MAMUPAJA-HANKKEEN VERKOSTOTAPAAMINEN OULUSSA 13.3.2013 - YHTEENVETO MaMuPaja-hankkeen valtakunnallinen, järjestyksessä neljäs verkostotapaaminen järjestettiin tällä kertaa Oulussa, Kumppanuuskeskuksen monitoimisalissa. Tapaamisen teemana oli maahanmuuttajavalmentautujan ohjaaminen suomalaiseen työkulttuuriin. Verkostotapaamisessa ajatuksena on jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, verkostoitua sekä yhdessä kehittää monikulttuurista maahanmuuttajatyötä erilaisten toiminnallisten ryhmäharjoitusten kautta. Päivän aluksi kullekin osallistujalle annettiin lappu, jossa oli lyhyesti kerrottu yhden maahanmuuttajan tarina. Jokaisella lapun henkilöllä oli erilainen tausta koulutuksen, työkokemuksen tai kielitaidon suhteen. Osallistujia pyydettiin asettautumaan maahanmuuttajan asemaan ja pohtimaan, miten helposti tai nopeasti kyseinen henkilö pääsisi osalliseksi suomalaista työelämää. Harjoituksen jälkeen osallistujat jakautuivat kahteen ryhmään. Kumpikin ryhmä keksi itselleen nimen, joka kuvastaa suomalaista työkulttuuria. Ryhmien nimiksi tulivat Jämäkkä ja Pedantti. Maahanmuuttajat työelämässä Aamupäivän aikana keskusteltiin yleisesti maahanmuuttajista suomalaisessa työelämässä. Taustaa: Maahanmuuttajien osuus väestöstä on vuosien varrella kasvanut > 3,4 % vuonna 2011. Keskimäärin maahanmuuttajien työttömyysprosentti on monien tilastojen valossa 2-3 -kertainen kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttajat ovat itse kokeneet työnsaantimahdollisuuksiinsa vaikuttaneen erityisesti: suomen kielen taito työkokemuksen määrä tai puute suomessa hankittu koulutus työnantajien asenne 1
Haasteeksi voi muodostua myös se, että työntekijältä vaaditaan heti suomen kielen taitoa, suomalaiseen työkulttuuriin sopivaa asennetta, motivaatiota ja tuottavuutta - ilman varsinaista tai tarpeeksi pitkää sopeutumisaikaa. Ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan ja syrjintää työhönottotilanteessa esiintyy myös. Ryhmät pohtivatkin seuraavaksi työelämässä esiintyviä ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan. Ryhmien mietinnät aiheesta on koottu alla. Millaisiin ennakkoluuloihin olette törmänneet maahanmuuttajista työelämässä? - Esimerkiksi työnantajien näkökulmasta: Ei se maahanmuuttaja kuitenkaan osaa kieltä. Tai sitten se on laiska. - Usein oletetaan, että maahanmuuttajan ohjaaminen vaatii automaattisesti ylimääräistä aikaa. Se voi pitää paikkansa, mutta tämä ylimääräinen työ voi nostaa turhan paljon kynnystä maahanmuuttajan palkkaamiseen. - Maahanmuuttajan palkkaamiseen liittyy yrittäjän näkökulmasta myös yrityksen imago miten maahanmuuttajan palkkaaminen voi johtaa asiakkaiden mahdolliseen negatiiviseen suhtautumiseen. - Huivin käyttö tai tietty pukeutumistyyli aiheuttavat työelämässä usein ennakkoluuloja. - Joistakin ihmisryhmistä on olemassa tiettyjä ennakkoluuloja. Toisin sanoen, liian nopeasti yleistetään asioita koskettamaan kokonaista ihmisryhmää, kansalaisuutta tai maanosaa. Miten maahanmuuttajatyön avulla voidaan ennaltaehkäistä ennakkoluulojen syntymistä? Työpajat mahdollistavat maahanmuuttajalle suomalaisen kulttuurin oppimisen ja yleisesti kaikille valmentautujille oppimisen eri kulttuureista. Työpajoilta myös ohjataan maahanmuuttajia työelämään ja työpajat voivat toimia työnantajien tukena maahanmuuttajan palkkaamiseen liittyvässä paperityössä. Yhdessä tekeminen työpajalla ja kantaväestön ja maahanmuuttajien kohtaaminen esimerkiksi harrastuksissa vähentävät todennäköisesti ennakkoluuloja. Yleisesti maahanmuuttajatyön avulla ehkäistään ennakkoluuloja mahdollistamalla luontevia tilaisuuksia kantaväestön ja maahanmuuttajien kohtaamisille, joissa voidaan tutustua uuteen ihmiseen ja hänen kulttuuriinsa. Hyvänä käytäntönä ennakkoluulojen vähentämiseen ja ehkäisemiseen ryhmät pitivät myös kulttuurimentorien työtä. Kulttuurimentori on henkilö, joka toimii maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ohjaajana hyödyntäen työssään omia kokemuksiaan maahanmuutosta ja yleensä sopeutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. 2
