1 Koulun tehtävä ja yleiset tavoitteet... 2 1.1 Koulun arvoperusta... 2 1.2 Koulun tehtävä... 2 1.3 Koulun toimintaympäristön muutokset... 3 1.4 Koulun painopistealueet... 3 1.5 Koulun toiminnan kannalta keskeiset strategiat... 3 1.6 Koulun kasvatus- ja opetustavoitteet... 3 2 Opetuksen toteuttaminen... 4 2.1 Koulun oppimiskäsitys... 4 2.2 Oppimisympäristö... 4 2.2.1 Koulun tarjoamat puitteet opetuksen toteutumiseen:... 4 2.2.2 Fyysisen ympäristön tarkastelu... 5 2.2.3 Psyykkisen ympäristön tarkastelu... 5 2.2.4 Valvonnat... 5 2.2.5 Koulun järjestyssäännöt (liite)... 5 2.3 Koulussa toteutettava esiopetus... 6 2.4 Koulun tietostrategia... 6 3 Oppimisen ja koulunkäynnin yleinen ja tehostettu tuki... 6 3.1 Syrjäytymisen ehkäiseminen... 6 3.2 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus... 7 3.3 Oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja tehtävät... 7 3.3.1 Kokoontuminen... 7 3.3.2 Kokoonpano... 7 3.3.3 Toiminta ja tavoitteet... 7 3.4 Opetuksen tukipalvelut... 8 3.4.1 Oppilaan tukiprosessin eteneminen Lukkarin koulussa... 9 3.5 Oppilaanohjaus... 10 3.6 Tukimuodot yleisen ja tehostetun tuen aikana... 10 3.6.1 Tukiopetus... 10 3.6.2 Koulussa toteutettava osa-aikainen erityisopetus... 10 3.6.3 Koulunkäynninohjaajan palvelut... 11 3.6.4 Eriyttäminen... 11 3.6.5 Joustavat opetusryhmät... 11 3.6.6 Pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatiminen... 12 3.7 Oppilaskerhot... 12 4 Oppimisen ja koulunkäynnin erityinen tuki... 12 4.1 Tukimuodot erityisen tuen aikana... 12 4.1.1 Oppimäärän yksilöllistämisen periaatteet... 13 4.1.2 Opiskelu erityisen tuen päätöksellä yleisopetuksen luokassa... 13 4.1.3 Pedagogisen selvityksen ja HOJKS:n laatiminen... 13 4.2 Koulussa toteutettava luokkamuotoinen erityisopetus... 13 5 Koulussa toteutettava yhteistyö... 14 5.1 Esiopetuksen kanssa toteutettava yhteistyö... 14 5.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 14 5.3 Muiden koulujen kanssa toteutettava yhteistyö... 15 5.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa... 15 5.5 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa... 16 6 Oppimisen arviointi... 16 6.1 Koulun arviointisuunnitelma... 16 6.2 Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi... 16 6.3 Oppilaan itsearviointi... 17 6.4 Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin... 17 6.4.1 Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi... 18 6.4.2 Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi... 18 6.4.3 Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirretyn oppilaan arviointi... 18 6.5 Työskentelyn arviointi... 18 6.6 Käyttäytymisen arviointi... 19 6.7 Koulun antamat todistukset... 19 6.8 Koulukohtaisen opetussuunnitelman arviointi ja päivittäminen... 20
LUKKARIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1 Koulun tehtävä ja yleiset tavoitteet 1.1 Koulun arvoperusta 1.2 Koulun tehtävä Johtokunnan hyväksymä arvoperusta (18.11.2002 57) Kasvan oikeudenmukaiseksi ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi eläen sovussa itseni ja muiden kanssa. Opin perustietoja ja -taitoja arvostaen omaa ja toisten työtä. Suhtaudun luontoon, luonnonvaroihin ja ympäristöön vastuuntuntoisesti. Arvostan perinteitä ja kulttuuria. Kunnioitan jokaisen omaa vakaumusta. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen ja monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Lukkarin koulu antaa yleisopetuksen opetussuunnitelman pohjalta oppilaille mahdollisuuden omien kykyjensä mukaisesti turvallisesti kasvaa o oikeudenmukaiseksi, yhteistyökykyiseksi ja itsenäiseksi yhteiskunnan jäseneksi innostuneesti oppia o perustietoja ja -taitoja o kantamaan vastuuta opinnoistaan o arvioivaa suhtautumista itseensä ja saamaansa tietoon monipuolisesti taitaa o työntekoa yksin, pareittain ja ryhmässä o itsenäistä tiedonhankintaa o hyvää käyttäytymistä o mielipiteen ilmaisua o kansainvälisyyttä paikallisen kulttuurin ja perinteen tuntemisen kautta
1.3 Koulun toimintaympäristön muutokset (kehitys- ja muutostrendit) 1.4 Koulun painopistealueet elinikäinen oppiminen syrjäytyminen ongelmien monimuotoisuus tietotulva oppilasmäärän kasvu kansainvälisyyden lisääntyminen kunnan taloussuunnitelmassa vuosittain päätetyt painopistealueet työsuunnitelmassa mainitut muuttuvat painopistealueet hyvä perusopetus turvallinen oppimisympäristö hyvät tavat 1.5 Koulun toiminnan kannalta keskeiset strategiat Opetussuunnitelmassa strategioilla määritellään käytännön keinoja, joilla koulun arvoperusta, tehtävä ja kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet pyritään siirtämään oppilaille. Suunnitelmien mukaisten tavoitteiden saavuttaminen toteutetaan yhteistyössä kodin ja sidosryhmien kanssa opettajien erityisosaaminen huomioon ottaen. Luodaan myönteinen ja kiireetön oppimisympäristö. Oppilaita kannustetaan vastuullisuuteen ja totutetaan erilaisiin työtapoihin. 1.6 Koulun kasvatus- ja opetustavoitteet Oppilas kasvaa oppijana myönteiseksi yhteistyökykyiseksi omatoimiseksi kriittiseksi ja vastuulliseksi. Hän ymmärtää ihmisen riippuvuuden luonnosta ja ympäristöstä sekä tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta ja toimii sen mukaisesti arkipäivän tilanteissa. 3
