MAKE. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukitoimien kehittäminen valmistavassa koulutuksessa

1 MAKE Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukitoimien kehittäminen valmistavassa koulutuksessa

2 Sisällysluettelo 1 Alkusanat 5 2 Lyhyt katsaus Tampereen Aikuiskoulutuskeskukseen 6 3 Maahanmuuttajat tutkinnon suorittajina 6 4 Ammatilliseen tutkintoon hakeutumisvaihe 7 4.1 Tutkintoon päädytään useimmiten koulutuksen kautta 7 4.2 Opiskeluväylät kohti ammatillisia tutkintoja 8 4.3 Kotoutumiskoulutuksen aikaiset arviot ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan tukena 8 4.4 Kielitaito ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan valintakriteerinä 9 4.5 Valintahaastattelut ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa 9 4.6 Ammatilliseen koulutukseen hakeutujan kielitaidon arvioinnissa huomioitavaa 10 4.7 Yhdenvertainen kohtelu edellyttää luotettavaa kielitaidon arviointia ja tuen saamista 11 4.8 Omaehtoinen koulutus asettaa haasteita maahanmuuttajille 12 4.9 Oppisopimuskoulutus on joustavaa 12 4.10 Työvoimakoulutuksen tutustumisjaksot Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa 13 4.10.1 Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan opiskelijalle parhaiten soveltuva koulutus- ja ammatinvalinta 15 4.10.2 Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan opiskeluvalmiudet ja alalle soveltuvuus 15 4.10.3 Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan, että kielitaito riittää ammatin opiskeluun 16 4.10.4 Opiskeluedellytysten kartoittaminen ja tuen järjestäminen vaativat riittävän panostuksen 17 4.11 Tukitoiminnan ja tukea koskevan informaation organisoinnista oppilaitoksissa 18 4.12 Opiskelun keskeytymistilanteessa vaaditaan henkilökohtaista ohjausta ja vaihtoehtoisia opintopolkuja 18 5 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus maahanmuuttajan silmin 20 6 Maahanmuuttajaopiskelija kohti tutkinnon todennäköisempää suorittamista 21 6.1 Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen ammatillisten opintojen eri vaiheissa 21 6.1.1 Viestintä ja kielitaito ohjaustilanteessa 22 6.1.2 Järjestelmällinen ohjaus 23 6.1.3 Opiskelutaidot 23 6.2 Ohjaus kohti työelämää ja työssäoppimisen ohjaus 25

3 6.3 Alakohtaiset menetelmät 26 6.3.1 Ravintola-ala, kokin koulutusohjelma/osaamisala Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa 27 6.3.2 Tekniikan ala, kone- ja metallialan perustutkinto ja rakennusalan perustutkinto maahanmuuttajille Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa 28 7 Opiskelijoiden polkuja 29 7.1 Case Mohammed, sähköasentaja 29 7.2 Case Fatima lähihoitajaksi? 30 7.3 Case Rowana, toiveena lähihoitajan ammatti 31 7.4 Case Jasmine, koulukäynnin ohjaaja 32 8 Lyhyt katsaus Oulun Aikuiskoulutuskeskukseen 33 9 Suomen kieli osana ammatillisia opintoja 33 9.1 Kielitietoinen opettaminen:oppimateriaali ja oppitunti 34 9.1.1 Haasteena käsitteiden oppiminen ja opettaminen 35 9.1.2 S2-kouluttajan havaintoja hoiva-alan työpaikalta ja näytön arviointikeskusteluista 37 9.2 Suomen kielen opetuksen järjestäminen 38 9.3 Suomen kielen opintojen sisällöt ammatillisessa koulutuksessa 39 10 Osaamisen kehittäminen 41 11 LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA 46 VÄLINESALKKU 47 12 VÄLINESALKKU 48 12.1 Yleiset 48 12.1.1 TUOTEKORTTI Maahanmuuttajien tuki ammatillisella polulla 48 12.1.2 TUOTEKORTTI: Kotoutumiskoulutus 49 12.1.3 TUOTEKORTTI: Kielitaidon taitotasot 50 12.1.4 TUOTEKORTTI: Kuvien ja videoiden käyttö opetuksessa 52 12.1.5 TUOTEKORTTI: Monipuolinen opetus 54 12.2 Ohjaus 55 12.2.1 TUOTEKORTTI: Opiskelijan perustietojen ja taitojen kartoituslomake 55 12.2.2 TUOTEKORTTI: Maahanmuuttajien palvelut 57 12.2.3 TUOTEKORTTI: Palvelukartta 58 12.2.4 TUOTEKORTTI: Koulutuksen ja tutkintosuoritusten eteneminen 60

4 12.2.5 TUOTEKORTTI: Aikuisopiskelijan muistilista 62 12.2.6 TUOTEKORTTI: Opiskelijan itsearviointi 62 12.2.7 TUOTEKORTTI: Hyödylliset linkit 63 12.2.8 TUOTEKORTTI: Ohjauspäiväkirja 65 12.2.9 TUOTEKORTTI: Työpaikkaohjaajan muistilista 66 12.2.10 TUOTEKORTTI: Vinkkejä vuorovaikutustilanteisiin kouluttajalle tai ohjaajalle 67 12.2.11 TUOTEKORTTI: Vinkkejä itsenäiseen kielenopiskeluun 68 12.2.12 TUOTEKORTTI: Ravintola-alan / kokin osaamisohjelma, 4+1 malli 69 12.3 Suomen kieli 70 12.3.1 TUOTEKORTTI: Ravintola-alan työkoe 70 12.3.2 TUOTEKORTTI: Kielitaidon kartoitus ammatillisen koulutuksen hakeutumisvaiheessa 72 12.3.3 TUOTEKORTTI: Haastattelu kielitaidon kartoituksessa 74 12.3.4 TUOTEKORTTI: Neljä suomen kielen testiä 75 12.3.5 TUOTEKORTTI: Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi 83 12.3.6 TUOTEKORTTI: Harjoitus työtehtävien kielellistämiseen 86 12.3.7 TUOTEKORTTI: Ideoita käsitteiden opettamiseen ammatinkouluttajalle ja S2-kouluttajalle 88 12.3.8 TUOTEKORTTI: Suomen kielen opintosisältöjä hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnossa (kokin osaamisala) 90 12.3.9 TUOTEKORTTI: Suomen kielen opintosisältöjä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (lähihoitaja) 93

5 1 Alkusanat Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelee enenevä joukko maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, jotka heikomman suomen kielen taitonsa vuoksi joutuvat kantaväestöä suuremman haasteen eteen tutkintoon hakeutuessaan, ammattitaitoa hankkiessaan ja tutkintoa suorittaessaan. Useat maahanmuuttajat toivovat työllistyvänsä mm. niille ammattialoille, joilla Suomessa tulevaisuudessa ja tälläkin hetkellä on pulaa työvoimasta. Ammatillisten oppilaitosten kouluttajat ja työelämän edustajat kohtaavat usein tilanteita, joissa ammattialalle hyvin soveltuva ja muuten osaava opiskelija ei etene toivotusti opinnoissaan riittämättömän kielitaitonsa vuoksi. Tukitoimia on kehitetty hankkeissa ja oppilaitoksien toiminnassa, mutta valtakunnallisesti yhtenäistä ja vakiintunutta toimintamallia ei vielä ole. Tähän tarpeeseen Opetushallitus käynnisti MAKE-hankkeen, jonka tavoitteena on ollut mallintaa ja kehittää maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukitoimia ammatillisiin tutkintoihin hakeutumisvaiheessa, valmistavassa koulutuksessa ja tutkinnon suorittamisessa. Tukitoimien kehittämisen taustalla on laaja-alainen tarve edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä kehittää aikuisten maahanmuuttajien ohjaus- ja tukipalveluita. Ensin mainittua käsitellään kattavasti Osallisena Suomessa -kehittämissuunnitelmassa. Opin ovi -kehittämisohjelmassa on puolestaan kehitetty monin tavoin aikuiskoulutuksen ohjaus- ja tukipalvelutyötä. Kirjallisuusluettelosta löytyy myös muita aihepiiriin liittyviä julkaisuja. Suosituksen tekijät työskentelevät maahanmuuttajien ohjaus-, opetus- ja tukitehtävissä ja ovat olleet mukana tukitoimien kehittämiseen liittyvissä hankkeissa, esim. ALPO ja VERSOT. MAKE-hankkeen resurssien puitteissa oli perusteltua rajata työ Tampereen, Vaasan ja Oulun Aikuiskoulutuskeskuksiin. Tukitoimien kartoittamiseksi tehtiin näissä oppilaitoksissa pienimuotoisia haastatteluja ja kyselyjä tarkoituksena kerätä kokemuksia jo käytössä olevista toimista ja ideoita tukitoimien kehittämiseksi. Lisäksi kokeiltiin tukimateriaaleja ja menetelmiä sekä etsittiin ratkaisuja pulmiin ja haasteisiin. Työmme sato on kirjoitettu suositukseksi. Käsillä oleva suositus antaa käytännönläheisesti ehdotuksia tukitoimien toteuttamiseen koulutukseen hakeutumisvaiheessa, tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja tutkinnon suorittamisessa. Suositus on suunnattu kaikille ohjaus- ja tukityötä tekeville, mutta erityisesti ammatinkouluttajille, suomen kielen kouluttajille ja ohjaaville kouluttajille, sillä se tarjoaa käytännön työkaluja opetustyön arkeen. Ehdotukset koskevat esimerkiksi yhteistyömuotoja työssäoppimispaikkojen ja oppilaitosten välillä, tuen sisältöjä, suomen kielen opettamista ja tuen ajoittamista opiskelijan opintopolun eri vaiheisiin. Suosituksessa sivutaan myös tuen järjestämiseen liittyviä rakenteellisia kysymyksiä. Vaikka tässä suosituksessa keskitytäänkin oppilaitoksiin, työ- ja elinkeinotoimistoilla on keskeinen rooli erityisesti hakeutumisvaiheen ohjauksessa. Opetustyön arjessa ratkaisua vaativat tilanteet tulevat toisinaan vastaan ennakoimatta eikä niiden selvittelyyn useinkaan ole riittävästi aikaa. Suosituksen alkuosassa lähestytään tukiprosesseja pragmaattisesti ja esimerkkien kautta. Välinesalkkuun tekijät ovat koonneet tuotekortteja omissa oppilaitoksissaan käyttämistään tukimateriaaleista. Tekijät toivovat, että suosituksesta ja välinesalkusta löytyisi mahdollisimman vaivattomasti sovelluskelpoisia välineitä opetus- ja ohjaustilanteisiin. Oppilaitokset toimivat erilaisissa ympäristöissä, joten lähtökohdat, haasteet ja mahdollisuudet eroavat niiden välillä. Suosituksessa esitetyt ratkaisut ovat siis malleja, joista voidaan poimia oppilaitoksen käyttöön sopivat ja kehittää tässä esitettyjä oppilaitoksessa parhaaksi katsotulla tavalla. Oppilaitosten toimintaympäristöt vaikuttavat siihen, mitä tarpeita kehittämisessä on ja minkälaisiin ratkaisuihin niissä päädytään. TAKK keskittyy tässä suosituksessa ensisijaisesti hakeutumisvaiheen tukeen, VAKK ja OAKK ammattitaidon hankkimisen ja tutkinnon suorittamisen vaiheisiin. Kiitämme kollegoita oppilaitoksissamme kommenteista ja näkökulmista oppituen kehittämiseen. Riitta Kronholm TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Muut kirjoittajat: Ivanka Capova VAKK Vaasan aikuiskoulutuskeskus Marjo Kumpulainen OAKK Oulun Aikuiskoulutuskeskus

