Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2011 Yhtymähallitus 28.3.2012 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto Vihannin kunnanvaltuusto
SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Toimintakertomus... 1-25 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1-25 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1-2 Kuntayhtymän hallinto... 3-4 Kuntayhtymän organisaatio ja hallinto... 4-6 Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys... 6-12 Henkilöstö... 12-15 1.2 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta... 15-16 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan... 17-22 rahoitus... 1.2 Tilikauden tuloksen käsittely... 22 2. Talousarvion toteutuminen... 23-70 Kuntayhtymä... 23-31 10 Hallinto- ja tukipalvelut... 32-36 20 Lapsi- ja perhepalvelut... 37-42 30 Aikuissosiaalipalvelut... 43-48 40 Mielenterveys- ja päihdepalvelut... 49-54 50 Vanhuspalvelut... 55-60 60 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut... 61-67 2.1 Erikoissairaanhoidon ostopalvelut... 68-69 2.2 Investointien toteutuminen... 70-71 2.3 Rahoitusosan toteutuminen... 72 2.4 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 73 2.4 Palvelusopimusten toteutuminen... 1-25 3. Tilinpäätöslaskelmat... 1-4 3.1 Tuloslaskelma... 1 3.2 Rahoituslaskelma... 2 3.3 Tase... 3-4 4. Tilinpäätöksen liitetiedot... 5-15 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 5 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 6 4.3 Taseen liitetiedot... 8-11 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 11 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 12 4.6 Liitetietojen erittelyt... 13-15 5. Allekirjoitukset ja merkinnät... 16-15
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän johtajan katsaus Hyvinvointikuntayhtymän ensimmäinen laajentuneen toiminnan vuosi oli luonnollisesti varsinainen muutosten vuosi. Viidestä organisaatiosta muodostettiin yksi sosiaali- ja terveydenhuollon seudullisesta järjestämisestä ja tuottamisesta vastaava kokonaisuus siirtämällä jäsenkuntien vastuulla olleet sosiaalitoimen palvelut samaan hyvinvointikuntayhtymään. Toiminnan organisointi, henkilöstön uudelleen sijoittuminen, talous- ja henkilöstöhallinnon toimintojen ja käytäntöjen yhtenäistäminen, tietojärjestelmien ja tiedonvälitysjärjestelmien yhdistäminen ja uudistaminen, asiakasmaksujen ja palvelujen saantikriteerien yhtenäistäminen sekä monet muut pienemmät yksityiskohdat ovat vaatineet henkilöstöltä ja toiminnoista vastaavilta muutosvalmiutta ja joustavuutta sekä paljon työtä. Keskeisenä tavoitteena muutoksessa on ollut turvata asiakkaiden palvelujen toimivuus ja asiakaskyselyjen ja -palautteen perusteella tässä on pääosin onnistuttu. Asiakaspalautteen perusteella kehittämistä on edelleen palveluista tiedottamisessa, henkilöstön tavoitettavuudessa ja asiakaspalvelussa. Näiden asioiden parantamiseksi tarvitaan asiakaskeskeisen ajattelu- ja toimintatavan vahvistamista kaikilla tasoilla. Alueen asukkaiden palvelutarpeisiin on pystytty vastaamaan pääosin talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Eniten ongelmia on tuottanut lääkäriresurssin niukkuudesta johtuvat pitkät odotusajat lääkärin vastaanotoille. Lääkäriresurssin vajaus on vaikeuttanut myös osastohoitoa, jota on vaikeuttanut lisäksi pitkäaikaispotilaiden jatkohoitomahdollisuuksien niukkuus. Vanhusten hoidon painopistettä tulee kyetä edelleen siirtämään laitoshoidosta avo- ja kotihoitoon. Raahen seudun alueelle ja kuntiin on viime vuonna päättyneen Terveempi Pohjois-Suomi- hankkeen myötä luotu toimivat kehittämis- ja johtamisrakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointikertomukset ja niissä esille nostetut kehittämiskohteet haastavat kaikkia alueen toimijoita aktiiviseen toimintaan väestön ja yksittäisten ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseksi. Yhteiseksi tavoitteeksi nostettiin nuorisotyöttömyyden nollatoleranssin saavuttaminen lähimpien viiden vuoden aikana. Toimenpiteet tältä osin on aloitettu. Taloudelliset tavoitteet tilinpäätösvuodelle olivat haasteelliset. Kuntien maksuosuuksien pohjaksi otettiin vuoden 2009 toteutuneet menot ja siihen korotusta hyväksyttiin vain 0,6 %. Asetettuun taloudelliseen tavoitteeseen ei päästy johtuen erityisesti sairaanhoitopiirin kustannusten voimakkaasta kasvusta, joka ylitti alkuperäisen talousarviovarauksen 2.959.753 euroa. Hyvinvointikuntayhtymän itse tuottaman erikoissairaanhoidon kuntalaskutus aleni edellisestä vuodesta, mutta ylitti kuitenkin alkuperäisen talousarviovarauksen 717.257 euroa. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta kuntien maksuosuus ylitti talousarviovarauksen 429.000 euroa. Oman toiminnan menokasvuun vaikutti merkittävästi henkilöstön korkea sairastavuus, joka siirtyi perintönä kunnista sosiaalitoimen siirtymisen myötä. Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen onkin keskeinen henkilöstöpoliittinen haaste ja siihen on jo tilinpäätösvuoden aikana pureuduttu mm. kouluttamalla koko esimieskuntaa henkilöstöresurssin tavoitteelliseen johtamiseen ja käynnistämällä tätä tukevia kehittämistoimia. Vaikka kuntien maksuosuuksien ylitys talousarvioon verrattuna oli korkea, niiden kasvu vuodesta 2009 vuoteen 2011 oli kuitenkin kohtuullinen eli 5,01 % eli keskimäärin 2,5 % vuodessa. Sitä voi pitää vähintäänkin tyydyttävänä verrattuna valtakunnalliseen kasvuun, joka on viime vuosina ollut 4-6 %. Uuden terveydenhuoltolain voimaan tulon myötä käynnistynyt terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja siihen liittyvä terveydenhuollon toimijoiden välinen työnjako sekä ensihoidon valmiuden parantaminen tulevat heijastumaan hyvinvointikuntayhtymän palvelurakenteeseen. Talousarviossa asetetun tavoitteen mukaisesti hyvinvointikuntayhtymä on käynnistänyt yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa alueen sairaaloiden työnjakoon tähtäävän selvitystyön, jonka on määrä valmistua maaliskuussa 2012. 1
Väestön ikääntyminen ja kuntien rahoitusmahdollisuuksien rajallisuus luovat paineita sille, että palvelut tulee entistä tiukemmin suunnitella alueen väestön todellisista tarpeista lähtien ja siten, että niukat voimavarat voidaan kohdistaa mahdollisimman vaikuttavasti ja taloudellisesti. Lämpimät kiitokset hyvinvointikuntayhtymän henkilöstölle ja luottamushenkilöille kuluneen vuoden työstä ja toiminnasta. Kiitokset jäsenkuntien toimijoille luottamuksesta ja aktiivisesta hyvinvointikuntayhtymän toiminnan ohjaamisesta. Yhteistyöllä me voimme rakentaa hyvinvointia alueemme väestölle. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2