2 Opetuksen toteuttaminen 2.1 Koulun oppimiskäsitys 2.2 Oppimisympäristö Lukkarin koulun oppimiskäsityksen mukaan oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa tai itsenäisesti. Oppilas rakentaa omaa tietämystään aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tietoaineksen pohjalta. Oppiminen perustuu monipuolisten tiedonhankintataitojen kehittämiseen, omaksumiseen ja käyttämiseen. Oppiminen on aktiivinen, toiminnallinen ja pitkäjänteinen prosessi. 2.2.1 Koulun tarjoamat puitteet opetuksen toteutumiseen 1) Pääkoulu A-osa: yläkerrassa 4 luokkaa (ot 3) 1 luokka (ot 1-2) kirjavarasto/pienryhmätila atk-luokka+varasto alakerrassa 3 luokkaa (ot 3) opettajainhuone rehtorin työhuone koulusihteerin työhuone neuvottelutila monistamo/varasto B-osa: lämmityskeittiö kouluravintola LuMa-varasto C-osa: tekstiilityöluokka (ot 3) kuvataideluokka (ot 3) ts-varasto kirjasto (ot 2) henkilökunnan sosiaalitila terveydenhoitajan huone kuraattorin huone laaja-alaisen erityisopettajan luokka D-osa: 2 luokkaa (ot 3) teknisen työn tilat musiikkiluokka (ot 3) 1 luokka (ot 2) opettajainhuone/varasto 4
2) Puukoulu alakerrassa 2 luokkaa (ot 3) opettajainhuone+monistamo/varasto 1 luokka (ot 2) 2 pienryhmätilaa yläkerrassa 3 luokkaa (ot 3) 1 pienryhmätila/keittiönurkkaus 3) Asuntola 3 erityisopetuksen luokkaa, joissa pienryhmätila ja keittiö 2.2.2 Fyysisen ympäristön tarkastelu Oppimisympäristön pitää olla turvallinen ja valvottavissa. Riittävän suuret opetustilat varustetaan ajanmukaisilla opetusvälineillä. Erilaiset oppimis-, työskentely- ja arviointitavat huomioidaan tiloissa ja niiden muuntelumahdollisuuksissa. Viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota. Oppimisympäristön tulee tarjota lapsille mahdollisuus ottaa vastuuta itse omasta ympäristöstään. 2.2.3 Psyykkisen ympäristön tarkastelu 2.2.4 Valvonnat oppilas kokee, että o hänestä välitetään. o häntä arvostetaan. o kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. o koulukiusaamiseen puututaan ja se dokumentoidaan. o oppimisympäristö on avoin, rohkaiseva ja kiireetön. o koulussa on myönteinen ilmapiiri. välitunti- ja taksivalvonnat sovitaan lukuvuoden alussa opettaja valvoo luokkansa ruokailun opettaja valvoo oppituntinsa uintivalvonnasta on sopimus uimahallin kanssa retkillä, yökouluissa ja leirikouluissa opettaja vastaa valvonnasta 2.2.5 Koulun järjestyssäännöt (liite) johtokunnan hyväksymät koulun järjestyssäännöt tiedotetaan huoltajille syksyn koulutiedotteessa ja niitä päivitetään tarvittaessa järjestyssäännöt ovat luettavissa koulun kotisivuilta järjestyssäännöt käydään oppilaiden kanssa läpi syksyisin koulun alkaessa 5
2.3 Koulussa toteutettava esiopetus 2.4 Koulun tietostrategia Lukkarin koulussa ei anneta esiopetusta. Lukkarin koulussa noudatetaan Nurmijärven kunnan yhteistä koulutoimen tieto- ja viestintästrategiaa ja tietotekniikan opetussuunnitelmaa. Tietostrategia on kuntakohtaisen opetussuunnitelman liitteenä. Tietotekniikan opetuksessa huomioidaan myös tietoturvaan liittyvät asiat. 3 Oppimisen ja koulunkäynnin yleinen ja tehostettu tuki 3.1 Syrjäytymisen ehkäiseminen Koulutoimessa syrjäytymisen ehkäiseminen nähdään yhdeksi toiminnan keskeiseksi painopistealueeksi. Jokaisen opettajan tehtävänä onkin ohjata oppilasta opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimisen taitojaan. Lisäksi opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisuuden kasvun ja kehityksen tukeminen. Oppilaiden koulunkäyntiin liittyviin huoliin puututaan mahdollisimman varhain, jotta oppilas saa tarvittavaa apua opiskelussa ilmenneisiin ongelmiin. Huolista puhutaan ja niihin puututaan yhteistyössä oppilaan, kodin ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat esim. heikko koulumenestys ja oppimisvaikeudet luvattomat poissaolot sosiaalinen sopeutumattomuus vaikea kotitausta koulukiusaamisen kohteeksi johtuminen syrjään vetäytyneisyys vierasmaalaisuus päihteiden ja huumeiden käyttö tupakointi näpistely ja muu rikollinen toiminta välinpitämättömyys Lukkarin koulun toimenpiteet syrjäytymisen ehkäisemiseksi kummioppilastoiminta oppilaskuntatoiminta riittävän varhainen puuttuminen ongelmiin oppilashuoltoryhmän apu kiusaamisen ehkäiseminen (malli)/kiva muiden asiantuntijoiden apu (esim. perheneuvola, sosiaali- ja terveystoimi, poliisi) teemapäivät ja projektit 6