6 2 Lyhyt katsaus Tampereen Aikuiskoulutuskeskukseen Vuonna 2012 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa opiskeli 16 199 aikuisopiskelijaa. Heidän kanssaan työskenteli 342 ammattilaista. TAK- K:ssa on kolme toimialaa, jotka jakaantuvat edelleen koulutusaloiksi. Tutkintotarjonnassa oli 112 tutkintoa. Syyskuussa 2013 kirjoilla oli 4000 opiskelijaa, joista 1355 suoritti kokotutkintoa ja 913 osatutkintoa. Perustutkintoa suorittamassa oli 1180, ammattitutkintoa 1175 ja erikoisammattitutkintoa 480. Kotoutumis- ja monikulttuurisuuskoulutusalalla järjestetään Asioimistulkin ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osuutta muissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa ei ole eritelty tilastoihin. Tietyillä ammattialoilla, esim. ravitsemisalalla lähes jokaisessa alkavassa opiskelijaryhmässä opiskelee useampia maahanmuuttajia, kun taas tietyillä ammattialoilla, esimerkiksi sähkö- ja talotekniikassa, maahanmuuttajia opiskelee vähemmän. Yhtä kaikki maahanmuuttajia on enenevässä määrin näyttötutkintojen suorittajina. Ei tutkintoon johtava maahanmuuttajakoulutus on keskitetty Kotoutumis- ja monikulttuurisuuskoulutusalaksi ja se tarjoaa palveluita suomen kielen koulutuksista työssä olevien maahanmuuttajien tukipalveluihin. Tarjonnassa ovat mm. Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, Maahanmuuttajien peruskoulutukseen valmistava koulutus, AVEK Aktiivinen ja verkostoituva kotoutuminen ja Maahanmuuttajien toiminnallinen erityisopetus. Opiskelijoita maahanmuuttajakoulutuksissa on päivittäin keskimäärin 200. TAKKin ohjauspalvelujen ammattilaiset tukevat ja auttavat opiskelussa ja tutkinnon suorittamisessa kaikkia TAKKin opiskelijoita opintojen eri vaiheissa. Myös opintopsykologin palvelut ovat opiskelijoiden käytettävissä, jos opiskelijalla on jaksamiseen, motivaatioon ja elämäntilanteeseen liittyviä opiskeluun vaikuttavia haasteita. Maksuttomiin terveydenhoitajan ja psykologin palveluihin ovat oikeutettuja kaikki TAKKissa vähintään 4 kuukautta opiskelevat päätoimiset opiskelijat. Opintososiaalisiin etuihin ja muihin käytännön asioihin liittyvissä kysymyksissä ohjaa opintoneuvoja. Spesifimmin ammattiin, kyseisen ammatin opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvä ohjaus on ammatinkouluttajien vastuulla. Maahanmuuttajille kohdistettu suomen kielen tuki ammatin opiskelun aikana on järjestetty Kotoutumis- ja Monikulttuurisuus koulutusalan kautta. TAKK kehittää aktiivisesti ohjaus- ja tukipalvelutoimintaa mm. hanketoiminnan avulla. Ohjausja tukitoimia on kehitetty yhteistyössä kumppaneiden kanssa monissa hankkeissa. Ohjaus- ja tukitoimintaa koskevia hankkeita on kerätty kirjallisuusluetteloon. 3 Maahanmuuttajat tutkinnon suorittajina Tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa on otettava huomioon erilaiset tutkinnon suorittamista ja opiskelua mahdollisesti haittaavat ja hidastavat tekijät, kuten puutteet kielitaidossa. Tutkinnon suorittajan tulee saada tarvittava erityinen ohjaus, tukipalvelut ja erityisjärjestelyt, jotka mahdollistavat kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta osallistumisen tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja näyttötutkinnon suorittamiseen. Hen-

7 kilökohtaistamisen avulla luodaan tutkinnon suorittajalle parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuuksissa ilman, että ammattitaitovaatimuksia mukautetaan. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen 2) tutkinnon suorittaminen 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen on prosessi, jossa kolmen vaiheen välillä on selkeä yhteys. Henkilökohtaistaminen siihen liittyvine toimineen on dokumentoitava henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan (Näyttötutkinto-opas 2012: 31). Henkilökohtaistamismääräykset koskevat tutkinnon suorittajia tutkinnon suorittamisen tavasta riippumatta, siis riippumatta siitä, suoritetaanko tutkinto suoraan vai valmistavan koulutuksen kautta. Niin maahanmuuttaja kuin muutkin tutkinnon suorittajat valitsevat yhdessä esimerkiksi koulutuksen järjestäjän, työnantajansa ja koulutuksen tai tutkinnon hankkijan kanssa soveltuvan tutkinnon tai sen osan. Lisäksi pohditaan, mitä osaamista henkilöllä jo on ja mitä osaamista hänen on tutkinnon suorittamiseksi vielä hankittava. Samalla varmistetaan, että henkilö on ymmärtänyt näyttötutkintojärjestelmän periaatteet ja käytännöt. (Opetushallitus 2006: http://www. oph.fi/download/16598_henkilokohtaistamismaarays.pdf.) On huomioitava, että oppimis- ja opetusnäkemys ovat kulttuuri- ja arvosidonnaisia käsitteitä. Esimerkiksi ajatus elinikäisestä oppimisesta, ryhmässä työskentelyn taidot, suunnittelutaidot, itseohjautuvuus, aktiivinen tiedonhankinta ja joustava tiedonkäsittely ovat keskeisiä asioita suomalaisessa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. (Näyttötutkinto-opas 2012: Liite 6, 120.) Opiskelijavalintojen yhteydessä mahdollisesti käytettävien valinta- ja soveltuvuuskokeiden yhteydessä tulee huomioida, että testausmenetelmät on yleensä laadittu henkilöille, joilla testauskieli on äidinkieli. Valinta- ja soveltuvuuskoetta ei tule sekoittaa kielikokeeseen, jossa arvioidaan vain henkilön riittävää yleiskielitaitoa eikä ammatillisia valmiuksia. (Näyttötutkinto-opas 2012: Liite 6, 121.) 4 Ammatilliseen tutkintoon hakeutumisvaihe 4.1 Tutkintoon päädytään useimmiten koulutuksen kautta Tutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittaminen ei edellytä koulutukseen osallistumista vaan myös muulla tavoin hankittu osaaminen on huomioitava tutkintosuunnitelmaa tehtäessä. Osaamisen on kuitenkin oltava pätevää eli sen on vastattava tutkinnon ammattitaitovaatimuksia. (Opetushallitus: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ ammattikoulutus/nayttotutkinnot/tutkinnon_suorittaminen.) Tutkintojen perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset koskevat yhtäläisesti maahanmuuttajia ja muita tutkinnon suorittajia. Hyväksytty näyttötutkinnon suorittaminen edellyttää kolmikantaista tutkintosuorituksen arviointia, joka nojaa tutkinnon perusteisiin. Tutkintotoimikunnat hyväksyvät tutkinnot. Useimmiten tutkintoon hakeudutaan ammatillisen koulutuksen kautta eli tarvittava ammattitaito hankitaan osallistumalla tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Suoraan tutkinnon suorittamiseen ei TAKKissa käytännössä päädy maahanmuut-