Kuntayhtymän hallinto Toimipisteet Raahe * sairaala ja terveyskeskus * työterveyshuolto * mielenterveyskeskus * toimintakeskus Vihernikkari * perheneuvola * A-klinikka * työvoimanpalvelukeskus * sosiaalipalvelukeskus * perhetyö * kotihoitokeskus * palvelukeskus Kreivinaika * palvelukeskus Maininki * toimintakeskus Kuutti * Gellmanin ryhmäkoti * Vilpun asuntola Saloinen, Arkkukari: * palvelukeskus Salonkartano Pattijoki: * Pattijoen neuvola ja hammashuolto * palvelukeskus Kotiranta Siikajoki Siikajoen kylä: * terveysasema * asumispalveluyksikkö Puistola Ruukin kylä: * terveysasema * Mäkelänrinne * kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Paavola: * asumispalveluyksikkö Paavolatalo * työkeskus Paja-Pehkola Pyhäjoki 3.361 Raahe 22.592 Pyhäjoki * terveysasema * palvelukeskus Jokikartano * kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti * psykiatrinen yksikkö Koivula Siikajoki 5.638 Vihanti 3.060 Vihanti * Terveysasema kunnantalolla * hammashoitola * palvelukeskus Ukonmäki * päivätoimintakeskus Hyvinvointikuntayhtymä on Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen, Siikajoen ja Vihannin kuntien omistama kuntayhtymä, joka vastaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa. Jäsenkuntien sosiaalitoimen tehtävät siirtyivät hyvinvointikuntayhtymän järjestämis- ja tuottamisvastuulle 1.1.2011 lukien. Jäsenkuntien osuudet peruspääomasta 2011: Kuntien osuudet pääomasta % Pyhäjoki 9,01 390 116,84 Raahe 64,10 2 775 336,51 Siikajoki 17,65 764 190,76 Vihanti 9,24 400 000,00 Yhteensä 100,00 4 329 643,82 3
Sairaansijat ja hoitopaikat: Sairaansijat ja hoitopaikat Perusterveydenhuollon osastohoito 87 Mielenterveyskeskuksen osastohoito 10 Sisätautiosasto 27 Synnytys- ja operatiivinen osasto 28 Hoivaosastot 116 Yhteensä 268 Organisaatio ja hallinto v. 2011 Hyvinvointikuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot ja kuntayhtymässä päätöksiä tekevänä luottamuselimenä toimii yhtymähallitus. Valmistelu- ja yhteydenpitoelimenä kuntien ja kuntayhtymän välillä on toiminut omistajaohjaustyöryhmä, johon kuuluvat kuntajohtajat ja kuntayhtymän johtavat viranhaltijat. Sosiaalitoimen asiat käsitellään sosiaalijaostossa, johon kuuluu 5 yhtymähallituksen jäsentä. 4
Yhtymähallituksen kokoonpano 2011 Kunta Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Jäsen Lintunen Pirkko 31.12.2010 saakka Pahkala Matti Widnäs Helena 1.1.2011 alkaen Flink Vesa Hirvonen Maija-Leena Lumiaho Kauko Pekkala Sari Pelkonen Reijo Törmänen Maarit Ala-aho Ulla Kiviniitty Kalevi Ronkainen Eero Aunola Eija Hirsikorpi Vilho Yhtymähallituksen puheenjohtaja Lumiaho Kauko, I varapuheenjohtaja Kalevi Kiviniitty ja II varapuheenjohtaja Vesa Flink. Yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa v. 2011, 1-175. Sosiaalijaosto 2011 Jäsenet Pahkala Matti, puheenjohtaja Törmänen Maarit, varapuheenjohtaja Ala-aho Ulla Aunola Eija Lumiaho Kauko Sosiaalijaosto kokoontui 9 kertaa, 1-93. Tarkastuslautakunta 2011 Jäsenet Kittilä Risto Klaavu Raili Pohjola Matti Sämpi Kirsti Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Raili Klaavu. JHTT-tilintarkastaja Risto Hyvönen, Oy Audiator Ab. Johtoryhmä 2011 Kuntayhtymän johtaja Hallinto- ja tukipalveluiden tulosalueen johtaja Lapsi- ja perhepalveluiden tulosalueen johtaja Aikuissosiaalipalvelujen tulosalueen johtaja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulosalueen johtaja Vanhuspalvelujen tulosalueen johtaja Terveyden- ja sairaanhoidon palv. tulosalueen johtaja Henkilöstöpäällikkö 5 Hannu Kallunki, puheenjohtaja Hannu Heikkinen Irma Heikkinen Irma Heikkinen Antti Tornberg Mervi Koski Matti Mäntymaa Mikko Weissenfelt
Suunnittelija Karita Pesonen, sihteeri Hoitotyön johtaja, johtava ylihoitaja Minna Alatalo, virkavapaa 28.4.2011 alkaen, sijainen Mervi Koski Tulosalueiden johtajat Kuntayhtymän hallitus hyväksyi uuden, vuoden 2011 alusta voimaan tulleen organisaatiorakenteen mukaisen tulosaluejaon sekä nimesi uudet tulosalueen johtajat, jotka ovat oman toimensa ohella valmistelleet sosiaali- ja terveystoimen yhdistymiseen liittyviä asioita ja vastanneet mm. vuoden 2011 talousarvion valmistelusta: Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Aikuissosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhustyön palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Hannu Heikkinen, sijainen Pekka Kastell Irma Heikkinen, sijainen Satu Rättyä Irma Heikkinen, sijainen Maija Laitila Antti Tornberg, sijainen Martta Visuri Mervi Koski, sijainen Sanna Tuori 31.7.2011 saakka, Erja Laulumaa 1.11.2011 alkaen Jari Tuunanen 30.4.2011 saakka, Matti Mäntymaa 1.5.2011 alkaen, sijainen Minna Alatalo. Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Alueen kehitys Raahen seutukunnan väestö väheni vuoden 2011 aikana 79 asukkaalla. Jäsenkunnittain väestönmuutos oli seuraava: Pyhäjoki 32, Raahe + 31, Siikajoki 43 ja Vihanti -35. Työllisyystilanne vuonna 2011 oli Raahen seutukunnassa selvästi parempi kuin Pohjois- Pohjanmaalla keskimäärin. Vuoden 2011 aikana keskimääräinen työttömyysaste oli 1,7 % alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Joulukuun 2011 lopussa työttömyysaste seutukunnassa oli 9,9 %, korkein Raahessa 10,3 % ja alhaisin Pyhäjoella 8,2 %. Työllisyystilanne on alkuvuodesta edelleen parantunut. Työttömyysaste oli helmikuussa 9,6 %. Jäsenkunnat ovat vahvistaneet vuodelle 2012 veroprosentit seuraavasti: Pyhäjoki 19,75, Raahe 20, Siikajoki 21 ja Vihanti 21,5. Vuoden 2010 lopussa lainakanta asukasta kohden oli Pyhäjoella 2.608, Raahessa 4.674, Siikajoella 1.719 ja Vihannissa 3.735. Jäsenkunnissa on vuosilta 2006 2019 kertynyt alijäämää alla olevan kaavion mukaisesti 6
Jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kehitystä kuvaavat alla olevat kaaviot asukaskohtaisista nettokustannuksista ja tarvevakioiduista menoista. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa/asukas v. 2006-2010 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot v. 2007-2010 120 110 100 90 80 70 60 2007 2008 2009 2010 Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois- Pohjanmaa Kuntayhtymän talouden kehitys Sosiaalitoimen siirtyminen kuntayhtymään nosti kuntayhtymän liikevaihtoa 65 %. Toimintatuotot olivat 116.755.353 (v.2010 70.524.206 ) ja toimintakulut 114.840.629 (v.2010 67.745.111 ). Vuosikatteeksi muodostui rahoituserien jälkeen 1.747.687 ja tilikauden tulos jäi poistojen jälkeen 216.766 alijäämäiseksi. 7