3.2 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Koulussamme voi olla eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia oppilaita. Näiden oppilaiden opetuksessa tukeudutaan opetussuunnitelman perusteisiin. Eri kulttuurien tavat otetaan huomioon koulutyössä. Suomi toisena kielenä opetusta järjestetään opetussuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa kodin ja koulun välisiin neuvotteluihin pyydetään tulkki. Vieraskielisille oppilaille tarjotaan omaa äidinkieltä ylläpitävää koulutusta, jos ryhmä saadaan muodostettua. 3.3 Oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja tehtävät 3.3.1 Kokoontuminen 3.3.2 Kokoonpano Lukkarin koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu lukuvuoden aikana säännöllisesti joka toinen viikko maanantaisin klo 14-15.30 ja tarvittaessa useamminkin. Oppilashuoltoryhmän kokoontumisesta laaditaan muistio. Kokouksen koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai hänen määräämänsä henkilö oppilashuoltoryhmästä. Kokoontumisesta laaditaan muistio, jonka arkistoinnista vastaa rehtori. Oppilashuoltoryhmä käsittelee tarpeen mukaan myös yksittäistä oppilasta koskevia asioita. Asian käsittelystä ilmoitetaan etukäteen huoltajille. Huoltajille toimitetaan oppilasasian käsittelystä muistio tapaamisen jälkeen. Oppilashuoltoryhmä tekee vuosittain keväällä arvion toiminnastaan. Toiminnan arviointi viedään koulun johtokuntaan tiedoksi syksyllä. Oppilashuoltoryhmän jäsenet Tiina Nordgren Lotta Ulvelin Jaana Vaittinen Anne Siitonen Kaisu Paulanto rehtori, koollekutsuja, puheenjohtaja laaja-alainen erityisopettaja kouluterveydenhoitaja kuraattori psykologi 3.3.3 Toiminta ja tavoitteet tarvittaessa myös luokanopettajat erityisopettajat aineenopettajat koulunkäynninohjaajat oppilaat ja/tai heidän huoltajansa muut erityistyöntekijät (sosiaalityöntekijä, lääkäri, poliisi, tms.) Oppilashuoltotyön tavoitteena on edistää oppilaiden hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä luoda terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö edistää kouluyhteisön hyvinvointia 7
3.4 Opetuksen tukipalvelut tunnistaa oppimisen esteitä ja kasvuun liittyviä ongelmia sekä mahdollistaa oppilaan tarvitsema varhainen tuki ehkäistä syrjäytymistä Oppilashuoltoryhmän tehtävä on suunnitella ja koordinoida oppilashuoltotyötä koulussa ennaltaehkäistä oppimisen esteitä ja kasvuun liittyviä ongelmia ratkaista jo syntyneitä ongelmia tukea opettajia kasvatus- ja opetustyössä löytää parhaat mahdolliset keinot oppimistuloksien saavuttamiseksi suunnitella yhteistyössä opettajien kanssa tehostetun tai erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden koulutyön järjestäminen seurata ja arvioida toimenpiteiden vaikutuksia Oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. (PoL 40). Muilta osin pyydetään oppilaan huoltajalta lupa asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Koulumme opetuksessa hyödynnetään kaikkia saatavissa olevia opetuksen tukipalveluita. Näitä ovat mm. laaja-alainen erityisopetus, kouluterveydenhuollon palvelut, psykologi- ja kuraattoripalvelut, hammashuolto, koulunkäynninohjaaja-palvelut ja resurssiopettajat. Koulukäynninohjaajaresurssin jaosta kouluille päättää opetuspäällikkö. Koulun yleinen koulunkäynninohjaajatarve kartoitetaan ja resurssin käyttö suunnitellaan alustavasti keväällä ja päivitetään lukuvuoden alussa. Koulunkäynninohjaajaresurssin kohdentamista tarkastellaan ja arvioidaan lukuvuoden aikana tarvittaessa. Koulukuraattori on läsnä koululla kahtena päivänä viikossa. Kuraattoriin voi ottaa tarvittaessa yhteyttä puhelimella, sähköpostilla tai Helmi-reissuvihkon kautta. Terveydenhoitaja on läsnä koululla joka toisella viikolla kahtena päivänä ja joka toinen viikko kolmena päivänä. Terveydenhoitajaan voi ottaa yhteyttä puhelimella, sähköpostilla tai Helmi-reissuvihkon välityksellä. Oppilaat käyvät terveydenhoitajan tarkastuksessa joka vuosi. Terveydenhoitajalla on avoimet ovet koululla olopäivinä klo 11.30 12.15. Psykologi on koululla tarvittaessa. Psykologi suorittaa tarpeen vaatiessa oppilaalle oppimiseen liittyviä tutkimuksia. Tutkimusten jälkeen järjestetään kouluneuvottelu, jossa käydään psykologin ja huoltajien kanssa tutkimustulokset läpi pohtien tarvittavia oppimisen tukimuotoja. Myös kouluruokailu ja koulukuljetukset ovat koulumme tukipalveluita - läksykerhokin toteutuessaan. 8
Oppilaat saavat jokaisena koulupäivänä kouluruuan ja kuljetuksen piiriin kuuluville koulukuljetuspäätöksen saaneille oppilaille järjestetään koulukuljetus. Päätöksen koulukuljetuksesta tekee kuljetussuunnittelija, joka antaa myös ohjeet kuljetuksen järjestämisestä sekä aikatauluista. Läksykerho järjestetään kerran viikossa, mikäli kerhotuntiresurssi sen mahdollistaa. Oppilaan on mahdollista mennä läksykerhoon omaaloitteisesti, mikäli hän katsoo tarvitsevansa aikuisen apua läksyjen tekemiseen. Läksykerhoon myös ohjataan oppilas esim. silloin, kun oppilaalla on tekemättömiä tehtäviä, taikka halutaan varmistaa läksyjen tekeminen. 