8 tajataustaisia henkilöitä, mutta ei merkittävästi myöskään kantasuomalaisia. Suoraan tutkintoon hakeutuvien tukea ei käsitellä tässä suosituksessa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa tulee selvittää hakijan aikaisempi osaaminen käyttämällä luotettavia menetelmiä. Opetushallitus tekee päätöksiä ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta ja rinnastamisesta sekä antaa lausuntoja ulkomailla suoritetuista ammatillisista tutkinnoista. Lisätietoja saa Opetushallituksen sivuilta (http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ tutkintojen_tunnustaminen). 4.2 Opiskeluväylät kohti ammatillisia tutkintoja Suurin osa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa ammattia opiskelevista maahanmuuttajista opiskelee työvoimakoulutuksessa. Työ- ja elinkeinotoimisto valitsee opiskelijat. Käytännössä työvoimaviranomainen ja kouluttaja valitsevat työttömistä työnhakijoista hakemusten perusteella hakijat haastateltaviksi ja haastattelujen perusteella edelleen opiskelijoiksi. Omaehtoiseen koulutukseen hakeudutaan itse hakien suoraan oppilaitokseen, mutta käytännössä suurin osa maahanmuuttajista hakeutuu omaehtoiseenkin koulutukseen työvoimaviranomaisen ohjaamana. Kun kyseessä on omaehtoinen koulutus, oppilaitos vastaa yksin hakijan haastattelemisesta ja valitsemisesta valmistavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan oman kotikunnan oppisopimuskeskuksen kautta. Valinnasta vastaa oppisopimuskeskus ja sopimuksen allekirjoittavat työnantaja, opiskelija ja koulutustarkastaja. Opiskelijoiden valitseminen työvoimakoulutuksissa ja omaehtoisessa koulutuksessa perustuu aiempiin arvioihin eli lausuntoihin, todistuksiin ja valintahaastatteluun. Työvoimakoulutuksissa opiskelijavalinta voidaan tehdä lisäksi tutustumisjaksojen aikaisen valmiuksien ja osaamisen pitempiaikaisen kartoituksen perusteella. Oppisopimuskoulutukseen pääsemisessä työnantajan rooli on vahva. Kouluttajien on hyvä aktiivisesti markkinoida yrityksissä oppisopimuskoulutusta ja ehdottaa sitä niille opiskelijoille, joille työvaltainen ja itsenäistä opiskelutaitoa edellyttävä koulutusmuoto soveltuu. 4.3 Kotoutumiskoulutuksen aikaiset arviot ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan tukena Osalla maahanmuuttajataustaisista hakijoista ei ole lähtömaassaan asumisen ajalta koulutustodistuksia eikä työtodistuksia tai ne eivät ole mukana Suomessa. Heidän osaamisensa arviointi ja tunnistaminen ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa perustuu siis paljolti hakijoiden suulliseen selvitykseen osaamisestaan sekä koulutus- ja työhistoriastaan. Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa voidaan hyödyntää myös Suomessa suoritettujen koulutuksien, testien ja työharjoittelujen sekä mahdollisten työsuhteiden arvioita ja todistuksia. Monen aikuisen maahanmuuttajan ammatillinen polku alkaa kotoutumiskoulutuksesta (Ks. Välinesalkku, Maahanmuuttajien tuki ammatillisella polulla), ja hakijan aiempaa osaamista on mahdollisesti selvitetty jo sen aikana. Kotoutumiskoulutuksen aikana opiskelijat ovat työharjoitteluissa ja saavat näin myös työpaikoilta palautetta ammatillisesta osaamisestaan, alalle soveltumisestaan ja työelämävalmiuksistaan. Tätä selvitystyötä, arviointeja ja palautteita olisi mahdollisuus nykyistä enemmänkin hyödyntää ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa ja aiemman osaamisen selvittelyssä erityisesti silloin, kun virallisesti hyväksyttäviä dokumentteja hakijan lähtömaasta ei ole saatavilla. Kotoutumiskoulutuksen päättyessä opiskelijoiden kielitaito arvioidaan eurooppalaisen viitekehyksen mukaan ja työvoimaviranomaiselle kirjoitetaan lausunto, jossa kuvataan opiskelijan kielitaitoa, opiskeluvalmiuksia, työhistoriaa ja opiskelijan tavoitteita. Haastattelimme TAKKissa kouluttajia siitä, käyttävätkö he kotoutumiskoulutuksen aikaisia arvioita ja lausuntoja opiskelijavalintojen ja opintojen henkilökohtaistamisen tukena. Vastausten perusteella osa kouluttajista etsii aktiivisesti opiskelijaa koskevia arvioita ja lausuntoja opiskelijatietokannasta (TAKKissa StudentaPlus) ja tarvittaessa kääntyy aiempien kouluttajien puoleen. Osa ei tiedä, että kotoutumiskoulutuksen aikaisista työelämään tutustumisista ja työharjoitteluista saadaan ammatin ja ammatin opiskelun kannalta oleellista arviointitietoa. Osa kokee, että samat tiedot saadaan kätevämmin ja varmemmin haastattelemalla hakijoita itse.

Poimintoja vastauksista Kysymys: Koetko mielekkäänä saada hakeutumisvaiheessa tietoa opiskelijan suomen kielen taidosta, koulutus- ja työhistoriasta Kotomon (Kotoutumis- ja monikulttuurisuuskoulutus TAKKissa) kouluttajilta? Vastauksia: Kyllä, ehdottomasti! Erittäin hyödyllistä! Erityisesti kielitaidon kehittymisestä ja oppimisvalmiuksista Tietoa persoonasta, soveltuuko alalle Olen kysynyt opiskelijalta itseltään, joten ei ole ollut tarvetta tiedustella enempää aiemmilta kouluttajilta. 4.4 Kielitaito ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan valintakriteerinä Maahanmuuttajataustaisilla hakijoilla ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen rinnalla tärkeä valintakriteeri on kielitaito. Vaikka hakija olisi alansa ammattilainen, hänen on usein vaikea tai mahdoton päästä ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen tai tutkintoa suorittamaan, mikäli hänellä ei ole riittävää suomen (tai ruotsinkielisillä alueilla ruotsin) kielen taitoa. Kielitaidon puute tai heikkous estää usein myös suoraan työllistymisen. Aiempaa kotoutumiskoulutuksen aikaista arviointitietoa on useimmiten saatavilla opiskelijavalinnan tueksi, mutta ovatko nämä kielitaitoarviot relevantteja ammatillisen koulutuksen näkökulmasta? Ammatilliseen koulutukseen valinnassa käytettäväksi ei sellaisenaan sovellu kielikoe eikä valinnan perusteeksi riitä myöskään arvio, jossa arvioidaan pelkästään henkilön riittävää yleiskielitaitoa eikä ammatissa tai ammatin opiskelussa vaadittavia kielellisiä valmiuksia. Yleisen kielitutkinnon ja eurooppalaisen viitekehyksen mukainen kielitaidon arvio ei ota suoraan kantaa kielitaidon riittävyyteen ammatin opiskelussa. Näitä käytössä olevia kielitaidon arviointijärjestelmiä ei ole kehitetty ammatin koulutuksen tarpeisiin eikä niissä ole huomioitu ammattialojen erilaisia kielitaitovaatimuksia. Jäljempänä ehdotetaan, minkälainen kielitaidon arviointi soveltuisi käytännössä paremmin ammatin koulutuksen opiskelijavalintaan ja suomen kielen tuen tarpeen määrittämiseen (Ks. Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi). Kysymys: Oletko kääntynyt Kotomon kouluttajien puoleen näissä asioissa? Vastauksia: En Lähinnä tulkkipalvelusta (TAKKissa ei ole tulkkipalvelua, mutta tämä tarkoittanee asioimistulkkien koulutusta) Olen tehnyt yhteistyötä. Kotomon kouluttaja on ollut mukana valinnoissa, ammattikielen opetuksessa sekä oppituessa. 4.5 Valintahaastattelut ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa Haastattelukäytännöt TAKKin eri koulutusaloilla vaihtelevat: Yleensä ammatinkouluttaja ja työvoimaviranomainen haastattelevat hakijat yhdessä (omaehtoisissa koulutuksissa pelkästään ammatinkouluttajat). Suomen kielen kouluttaja ei yleensä ole mukana ammatillisen koulutuksen valintahaastattelussa. Kysyimme neljällä koulutusalalla (Sote, Pupa, Mara ja Teknologia), mitä opiskelijan valintaan vaikuttavia seikkoja kouluttajat huomioivat haastatellessaan hakijoita. Kysyimme myös, näkevätkö he tarpeelliseksi, että haastatteluissa mukana olisi suomen kielen kouluttaja, kun haastateltavana on maahanmuuttajataustainen henkilö. Kysymykset: Mitä seikkoja huomioit valintahaastattelussa yleensä ja maahanmuuttajataustaisen hakijan kohdalla? Arvioi, olisiko S2-kouluttajan tai maahanmuuttajien ohjaavan kouluttajan mukana olosta hyötyä valintahaastattelussa! Jos olisi, minkälaista? Haastatteluista kävi ilmi, että valintavaiheessa 9