Jäsenkuntien kustannusosuudet kasvoivat vertailutietona laskettuihin vuoden 2009 menoihin verrattuna jäsenkunnissa yhteensä 5 %. Tuoteryhmittäin jäsenkuntien kustannusosuudet toteutuivat alla olevan kokoomataulukon mukaisesti. Asiakas: Kunta: Raahen seutu Tilaus: Kaikki kunnat Kokoomataulukko yhteensä Talousarvio 2011 Talousarvio 2011 + muutos Tilinpäätös 2011 Vertailutaso Netto Netto Netto Toteuma-% Poikkeama Aikuissosiaalityö 2 366 114 2 366 114 2 191 454 92,6 % 174 660 Aikuisten psykososiaaliset palvelut 5 747 113 5 747 113 5 490 542 95,5 % 256 571 Erikoissairaanhoito oma 14 000 680 14 700 679 14 717 257 100,1 % -16 578 Erikoissairaanhoito ostettu 21 960 000 24 160 000 24 919 753 103,1 % -759 753 Projektit 51 862 51 862 60 513 116,7 % -8 651 Hoito- ja hoivapalvelut 24 442 682 24 442 682 25 077 797 102,6 % -635 115 Kuntoutuspalvelut 1 598 804 1 598 804 1 509 115 94,4 % 89 689 Perhepalvelut 4 645 669 4 645 669 4 630 935 99,7 % 14 734 Suun terveydenhuolto 3 096 361 3 096 361 3 104 255 100,3 % -7 894 Vammaispalvelut 7 689 386 7 689 386 7 976 063 103,7 % -286 677 Vastaanottopalvelut 9 175 345 9 175 345 9 202 195 100,3 % -26 850 Yhteensä 94 774 016 97 674 015 98 879 881 101,2 % -1 205 866 Tilinpäätöstaso 2009 Muutos-% 5,0 % 94 162 143 Kehittämistoiminta kuntayhtymässä Kehittämishankkeet Kuntayhtymä oli vuonna 2011 mukana seuraavissa hankkeissa: Terveempi Pohjois-Suomi Raahen seudun osahanke kehitti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita sekä johtamis- ja toimintamalleja. Lisäksi tuettiin päätöksentekijöiden ja muiden toimijoiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön osaamista. Hanke alkoi 1.3.2009 ja päättyi 31.10.2011. Hankkeen aikana perustettiin seutukunnan kuntiin ja kuntayhtymään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät, joiden keskeisenä tehtävänä oli laatia terveydenhuoltolain mukaiset hyvinvointikertomukset. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät jatkavat pysyvänä rakenteena hankkeen jälkeen, ja hyvinvointikuntayhtymässä on käytettävissä ryhmien tueksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelijan osa-aikainen työpanos. Valtuustoille sekä kuntien ja hyvinvointikuntayhtymän henkilöstölle järjestettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koulutusta ja näiden asioiden osaaminen on lisääntynyt. Kansalaisten innostamiseksi järjestettiin yleisöluentoja, yhteistyökokouksia järjestöjen kanssa sekä osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin, joissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiat olivat näkyvästi esillä. KYTKE (Asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun) -hankkeen keskeisimpänä tarkoituksena on perusterveydenhuollon vahvistaminen, asiakaslähtöisyys, asiakkaan arjessa selviytyminen, peruserikoissairaanhoidon ja erityistason erikoissairaanhoidon järjestämisen selkiyttäminen, hoitoprosessien työstäminen mahdollisimman toimiviksi ja kustannustehokkaiksi sekä uuden informaatioteknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen tiedonkulun parantamiseksi. Hankkeen kesto on 1.3.2010 31.10.2012. Hankekokonaisuus on edennyt aikataulussa toimintasuunnitelman mukaisesti. Alustavat kehitystyön tulokset ovat ol- 8
leet myönteisiä sekä asiakkaiden että pilotointiin osallistuvan henkilöstön taholta sekä tulokset tukevat asiakkaan arjessa selviytymistä. Työstetyn kustannushyötyanalyysin perusteella kehitetyt toimintamallit on todettu kustannustehokkaiksi ja niillä on keskeinen rooli toiminatamallien juurruttamisessa. Virta -hankkeessa kohderyhmänä ovat työttömät 15-29-vuotiaat nuoret. Raahen seudun alahankkeessa kehitetään työttömien tai ilman jatkokoulutuspaikkaa olevien nuorten terveystarkastusten ja arvioinnin moniammatillista toimintamallia sekä palveluohjausmallia terveystarkastusten jälkeen. Hanke on alkanut 24.5.2011 ja hanke kestää syyskuuhun 2013. Hankkeeseen on vuoden 2011 aikana palkattu osa-aikainen projektipäällikkö sekä työterveyshoitaja. Vuoden 2011 aikana kuntayhtymä osallistui Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen hallinnoimaan ja toteuttamaan TOKI Työelämän ohjausosaamisen kehittämisprojektiin, joka kehittää työyhteisöjen osaamiskartoituksiin ja uraohjaustoimintaan liittyvää osaamista ja toimintatapoja. Projektin toteuttamaan Taitoa työelämäohjaukseen koulutusohjelmaan (7 op) osallistui 80 kuntayhtymän esimiestä. RYHTI (Rakennetun ympäristön hyvinvointipalveluprosessit) on Tekesin Rakennettu ympäristöohjelman rahoittama, vuosina 2010-2012 toteutettava Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhteishanke jossa Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on mukana käyttäjäorganisaationa. LILY (Advanced Support for Independt Living; Human Life Cycle Approach in Senior Housing) on Oulun yliopiston koordinoima kansainvälinen yrityspainotteinen tuotekehitysprojekti jossa Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on vanhuspalveluiden osalta mukana käyttäjäorganisaationa. Hanke on saanut rahoituspäätöksen vuonna 2011, se käynnistyy vuoden 2012 alussa ja kestää vuoden 2014 loppuun. Hankkeen kohderyhmänä ovat yli 55-vuotiaat, ja sen tarkoituksena on kehittää ikääntyvien ihmisten kotona asumista ja sellaisia kehittyneitä tietoteknisiä ratkaisuja jotka tukevat omaehtoista selviytymistä kotona. Hankkeen tavoitteena on myös parantaa kohderyhmän elämän laatua, tukea itsenäistä toimintaa ja edesauttaa päivittäiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Terveyspiste terveyden edistämisen ja omahoidon tueksi -hankkeen tavoitteena on saada aikaan palveluinnovaatio nimeltään Terveyspiste, josta asiakas voi halutessaan ostaa osan terveyspalveluista apteekinyhteydessä toimivasta palvelupisteestä. Hankkeen valmistelua koordinoi Kuopio Innovation Oyja hankkeeseen osallistuvat hyvinvointikuntayhtymän ohella Joensuun ja Rauman kaupungit, Hyvän Mielen Apteekit Oy ja eri yrityshakijoita. Hankkeelle on saatu rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelmasta ajalle 21.6.2011 31.12.2013. Rahoituspäätös saatiin joulukuussa 2011, ja toiminta käynnistyy vuoden 