Suomalainen työkulttuuri ja sen arvot Ryhmiä pyydettiin seuraavaksi miettimään tyypillisiä suomalaisia työelämän arvoja. Keskustelujen kautta syntyi kaksi listaa: suomalaisen työelämän arvot ja ns. epäarvot Suomalaisen työelämän arvoiksi ryhmät mainitsivat mm. seuraavat asiat: täsmällisyys suorittaminen, tehokkuus taloudellinen ajattelu, kaikki mitataan rahassa rehellisyys vs. miellyttäminen kilpailuhenkisyys ahkeruus yksilöllisyys tasa-arvo korkea työmoraali sääntöjen noudattaminen Suomalaisen työelämän ns. epäarvoiksi ryhmät mainitsivat mm. seuraavat asiat: kateus mielistely kieliminen ja kantelu oman edun tavoittelu kyynisyys kaavoihin kangistuminen byrokraattisuus epävarmuus pelko kunnian menettämisestä toiselle ns. kuppikuntien syntyminen työpaikalla epäviralliset roolit ja mielipidejohtajat Arvoista käytiin vilkasta keskustelua, ja pohdittiin myös sitä, kannattaako maahanmuuttajalle kertoa suomalaisen työelämän ns. epäarvoista. Ryhmät ratkoivat myös seuraavia kysymyksiä liittyen maahanmuuttajien työllistymiseen ja suomalaisen työkulttuurin omaksumiseen. Mitä tyypillisiä esteitä on maahanmuuttajan työelämään sijoittumiselle? - Koulutuksen ja/tai työkokemuksen puute - Riittämätön kielitaito - Työantajien asenne ja ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan - Motivaation puute 3
- Ei ole mahdollisuutta näyttää taitojaan työnantajille - Työttömyyden pitkittyminen ja työllisyystilanteen heikkous ylipäätään - Ei ole ns. puskaradiota käytettävissä, eikä sellaisia suhteita, joiden avulla työpaikkoihin pääsisi helpommin - Ensimmäisen kontaktin saaminen työelämään on vaikeaa - Maahanmuuttajat ovat vielä melko uusi ryhmä työmarkkinoilla monella paikkakunnalla Millä valmennuksen/ohjauksen keinoilla autetaan maahanmuuttajaa työllistymään? Maahanmuuttajan työllistymistä tukisi, jos työkykyjen näyttämisen mahdollisuutta edistettäisiin ja maahanmuuttaja saisi myönteisiä työelämäkokemuksia. Esimerkiksi työpajalla työhönvalmentajan tuki on tärkeää. Työnhakukoulutukset vievät maahanmuuttajan tilannetta eteenpäin. Jos omaaloitteisuuden (kuinka kertoa mitä osaa) ja itsensä markkinointiin annetaan tarpeeksi tukea, maahanmuuttajan työllistyminen todennäköisesti edistyy myös. Mitkä asiat tuottavat tyypillisesti eniten haasteita maahanmuuttajille suomalaisen työkulttuurin omaksumisessa? Tyypillisesti haasteita tuottaa heikko kielitaito. Suurempi ongelma tämä on aikuisilla maahanmuuttajilla. Kieli on tärkeä väline yhteiskuntaan sopeutumisessa ja maahanmuuttajan on hyvä oppia niin kirjakieli kuin puhekielikin. Myös uuden kulttuurin tavat, uskomukset ja (kirjoittamattomat) säännöt voivat tuottaa haasteita sekä myös suuri ero maahanmuuttajan lähtökulttuurin ja uuden kulttuurin välillä. Myös työpaikan työkulttuurin kapea-alaisuus voi tuottaa haasteita. Miten näitä haasteita voidaan ratkaista valmennuksen/ohjauksen keinoin? Kielitaitoa voi kehittää teorian ja toiston kautta ja esimerkiksi kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla. Tärkeintä on kuitenkin maahanmuuttajan uskalluksen eli itseluottamuksen lisääminen. Työpajalla ja työyhteisöissä yleensäkin voisi olla hyvä koota kaikki oleelliset asiat suomalaisesta työkulttuurista yhteen esitteeseen tai mappiin eri kielillä. Valmennuksessa ryhmiin jaot eli ryhmätyöt ovat hyvä väline siihen, kuinka suomalaisen työkulttuurin tuntemusta voi lisätä. Harrastusten ja vapaaehtoistyön kautta voi myös oppia paljon suomalaisen yhteiskunnan tavoista ja sitä kautta myös työkulttuuristamme. Verkostotapaamisen lopuksi pohdittiin yhdessä päivän tuotoksia. Maahanmuuttajan kannustaminen omatoimisuuteen ja aktiivinen oppimismahdollisuuksien tarjoaminen tukee maahanmuuttajan ymmärrystä suomalaisesta työkulttuurista. Kaikkea mahdollista olisi tietysti hyvä opettaa maahanmuuttajalle suomalaiseen työkulttuuriin liittyen, mutta oleellista on myös se, että työyhteisössä mietitään yhdessä, mitä asioita pitäisi opettaa ja miten. Osallistujat tiedostivat sen, että vielä on paljon kehitettävää yhteiskunnallisesti, jotta maahanmuuttajat ohjautuisivat 4
paremmin työelämään. Erityisesti asenteissa ja ennakkoluulojen vähentämisessä on vielä kehittämistä. Verkostotapaamisen palaute Verkostotapaamisen sisällöstä ja toteuttamistavasta tykättiin yleisesti ja varsinkin keskustelujen sisältöä ja runsautta pidettiin hyvänä. Verkostotapaamisen hyödyn ja vaikutuksen katsottiin olevan nimenomaan verkostoitumisen mahdollisuudessa, tutustumisessa uusiin ihmisiin ja muiden kokemuksista oppimisessa. Osallistujat toivoivat lisää vastaavanlaisia verkostoitumisen mahdollisuuksia. Osallistujien yleisarvosana päivästä oli 3,81 (välillä 1-4). Seuraava ja viimeinen MaMuPaja hankkeen verkostotapaaminen pidetään Helsingissä 4.9.2013. Kiitos verkostotapaamisen osallistujille ja kaikille kiinnostuneille tämän raportin lukijoille! Terveisin, Petri ja Jenni MaMuPaja-hanke 5