10 huomioidaan hakijan lähtömaasta saadut koulutus- ja työtodistukset, mutta samanaikaisesti tiedostetaan eri maiden koulutusjärjestelmien sekä työolojen eroavuudet. Pelkästään todistukset eivät vakuuta haastattelijaa hakijan ammatillisesta osaamisesta. Esimerkiksi teknologia-alalla työpaikkojen automaatioaste ja sen myötä työtehtävien luonne vaihtelevat merkittävästi eri maiden välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pitkäkään työkokemus omassa maassa ei välttämättä tarkoita riittävää osaamista suomalaisessa työelämässä. Tärkeänä seikkana nostettiin esiin työturvallisuus. Työturvallisuussäädökset ja työtekijöiden sekä työantajien suhtautuminen työturvallisuuteen vaihtelevat eri maissa. Siksi työturvallisuusosaamista ei tunnusteta papereiden perusteella vaan osaaminen pyritään tunnistamaan ja varmistamaan tutustumisjaksojen ja koulutuksen aikana. Kaikki haastateltavat kertoivat, että suoraan tutkintoon päätyminen on epätodennäköistä. Vaikka näyttötutkintojärjestelmä perustuu ajatukseen, että osaamisen voi osoittaa tutkintosuoritusten kautta osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen, kukaan opiskelijoista, myöskään suomalaisista, ei ole tähän mennessä suorittanut esimerkiksi koneenasentajan ammattitutkintoa ilman valmistavaa koulutusta. Kotoutumiskoulutuksen aikaisen työssä oppimisen arvioinneilta toivottiin parempaa laatua. Arviot eivät kerro tarpeeksi ammatillisesta osaamisesta vaan niissä kuvataan muita, esimerkiksi persoonaan liittyviä asioita. Haastateltava kertoi, että Teknologia-koulutusalalla opiskelijavalinnan tukena käytetään ennakkotehtävää, jonka pohjalta pystytään osaltaan arvioimaan hakijan soveltuvuutta, motivoituneisuutta ja kielitaitoa. Teknologia-alan ammateissa edellytetään teknisten kuvien hahmottamista ja ymmärtämistä, jota pyritään selvittelemään alustavasti jo valintavaiheessa. Kotityö- ja puhdistuspalvelualan valintahaastatteluissa haastattelijoina ovat koulutuspäällikkö ja työvoimaviranomainen. Kielitaitoa arvioidaan mm. kysymällä, missä, minkälaisissa tilanteissa ja miten haastateltava käyttää suomen kieltä sekä varioimalla keskustelun kielellistä vaativuutta. Haastattelija vaihtaa aihepiirejä ja omaa ilmaisuaan selvittääkseen ja varmistuakseen kielitaidon riittävyydestä. Haastateltavalta tiedustellaan myös Yleisten kielitutkintojen todistusta. Eurooppalaisen viitekehyksen mukaista kielitaitoarviota ei kysytä. Keskustelun yhteydessä ohjataan myös uuden hakemuksen tekemiseen ja neuvotaan sen täyttämisessä, mikäli haastateltava ei tule valituksi. 4.6 Ammatilliseen koulutukseen hakeutujan kielitaidon arvioinnissa huomioitavaa Jos kysymyksessä on yksinomaan maahanmuuttajille suunniteltu ja suunnattu ammatillinen koulutus tai ammattialalle suuntaava kartoitus, koulutuksen hankkija edellyttää, että opiskelijoiden suomen kielen taito kartoitetaan huolellisesti. Erikseen maahanmuuttajille räätälöidyissä koulutuksissa kielitaidon merkitys ammatin opiskelussa on huomioitu eri tavoin. Koulutusaika voi olla pitempi ja koulutukseen sisältyy suomen kielen opetusta tai tukea. Maahanmuuttajille suunnatuissa koulutuksissa suomen kielen kouluttaja on tavallisesti mukana opiskelijavalinnasta tutkinnon suorittamiseen saakka. Koulutuksissa, joissa maahanmuuttajat opiskelevat integroituna kantasuomalaisten kanssa, ei valinnoissa yleensä ole mukana suomen kielen kouluttajaa. TAKKissa Majoitus- ja ravitsemisalalla on kokeiltu myös integroidussa koulutuksessa käytäntöä, jossa suomen kielen kouluttaja on ollut mukana valitsemassa opiskelijoita koulutukseen sekä paperivalinnassa että valintahaastattelussa. Haastattelut kannattaa silloin järjestää siten, että kaikki maahanmuuttajataustaiset hakijat haastatellaan perättäin, jolloin suomen kielen kouluttajaa ei tarvita koko haastattelujen ajaksi. Vaikka suomen kielen kouluttaja ei olisikaan mukana valintahaastattelussa, hän voi opastaa ammatinkouluttajaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden valinnassa kiinnittämällä huomiota seikkoihin, jotka auttavat kielitaidon riittävyyden arvioinnissa: Missä ajassa ja mitä koulutuksia käymällä hakija on saavuttanut nykyisen kielitaitonsa? Jos hakijan kielitaito vaikuttaa selvästi heikolta, vaikka asumisaika Suomessa on huomattavan pitkä, on todennäköistä, ettei vähäinen suomen kielen opetus eikä ammatin opiskelukaan lyhyessä ajassa nosta kielitaidon tasoa merkittävästi. Tarvitaanko ammatin opiskelussa kirjallista kielitaitoa? Jos tarvitaan, tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista kannattaa arvioida teettämällä sopiva tehtävä, jonka ammatinkouluttaja ja suomen kielen kouluttaja voivat laatia yhdessä. Pystyykö hakija kuvaamaan ammattiin liittyvää kokemustaan ja suunnitelmiaan monipuolisesti? Hakija voi osata kertoa toistuvasti haastat-

11 teluissa kysyttävät yleiset asiat sujuvasti, vaikka kielitaito ei riitä ammattialasta puhumiseen eikä ammatillisen tietoaineksen opiskeluun. Pystyykö hakija keskustelemaan vain konkreettisista ja omakohtaisista asioista vai yltääkö hän yleisemmälle ja abstraktimmalle tasolle. Mikäli ammattialaan liittyy vaativaa tietoainesta, ainoastaan konkreettiseen yltävä kielitaito ei todennäköisesti riitä ammattitaitovaatimusten mukaisen tiedon omaksumiseen. Tunteeko hakija ammattialaan liittyvää yleistä sanastoa, joka ei vaadi ammatin opiskelua? Hakijalta ei voi odottaa etukäteen tietämystä, joka hankitaan ammatillisessa koulutuksessa. Yleisen ammattialaan liittyvän sanaston hallinta kertoo, että hakijan kielitaito ei rajoitu aivan peruskielitaitoon. Saako hakijan ääntämisestä selvää? Aksentti ei estä ammatin opiskelua. Ymmärtämistä häiritsevä ääntäminen ei korjaannu nopeasti ja toisinaan voi olla kysymys myös puheen tuottamiseen liittyvistä ongelmista, jotka vaativat esimerkiksi puheterapeutin apua. Ymmärtääkö hakija kysymykset vaivatta tai selkeyttämällä? Haastattelijan on huomioitava, minkälaista puhetta hakija joutuu ymmärtämään, jos tulee valituksi. Mitä enemmän kysymyksiä joutuu toistamaan ja helpottamaan, sitä todennäköisempää on, ettei kielitaito riitä normaalin opetustilanteen puheen ymmärtämiseen. Kielitaidon kartoitukseen ja sen suunnitteluun sekä haastattelun toteuttamiseen löytyy vinkkejä välinesalkusta (Ks. Kielitaidon kartoitus ammatillisen koulutuksen hakeutumisvaiheessa ja Haastattelu kielitaidon kartoituksessa). 4.7 Yhdenvertainen kohtelu edellyttää luotettavaa kielitaidon arviointia ja tuen saamista Yhdenvertaisuuslaki edellyttää yhdenvertaista kohtelua ammatillisen koulutuksen ja ohjauksen saamisessa (Oikeusministeriö 2004: http:// www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021). Lain noudattaminen ei tarkoita koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä tinkimistä. Ammattitaitovaatimukset ovat tutkintojen perusteissa samat maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille. Kielitaidon osalta maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten opiskeluvalmiudet eivät kuitenkaan ole yhtäläiset, joten yhdenvertaisen kohtelun saamiseksi maahanmuuttajalle tulee taata tarvittava tuki. Yhdenvertaisuus edellyttää, että kielitaidon ja sen riittävyyden arviointi on luotettavaa ja sen tulee perustua yhdenmukaisiin kriteereihin. Kuten edellä on todettu, eurooppalainen viitekehys ja Yleinen kielitutkinto eivät sellaisenaan kuitenkaan anna varmaa ja suoraa vastausta siihen, riittääkö hakijan kielitaito käytännössä ammatin opiskeluun ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Kouluttajat kaipaavat toimivampaa perustaa kielitaidon arvioinnille. Arvion tulisi perustua realistisiin ja ammattialojen erot huomioon ottaviin kriteereihin. (Ks. Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi.) Luotettavien kriteerien Luotettava laatimiseksi tulisi perustaa työelämän, ammatillisen koulutuksen Yhdenmukainen Realistinen ja kielikoulutuksen yhteistyöhön rakentuva asiantuntijaryhmä. Ammattialakohtainen Taloudelliset resurssit eivät riitä kriteerien laatimiseen erikseen kaikille ammattialoille, mutta tarkoituksenmukaista ja hyödyllistä olisi laatia suuntaa-antavaksi ohjeeksi kriteerit esimerkiksi niille ammattialoille, jotka ovat merkittävimpiä maahanmuuttajien työllistymisen kannalta.