2012 alussa. Jokilaaksojen SOTE-aluekokeilun tarkoituksena on kehittää Kala-, Pyhä- ja Siikajokilaaksojen yhteistoiminta-alueiden välistä yhteistyötä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä niiden kokonaisuutta siten, että alueen palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin sekä toiminnallisesti että taloudellisesti alueen väestön palvelutarpeisiin. Aluekokeilun toteuttamiseen tarvittavaa rahoitusta haettiin osittain KASTE-ohjelmasta, mutta kokeiluun ei saatu erillistä rahoitusta. Yhteistyötä jatketaan laaditun suunnitelman mukaisesti. Muu kehittämistoiminta Terveyden edistäminen Seutukunnan alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita kehitettiin Terveempi Pohjois-Suomi hankkeessa, jonka aikana kuntiin perustettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät (ks. kohta Kehittämishankkeet). Kuntayhtymässä terveyttä edistävän toiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä vastasi Terveyden edistämisen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ylilääkäri Virpi Honkala ja sihteerinä ylihoitaja Liisa Rasi. Kuntayhtymässä jatkettiin tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeessa kehitettyjä diabetesriskin seulonnan ja elintapaohjauksen käytäntöjä. 9
Vuonna 2011 järjestettiin kaksi painonhallintaryhmää, yksi diabeteksen ehkäisyryhmä, yksi uusien diabeetikoiden ryhmä ja yksi tupakkaryhmä. Yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikön kanssa järjestettiin ryhmäohjaajille suunnattu työnohjauksellinen valmennus. Savuton kuntayhtymä -ohjelman toteuttamista jatkettiin ja edettiin vuosille 2008-2012 tehdyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Savuton kuntayhtymä-ohjelma päivitettiin ja johtoryhmä hyväksyi ohjelman 2.3.2011. Tupakointitottumuskysely tehtiin henkilökunnalle syksyllä 2011. Tulosten mukaan lähes 70 % ei tupakoi koskaan. Melkein 90 % ei tupakoi työaikana. Hammashuollossa järjestettiin lapsille, joilla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, tehostettua suun ja hampaiden ehkäisevää hoitoa. Kuusivuotiaiden osalta tavoitteena oli saada ehjähampaisten määrä 62 %:iin. Tavoitteesta jäätiin, sillä 52 %:lla lapsista oli ehjät hampaat. 12- vuotiaiden lasten hampaiden reikiintymisestä kertovan Ka DMF indeksin tavoitteena oli 1,2 ja tavoite saavutettiin, Ka DMF -indeksi oli 0,97. Koululaisten osalta jatkettiin Terveellinen kouluympäristö hankkeen tavoitteiden seurantaa. Tavoitteena oli saada 15-vuotiaiden nuorten Ka DMF- indeksi alle 3:n, mutta toteutunut indeksi oli 3,15. Indeksiluku tarkoittaa, että montako paikattua tai paikattavaa hammasta 15-vuotiaalla on suussa keskimäärin. Suun terveyden edistämiseksi pidettiin vuoden 2011 aikana 197 tilaisuutta, joissa oli yhteensä 2 975 kuulijaa. Tilaisuudet kohdistuivat erityisesti koululaisiin ja kehitysvammaisiin lapsiin ja nuoriin. Hammashuolto on ollut mukana Stakesin 1999 käynnistämässä hankkeessa. jonka tavoitteena on terveyskeskusten suun terveydenhuollon strategiasta lähtevän johtamisen kehittäminen. Liikuntaan kannustettiin yleisöluentojen ja ryhmätoiminnan avulla sekä ottamalla käyttöön Erityisryhmien liikuntakortti. Kaikissa kuntayhtymän kunnissa oli syksyllä 2011 nk. esteettömyyskävely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa mahdollisuutta esteettömään liikkumiseen ja asiointiin. Mammografiaseulontoihin osallistui 85%, irtosoluseulontoihin 68% ja suolistosyöpäseulontoihin 64% kutsutuista. Vuonna 2011 osallistuttiin kuntayhtymässä seuraavien teemapäivien ja viikkojen viettoon: Sydänviikko, Maailman diabetespäivä, Avoimet ovet diabetespoliklinikalla, Tapaturmapäivä, Ehkäisevän päihdetyön viikko sekä Kansainvälinen ja valtakunnallinen liiku terveemmäksi päivä. Vuonna 2010 bonuspäivän käytti 275 kuntayhtymän työntekijää. Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Kuntayhtymän laatutyötä ohjaa, koordinoi, seuraa ja arvioi laatutyöryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi laatupäällikkö Minna Alatalo (sijainen Karita Pesonen). Laatutyöryhmän alatyöryhminä toimivat potilasturvallisuustyöryhmä, laiteturvallisuustyöryhmä, hygieniatyöryhmä ja lääketyöryhmä. Laatupäällikkö valmisteli laadunhallintasuunnitelmaa, jonka päivittäminen jatkuu vuonna 2012. Asiakasinformaatio ja asiakaspalautejärjestelmä ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Vuonna 2011 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely suurimmassa osassa kuntayhtymän yksiköitä. Asiakastyytyväisyyskyselyjen mukaan palveluiden laatuun ollaan tyytyväisiä, mutta asiakkaat kokevat, että palveluja ei ole kaikilta osin tarjolla riittävästi. Internetsivuilla oli käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä, joka toimi siten, että laatupäällikkö vastaanotti palautteet ja toimitti ne sovitun prosessin mukaisesti kyseisen yksikön käsittelyyn. Kaikkiin yhteystiedoilla varustettuihin palautteisiin vastattiin siitä yksiköstä, jota palaute koski. Laatupäällikkö arkistoi kaikki palautteet sekä niiden käsittelyprosessin. Vuoden 2011 aikana sähköisiä asiakaspalautteita tuli 101 kpl. Lisäksi kuntayhtymän toimipisteissä oli palautelaatikot kirjallista palautetta varten. ITE laadunhallintamenetelmän käyttöönotto aloitettiin syksyllä 2011, jolloin esimiehet osallistuivat ITE-valmennukseen. Ensimmäinen itsearviointi tehdään keväällä 2012. ITE menetelmän avulla koko henkilökunta saadaan mukaan arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Menetelmän pe- 10