3.4.1 Oppilaan tukiprosessin eteneminen Lukkarin koulussa Opettaja havaitsee oppilaan opiskelussa ongelmia. Opettaja keskustelee huoltajan, kollegojen/rehtorin kanssa ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa. Opettaja tarjoaa oppilaalle aktiivisesti tukiopetusta. Mikäli tukiopetuksesta ei ole apua, viedään asia OHR:n kokoukseen. Käynnistetään koulun omat luokkakohtaiset tukitoimet ja kysytään huoltajilta lupa muihin sovittuihin tukitoimiin (esim. psykologin testit). Tehdään pedagoginen arvio; millaisia tukitoimia on annettu ja ovatko ne riittäviä. Mikäli tukiopetuksen avulla ei saada riittäviä tuloksia aikaan, aloitetaan osa-aikainen erityisopetus koululla. Samalla voidaan laatia oppimissuunnitelma ja pohtia tukitoimia yhdessä huoltajan kanssa. Oppilaalle tehtyjen mahdollisten tutkimusten tulosten vaikutukset koulunkäyntiin arvioidaan. Oppilaan oppimisvaikeuksien jatkuessa oppilashuoltoryhmä tekee tehostetun tuen päätöksen ja oppilaalle tässä vaiheessa viimeistään laaditaan oppimissuunnitelma. Mikäli tehostettu tuki ei riitä, oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys ja hänelle haetaan tarvittaessa erityisen tuen päätöstä. Päätöksen erityisestä tuesta tekee opetuspäällikkö. Jos oppilaan koulu tai luokkamuoto muuttuu erityisen tuen päätöksen myötä, järjestetään siirtopalaveri, johon osallistuvat huoltajat, oppilas, 9
3.5 Oppilaanohjaus vastaanottava opettaja sekä mahdollisesti asiantuntijat. Siirtopalaverissa sovitaan siirrosta ja opiskelun jatkosta. Erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Jos oppilaan oppimääriä on tarvetta yksilöllistää, tulee laatia pedagoginen selvitys ja kuulla huoltajia (lomake). Opetuspäällikkö tekee päätöksen yksilöllistämisestä. Oppimäärien yksilöllistäminen kirjataan HOJKS:aan. Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan itsenäistymistä, tasapainoisen persoonallisuuden kehittymistä ja sosiaalista kasvua. Oppilaanohjauksen avulla edistetään myös oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä. Oppilaanohjausta annetaan eri aineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. 3.6 Tukimuodot yleisen ja tehostetun tuen aikana 3.6.1 Tukiopetus Opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muuten tilapäisesti tukea tarvitseville oppilaille annetaan tukiopetusta. (POL 16 ) Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajan kanssa ja hänelle tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetukseen varataan koulun tuntikehyksestä riittävästi resursseja. Tukiopetustunteja käytetään koulun sisällä joustavasti, niin että kaikki resurssit tulevat käyttöön. Tukiopetusta voi antaa myös joku muu kuin oppilaan oma opettaja. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, tulee hänellä olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Lomamatkojen ajalta vastuu opiskelusta siirtyy kodille. Lomamatkat eivät saa haitata oppilaan koulutyötä. 3.6.2 Koulussa toteutettava osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi. Lieviä oppimisvaikeuksia voivat olla esim. lukemisen ja kirjoittamisen tai matematiikan vaikeudet sekä äännevirheet. Osa-aikainen erityisopetus voi olla yksilö-, ryhmä- tai samanaikaisopetusta oppilaan tarpeista riippuen. Opetus painottuu pääsääntöisesti alemmille luokka-asteille. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa lukuvuoden aikana säännöllisesti tai jaksoittain. Huoltajille ilmoitetaan aina kirjallisesti, jos lapsi saa osa-aikaista erityisopetusta. Erityisopettajan toimenkuvaan 10
kuuluu myös yhdessä luokanopettajan kanssa oppilaiden arviointi ja taitojen kartoitus. Nämä tapaamiset ja luokassa yhdessä tehtävät testit ovat koulun normaalia toimintaa, eikä niistä ilmoiteta koteihin erikseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen antamisesta päättää erityisopettaja yhdessä luokanopettajan kanssa. 3.6.3 Koulunkäynninohjaajan palvelut 3.6.4 Eriyttäminen Opetuspäällikkö osoittaa koulujen käyttöön oppilasmäärään perustuvan koulunkäynninohjaajaresurssin. Lisäksi koulun koulunkäynninohjaajaresurssin tarvetta määriteltäessä huomioidaan yksilöllisesti kohdennettujen ohjaajapalveluiden tarpeet. Rehtori osoittaa koulunkäynninohjaajapalvelun sitä tarvitsevalle oppilaalle koululle myönnetystä avustajaresurssista. Ennen kuin rehtori tekee päätöksensä koulunsa avustajaresurssin jakamisesta, koulu oppilashuoltoryhmä käsittelee asian kokouksessaan. Rehtorin tulee seurata koulunkäynninohjaajaresurssin oikeaa kohdentamista pitkin lukuvuotta. Koulunkäynninohjaajat vastaavat myös pitkäaikaissairaiden oppilaiden koulupäivän aikana tarvitseman lääkehoidon toteuttamisesta sekä muista hoidollisista toimenpiteistä. Lukkarin koulussa työskentelee kahdeksan koulunkäynninohjaajaa, joista viisi erityisen tuen luokissa ja kolme yleisopetuksen isoissa luokissa. Jokainen opettaja eriyttää opetustaan pedagogisen näkemyksensä mukaan sekä ylös- että alaspäin. Lisäopetusta tarvitsevat saavat tukiopetusta ja kertaavia tehtäviä ja edistyneemmät vaativampia tehtäviä opettajan harkinnan