12 4.8 Omaehtoinen koulutus asettaa haasteita maahanmuuttajille Omaehtoiseen koulutukseen ei Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa sisälly tutustumisjaksoa vaan hakijat valitaan haastattelun perusteella suoraan tutkintoon valmistavaan koulutukseen. Opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja kielitaitoa on vaikea arvioida huolellisesti ja riittävän monipuolisesti 15 minuutista puoleen tuntiin kestävässä haastattelussa, vaikka haastatteluun liittyisi testikin (Ks. Neljä suomen kielen testiä.). Tällä valintamenettelyllä on vahvasti mahdollista, että opiskelija tulee valituksi koulutukseen, vaikkei hänellä olisi siihen riittäviä valmiuksia. Valmiuksien puuttumista ei välttämättä huomata heti koulutuksen alussa vaan toisinaan vasta esimerkiksi työssäoppimispaikoilta saatu palaute tai suorittamatta jäävät oppimistehtävät paljastavat tilanteen kouluttajille. Osaamisen riittämättömyys voi selvitä vasta tutkinnon suorittamisen kynnykselläkin. Vaihtoehdoksi jää parhaimmillaan osatutkinnon suorittaminen, pahimmillaan pelkkä koulutustodistus tai vajavainen opintosuoriteote. Osatutkinnon suorittanut voi työllistyä alasta riippuen avustaviin työtehtäviin tai matalampaa ammattitaitoa vaativiin työpaikkoihin, mutta joka tapauksessa kokotutkinnon suorittamatta jääminen rajaa mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Tutkintovaatimukset ovat samat kaikille. Jos mahdollisuutta opiskeluajan pidentämiseen ei ole, on maahanmuuttajan pystyttävä omaksumaan samat tiedot ja taidot samassa ajassa kantasuomalaisten kanssa, mutta heikommalla kielitaidolla. Jos koulutuksen hintaan ei sisälly myöskään maahanmuuttajille suunnattua suomen kielen tukea koulutuksen ajaksi, ei sitä voida tarjota, joten maahanmuuttajataustaiset opiskelijat joutuvat entistä vaikeampaan tilanteeseen eli suorittamaan saman tutkinnon samassa ajassa ilman tarvitsemaansa tukea. Tilanne on kouluttajien tiedossa ja omiaan johtamaan siihen, että koulutukseen voidaan valita vain ne maahanmuuttajat, joiden kielitaito ja opiskeluvalmiudet ovat jo koulutukseen hakeutuessa selvästi riittävät. Tämä asettaa useimmat maahanmuuttajataustaiset hakijat opiskelijavalinnassa muuta väestöä heikompaan asemaan. Omaehtoisen koulutuksen aikaiseen tukeen tulisi ohjata resursseja tai koulutusaikaa pitäisi voida pidentää niissä yksittäisissä tapauksissa, joissa pidempi koulutusaika olisi perusteltua. 4.9 Oppisopimuskoulutus on joustavaa Oppisopimuskoulutuksissakaan ei ole tutustumisjaksoa vaan koulutus alkaa heti tutkintoon johtavana. Vuonna 2014 TAKKissa alkaa kokeiluna nuorille suunnattu oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso, jonka tarkoituksena on alentaa niin työnantajan kuin opiskelijankin kynnystä oppisopimuskoulutuksen aloittamiseen. Oppisopimuskoulutuksien pituus voidaan joustavasti henkilökohtaistaa. Esimerkiksi pintakäsittelyalan perustutkintoon johtava oppisopimus solmitaan 2,5 vuodelle, mutta taitojen kehittyessä odotettua nopeammin voidaan oppisopimusta lyhentää esimerkiksi puolella vuodella edellyttäen, että opiskelija saa tässä ajassa suoritettua tietopuoliset opinnot. Muutokset oppisopimukseen vaativat sopimusosapuolien yksimielisyyden. Monella maahanmuuttajalla on työelämässä aiemmin karttunutta taitoa ja osaamista, joten oppisopimuksen kautta hän pystyy käytännön työssä osoittamaan osaamisensa ja käyttämään vahvuuksiansa. Toisaalta tietopuolisten opintojen suorittaminen oppisopimuskoulutuksessa vaatii itsenäistä ja tehokasta opiskelutapaa ja voi olla maahanmuuttajalle haastavaa, jos kielitaito on vielä heikko. Toisaalta oppisopimuskoulutukseen voi sisältyä myös erilaisia tukitoimia, esim. suomen kielen opetusta työpaikalla. Tukitoimista sovitaan yhdessä oppisopimuskeskuksen koulutustarkastajan kanssa, ja niistä tehdään erillinen hankintasopimus.

13 4.10 Työvoimakoulutuksen tutustumisjaksot Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa työvoimakoulutukset voivat alkaa tutustumisjaksoilla, jotka vaihtelevat sisällöltään ammattialan mukaan. Pituudeltaan ne ovat tavallisesti kahdeksan viikkoa. Tutustumisjaksoihin sisältyy työssäoppimista työpaikoilla ja/tai oppilaitoksessa sekä ammattialan tietosisältöjen opiskelua. Tutustumisjaksojen aikana opiskelijaa opastetaan opiskelutaidoissa ja verkko-opiskelussa (Esimerkiksi TAKKissa Moodle, tekstinkäsittelyn perusteet jne.). Mikäli ammattialaan liittyy sertifikaatteja (esim. työturvallisuuskortti, tulityökortti, hygieniapassi), joiden suorittamisen työpaikat edellyttävät jo työharjoittelussa, pyritään ne suorittamaan jo tutustumisjakson aikana. Myös suomen kielen tuki voidaan käynnistää tutustumisjakson aikana. Tutustumisjaksojen lopulla ratkaistaan opiskelijan ja kouluttajan yhteistyössä, jatkaako (hakeutuuko) opiskelija tutkintoon valmistavaan koulutukseen vai tulevatko hänen tapauksessaan muut jatkosuunnitelmat kyseeseen. Haastattelimme TAKKissa ammatinkouluttajia kartoittaaksemme heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään tutustumisjaksojen merkityksestä ja niiden aikaisesta tuesta. Kouluttajat olivat Kotityö ja puhdistuspalvelu-, Teknologia- ja Sosiaalija terveysaloilta. Haastateltavat kertoivat kokemuksistaan ja näkemyksistään: Tustumisjaksojen aikana pyritään havainnoimaan työhön asennoitumista, esim. työaikojen noudattamista. Suomen kielen tuki aloitetaan tutustumisjakson aikana ja pääpaino on ammattisanastoon perehtymisessä. Opiskelijalle selvitetään tutkinnon rakennetta, tutkinnon perusteita ja ammattitaitovaatimuksia tutustumisjakson aikana, jotta opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan opiskelun aikana ja työelämässä. Osaamista ja osaamisen kehittymistä havainnoidaan. Ihannetilanteessa tuki voitaisiin mitoittaa ja räätälöidä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Suomen kielen tuelta odotetaan tuen integroimista työhön ja ammatin opintoihin, siten, että kielen opiskelun sisällöt liittyvät kiinteästi ammatillisiin sisältöihin. Jotta suomen kielen kouluttaja pystyisi tukemaan opiskelijaa mahdollisimman hyvin, heidän tulisi voida perehtyä ammattialan perusasioihin tutustumalla työympäristöön ja työkaluihin sekä havainnoimalla koneiden käyttöä. Tutustumisjaksot kestävät 8 viikkoa ja niiden aikana suomen kielen kouluttaja kartoittaa opiskelijan suomen kielen taitoa testin ja haastattelun avulla. Suomea äidinkielenään puhuville järjestään samaan aikaan luki-testi. Jos tutustumisjakson aikana ilmenee, että opiskelijalla on esim. opiskelua haittaavia elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia, hänet ohjataan TAKK:ssa ohjaaville kouluttajille tai opiskelijaterveyden piiriin. Ammatin kouluttajat hoitavat ammattiin ja ammatin opintoihin liittyvän ohjauksen. Tutustumisjaksojen aikana selvitetään opiskelijalle mahdollisimman ymmärrettävästi tutkintoon ja tutkinnon suorittamiseen sekä koulutukseen liittyviä asioita. Opiskelijan ja vastuukouluttajan välille muodostuu usein luottamuksellinen suhde ja opiskelija haluaa hoitaa myös elämäntilanteeseensa liittyviä asioita hänen kanssaan. Ammattialoilla tapahtuu muutoksia. Nykyisin myös kirjallista kielitaitoa vaaditaan enemmän, koska esim. työtilaukset, niiden peruutukset ja niihin kohdistuvat reklamaatiot hoidetaan sähköpostitse. Myös koulutuksen aikana tarvitaan riittävä kirjallinen kielitaito, esim. hygieniaosaaminen vaatii kirjallisen tiedon omaksumista. Kuulostelimme myös kouluttajien tutustumisjaksojen aikaiseen tukeen kohdistuvia toiveita kyselyn avulla.