riaatteita ovat asiakasnäkökulman huomioon ottaminen, järjestelmällisyyden ja suunnitelmallisuuden korostaminen kaikessa työssä, yhdessä sopiminen ja sovitun kirjaaminen, työkäytäntöjen näkyväksi tekeminen, tulosten ja työn laadun osoittaminen dokumentein sekä jatkuva arviointi ja kehittäminen. Potilasturvallisuustyön juurruttamista kuntayhtymämme näkyväksi toiminnaksi jatkettiin vuonna 2011. Potilasturvallisuusvastaavana toimi Riitta Kallinen. Potilas/asiakas haitta- ja vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro laajeni koko kuntayhtymään. HaiPro-ilmoituksia tehtiin vuonna 2011 kaikkiaan 1104 kappaletta (vertaa 2010 557 ilmoitusta). Vuodenvaihteessa 2010-2011 kuntayhtymä liittyi osaksi PPSHP:n HaiPro-verkostoa. Potilasturvallisuustyöryhmä (HaiPro-työryhmä) kokoontui kuukausittain. Käsittelijöiden verkostotapaamisia jatkettiin kuukausittain. vaara- ja haittatapahtumailmoituksia (HaiPro-ilmoituksia) käsiteltiin verkostotapaamisissa, jolloin koko kuntayhtymän alueelle muodostuu yhtäläinen tapa käsitellä niitä ja itselle vaikeat tapaukset voi tuoda yhteiseen käsittelyyn. Osastolla 6 toteutettiin kesäkuussa lääkehoidon tarkistuspäivä (lääkeprevalenssipäivä). Tarkistuksessa havaittiin poikkeama keskimäärin joka kolmannessa lääkkeessä, yleisimmin lääkekortin merkinnöissä. Lokakuussa järjestettiin ensimmäinen koko kuntayhtymän työntekijöille tarkoitettu potilasturvallisuuskoulutus, johon osallistui lähes 100 työntekijää eri tulosalueilta. Tiedonkulun parantamiseksi on jokainen osasto haastettu pohtimaan, onko osastolla jotakin sellaista toimintaa, jonka tueksi voisi suunnitella tarkistuslistan. Tarkistuslistojen suunnittelu on aloitettu ja sitä jatketaan vuonna 2012. Marraskuussa 2011 THL järjesti potilasturvallisuussuunnitelman laadinnan tueksi PPSHP:n alueella kaksipäiväisen koulutuksen, johon potilasturvallisuusvastaava osallistui. Lainsäädäntö velvoittaa kaikkia terveydenhuollon toimijoita laatimaan potilasturvallisuussuunnitelman viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Valtakunnallinen Potilasturvallisuusyhdistys perusti työryhmän, jonka tarkoituksena on laatia kirjallinen ohjeistus vakavien haitta- ja vaaratapahtumien käsittelyä varten. Kuntayhtymästä Tuula Korhonen ja Riitta Kallinen kuuluvat työryhmään. Potilasturvallisuustyöryhmä jakaa Vuoden potilasturvallisuusteko -palkinnon. Vuonna 2011 kriteerinä oli uusista yksiköistä eniten HaiPro-ilmoituksia tehnyt yksikkö. Palkinnon sai vanhuspalveluissa Mäkelänrinteen hoivahoito (90 ilmoitusta tehty). Potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminta 2011 Potilaslain (785/1992) ja sosiaalihuollon asiakaslain (812/2008) mukaan potilas- ja sosiaaliasiamiehen tulee 1)neuvoa potilaita ja sosiaalihuollon asiakkaita potilas- ja asiakaslakien soveltamisessa 2)neuvoa potilaita ja asiakkaita muistutusten ja potilasvahinkoilmoitusten tekemisessä 3)tiedottaa potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksista 4)toimia muutenkin potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi Vuoden 2011 alusta potilas- ja sosiaaliasiamiehen tehtäviä on hoitanut Anneli Pehkonen osaaikaisesti. Toimipiste on Raahen sairaalassa, kuntakäyntejä on tehty tarvittaessa. Yhteensä 130 asiakasta otti yhteyttä potilas- ja sosiaaliasiamieheen kesä-joulukuulla 2011. Kotikunnittain asiakkaita oli seuraavasti: Pyhäjoki 4 Raahe 91 Siikajoki 21 Vihanti 11 muu 3 Eniten tuli yhteydenottoja, jotka koskivat avohoidon yksikköä, aikuissosiaalityötä ja operatiivista yksikköä. Yleisin syy yhteydenottoon oli potilasvahinkoon tai vahinkoepäilyyn liittyvä asia, palve- 11
lun tai hoidon toteutus ja yleinen tiedon tarve. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen toimenpiteinä oli asiakkaiden ohjaus, neuvonta ja avustaminen sekä välitys ja sovittelu ristiriitatilanteissa. Huomioon ottaen hyvinvointikuntayhtymän palveluissa asioivien asiakkaiden kokonaismäärän, on yhteydenottojen määrä kuitenkin varsin vähäinen. Asiakkailta tulleissa palautteissa esille tulleet kehittämistarpeet liittyivät tiedottamiseen, neuvottelukäytäntöjen kehittämiseen ja potilaiden informointiin. Näistä on keskusteltu kuntayhtymän johtoryhmän kanssa. Henkilöstö Vuodelta 2011 on laadittu erillinen henkilöstöraportti. Vuonna 2010 kuntayhtymä maksoi palkkoja tilinpäätöksen mukaan 43,9 milj.euroa (edell.v. 26 milj. ) ja henkilöstösivukuluja 11,3 milj. euroa (edell. v. 6,9 milj. ), yhteensä 53,5 milj. euroa (edell. v. 31,9 milj. ). Kuluja pienensivät saadut henkilöstökorvaukset, yhteensä 845.000 euroa (edell. v. 502.000 ). Henkilöstön määrä Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä yhteensä 1.353 henkilöä (edell. v. 791), joista vakituisia 1.026 (edell. v. 594) ja määräaikaisia 327. Eläkkeelle siirtyi 18 henkilöä (edell. v. 7), joista vanhuuseläkkeelle 9 (7) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 9 (8) henkilöä. Työajan rakenne/palkkamenot Palkkakustannukset jakaantuvat työajan rakenteen mukaan seuraavasti: Tuhatta euroa/ Työajan selite V. 2011 Säännöllinen työaika 41 682,53 Lisä-/ylityöt 1 325,99 Vuosilomat 3 994,09 Sair poissaolot 1 851,98 Lakisääteiset 310,45 Muut poissaolot 352,81 12
Toteutuneet henkilötyövuodet: Määräaik. ja sijaiset 31.12.2011 Virat/toimet 31.12.2011 Henkilötyövuodet yht. v. 2011 Ammattiluokka Lääkärit 20 66 68,56 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 264 667 683,23 Sosiaalitoimen henkilöstö 16 139 111,87 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 1 38 31,94 Kotipalveluhenkilöstö 6 38 39,39 Tekninen henkilöstö 1 13 9,82 Siivoushenkilöstö 19 60 59,99 Varastohenkilöstö - 5 4,45 Muu henkilöstö - - 1,51 yhteensä 327 1 026 1 010,76 Henkilöstön määrä tulosalueittain 31.12.2011: Mies Nainen Yhteensä Hallinto- ja tukipalvelut 17 109 126 Vakituiset 16 89 105 Sijaiset 1 19 20 Muut määräaikaiset 1 1 Lapsi- ja perhepalvelut 1 82 83 Vakituiset 1 63 64 Sijaiset 8 8 Muut määräaikaiset 11 11 Aikuissosiaalipalvelut 6 91 97 Vakituiset 3 69 72 Sijaiset 1 6 7 Muut määräaikaiset 2 16 18 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 12 44 56 Vakituiset 11 35 46 Sijaiset 4 4 Muut määräaikaiset 1 5 6 Vanhuspalvelut 10 467 477 Vakituiset 4 322 326 Sijaiset 4 126 130 Muut määräaikaikset 2 19 21 Terveyden- ja sairaanhoidonpalvelut 55 459 514 Vakituiset 39 374 413 Sijaiset 7 71 78 Muut määräaikaiset 9 14 23 Yhteensä 1 252 101 1 353 13
Poissaolot Vuonna 2011 poissaolopäiviä kertyi yhteensä 115.215 kalenteripäivää, joista vuosilomapäiviä oli 45.595, sairauspoissaolopäiviä 27.041, lakisääteisiä poissaolopäiviä 29.377 ja muita poissaoloja 13.203. Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen olivat yhteensä n. 6,5 milj. euroa. Vuosilomien palkkakustannukset sivukuluineen olivat n. 4 milj. euroa, sairauspoissaolojen 1,8 milj. euroa, lakisääteisten 310.000 ja muiden poissaolojen n. 353.000. Henkilöstön keski-ikä Vuonna 2011 kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 47,4 v. (edell. v. 44,4 v.). 14
