelöinti Sipoosta -3 5 Helsinki Vantaa Porvoo Muut Helsinki Vantaa Porvoo Muut

17 ASUNTOKUNNAT Vuonna 215 Sipoossa oli asuntokuntaa. Asuntokunnista 29 % oli yhden hengen, 33 % kahden hengen, 15 % kolmen, 15 % neljän hengen asuntokuntia ja 8 % vähintään viiden hengen asuntokuntia. Asuntokunnissa asui keskimäärin 2,4 henkilöä. asuntokuntia 3 Asuntokuntien koko henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä Asuntokunnista 72 % oli erillisissä pientaloissa, 7 % rivi- tai ketjutaloissa ja 2 % asuinkerrostaloissa. Asuntokunnat 215 Kaikki henkilöä/asuntokunta Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi-ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon

18 ASUNNOT Vuodesta 2 vuoteen 215 asuntojen määrä kasvoi melkein viidenneksellä asunnosta asuntoon. Vuonna 215 Sipoossa oli 1 29 vuokra-asuntoa, 14 % kaikista asunnoista. Asunnoista 8 % ei ole vakinaisessa asuinkäytössä. Asunnon hallintaperusteet % Omistaa talon Omistaa asunnon osakkeet Arava- tai korkotukivuokra-asunto Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muut tai tuntemattomat Kaikki asunnot Ei vakinaisessa asuinkäytössä Asunnot talotyypin mukaan 215 Asuinkerrostalot 21 % Muu 1 % Rivitalot, ketjutalot 7 % Erilliset pientalot 71 % 17

19 Pääosa asunnoista on erillisissä pientaloissa. Vuonna 215 asunnoista 71 % sijaitsi erillisissä pientaloissa, 7 % rivi- tai ketjutaloissa ja 21 % asuinkerros-taloissa. Asunnot talotyypin mukaan % Erilliset pientalot Rivitalot, ketjutalot Asuinkerrostalot Muut tai tuntemattomat Kaikki asunnot RAKENNUKSET Vuosina rakennusten määrä kasvoi viidenneksellä Sipoossa, Lounais- Sipoon alueluovutuksesta huolimatta (kesämökit ja maatalousrakennukset eivät pääsääntöisesti sisälly rakennuskantaan). rakennuksia Rakennuskanta Vuonna 2 rakennuksia oli 6 463, vuonna 215 niitä oli Kasvu oli 19 %. Rakennusten kerrosala kasvoi 1, 1 milj. m 2 :sta 1,5 milj.m 2 :iin. Kasvu oli 38 %. 18

20 7 Asuinrakennukset ja muut rakennukset Asuinrakennuksia Muita rakennuksia Vuonna 215 kaikista rakennuksista 85 % oli asuinrakennuksia ja 15 % muita rakennuksia. Rakennukset Asuinrakennukset Erilliset pientalot Rivitalot, ketjutalot Asuinkerrostalot Muut kuin asuinrakennukset Liikerakennukset Hoitoalan rakennukset Toimistorakennukset Kokoontumisrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Liikenteen rakennukset Opetusrakennukset Muut rakennukset Kaikki rakennukset

21 Asuinrakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Vuonna 215 Sipoossa oli asuinrakennusta ja muuta rakennusta. Asuinrakennusten kerrosala oli 1,1 milj. m 2 ja muiden rakennusten kerrosala,4 milj. m 2. Asuinrakennuksista oli erillistä pientaloa, 124 rivi- ja ketjutaloa ja 18 kerrostaloa. Erillisten pientalojen kerrosala oli 59 %, rivi- ja ketjutalojen 4 %, kerrostalojen 9 % ja muiden rakennusten 28 % koko rakennuskannan kerrosalasta. m 2 14 Muut rakennukset, kerrosala

22 Vuonna 215 muihin rakennuksiin kuului 79 liikerakennusta, 32 hoitoalan rakennusta, 32 toimistorakennusta, 75 kokoontumisrakennusta, 141 teollisuusrakennusta, 71 varastorakennusta, 691 liikenteen rakennusta, 33 opetusrakennusta ja 25 muuta rakennusta. Rakennukset m 2 % Asuinrakennukset, m Teollisuus-, varastorakennukset, m Muut rakennukset, m Rakennukset, m Vuonna 215 asuinrakennusten kerrosala muodosti 72 %, teollisuus- ja varastorakennusten kerrosala 14 % ja muiden rakennusten kerrosala 14 % kaikkien rakennusten kerrosalasta Sipoossa. KESÄMÖKIT Vuonna 215 kunnassa oli kesämökkiä. Näistä 952 sijaitsi saarilla ilman kiinteää tieyhteyttä. Pääosa kesämökeistä sijaitsee Etelä-Sipoossa, vain 14 % Keski- ja Pohjois-Sipoossa. Kesämökin omistajat 215 Sipoo 13 % Pääkaupunkiseutu 55 % Muut kunnat 8 % Yritykset, yhdistykset ym. 24 % 21

23 Runsaat puolet, 55 %, kesämökeistä on pääkaupunkiseudun asukkaiden, 13 % sipoolaisten ja 8 % muiden kuntien asukkaiden omistuksessa. Yritykset, yhdistykset, perikunnat ja ulkomaalaiset omistavat 24 % kesämökeistä. Vuonna 215 sipoolaiset omistivat kesämökkiä ympäri maata. Kesämökeistä 279 sijaitsi Sipoossa ja 1 76 muualla. Suosituimmat mökkikunnat olivat oma kunta ja Porvoo. Sipoon kunta, Kehitys- ja kaavoituskeskus Lähteet: Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö (työllisyystilanne 216) 22