14 Kysymys: Mitä opiskeluun liittyviä käytännön asioita toivoisit selvitettävän jo tutustumis- ja orientointijaksojen aikana? Vastauksia: työelämän pelisäännöt, esim. työajat ja niiden noudattaminen sekä työkulttuuri Suomessa ammattialan realistiset vaatimukset, oman ammattitaidon arvioiminen, itsearviointi riittävään suomen kielen taitoon ja kykyyn oppia kieltä tulisi kiinnittää erityistä huomiota perustaidot matematiikassa ja opiskelussa pitäisi selvittää paremmin opiskelukulttuuri, opiskelutaidot tutkinnon rakenne, näyttötutkintojärjestelmä koulutuksen sisältö: oppimistehtävät ja tentit opiskelun käytännön asiat, esim. poissaolojen selvittäminen Kysymys: Mitä ammatillisia sisältöjä olisi hyvä selvittää jo tutustumisvaiheessa? Kysymys: Missä opiskeluun ja opiskelutaitoihin liittyvissä asioissa toivoisit opiskelijoiden saavan tukea suomen kielen kouluttajilta tai muilta? Vastauksia: riittävää suomen kielen opettamista ammatin opintojen ohella ammattialaan liittyvän sanaston avaamista, läpikäymistä ja opettamista kirjoittamisen harjoittelua ohjausta oppimistehtävien tekemiseen ja tenttikirjojen lukemiseen Kysymys: Onko ammattialalla erityisiä testejä, kortteja tms. suoritettavana jo tutustumisjaksolla? Mitä? Vastauksia: Työturvallisuuskortti Tulityökortti Ensiapukortti Hygieniapassi Vastauksia: työajat miten tutkinto suoritetaan tutkintoon liittyy teoriaa ja t utkintosuoritukset tutkinnon perusteiden sisältö ja niihin liittyvät käsitteet opintojen vaativuus, esim. tenttimateriaalien laajuus, opintojen edellyttämä itseohjautuvuus, oma aktiivisuus ja ajankäyttö kielitaitovaatimus todenmukaisesti ammattialan vaatimukset ammattisanasto Tutustumisjakson aikana pyritään varmistamaan, että opiskelija ymmärtää koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen vaatimukset ja sen, miten koulutus ja tutkinnon suorittaminen käytännössä etenevät. Tutkintorakennetta ja koulutuksen etenemistä voi havainnollistaa opiskelijoille esim. kuvion avulla. (Ks. Koulutuksen ja tutkintojen eteneminen.)

15 4.10.1 Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan opiskelijalle parhaiten soveltuva koulutus- ja ammatinvalinta Tutustumisjaksoilla pyritään ehkäisemään opintojen keskeytyminen onnistuneen ammatinvalinnan ja sopivan koulutuksen varmistamisen kautta. Motivaatio on perusta oppimiselle ja opiskeluun sitoutumiselle. Pelkkä haastattelu ei aina anna oikeaa käsitystä opiskelijan motivaatiosta ja soveltuvuudesta ammattialalle. Hakeutuja voi hakeutua koulutukseen monesta syystä. Hän voi kokea, että ei ole muuta vaihtoehtoa. Toisinaan työvoimaviranomainen edellyttää, että työtön työnhakija vastaanottaa hänelle tarjotun vapaan koulutuspaikan. Hakeutujalla itsellään voi olla väärä mielikuva ammatista. Tutustumisjakson aikana hakeutuja saa realistisemman kuvan ammatin opiskelusta ja työskentelystä alalla. Tutustumisjakson päätyttyä hakeutujalla on vielä ilman sanktioseuraamuksia mahdollisuus vaihtaa ammatillisia suunnitelmiaan, jos koulutus tai ammattiala ei harkinnan jälkeen tunnukaan omalta. 4.10.2 Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan opiskeluvalmiudet ja alalle soveltuvuus Tutustumisjaksoilla pyritään varmistamaan ja vahvistamaan edellytyksiä ammattitaidon hankkimiseen sekä tutkinnon suorittamiseen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja alalle soveltuvuus voidaan pitemmän jakson kuluessa selvitellä riittävän monipuolisesti. hakeutujan opiskeluvalmiuksia ja oppimista pystytään arvioimaan luontevasti opetuksen aikana ja useamman kouluttajan voimin. Opiskelijalla voidaan teettää erilaisia oppimistehtäviä esimerkiksi verkko-oppimisympäristöissä. Tällöin hakeutujan tiedonhaku-, opiskelu- ja atk-taidoista saadaan tarkempi ja kattavampi kuva. TAKKin ravitsemisalan tutustumisjaksoihin sisältyy alla luetellut kartoitustoimenpiteet. Kartoituksen pohjalta pyritään varmistamaan, että kyseinen koulutus soveltuu opiskelijalle ja suunnitellaan häntä varten suunnattuja henkilökohtaisia tukitoimia. Kartoitustoimenpiteitä ovat esimerkiksi kuntokartoitus suomen kielen haastattelu ja testi hygieniaosaamistesti työssäoppimisjakso Kuntokartoituksen avulla pyritään varmistamaan, etteivät terveydelliset seikat estä työskentelyä raskaissa olosuhteissa. Suomen kielen haastattelun ja testin avulla pyritään varmistamaan, että kielitaito riittää opiskeluun tarvittavan tuen kanssa. Hygieniaosaamistestin suorittaminen antaa viitteitä mm. opiskelutaidoista, kielitaidosta ja yleistiedon määrästä sekä ennen kaikkea opiskelijalle hyödyllisen suorituksen työllistymisen edistämiseksi. Työssäoppimisjakson aikana osapuolet pystyvät kolmikantaperiaatteen mukaisesti arvioimaan ammattialalle soveltumista aidosti työelämässä. Jos työssäoppiminen pystytään järjestämään tutustumisjakson aikana riittävän monipuoliseksi, saadaan työpaikoilta arvokasta palautetta opiskelijan yleisistä työelämätaidoista sekä työtehtävien oppimisesta ja osaamisesta, kuten oma-aloitteisuudesta sitoutumisesta työpaikan sääntöihin työyhteisöön kiinnittymisestä vuorovaikutustaidoista ja kielitaidosta työtehtävien omaksumisesta ja hallinnasta asiakaspalvelutaidoista. Opiskeluun, tutkinnon suorittamiseen ja ammattialalla työskentelyyn liittyvät vaatimukset vaihtelevat ammattialoittain. Kouluttaja saa ensituntuman tutkintoon hakeutuvan opiskeluvalmiuksista ja edellytyksistä jo valintahaastattelussa, mutta kattava ja luotettava arviointi vaatii pitemmän ajan. Hakeutujalla itsellään voi olla epärealistinen käsitys omista edellytyksistään ja ominaisuuksistaan. Tutustumisjakson aikana