Henkilöstön ikäjakauma 31.12.2011: 1.2. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Arvio merkittävimmistä riskeistä Kuntayhtymän toiminnan kannalta merkittävin riski on henkilöstön saatavuus. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön puute voi aiheuttaa varsinkin erityisosaamista vaativissa toiminnoissa keskeytyksiä. Alueen väestön palvelujen saatavuus heikentyy ja kaikkia lakisääteisiä velvoitteita ei voida täyttää. Erityisesti lääkäreiden saatavuudessa on ollut ongelmia. Toimitilojen, laitteiden ja ohjelmistojen toimivuus on keskeinen edellytys varsinaiselle asiakkaita palvelevalle toiminnalle. Varajärjestelmiä on rakennettu mutta varautuminen toiminnan keskeytyksiin ei ole mahdollista yhtä hyvin kuin suuremmissa yksiköissä. Toimitiloissa ilmenneet sisäilmaongelmat vaativat jatkuvaa peruskorjausta sekä omissa että jäsenkunnilta vuokratuissa rakennuksissa. Kuntatalouden ja jäsenkuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen aiheuttaa haasteita kuntayhtymän palvelutuotannolle varsinkin kun väestön palvelutarpeet lisääntyvät ikärakenteen muuttuessa. Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntayhtymän toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Päätösten perusteena oleva tieto on oltava riittävää sekä luotettavaa, lain sään- 15
nöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Hallintosäännön 28 :n mukaan sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus, jonka tehtävänä on määritellä sisäisen valvonnan keinot ja tavoitteet yksityiskohtaisesti. Kuntayhtymän valvontajärjestelmästä hyväksytyn ohjeen mukaan yhtymähallitus vastaa sisäisen valvonnan toimivuudesta koko kuntayhtymän tasolla. Kuntayhtymän johtajalla on toteuttamis- ja valvontavastuu, jota ei voi siirtää. Kuntayhtymän johtoryhmä luo edellytykset toimivalle sisäiselle valvonnalle. Tulosaluejohtajien vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea informaatiotoiminnan ja palvelutuotannon osalta. Tuloyksikköjohtajien vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea henkilöriskien ja omaisuuden vahinkoriskien osalta. Keskeinen työväline sisäisen valvonnan järjestämisessä on käyttösuunnitelman toimintaohje, jonka yhtymähallitus hyväksyy vuosittain. Toimintaohje sisältää päätösoikeuksia ja ohjeistuksia sekä menettelytapoja mm. seuraavista asiakokonaisuuksista: henkilöstöhallinto, omaisuus- ja vastuuvakuutukset, hankinnat, vuokra- ja leasingsopimukset, palveluiden ostot ja myynnit, tositteiden ja laskujen hyväksyminen, ostolaskujen käsittely ja kierto, sisäinen laskutus sekä kirjaaminen ja tiliöinti. Tavoitteet määritellään koko kuntayhtymälle ja tulosalueille talousarviossa ja suunnitelmassa ja tulosyksiköille käyttösuunnitelmassa. Tavoitteiden toteutumista sekä säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista arvioidaan vuositasolla kuntayhtymän toimintakertomuksessa ja tulosalueiden toimintakertomuksissa. Kuntayhtymässä otettiin keväällä 2011 käyttöön talouden seurantaan web-raportointijärjestelmä, josta saadaan päivittäin reaaliaikaista seurantatietoa. Talouden ja toiminnan ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain jokaisessa yhtymähallituksen kokouksessa. Yhtymähallituksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan intranetissä ja ekstranetin kautta jäsenkunnat saavat ajantasaista tietoa kuntayhtymän toiminnasta. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan kehittämisessä keskeiset osa-alueet olivat vuonna 2011 esimiehen vuosikelloprojektin käynnistyminen, valmiussuunnitelman valmistelu, tietosuoja- ja tietoturva-asiat, laadunhallinta- ja potilasturvallisuustyö sekä työsuojeluorganisaation toimesta käynnistetty työpaikkojen vaarojen ja haittojen arviointi Esimiestyön vuosikellon valmistelutyö aloitettiin syksyllä 2011 ja se saadaan käyttöön kuluvan vuoden kevään aikana. Vuosikello on työväline esimiehille toiminnan suunnitteluun arviointiin ja seurantaan. Kuntayhtymässä aloitettiin toimintavuoden lopulla koko organisaation valmiussuunnitelman valmistelu ja päivitys. Pyhäjoen, Raahen, Siikajoen ja Vihannin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kuntayhtymän vastuulle myös mahdollisissa häiriö- ja poikkeusoloissa edellyttää ajantasaista ja toimivaa valmiussuunnitelmaa. Varautumisen tavoitteena on turvata väestölle kaikissa olosuhteissa terveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, terveellinen elinympäristö sekä toimeentulo. Palveluiden ja toimeentulon taso sopeutetaan vallitsevaan turvallisuustilanteeseen ja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä ja toimintatavoissa on tapahtunut muutoksia. Toimintavalmiuden tavoitteet normaaliolojen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa on määritelty valtion huoltovarmuuspäätöksessä. Kuntayhtymän riskienhallintasuunnitelman, riskienhallintapolitiikan sekä sisäisen valvonnan ohjeistuksen kokoaminen ja päivittäminen vastaamaan laajentuneen kuntayhtymän toimintaa on siirtynyt vuoden 2012 aikana toteutettavaksi. 16
1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2010 (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot 116 755 70 524 Toimintakulut 114 841 67 745 Toimintakate 1 915 2 779 Korkotuotot 20 4 Muut rahoitustuotot 11 34 Korkokulut 192 176 Muut rahoituskulut 5 0 Vuosikate 1 748 2 641 Poistot käyttöomaisuudesta 1 964 1 781 Tilikauden tulos -217 860 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0 17 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -217 877 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 101,7 % 104,1 % Vuosikate/Poistot, % 89,0 % 148,3 % Asukasmäärä 31.12. 34 651 34 741 17
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2011 2010 Toiminnan rahavirta 1000 1000 Vuosikate 1 748 2 641 Tulorahoituksen korjauserät 0-6 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -2 559-1 894 Rahoitusosuudet investointimenoihin 190 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 6 Toiminnan ja investointien rahavirta -622 747 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamiset lisäykset 0 Lainakannan muutokset -1 315-315 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -815-815 Lyhytaikaisten lainojen muutos -500 500 Oman pääoman muutokset 17 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 3 093-635 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 40-22 Vaihto-omaisuuden muutos -41 31 Saamisten muutos -3 191-2 076 Korottomien velkojen muutos 6 285 1 432 Rahoituksen rahavirta 1 795-950 Rahavarojen muutos -1 174 208 Rahavarat 31.12., 1.000 2 355 1 181 Rahavarat 1.1., 1.000 1 181 1 390 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 73,77 % 139,41 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 54,89 97,48 Lainanhoitokate 1,9 2,8 Kassan riittävyys, pv 7 6 Asukasmäärä 34 651 34 823 18