mukaan. Koulunkäyntiavustajan avulla opettaja voi eriyttää luokkansa oppilaita siten, että avustaja tai opettaja ohjaa oppitunnin aikana eritasoisia ryhmiä. Luokilla on käytössään jakotunteja, jotka osaltaan edesauttavat joustavuutta. Oppituntien aikana oppilaat työskentelevät erilaisissa ryhmissä. Avustaja helpottaa ryhmiin jaettujen työskentelyssä 3.6.5 Joustavat opetusryhmät Erityisopetuksen ja yleisopetuksen oppilaita voi olla samassa opetusryhmässä eri oppiaineiden tunneilla. Ryhmässä voi olla yksi tai kaksi opettajaa. Opettajien harkinnan mukaan toteutetaan oppiainekohtaista integraatiota erityisopetuksen ja yleisopetuksen luokkien välillä. Harkittaessa siirtoa toiseen luokkamuotoon oppilas käy kokeilemassa mahdollisessa uudessa luokassa. Joustavia ryhmiä käytetään myös mm. käsityötunneilla, jolloin oppilaat on jaettu pienempiin ryhmiin. Lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää myös suurryhmiä esim. yhteisiä lauluhetkiä alkuopetusluokkien kanssa. Lukuvuoden 2011-2012 aikana Lukkarin koulussa toimii kaksi yhteisopettajuusluokkaa (1 B ja 2 B), joissa työskentelee isossa 11
yleisopetuksen ryhmässä myös koulumme erityisen tuen oppilaat samalta luokka-asteelta. Yhteisopettajuusluokissa opetuksesta vastaavat luokanopettaja ja erityisluokanopettaja yhteistyössä. 1B luokassa opettajina toimivat luokanopettaja Sanna Nousiainen ja erityisluokanopettaja Maarit Nummila. 2B luokassa opettavat luokanopettaja Katariina Hyttinen sekä erityisluokanopettaja Satu Kastikainen. Luokissa on apuna myös luokkakohtainen koulunkäyntiavustaja. Lukkarin koulu on saanut lukuvuodeksi käyttöönsä myös kahden resurssiopettajan tunnit (2x24h). Resurssiopettajat työskentelevät pääsääntöisesti oppilasmäärältään suurimpien luokkien (6. ja 3. luokat) apuna, jolloin opetusta voidaan eriyttää jakamalla oppilaat pienempiin opetusryhmiin. 3.6.6 Pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatiminen 3.7 Oppilaskerhot Oppilaalle voidaan laatia tarvittaessa oppimissuunnitelma oppilaan opintoohjelman toteuttamiseksi. Tehostetun tuen piiriin siirretylle oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Sen avulla voidaan tukea myös erityislahjakkaiden lasten koulunkäyntiä. Oppimissuunnitelmaan kirjataan sovitut tukitoimet sekä tarvittavat pedagogiset järjestelyt. Oppimissuunnitelman kautta pyritään lisäämään oppilaan omaa vastuuta opiskelustaan, lisäämään sitoutumista ja saamaan siihen enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelman avulla sitoutetaan myös huoltajat tukemaan lapsen koulunkäyntiä. Sen laatimisessa ja toteutumisen arvioinnissa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla. Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Koulun kerhotyön tarkoituksena on kannustaa oppilaiden myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuuksia muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ympäristössä. Kerhot ovat oppilaalle vapaaehtoisia. Kerhotoiminta sisällytetään vuotuiseen työsuunnitelmaan. Oppilaskerhojen järjestämisen edellytys on, että koulun tuntikehyksestä on siihen osoitettavissa tunteja. Kerhot toimivat pääsääntöisesti koulupäivän päätyttyä iltapäivisin. 4 Oppimisen ja koulunkäynnin erityinen tuki 4.1 Tukimuodot erityisen tuen aikana Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. 12
Erityisen tuen antaminen edellyttää opetuspäällikön tekemää kirjallista päätöstä, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Mikäli oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös, tulee hänelle laatia HOJKS. Edellä mainittujen koulun toimintamuotojen rinnalla oppilaan kokonaiskuntoutukseen voi liittyä erilaisia sosiaalitoimen tukimuotoja, terapioita, lastensuojelutyötä sekä erilaisia terveydentilan selvityksiä. 4.1.1 Oppimäärän yksilöllistämisen periaatteet Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä voidaan yksilöllistää. Oppiaineen yksilöllistämisen edellytykset ja yksilöllistämispäätöksen hakuprosessi on kuvattu Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki-kirjassa. 4.1.2 Opiskelu erityisen tuen päätöksellä yleisopetuksen luokassa Erityisen tuen päätöksellä oleva oppilas voi opiskella integroituneena yleisopetuksessa. Järjestely voidaan toteuttaa, jos se on oppilaan edun mukaista, edellytysten/kykyjen ja muun tilanteen kannalta mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Integroitunutta oppilasta tuetaan yleisopetuksessa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tukimuotoina käytetään tarvittaessa osaaikaista erityisopetusta, koulunkäynninohjaajan tukea, eriytettyä oppimateriaalia tai muita opetuksellisia järjestelyjä. 4.1.3 Pedagogisen selvityksen ja HOJKS:n laatiminen Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajia sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Selvitysten perusteella opetuspäällikkö tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Tarkemmin pedagogisen selvityksen tekeminen on kuvattu Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki-kirjassa. Erityisen tuen tarpeellisuuden tarkistamisen yhteydessä laaditaan myös pedagoginen selvitys. Mikäli oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös, tulee hänelle laatia HOJKS. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on kirjallinen, pedagoginen asiakirja, joka perustuu hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan. Sen laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Tarkemmin HOJKS:n tekeminen on kuvattu Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki-kirjassa. 4.2 Koulussa toteutettava luokkamuotoinen erityisopetus Nurmijärvellä luokkamuotoista erityisopetusta annetaan koulujen yhteisissä erityisluokissa, joissa kussakin opiskelee korkeintaan kymmenen oppilasta. Erityisluokanopettajan lisäksi oppitunneilla on tavallisesti mukana koulunkäyntiavustaja. Lukkarin koulussa on luokkamuotoista erityisopetusta oppilaille, joilla on lähinnä neurologisista syistä johtuvia oppimisvaikeuksia. Mikäli mahdollista, luokkamuotoinen erityisopetus 13
toteutetaan yhteisopettajuutena. Opetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän. Tähän pedagogiseen selvitykseen ottaa kantaa koulun oppilashuoltotyöryhmä. Pedagogisen selvityksen ja mahdollisten asiantuntijalausuntojen pohjalta opetuspäällikkö tekee päätöksen oppimäärän yksilöllistämisestä. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, opetuspäällikkö tekee erityisen tuen jatkamisesta päätöksen. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä vastaava päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. 5 Koulussa toteutettava yhteistyö 5.1 Esiopetuksen kanssa toteutettava yhteistyö Koulun alkuopettajat osallistuvat Kirkonkylän alueellisiin esi- ja alkuopetuksen yhteistyön suunnittelukokouksiin syksyisin. Yhteistyötä tehdään tilanteen ja tarpeen mukaan. Molemmat osapuolet voivat olla aloitteentekijöitä. Koulun tilaisuuksiin (esim. näytelmät ja vanhempainillat) kutsutaan mahdollisuuksien mukaan myös esikoululaisia tai heidän huoltajiaan mukaan. Tiedonsiirtopalaveri järjestetään niiden koulutulokkaiden osalta, joilla on tehostetun tai erityisen tuen päätös sekä muulloin tarvittaessa. Yhteistyössä toteutetaan alanivelen prosessikuvausta (liite). Koulutulokkaille järjestetään tutustumispäivä toukokuussa, jolloin koulutulokkaat tutustuvat kouluun parin tunnin ajan. Samaan aikaan koulutulokkaiden huoltajille pidetään infotilaisuus, jossa rehtori ja mahdollisesti myös laaja-alainen erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi esittäytyvät. 5.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Opettajilta edellytetään aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista. Tärkeä yhteistyön muoto on oppilaan koulunkäyntiin liittyvät tapaamiset. Lähtökohtana on, että oppilas on mukana koulun neuvotteluissa. Koulussa seurataan ja 14
pidetään kirjaa oppilaan poissaoloista. Niistä tiedotetaan huoltajille Helmillä. Lisäksi seurataan oppilaan edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista. Palautetta annetaan suullisesti ja kirjallisesti. Tarkemmin kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä kerrotaan Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tuki kirjassa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteuttaa myös johtokunta. Johtokunnassa koulun asioista ovat päättämässä mm. huoltajien edustajat. Koululla toimii myös vanhempaintoimikunta, johon jokaisesta luokasta pyritään saamaan mukaan vähintään yksi edustaja. Vanhempaintoimikunta työskentelee itsenäisesti, ja se on rekisteröity yhdistys. Vanhempaintoimikunta määrittää vuosittaisen tavoitteensa koulun toimintaa tukevaksi. Lauantaityöpäivä voidaan toteuttaa yhdessä vanhempaintoimikunnan kanssa. Luokilla voi olla luokkatoimikuntia vanhempien aktiivisuudesta riippuen. Luokkatoimikunnat osallistuvat mm. luokkaretkien rahoitukseen keräämällä varoja erilaisten tempausten avulla. Vanhempainiltoja pidetään koko koulun yhteisinä tilaisuuksina tai luokkakohtaisina tilaisuuksina. Arviointikeskustelut/vanhempainvartit pidetään lukuvuosittain, jolloin keskustelussa on läsnä oppilas, huoltaja(t) ja opettaja. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja tiedottamista toteutetaan mm. koulun kotisivujen ja sähköisen Helmi-reissuvihkon välityksellä, sähköpostilla tai puhelimella. Kouluneuvotteluja huoltajien kanssa pidetään kasvatuksellisissa ja oppilashuollollisissa asioissa. Työsuunnitelmassa määritellään vuosittainen muu toiminta. 5.3 Muiden koulujen kanssa toteutettava yhteistyö Kirkonkylän koulujen kanssa tehdään yhteistyötä suunnittelussa, vanhempainilloissa ja oppilaille järjestettävissä tapahtumissa. Kuudennelta luokalta siirtyvien oppilaiden siirtoa valmistellaan luokanopettajan, oppilashuoltohenkilökunnan ja oppilaanohjaajien kanssa yhteistyössä. Oppilaat tutustuvat uuteen kouluun mahdollisuuksien mukaan. Oppilaiden siirtyessä yläkouluun toimitaan keskinivelen prosessikuvauksen mukaan (liite). Erityisen tuen oppilaan lähtiessä kokeiluun kotikouluun tai tullessa Lukkarin kouluun pidetään siirtopalaveri. Opettajat voivat pitää tunteja muissakin kouluissa. 