16 4.10.3 Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan, että kielitaito riittää ammatin opiskeluun Tutustumisjakson aikana voidaan arvioida pitemmän ajan kuluessa ja kattavammin opiskelijoiden kielitaitoa. Pystyäkseen arvioimaan, riittääkö opiskelijan suomen kielen taito ammatin opiskeluun ja työelämään, on suomen kielen kouluttajalla oltava riittävä kompetenssi arvioimiseen. Hänen on tunnettava kyseisen ammatin opiskelun ja ammatissa työskentelyn kielitaidolliset vaatimukset ja suhteutettava opiskelijan kielitaito realistisesti näihin vaatimuksiin. Eurooppalaisen viitekehyksen mukaisten arviointikriteerien lisäksi arvioinnissa olisi otettava huomioon ainakin seuraavat seikat: 1. Ymmärtääkö opiskelija ammatinopetuksen tasoista opetuspuhetta? Suullisen opetuksen ymmärtämistä voi arvioida esimerkiksi tekemällä opiskelijalle sisältökysymyksiä oppitunnin sisällöstä. 2. Kykeneekö opiskelija etsimään ja omaksumaan ammattia ja työelämää koskevaa tietoa erilaisista kirjallisista tietolähteistä? Ammatillisen tekstin ymmärtämistä voi testata esimerkiksi tiedon soveltamista edellyttävillä sisältökysymyksillä tai teettämällä tiivistelmä tekstin asiasisällöstä. 3. Riittävätkö opiskelijan kielelliset taidot ammatillisen koulutuksen opiskelutehtävien tekemiseen? Oppimistehtävistä suoriutumista voi arvioida pyytämällä ammatinkouluttajalta oppimistehtäviä, joiden pohjalta voi laatia samantyyppisiä kieli- ja opiskelutaitoa kartoittavia tehtäviä. Opiskelijan ei tietenkään tarvitse etukäteen suoriutua tehtävästä, joka edellyttää ammatillista osaamista tai opiskelua. 4. Ovatko opiskelijan opiskelutaidot ja kielitaito sillä tasolla, että niiden varassa pystyy kehittämään kielitaitoa abstraktimmalle tasolle ja laajentamaan sanavarastoa? Arvioimalla opiskelijan kielitaitoa eurooppalaisen viitekehyksen kriteerien mukaan saa suuntaa antavan käsityksen. 5. Selviytyykö opiskelija ammatin opiskelusta itsenäisesti vai tarvitaanko rinnalle suomen kielen tukea? Minkälaista tukea ja missä määrin? Kielitaidon arviointi ammatin kontekstissa on vaikeaa, mutta arviointitaito kehittyy kokemuksen myötä (Ks. Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi.). Keräämällä tietoa aikaisempien opiskelijoiden menestymisestä opinnoissa ja tutkinnon suorittamisessa ja heidän kielitaidostaan, harjoittelemalla arviointia ja keskustelemalla muiden kouluttajien kanssa arviointitaito kehittyy. Tukitoimien suunnittelussa ammatinkouluttajan ja suomen kielen kouluttajan yhteistyö on tärkeää.

17 4.10.4 Opiskeluedellytysten kartoittaminen ja tuen järjestäminen vaativat riittävän panostuksen Opiskeluedellytyksien kartoittaminen vaatii laajaa ja erikoistunutta asiantuntemusta. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa tutustumisjaksojen aikaisissa kartoituksissa keskeisessä roolissa on ammatinkouluttaja, mutta tilanteen ja tarpeen mukaan erityisopettaja, opintopsykologi, fysioterapeutti, luki-testaaja ja suomen kielen kouluttaja ovat mukana kartoittamassa. Toisinaan tutustumisjaksojen aikana ilmenee, että pystyäkseen opiskelemaan ammatillisessa koulutuksessa opiskelija tarvitsee laaja-alaista tukea. Silloin opiskelijan edun mukaista on, että oppilaitoksen hallinnolliset rakenteet taipuvat joustavasti ja mahdollistavat moniammatillisen koulutusalojen rajat ylittävän tuen tarjoamisen opiskelijalle jo tutustumisjaksosta alkaen. Joustavien hallintorakenteiden lisäksi tutustumiskoulutusten hintaan olisi varattava riittävästi resurssia kartoittamista ja tukea varten. Haastavaksi tuen hinnoittelun tekee mm. se, ettei tuen tarvitsijoiden eikä tuen tarpeen määrää voida etukäteen tietää. Asiantuntemus Yhteistyö Joustavuus Oikea-aikaisuus Haastattelussa ammatinkouluttajat kertoivat seuraavaa maahanmuuttajien tukea koskevista näkemyksistään: Suomen kielen tuen osalta tilanne TAKKissa on muuttunut. Vuoteen 2013 asti TE-toimisto osti ammattia opiskeleville maahanmuuttajille tarpeen mukaan suomen kielen tukiopetusta. Rahoituksella pystyttiin järjestämään maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suomen kielen tukea viikoittain. Tukiopetukseen kerättiin ryhmä eri aikaan aloittaneista opiskelijoista. Vuoden alusta kielitaidon kartoituksia on jatkettu, mutta tukea ei järjestetä, vaikka tuen tarve todettaisiin. Ammatin kouluttajien on itse yritettävä löytää aikaa erityistukeen. Ammatin kouluttajana on vaikea arvioida opiskelijan tuen tarvetta ja määrää. Tutustumisjaksolla suomen kielen kouluttaja kartoitti opiskelijoiden kielitaitoa ja epäili, että kaikkien kielitaito ei ehkä riitä koulutukseen ja tutkinnon suorittamiseen. Valmistavan koulutuksen aikana kolme 15 opiskelijasta onkin keskeyttänyt koulutuksen. Keskeyttämisten ehkäisemiseksi kielitaidon lisäksi olisi hyvä kartoittaa opiskelutaitoja. Yhteistyötä ammatin kouluttajien ja suomen kielen kouluttajien välillä pitäisi lisätä. Esimerkiksi tutkintorakenteesta ja tutkintotilaisuuksiin liittyvistä lomakkeista olisi hyvä laatia yhdessä selkokieliset ohjeet. Suomen kielen kouluttaja voisi myös opastaa ammatin kouluttajia käyttämään helpompaa kieltä opetustilanteessa. Mahdollista olisi myös yhteisvoimin laatia koulutukseen ammattialakohtainen kielitaidon lähtötaso, mutta vaarana on, että osa hakijoista jää valitsematta, vaikka heidän kielitaitonsa voisi kehittyä nopeasti ammatin koulutuksen aikana. Alalla on jo työvoimapula, joten opiskelijavalinnoissa on huomioitava myös yhteiskunnallinen ja eettinen näkökulma. Hyvänä kokemuksena yhteistyöstä suomen kielen kouluttajan ja ammatin kouluttajan välillä voi mainita samanaikaisopettajuuden, jonka myötä kumpikin oppii.

18 4.11 Tukitoiminnan ja tukea koskevan informaation organisoinnista oppilaitoksissa Opiskelijoiden tukitoimia vaativat tilanteet tulevat usein ammatinkouluttajien hoidettaviksi ennakoimatta eikä tuen tarjoamiseen ole varattu ammatinkouluttajan työssä riittävästi aikaa. Heillä ei myöskään ole kaikkea tukemiseen vaadittavaa osaamista eivätkä he pysty työaikansa puitteissa hallitsemaan kaikkea tukeen liittyvää ajantasaista tietoa. Opiskelija on siitä huolimatta voitava ohjata asiantuntevasti ja oikea-aikaisesti tarvittavan tuen piiriin. Suuressa oppilaitoksessa henkilökuntaa on paljon ja tehtävä- ja vastuualueet ovat jakaantuneet laajalle, joten oikean tukitahon löytäminen omassakaan oppilaitoksessa ei aina ole helppoa. Tiedon tavoitettavuuden varmistaminen ja sujuvoittaminen ovatkin oppilaitoksissa jatkuvan kehittämisen kohteena. Kouluttajien on hyvä tuntea myös alueensa tukiverkosto (Ks. Palvelukartta ja Maahanmuuttajien palvelut) ja tuen järjestämisen toimintatavat. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukemiseen liittyvä informaatio voidaan koota henkilökunnan verkkosivuille yksiin kansiin. Lisäksi oppilaitoksessa voidaan kouluttaa tarpeellinen määrä kouluttajia tukitehtäviä hoitamaan. Heidän tehtävikseen voidaan asettaa tukeen liittyvän informaation kokoaminen, yhteyden ylläpitäminen tukiverkostoon, ja he voivat myös itse tukea opiskelijoita oman osaamisensa alueella. Tukitoiminnasta vastaavien kouluttajien tehtäviin voi kuulua esimerkiksi seuraavat tehtävät: alueellisen tukiverkoston selvittäminen ja tietojen päivittäminen tuesta ja tukitoiminnan muutoksista tiedottaminen tukea koskeviin tiedusteluihin vastaaminen tukitoimintaan liittyvien materiaalinen kokoaminen yhteiseen käyttöön (esim. Moodle, M-Files) tukitoiminnasta, esim. tutor-toiminnasta huolehtiminen. Tukitoiminnasta vastaaville kouluttajille voidaan varata oppilaitoksen tilanteen mukaan esimerkiksi kerran viikossa päivystysaika, jolloin hän vastaa tukea koskeviin tiedusteluihin ja päivittää tukitoimintaan liittyvää informaatiota henkilöstön verkkosivuilla. 4.12 Opiskelun keskeytymistilanteessa vaaditaan henkilökohtaista ohjausta ja vaihtoehtoisia opintopolkuja Toisinaan tutustumisjakson lopulla päädytään siihen, että opiskelija ei tarjolla olevista tukitoimista huolimatta jatka tutustumisjaksolta tutkintoon valmistavaan koulutukseen eikä etene tutkinnon suorittamiseen. Haastattelemamme TAKKin kouluttajat kertovat, mitkä heidän kokemuksensa mukaan ovat tavallisimmat esteet opintojen käynnistymiselle tai etenemiselle tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja miten heidän mielestään esteiden ilmetessä tulisi toimia. Tutkinnon perusteet määrittävät ammattitaidon kriteerit. Niitä pitäisi noudattaa kaikkien kohdalla eikä henkilökohtaistaminen saa merkitä osaamisen vaarantamista. Sosiaali- ja terveysalalla potilasturvallisuus voi vaarantua, jos tutkintosuorituksia katsotaan läpi sormien. Mikäli koulutuksen aikana huomataan, että kielitaito ei riitäkään opintoihin, täytyisi koulutus voida keskeyttää aiheuttamatta opiskelijalle ylipääsemätöntä estettä ammattitaidon hankkimiseen. Keskeytys voisi johtaa esim. ammattisuomen tukijaksoon, jonka jälkeen opiskelija pääsisi takaisin ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tällöin suomen kielen opiskelu pitäisi olla kiinteästi ammattialaan liittyvää ja sen pitäisi vastata vaikeustasoltaan ammatin opinnoissa vaadittavaa tasoa. Jotta suomen kielen kouluttaja pystyisi suunnittelemaan ja toteuttamaan tukijakson tarkoituksenmukaisesti, heidän pitäisi saada käyttöönsä opiskelumateriaaleja esim. verkkokursseilta. Ammatin opiskeluun pitäisi taata suomen kielen opiskelu ammatin opiskelun rinnalle