Investointien tulorahoitus, % =100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamnosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttisouuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100*Vuosikate/(Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi kaavassa olla myös negatiivinen, mikäli lyhennykset on lainanantoa suuremmat. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate =(Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kuntayhtymän lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kuntayhtymän omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kuntayhtymän lainanhoitokyvysttä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kuntayhtymän lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassanriittävyys (pv) =365 pv * Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella 19
Tase ja sen tunnusluvut T A S E 2011 2010 1 000 1 000 V A S T A A V A A A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 644 1 075 1.Aineettomat oikeudet 644 1 075 II Aineelliset hyödykkeet 21 160 20 324 1.Maa- ja vesialueet 155 155 2. Rakennukset 17 231 16 793 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 843 794 4. Koneet ja kalusto 1 757 1 438 5. Muut aineelliset hyödykkeet 3 3 6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 170 1 140 III Sijoitukset 338 338 1. Osakkeet ja osuudet 333 333 4. Muut saamiset 5 5 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 447 406 II Saamiset 3. Valmiit tuotteet/tavarat 440 400 4. Muu vaihto-omaisuus 6 6 Lyhytaikaiset saamiset 8 945 5 755 1. Myyntisaamiset 5 225 4 157 3. Muut saamiset 3 680 1 575 4. Siirtosaamiset 41 23 IV Rahat ja pankkisaamiset 2 355 1 181 VASTAAVAA YHTEENSÄ 33 889 29 079 20
T A S E 2011 2010 1 000 1 000 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA 5 796 5 996 I Peruspääoma 4 330 4 313 V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1 683 806 VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -217 877 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 334 334 1. Poistoero 334 334 C PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 2. Muut pakolliset varaukset 0 0 D TOIMEKSIANTOJEN VARAT 131 91 1. Valtion toimeksiannot 105 73 3. Muut toimeksiantojen pääomat 26 19 E VIERAS PÄÄOMA 27 629 22 658 I Pitkäaikainen 5 265 6 080 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 265 6 080 II Lyhytaikainen 22 363 16 578 2. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 815 6 315 5. Saadut ennakot 3 134 6. Ostovelat 7 125 4 100 7. Muut velat 1 020 1 007 8. Siirtovelat 8 401 5 022 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 33 889 29 079 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 18,1 % 21,9 % = 100 * (Oma pääoma + Kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 1 466 1 683 = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 42 48 = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)]/asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % 23,7 % 31,9 % = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Kokonaistuotot Lainat, /asukas 320 356 Lainakanta 31.12., 1000 11 080 12 395 = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12., 1000 5 5 Asukasmäärä 34 651 34 823 21
Kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot TULOT 1 000 MENOT 1 000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 116 755 Toimintakulut 114 841 Korkotuotot 20 Korkokulut 192 Muut rahoituskulut 5 Muut rahoitustuotot 11 Tulorahoituksen korjauserät 0 Investoinnit Pakollisten varausten muutos Rahoitusosuudet investointimenoihin 190 - Pakollisten varausten vähennys 0 Pysyvien vastaav. hyödyk. luovutust. 0 Investoinnit Rahoitustoiminta Investointimenot 2 559 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 0 Lyhyaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 815 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 500 Oman pääoman lisäykset 17 Kokonaismenot yhteensä 118 912 Kokonaistulot yhteensä 116 993 1.4 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kuntayhtymän tilikauden tulos on 216.766,08 euroa alijäämäinen. Kuntayhtymän yhtymähallitus esittää, että tilikauden alijäämä 216.766,08 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämätilille. 22
2. Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymä Visio - Tätä haluamme olla kuunnellaan kuntia, palvellaan ihmisiä ja eletään ihmisiksi Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta järjestämällä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja Raahen seudun ja sen ympäristön ihmisille kuntien voimavarat huomioiden. Palvelut järjestetään tehokkaasti ja monitoimijaisesti mahdollistaen asiakkaan valinnanvapauden ja kohtuullisen arjessa selviytymisen. Olemme rohkeasti uudistava ja vetovoimainen työyhteisö, jossa arvostetaan monipuolista osaamista ja eletään ihmisiksi. Nämä ovat arvomme Ihmisarvon kunnioittaminen Asiakaskeskeisyys Vastuullisuus Avoimuus ja luottamuksellisuus Perustehtävämme Tehtävämme on järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali ja terveydenhuollon palvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti jäsenkuntien hyväksymällä tavalla tavoitteena alueen ihmisten hyvinvointi ja terveys. Strategiset päämäärämme Lasten ja nuorten hyvinvointi Hyvinvointia ja terveyttä edistävä avo- ja kotihoitolähtöinen palvelurakenne Saumattomat hyvinvointipalveluprosessit Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö Taloudellisesti kestävä toiminta Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan johtamisessa, kehittämisessä ja arvioinnissa käytetään seuraavia näkökulmia: - asiakas- ja vaikuttavuusnäkökulma liittyy palvelujen määrään, laatuun ja vaikuttavuuteen eli palvelun kykyyn saada aikaan haluttuja vaikutuksia. - prosessit ja talousnäkökulmassa tarkastellaan sitä, miten palvelutuotanto järjestetään sekä toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja resurssien hallintaa. - henkilöstönäkökulmassa tarkastellaan henkilöstön osaamiseen, uudistumiseen, määrällisiin resursseihin, työssä jaksamiseen ja työkykyisyyteen liittyviä tekijöitä Alla olevat tavoitteet on asetettu seuraaville kymmenelle vuodelle, ja niitä täsmennetään ja aikataulutetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Näkökulma: Asiakas ja vaikuttavuus Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2011-> Toteutuma 2011 1. Turvallinen ja terveellinen kasvu- ja elämisympäristö Toimintaohjelma valmis ja hyväksytty, toteutus laajasti käyntiin Neuvola-asetuksen 4 :n mukainen toimintaohjelma ja sen toteutuminen, laajojen terveystarkastusten antama tieto Toimintaohjelmat laadittu ja hyväksytty. Toteutus menossa. Kouluterveyskysely Tehdään kahden vuoden välein ja tuloksia hyödynnetään toiminnan suuntaamisessa. Tehty 2011, tulosten hyödyntäminen meneillään. 23
Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2011-> Toteutuma 2011 Lastensuojelusuunnitelman toteutuminen Lastensuojelupalvelujen käyttö Suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen Ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen palveluverkon yhteistyöllä. Perhehoidon lisääminen laitoshoidon sijaan. Suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet toteutuneet. Suunnitelman päivitystarve vuodelle 2012. Palveluverkon yhteistyön tarve tunnistettu, palveluketjuja joiltain osin avattu ja tarkennettu. Perhehoitoa 48 % sijoitetuista. 2. Asiakkaan omavastuisuus Henkilökohtaiset hyvinvointisopimukset Suunnitelma hankkeen toteuttamiseksi valmis ja toteutus liikkeelle. Hanke suunnitteilla, haku 2012. Väestön terveys ja hyvinvointi Yhteisesti sovitut seurantamittarit käytössä eri ikäryhmille. Mittarit sovittu, käyttö aloitettu. 3. Oikea-aikaiset, laadukkaat palvelut Hoitoon pääsyn ja palvelujen saatavuuden toteutuminen Toteutuu säädösten ja keskeisimpien laatusuositusten mukaan kaikilla tulosalueilla. Pääosin toteutuu Asiakastyytyväisyyskyselyt 95 % asiakkaista tyytyväisiä palveluihin ja kohteluun. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan toteutuu niillä ryhmillä, joilta on kysytty asiakastyytyväisyyttä. Potilasturvallisuus Potilasturvallisuus vaaratapahtumailmoitus, Hai- Pro, on käytössä kaikissa yksiköissä. Toteutuu Näkökulma: Prosessit ja talous Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2011-> Toteutuma 2011 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ennaltaehkäisevä työ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmät toimivat kunnissa ja kuntayhtymässä, kuntayhtymällä koordinointivastuu Johtoryhmät on perustettu kuntiin ja kuntayhtymään, koordinointi resursoitu kuntayhtymässä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen asiakastyössä Hyvinvointikertomusten ja suunnitelmien vuosittainen arviointi ja tarkistaminen Ennaltaehkäisevä, hyvinvointia ja terveyttä edistävä näkökulma kaikkiin asiakaskontakteihin Tehty 2010-2011, tarkistetaan 2012 Suunnitteilla ja toteutuu jo osittain 24
Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2011-> Toteutuma 2011 2. Katkeamattomat palveluprosessit esh-pthsos Yhteinen tietojärjestelmä Toteutuu vuoteen 2013 mennessä Kesken 3. Palveluohjaus ja ajantasaiset palvelusuunnitelmat Palveluprosessien toimivuus Pitkäaikaisasiakkaille tehtyjen palvelusuunnitelmien määrä ja kattavuus Keskeisten asiakasprosessien analysointi ja uudistaminen Kaikilla pitkäaikaisasiakkailla ajan tasalla olevat palvelusuunnitelma, joissa huomioitu sekä asiakkaan että lähiyhteisön tuki. Prosessien analysointi aloitettu Pääosin toteutuu 4. Avo- ja kotihoidon tukeminen Vanhuspalveluiden, psykiatrisen hoidon, päihdehuollon ja kehitysvammahuollon palvelurakenne Palvelutarpeen arvioinnin ja organisointi ja kehittäminen. Voimavaroja suunnataan laitoshoidosta avohoitoon Kesken, ensimmäisen toimintavuoden aikana konkretisoitunut, että tähän tulee kiinnittää huomiota. Ei ole vielä toteutunut, vaatii jatkotyötä. Asiakkaan valinnanvapaus Palveluseteli käytössä pysyvässä asumisessa ja kotihoidossa. Palvelusetelin käyttöönottoa valmisteltu, käyttöönotto kotihoidossa maaliskuussa 2012. 5. Alueellinen yhteistyö (erikoissairaanhoito, tukipalvelut) Alueellisen yhteistyön rakenne ja sopimustilanne Sopimus eteläisen alueen toimijoiden kanssa sairaalakapasiteetista ja sen käytöstä sekä pysyvästi määritelty yhteistyörakenne Sairaaloiden työnjako raporttia työstetty yhteisessä työryhmässä, raportti valmistuu maaliskuussa 2012. Tukipalvelut toimivat alueellisesti Alettu valmistella, hallinnon tukipalvelujen osalta palvelutoimisto toimii, ICT-yhteistyö valmisteilla. 6. Teknologian hyödyntäminen (saumatonta palveluprosessia ja omahoitoisuutta tukevat järjestelmät) Asiakaskäyttöisten järjestelmien käyttöönotto Ajanvaraus ja tutkimusten vastauspalvelut toimivat sähköisesti, henkilökohtaisten hyvinvointi/terveyskansioiden käyttöönotto aloitettu. Ei ole käynnistynyt Aktiivinen tiedottaminen Ajan tasalla oleva wwwja muu asiakasinformaatio. Internetsivut uudistettu, toimintayksikkökohtaisia tiedotteita palveluista on tehty. 25
Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2011-> Toteutuma 2011 7. Talouden tasapaino, tuottavuus ja vaikuttavuus Tarvevakioidut menot Tarvevakioidut menot maan keskitasoa. Tarvevakioidut menot, indeksi 2010 (koko maa=100): Pyhäjoki 84 Raahe 106 Siikajoki 98 Vihanti 113 Maisemamalli Tuottavuuden kasvu Optimointivaraa hyödynnetään 1,5 miljoona/vuosi Tuottavuus paranee 1 %/vuosi Kustannusten kasvu kuntayhtymässä 2,5 % vuodessa vuosina 2010 ja 2011, yleinen kustannusten kasvu 4 %. Ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan. Näkökulma: Henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite 2011-> Toteutuma 2011 1. Työvoiman saatavuus Tehtävien täyttöaste Lääkärivirat 90 %, muut Lääkärit ei, muut kyllä 80 % Hakijoiden määrä Riittävästi hakijoita Erityisosaajien virkoihin ei riittävästi hakijoita. 2. Henkilöstön optimaalinen sijoittaminen ja osaamisen hyödyntäminen Osaamiskartoitusten tekeminen ja hyödyntäminen Osaamiskartoituksille luotu malli ja ne tehty kattavasti vuoden 2012 loppuun mennessä. Niitä hyödynnetään sisäisessä voimavarojen suuntaamisessa ja tehtäväjaossa. Etenee suunnitelman mukaisesti Henkilöstömitoitukset Henkilöstömitoitukset vastaavat hyväksyttyä palvelutarvetta ja valtakunnallisia vähimmäissuosituksia. Pääosin toteutuu 3. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Koulutuksen määrä ja laatu Tukee palvelujen tuottamista ja kehittämistä. Toteutunut Toteutuu täydennyskoulutusta koskevien säännösten mukaan. Toteutunut Kehityskeskustelut Henkilöstö 100 %:sti keskustelujen piirissä vähintään kerran kahdessa vuodessa. Edetään suunnitelman mukaan, osa toteutunut 2011 ja osa toteutetaan 2012. 26