5.4 Yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Kirjaston kanssa tehdään yhteistyötä 2. ja 5. luokkien tiedonhallintatunneilla. Myös muut luokat vierailevat kirjastossa satunnaisesti. Rajamäen uimahallissa käydään 2 4 kertaa lukukaudessa vuosiluokasta riippuen. Klaukkalan jäähallilta anotaan päiväluisteluvuoroja niitä tarjottaessa. Nurmijärven kristillisten seurakuntien kanssa tehdään yhteistyötä, mm. päivänavaukset. Toisinaan käydään seuraamassa mm. taiteen perusopetuksen ja Nurmijärven opiston esityksiä. Eri 15
urheiluseurojen järjestämiin tapahtumiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. 5.5 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa Nurmijärven nuorisotoimi järjestää yhdessä poliisin, seurakunnan ja nuorisotyön kanssa Kantti kestää -päihdevalistusta kuudesluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Oppilashuoltoryhmä on tarvittaessa yhteydessä sosiaalitoimeen oppilaan asioissa. Rehtori sopii pelastuslaitoksen kanssa poistumisharjoituksista. Pelastustoimi opastaa oppilaita ja koulun henkilökuntaa tarvittaessa mm. paloturvallisuusasioissa. Poliisi vierailee koululla. Oppilaat vierailevat mahdollisuuksien mukaan kunnan ja lähialueiden yrityksissä. 6 Oppimisen arviointi 6.1 Koulun arviointisuunnitelma Arviointi on olennainen osa koulun kasvatus- ja opetustyötä. Arvioinnin tehtävänä on kouluyhteisön toiminnan kehittäminen ja ohjaaminen. Arvioinnilla tarkoitetaan oppilasarviointia, kouluyhteisön arviointia ja opetussuunnitelman toteutumisen arviointia. Nurmijärven kunta arvioi opetuksen järjestäjänä oman toimintansa tehokkuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta mm. perusopetuksen laatukriteerien pohjalta. Arviointia suoritetaan vuosittain mm. taloussuunnitelmaan sisältyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seurantana. Arviointitulokset esitetään toimintakertomuksessa. Toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan myös kouluilta kerättävän arviointitiedon kautta. 6.2 Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Lukkarin koulun toimintaa kehitetään ja arvioidaan opettajakokouksissa johtoryhmän kokouksissa tapahtumien jälkeen pidettävissä palautekeskusteluissa lukuvuoden aikana erilaisissa neuvotteluissa opettajien ja huoltajien välillä lukuvuoden päättyessä pidettävässä palautekeskustelussa lukuvuosittain koulun toimintakertomuksessa tarvittaessa kyselyillä oppilaille, huoltajille tai henkilökunnalle rehtorin ja henkilöstön välillä käytävissä kehityskeskusteluissa johtokunnan kokouksissa rehtorin ja opetuspäällikön välillä käytävissä kehityskeskusteluissa laatutyön avulla Toimintaa johtaa ja ohjaa rehtori. Rehtorin apuna toimii johtoryhmä. 16
6.3 Oppilaan itsearviointi Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on oppilaan myönteisen itsetunnon ja minäkuvan vahvistuminen. Oppilas oppii asettamaan opiskelulleen ja työskentelylleen tavoitteita tiedostamaan asetetut tavoitteet tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan tunnistamaan oman edistymisensä Lukuvuoden aikana oppilaan tulee voida arvioida itseään ja saada palautetta arvioinnista. Itsearvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen eri alueisiin. Lukkarin koulussa oppilaan itsearvioinnin keinoina käytetään mm. valmiita lomakkeita oppikirjojen arviointilomakkeita opetusjaksojen alussa ja lopussa opettajan ja oppilaan välisiä keskusteluja pari- ja vertaisryhmäarviointia sekä työskentelyprosessin arviointia suhteessa saavutettuun lopputulokseen. 6.4 Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin Opintojen aikana annetaan riittävän usein tietoa oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä sekä oppilaalle että hänen huoltajalleen. (Perusopetusasetus 10 ) Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan opiskelua. Arvioinnin tulee olla monipuolista, jatkuvaa ja tavoitteellista. Sen tulee olla aina perusteltavissa. Oppilaan arviointi tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja sosiaalistumista työskentely- ja opiskelutaitojen kehittymistä tiedollista ja taidollista kehittymistä kehittymistä itsearvioinnissa ohjautumista jatko-opintoihin Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointia suoritetaan myös HOJKS:n päivittämisen yhteydessä. Arvioinnin perusteista annetaan etukäteen tietoa oppilaille ja heidän huoltajilleen. Tietoja oppilaan edistymisestä annetaan todistuksissa, vapaamuotoisten tiedotteiden avulla ja/tai suullisesti huoltajan ja oppilaan kanssa käytävissä arviointikeskusteluissa. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa 17
arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta määriteltäessä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvauksia oppilaan hyvästä osaamisesta löytyy oppiaineiden kohdalta kunnan opetussuunnitelmasta. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalla ei olisikaan hylättyjä suorituksia. Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, on huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Päätöksen oppilaan siirtämisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. 6.4.1 Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 6.4.2 Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Arvioidaan sitä, mitä on jo opittu, eikä kiinnitetä huomiota siihen, mitä on vielä oppimatta. 6.4.3 Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirretyn oppilaan arviointi 6.5 Työskentelyn arviointi Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirretyn oppilaan todistukseen merkitään vain hyväksytyt suoritukset ja muilta osin hän jatkaa opintojaan seuraavalla vuosiluokalla. Mikäli oppilaalla ei ole erityisen tuen päätöstä, hallintopäätöksen oppilaan siirtämisestä vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen tekee rehtori. Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Lukkarin koulussa oppilaan työskentelyä arvioidaan sanallisesti 1. 4. luokilla. 5. 6. luokilla työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin ja arvosanaan. 18
6.6 Käyttäytymisen arviointi Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan mm. huomioon miten oppilas noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja tuntee vastuuta omasta ja toisten tekemisestä kykenee arvostamaan omaa ja toisten työtä ja tuloksia osaa arvostaa toisten yksityisyyttä ja hyväksyy erilaisuuden tuntee vastuuta ympäristöstä Lukkarin koulussa oppilaan käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti 1. 4. luokilla ja numeroin 5. 6. luokilla. 5. 6. luokilla numeroarviointia voidaan täydentää sanallisesti. Käyttäytymisen arviointia ei anneta erotodistuksessa. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi pohjaa käyttäytymisen arviointikriteereihin (liite). 6.7 Koulun antamat todistukset Koulun antamista todistuksista on tarkemmin sovittu opetussuunnitelman perusteissa ja kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa. Nurmijärven kunnassa oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus ja lukuvuoden aikana vähintään yksi välitodistus. Arviointikeskustelu voi korvata välitodistuksen 1. 3. luokilla. Kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa on myös määrätty, milloin käytetään sanallista arviointia ja milloin numeroarvostelua (4 10). Välitodistus Lukkarin koulussa annetaan välitodistus 3. 6. luokille syyslukukauden päättyessä. Väliarviointi 1. 2. luokilla toteutetaan arviointikeskusteluna oppilaan, huoltajien ja opettajan kesken työsuunnitelmaan kirjattuna ajankohtana, kuitenkin ennen syyslukukauden päättymistä. Arviointikeskustelun pohjana käytetään kuntaan laadittua lomaketta, joka dokumentoidaan keskustelun jälkeen. 3. luokalla arviointi annetaan sanallisesti. 4. luokalla äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, A1-kieli ja ympäristö- ja luonnontieto arvioidaan numeroin. Työskentely ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti. 5. 6. luokalla arvioitavat oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. 5. luokalla opetettava kunnallinen valinnaisaine eli kotiseutuopetus arvioidaan sanallisesti. Uudet oppiaineet, jotka alkavat 5. vuosiluokalla (HI, FY/KE, A2-kieli) arvioidaan ensimmäisen kerran vasta kyseisen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa. Välitodistus ja -arviointi on osa jatkuvaa arviointia, ja sen tulee olla ohjaavaa ja tiedottavaa. 19
Lukuvuositodistus Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden päättyessä. Lukuvuositodistuksessa arvioidaan koko lukuvuotta, ei siis vain kevätlukukautta. Vuosiluokilla 1 3 käytetään lukuvuositodistuksessa sanallista arviointia. Neljännellä käytetään sekä sanallista että numeroarviointia. Viidennellä luokalla käytetään numeroarvostelua, jota voidaan täydentää sanallisesti. Kuudennella luokalla käytetään numeroarvostelua. Vuosiluokilla 5 6 arvioidaan biologia ja maantieto yhdellä arvosanalla sekä fysiikka ja kemia yhdellä arvosanalla. 5. luokalla opetettava kunnallinen valinnaisaine eli kotiseutuopetus arvioidaan sanallisesti. Erotodistus Jos oppilas siirtyy toisen kunnan kouluun lukuvuoden aikana, hänelle annetaan erotodistus. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviointia. 6.8 Koulukohtaisen opetussuunnitelman arviointi ja päivittäminen Koulukohtaista opetussuunnitelmaa arvioidaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa. 20
Liitteet: Tuen portaat Alanivelen prosessikuvaus Keskinivelen prosessikuvaus Tuntijako Käyttäytymisen arviointikriteerit Aihekokonaisuudet Järjestyssäännöt Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 21