19 säännöllisenä koko koulutuksen ajaksi. Esimerkiksi kaksoisopettajuuden kautta kouluttajien ammattitaito vahvistuisi, kun ammatin kouluttaja saisi oppia omaan ilmaisuunsa ja suomen kielen kouluttaja perehtyisi ammatillisiin sisältöihin. Kaksoisopettajuudessa hyötyisivät tietenkin myös opiskelijat, kun suomen kielen kouluttaja voisi avata epäselväksi jääviä sisältöjä välittömästi. Erilaiset opintopolut mahdollistavat työllistymisen alalle, jossa vapaita työpaikkoja riittää. Yksi mahdollinen koulutuspolku etenee puhdistuspalvelupajalta tutustumisjaksolle ja sen kautta perustutkintoon tai ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen joko maahanmuuttajaryhmässä tai integroituna kantaväestöön. Jos esteenä opintojen jatkamiseen on riittämätön kielitaito, on tärkeää ohjata opiskelijaa kehittämään sitä vahvemmaksi, sillä tilanne ammatin opiskelun ja työllistymisen osalta ei parane itsestään. Opiskelija tarvitsee tietoa kotipaikkakuntansa kielikoulutuksista ja itseopiskelumahdollisuuksista erityisesti, jos kotoutumisaika on kulunut umpeen ja kielikoulutukset käyty. Opiskelija on hyvä opastaa verkko-oppimisympäristöihin sekä rohkaista ja opastaa häntä käyttämään kieltä mahdollisimman aktiivisesti ja monipuolisesti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa. (Ks. Vinkkejä itsenäiseen kielenopiskeluun.) Myös elämäntilanteeseen, esimerkiksi terveydentilaan liittyvien keskeytymissyiden kohdalla, on tärkeää, että opiskelija ohjataan tilanteen vaatiman tuen piiriin ja hänelle muistutetaan, että koulutukseen voi hakeutua uudelleen elämäntilanteen selkiydyttyä. Keskeytymistilanteessa on tärkeää, että opiskelijan kanssa keskustellaan muista vaihtoehdoista, esim. vaihtoehtoisista koulutuksista. Tie työllistymiseen ja tutkintojen suorittamiseen voi aueta erilaisten ammatillisten opintopolkujen kautta. TAKKissa työvoimakoulutuksena järjestettävien pajakoulutusten tavoitteena on työtehtävien oppiminen, mutta ei tutkinnon suorittaminen koulutuksen aikana. Opetus ja opiskelu voidaan järjestää ilman tutkintovaatimusten painetta toimintapainotteisesti. Työpajakoulutuksiin voivat osallistua myös kantasuomalaiset, joille soveltuu toiminnallisempi oppimisympäristö ja verkkaisempaan tahtiin etenevä käytännönläheinen opetus. Kun tutkintojen perusteet eivät määrittele teoriaopetuksen sisältöjä ja vaatimustasoa, voidaan koulutuksissa keskittyä perustietoihin. Pajakoulutuksessa myös kielitaitovaatimus on väljempi. Työpajakoulutuksissa maahanmuuttajille voidaan järjestää säännöllinen ja koko koulutuksen ajan jatkuva suomen kielen opetus ammatin opiskelun rinnalle. Kielen opetus voidaan toteuttaa ryhmän tarpeita ja opiskelijoiden senhetkistä kielitaitotasoa vastaavaksi eikä kielenopetuksen lähtökohtana tarvitse pitää tutkintotavoitteisen koulutuksen määrittämää kielitaidon tasoa. (Ks. Harjoitus työtehtävien kielellistämiseen.) Mikäli opiskelijan kielitaito ja muut valmiudet ovat pajakoulutuksen aikana vahvistuneet selvästi, hän voi pajakoulutuksen jälkeen hakeutua tutkintoon valmistavaan koulutukseen.

20 5 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus maahanmuuttajan silmin Vuonna 2012 Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa (VAKK) opiskeli päivittäin 1 400 1 500 opiskelijaa. Heistä oli maahanmuuttajia arviolta viidesosa. Vaasan väkiluvusta on muunkielisiä (äidinkieli ei suomi eikä ruotsi) lähes 7 %. Erikoispiirteenä on, että noin puolet kaupungin maahanmuuttajista on pakolaistaustaisia koko Suomessa vain kymmenisen prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että kotoutumispolulla on erittäin paljon henkilöitä, joilta puuttuu kotimaastaan ammattitaito, koulutus ja jopa luku- ja kirjoitustaito. Toinen vaasalainen erikoisuus on, että kotouttavan koulutuksen eri vaiheet ovat keskittyneet 1990-luvulta lähtien paljolti yhteen oppilaitokseen, Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen. Maahanmuuttaja kohtaa VAKK:n ensimmäisen kerran siinä vaiheessa, kun alkukartoituksessa määritellään kotouttavan koulutuksen sopiva lähtötaso. Monet maahanmuuttajat tulevat VAK- K:een opiskelemaan luku- ja kirjoitustaitoa ja lähtevät oppilaitoksesta lopulta ammatillinen tutkintotodistus kädessään. Kielet ja monikulttuurisuus -osastolla (KiMo) toimii seuraavanlainen maahanmuuttajan kotoutumispolku: Luki eli Aikuisten maahanmuuttajien lukuja kirjoitustaidon koulutus. Tasot 1 4 ovat yhteensä 10 kuukautta. Lukin osuus on Vaasassa merkittävä, koska kaupunkiimme tulee runsaasti lukutaidottomia pakolaisia. Lokakuussa 2013 oli meneillään 4 luki-koulutusta, opiskelijamäärä 14 16 henkeä / koulutus. Koto eli Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus. Tasot 1 5 yhteensä 10 kuukautta. Lokakuussa 2013 oli meneillään 9 kotokoulutusta, normikooltaan 18 henkeä / ryhmä. Vastaava koulutus maksullisena palvelutoimintana ja iltakoulutuksena on nimellä Suomen kielen intensiivikurssi. Se on suunnattu lähinnä työperäisille ja opiskelun kautta maahan muuttaneille. MAVA eli maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus jakautuu kahteen osaan, joiden yhteiskesto on 10 kuukautta. Lisäksi maahanmuuttajia opiskelee runsaasti ammatillisissa koulutuksissa. Kielitaidoltaan hyviä suositellaan hakeutumaan samoihin ammatillisiin koulutuksiin kantaväestön kanssa. Kielitaidoltaan heikoille järjestetään erillisiä maahanmuuttajien ammatillisia koulutuksia metalli-, puhdistuspalvelu-, rakennus-, ravitsemuspalvelu-, sote- ja sähköalalla, sekä maahanmuuttajien yrittäjäkoulutuksia. Osa maahanmuuttajien ammatillisista koulutuksista on ollut suoraan tutkintoon valmistavaa, osa tutkintokoulutukseen valmistavaa. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa aloitettiin syyskuussa 2013 Asioimistulkin ammattitutkintoon valmistava koulutus. Suomen kielen kouluttajat ovat vahvasti mukana VAKK:n ammatillisissa koulutuksissa antamassa lisäopetusta ja ammatillisen suomen kielen opetusta, ja samalla ammatilliset kouluttajat ovat päässeet tutustumaan selkokieliseen opetukseen ja muuhun maahanmuuttajapedagogiikkaan. Suomen kielen kouluttajan palkan ammatillisen koulutuksen ajalta on maksanut pääasiassa kyseisen ammattialan osasto, mikä kertoo, että hänen työnsä tuottama lisäarvo on ymmärretty. Tämän koulutuspolun ansiosta Vaasassa on päästy hyviin tuloksiin maahanmuuttajien työllistymisessä: keskimääräistä heikommista lähtökohdista on päästy valtakunnan kärkipään työllisyyslukuihin maahanmuuttajien osalta. Toki kaupungin yleinen hyvä työllisyystilanne auttaa asiassa, mutta kotouttamispolun ansiosta myös primaari- ja sekundaarilukutaidottomilla on mahdollisuus suorittaa tutkinto tai sen osia ja työllistyä. Pohjanmaalla maahanmuuttajien laskennallinen työpanos on noin 100 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä eli 1,5 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta (Reini 2012: 4 5 ).